Tapahtumatiedot

Asiakkaan 10.1.2026 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli huomannut kovan pakkasjakson jälkeen, että apukeittiön katosta tippui mitä ilmeisemmin kondenssivettä. Vettä tippui useita desilitroja lattialle katon lautasventtiilin vierestä levysaumasta. Vesi oli kastellut kattolevyjä ja todennäköisesti villatkin olivat kastuneet kyseisestä kohdasta. Eristetyt ilmanvaihtoputket kulkevat osittain villojen seassa ja osittain välikatossa.

Kohteessa suoritettiin vahinkokartoitus 22.1.2026. Raportin mukaan poistoilmalämpöpumpun poistoputken ulkopintaan oli jäätynyt kondenssivettä putken pinnalle ullakolla. Jäätynyt kondenssivesi oli sähkökatkon vuoksi sulanut äkillisesti ja valunut rakenteisiin. Poistoputki nousee koneen päältä suoraan ylöspäin yläpohjan ja ullakkotilan läpi vesikatolle. Putki on sisätilassa kondenssieristetty solukumieristeellä ja ullakon osuudella noin 50 millimetrin mineraalivillaeristeellä, jonka päällä on höyrynsulkumuovi. Ullakon osuudella putken villan päällä olevassa höyrynsulkumuovissa havaittiin muutamissa paikoissa alareunassa ja keskivaiheilla halkeamia, joiden arvioitiin olevan iän tuomaa muovin hapertumista. Lisäksi putken ympärillä heti yläpohjan eristeiden yläpuolella putken höyrynsulkumuovi oli teipattu tiiviisti putken ympäri siten, että alla oleva villaeriste oli puristunut kasaan. Raportin mukaan tässä kohtaa on ollut huono eristävyys putkessa ja se oli kartoitushetkelläkin kuuran peittämä.

Vakuutusyhtiö teki 2.2.2026 asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että vahinko johtuu vähitellen tapahtuneesta kondensoitumisesta. Lisäksi yhtiö katsoi, että kyse on putken eristyksen vireellisyydestä. Yhtiö viittasi vahinkokartoitusraporttiin ja totesi, ettei poistoilmalämpöpumpun kondensoituminen ulkopinnaltaan ole normaali ominaisuus. Yhtiö katsoi, ettei putken eristekerros ollut kaikilta osin riittävä ja tiivis. Jos putken eristekerros olisi ollut riittävä ja rakenteiltaan täysin ehjä sekä hyvien rakennustapojen mukaan tehty, ei kondensoitumista putken pintaan olisi päässyt tapahtumaan. Yhtiö katsoi, ettei sähkökatkolla ja sitä seuranneella poistoilmalämpöpumpun uudelleen käynnistymisellä ollut tässä tapauksessa merkitystä vahingon syntyyn.

Asiakas pyysi 3.2.2026 asian uudelleenkäsittelyä toimittamiensa valokuvien perusteella. Asiakas kertoi käyneensä ullakolla ja havainneensa höyrysulkumuovien reikien kohdalla pieniä hampaiden jälkiä, jotka näkyivät valokuvissa. Asiakas kertoi eristeiden olevan reiän kohdalta pois kanavaputkesta saakka.

Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudestaan ja teki 24.2.2024 kielteisen korvauspäätöksen todeten, ettei vakuutuksesta korvata jyrsijän ilmanvaihtokanavan eristeisiin aiheuttamaa vahinkoa, joka on syynä kondensoitumiseen. Jyrsijöiden aiheuttamien vahinkojen osalta yhtiö totesi lisäksi, että vakuutus korvaa vahingon, jonka jyrsijä aiheuttaa kiinteään putkistoon ja sen kautta tulleeseen suoraan vuotoon, mutta tässä tapauksessa ei ollut kyse vakuutusehtojen mukaisesta putken tai laitteen vuodosta.

Asiakas haki päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhaussa katsoen olevan kiistatonta, että kyseessä on äkillinen, ennalta arvaamaton ja yllättävä jyrsijävahinko. Jyrsijä on tehnyt reiän putken eristeeseen, joka on olennainen osa putkea. Putki on luovuttanut lämpöenergiaa höyrystymisen kautta rakenteisiin, mikä on muuttunut äkillisen lämpötilan vaihdoksen vuoksi kosteudeksi. Asiakas vaati vahinkoa korvattavaksi vuototurvasta, jossa mainitaan esimerkiksi höyryvuoto kiinteästi asennetuista putkistoista, ja vetosi ehtokohtaan, jonka mukaan eläinten aiheuttamat palo- ja vuotovahingot korvataan. Asiakas katsoi, että vuodon on tässä tapauksessa katsottava olevan putkessa, koska ilmanvaihtokanava on aina toimiakseen eristettävä. Putken ympärillä oleva eristys on siis olennainen osa putkea. Jyrsijän hammas ei pystynyt metalliseen kanavaputkeen, joka olisi vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tässä tapauksessa korvauksen edellytys.

Vakuutusyhtiö ei sisäisessä muutoksenhaussaan 26.3.2026 tekemällään ratkaisulla muuttanut aiempaa päätöstään. Yhtiö katsoi, ettei kyse ole höyryvuodosta, jossa rikkoutunut putki aiheuttaisi höyryvuotoa ja sen vuoksi rakennukselle aiheutuisi kosteudesta aiheutuva vahinko. Yhtiön mukaan kyse oli jyrsijän aiheuttamasta eristeen vaurioittamisesta, josta on aiheutunut kondenssiveden aiheuttama vahinko. Kyse ei siten ole nesteen, kaasun tai höyryn aiheuttamasta vahingosta, jossa aine on virrannut suoraan rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista. Kondenssivesi on muodostunut putken pinnalle, eikä aine ole virrannut putkesta. Vakuutuksesta korvataan jyrsijöiden aiheuttamat vahingot vain vakuutusehtojen mukaisen vuotovahingon, palovahingon ja ikkunoiden rikkoutumisen osalta. Koska jyrsijä ei ole tässä tapauksessa aiheuttanut ehtojen tarkoittamaa vuotovahinkoa, ei korvausta voida suorittaa.

Asiakas oli edelleen tyytymätön korvauspäätökseen ja katsoi viestissään vakuutusyhtiölle, että kyse on ensisijaisesti jyrsijän aiheuttaman höyry­sulun pettämisestä putken eristeessä. Asiakas totesi, ettei vakuutusehdoissa mainita mitään höyryn laadusta. Kovilla pakkasilla lämmin ilma eli höyry on härmistynyt rakenteisiin kuuraksi eristeen vauriokohdissa kohdatessaan kylmää ilmaa. Kuura on lämpötilan noustessa kohonnut ja sulanut aiheuttaen kosteusvahingon. Asiakas katsoi, ettei kyseessä ole kondensoituminen tai muu pitkän ajan kuluessa tapahtuva ilmiö, vaan suoraan vahinkoon liittyvä tapahtuma.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii vahingon korvaamista. Valituksessaan asiakas toistaa tapahtumatiedot ja kertoo jyrsijän vaurioittaneen ilmanvaihtoputken eristettä ja tämän seurauksena välikaton villoihin alkoi kertyä kuuraa, joka suli myöhemmin vetenä alas.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätösten perusteluihin.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
[…]

Ehtokohdan 5.3.4 (Vähitellen tapahtuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteelle itselleen sen tavanomaisesta käyttämisestä taikka kulumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta tai materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä taikka homehtumisesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä.

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamista van vastaisesta rakentamisesta
[…]

Ehtokohdan 5.3.8 (Eläimet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka lemmikki- tai kotieläin on aiheuttanut puremalla, raapimalla, repimällä, virtsaamalla, ulostamalla, oksentamalla tai tahraamalla. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, jonka hyönteiset, linnut, jäniseläimet tai jyrsijät ovat aiheuttaneet, eikä vahinkoa, jonka muut eläimet ovat aiheuttaneet kasveille ja piha-alueen kasvustolle.

Rajoitusta ei sovelleta edellä mainittujen eläinten aiheuttamiin palovahinkoihin ja ehtojen kohdassa 5.1.5 mainittuihin vuotovahinkoihin eikä ikkunan rikkoutumisiin.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan omakotitalon rakenteille aiheutunut kastumisvahinko kotivakuutuksesta korvattava.

Vahinkokartoitusraportin mukaan rakenteiden kastumisen aiheuttaman vuodon syynä on ollut poistoilmalämpöpumpun poistoputken ulkopintaan jäätynyt kondenssivesi, joka on sulanut ja valunut rakenteisiin. Vahinkokartoituksen jälkeen vahingon syyksi on selvinnyt jyrsijän höyrysulkumuoviin ja eristevilloihin tekemät vauriot.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka hyönteiset, linnut, jäniseläimet tai jyrsijät ovat aiheuttaneet. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta edellä mainittujen eläinten aiheuttamiin ehtojen kohdassa 5.1.5 mainittuihin vuotovahinkoihin. Ehtokohdan 5.1.5 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista, putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä, kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai sisäpuolisesta sadevesiputkistosta. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kondenssivedestä.

Asiakkaan mukaan kyseessä on vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, kun jyrsijä on tehnyt reiän kiinteästi asennetun ilmanvaihtoputken eristeeseen, joka on olennainen osa ilmanvaihtoputken toimintaa, koska putki ei voi toimia ilman eristystä. Reiän seurauksena putki on luovuttanut lämpöenergiaa höyrystymisen kautta rakenteisiin, ja kosteus on äkillisen lämpötilamuutoksen takia muuttunut kosteudeksi.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että tapauksessa on kyse rajoitusehdois­sa mainitusta jyrsijän aiheuttamasta vahingosta, eikä kyseessä ole ehtokohdan 5.1.5 mukainen putken tai laitteen vuoto. Lisäksi yhtiö on todennut vahingon aiheutuneen korvausrajoituksissa mainitusta kondenssivedestä.

FINE toteaa ensinnäkin, että vaikka kyseinen poistoilmalämpöpumpun poistoputki tarvitsee toimiakseen eristeen, ovat putkisto ja putkiston eriste teknisesti eri rakennusosia, joilla on eri tehtävät. FINE katsoo, ettei putken eristeen tai sen ympärillä olevan höyrysulkumuovin voi katsoa olevan osa vakuutusehdossa tarkoitettua putkistoa.

FINE toteaa, että tapauksessa on kyse poistoputken epätiiviin eristyksen seurauksena putken pinnalle kondensoituneesta jäästä, joka on sulaessaan kastellut rakenteita. Kyseessä ei ole ehtokohdassa 5.1.5 korvattavaksi määritelty tilanne, jossa neste, kaasu tai höyry on virrannut suoraan rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista. Esitetyn selvityksen perusteella jyrsijät ovat toiminnallaan aiheuttaneet eristyksen epätiiveyden, ja koska vahinkotapahtuma ei täytä vuotovahingon korvattavuudelle asetettuja edellytyksiä, rajoitusehtokohtaan 5.3.8 sisältyvä poikkeus jyrsijöiden aiheuttaman vuotovahingon korvaamisesta ei tule tapauksessa sovellettavaksi. Lisäksi FINE katsoo kondenssivedestä aiheutuvia vahinkoja koskevan rajoitusehdon soveltuvan tapaukseen.

Edellä todetuin perustein FINE katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen päätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Toukonen