Tapahtumatiedot

Asiakas on joutunut puhelimitse toteutetun petoksen uhriksi 15.2.2026. Hän on harhaanjohdettuna vahvistanut käytössään olevalla pankin tunnistussovelluksella rikollisten kirjautumisen hänen verkkopankkiinsa ja tämän jälkeen kaksi maksua: ensin hänen omien tiliensä välisen 800 euron maksun, jonka jälkeen tilisiirron 3 280 euroa toiseen pankkiryhmään. Asiakas on huomannut puhelun jälkeen puhelun tulleen ulkomailta, jonka jälkeen asiakas on soittanut sulkupalveluun, jossa verkkopankkitunnukset on suljettu. Pankin tekemään petosperusteiseen palautuspyyntöön on tullut kielteinen vastaus, eikä varoja ole saatu palautettua asiakkaalle pankin toimesta. Asiakas on toimittanut myöhemmin pankille lääkärintodistuksen, jonka mukaan asiakas on aivovamman jälkitilan vuoksi   herkemmin erehdytettävissä kiireellisissä ja paineistetuissa sosiaalisissa tilanteissa. Pankki on lääkärintodistuksen saatuaan estänyt asiakkaan pankkitunnusten käytön turvallisuussyistä.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan petoksessa menettämänsä varat. Lisäksi asiakas vaatii verkkopankkinsa avaamista.

Asiakas joutui petoksen uhriksi ja menetti päälle 3 200 euroa.  Asiakkaalle soittanut rikollinen oli kertonut epäilyttävästä 3 200 euron maksusta, jonka voi estää, jos asiakas antaa pankkitietonsa ja vahvistaa kännykkäsovelluksella. Lääkärintodistuksessa olleen syyn takia asiakas ei osannut epäillä rikollisen kertomaa ja antoi tiedot sekä toimi ohjeiden mukaisesti. Järjissään asiakas ei toimisi samoin.

Asiakas vetoaa huolimattomuutensa osalta ensisijaisesti hetkelliseen epilepsiakohtaukseen ja toissijaisesti muihin terveydellisiin syihin, jotka mainitaan asiakkaan toimittamassa lääkärintodistuksessa.

Asiakas olisi olettanut, että pankilla on velvollisuus ottaa selvää asiakkaan kyvystä käyttää pankkitunnuksia. Asiakas on hoitanut aiemmin pankkiasiansa hyvin, minkä vuoksi on todennäköistä, että syyt ovat terveydelliset ja että kyseessä on ollut joku äkillinen sairauskohtaus tai muu vastaava asia.

Asiakas myös kertoo asiointinsa olevan vaikeaa pankkitunnusten sulkemisen takia ja ihmettelee pankin päätöstä evätä verkkopankin käyttö ottamatta tarkemmin selvää asiakkaan tilanteesta. Aivan kuin pankki etsisi tilaisuutta ja täten saada kiusaamalla selville asiakkaan tausta rikoksen kautta.

Pankin vastine

Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset.

Pankki katsoo, ettei sillä ole velvollisuutta korvata asiakkaan menettämiä 3280 euroa kyseisessä petostilanteessa. Pankki katsoo myös, että verkkopankkitunnusten sulkeminen on ollut sopimusehtojen ja huolellisen pankkitoiminnan mukaista.

Pankilla olevien tietojen perusteella asiakas on oma-aloitteisesti luovuttanut verkkopankkitunnuksensa ulkopuoliselle ja tililtä tehdyt maksutapahtumat on vahvistettu asiakkaan pankkitunnuksilla vahvan sähköisen tunnistamisen kautta. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan menettely täyttää pankkitunnusehtojen ja maksupalvelulain mukaisen tunnusten luovutuksen sekä joka tapauksessa törkeän huolimattomuuden tunnusmerkit. Pankki katsoo lisäksi, että verkkopankkitunnusten sulkeminen on toteutettu pankkitunnusten käytön turvallisuuden vaarantumista koskevalla perusteella pankin sopimusehtojen mukaisesti.

Pankilla olevien tietojen mukaan asiakas on saanut 15.2.2026 puhelun noin kello 15.30 sujuvasti suomea puhuvalta henkilöltä. Soittaja on ilmoittanut, että tili on vaarassa ja joku ”tekee sillä jotain outoa” ja yrittää viedä 3 000 euroa ”johonkin outoon paikkaan”, mutta näin puhelimitse asia voidaan estää. Asiakkaan kertoman mukaan hän on ollut puhelun aikana stressaantunut ja luovuttanut soittajalle verkkopankkitunnuksensa. Tämän jälkeen on ensin siirretty omien tilien välillä 800 euroa, jonka jälkeen on tehty tilisiirto 3 280 euroa toiseen pankkiryhmään. Pankin järjestelmien mukaan maksut on vahvistettu vahvalla tunnistamisella. Pankin lokitietojen mukaan kaikki maksutapahtumat on tehty verkkopankkiin kirjautuneena. Lokitietojen perusteella verkkopankkiin on kirjauduttu tunnistussovelluksella vahvistetusti, minkä jälkeen maksut on hyväksytty asiakkaan käytössä olleella pankin tunnistussovelluksella. Asiassa ei ole ilmennyt viitteitä siitä, että asiakkaan nimissä olisi otettu käyttöön uusi tunnistussovellus tai että tunnistussovellusta olisi aktivoitu uudelle laitteelle tapahtumien yhteydessä. Pankin tietojen mukaan kirjautuminen ja maksujen vahvistaminen on tapahtunut tunnistussovelluksella, jota asiakas on käyttänyt aiemminkin.

Asiakas on huomannut puhelun jälkeen puhelun tulleen ulkomailta, jonka jälkeen asiakas on soittanut sulkupalveluun, jossa verkkopankkitunnukset on suljettu. Asiakas on ollut yhteydessä asiakaspalveluun myös 16.2.2026. Asiakasta on pyydetty tekemään rikosilmoitus ja toimittamaan se pankille mahdollisimman pian ja tapahtumasta on tehty petosperusteinen palautuspyyntö. Asiakas on ilmoittanut tekevänsä toisen pankin tunnuksilla rikosilmoituksen. Pankki on saanut tiedon kieltäytymisestä petosperusteiseen palautuspyyntöön. Asiakasta on yritetty tavoittaa puhelimitse 19.2.2026 ja 20.2.2026, jolloin asiakas on tavoitettu. Asiakkaalle on ilmoitettu puhelussa petosperusteiseen palautuspyyntöön tullut kieltäytyminen ja, että pankki ei korvaa menetettyjä varoja. Asiakkaalle on myöhemmin laitettu tieto myös kirjallisesti. Asiakas on toimittanut pankille tämän jälkeen lääkärintodistuksen, jonka perustella asiakas on vaatinut menetettyjen varojen korvaamista. Pankki on käsitellyt korvausasian uudelleen ja ilmoittanut 11.3.2026 asiakkaalle puhelimitse, että pankki pysyy aikaisemmassaan kannassa ja menetettyjä varoja ei korvata. Samalla on ilmoitettu, että asiakkaan verkkopankki on suljettu, koska sen turvallista käyttöä ei voida taata. Päätös kieltäytymisistä on annettu asiakkaalle myös kirjallisesti 13.3.2026.

Sovellettavien pankkitunnusehtojen mukaan pankkitunnukset ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle. Jos asiakas luovuttaa pankkitunnuksensa kolmannelle, asiakas vastaa niillä tehdyistä toimista täysimääräisesti. Lisäksi pankkitunnuksilla annettu hyväksyntä vastaa asiakkaan allekirjoitusta ja sitoo asiakasta. Tässä tapauksessa asiakas on itse kertonut luovuttaneensa verkkopankkitunnuksensa puhelimitse ulkopuoliselle henkilölle. Tämän seurauksena asiakkaan tililtä tehdyt maksutapahtumat on hyväksytty asiakkaan pankkitunnuksilla vahvan sähköisen tunnistamisen kautta. Asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka viittaisivat pankin järjestelmävirheeseen tai pankin muuhun virheelliseen menettelyyn. Pankki katsoo, että asiakas on luovuttanut pankkitunnuksensa ulkopuoliselle ja on näin ollen sopimusehtojen ja maksupalvelulain nojalla vastuussa aiheutuneesta vahingosta täysimääräisesti maksupalvelulain 62 § tarkoittamalla tavalla. Vaikka asiaa arvioitaisiin tunnusten luovutuksen sijaan huolimattomuuden asteella, pankki katsoo asiakkaan menettelyn, tunnusten luovuttamisen kiireellisessä ja painostavassa tilanteessa sekä maksujen hyväksymisen vahvalla tunnistamisella, täyttävän joka tapauksessa törkeän huolimattomuuden tunnusmerkit.

Pankki on käsitellyt asiakkaan toimittaman lääkärintodistuksen osana kokonaisarviota. Todistuksessa kuvataan asiakkaan pitkäaikaista aivovamman jälkitilaa sekä lääkärin arviota siitä, että asiakas saattaa olla tavanomaista herkempi erehtymään kiireellisissä ja paineistetuissa tilanteissa. Todistuksessa todetaan myös, että sen arvioiminen jälkikäteen, onko asiakkaalla ollut kyseisen puhelun aikana epileptinen kohtaus, on vaikeaa eikä asiasta voida esittää varmaa näyttöä. Pankki toteaa, että vastuunjako maksutapahtumissa perustuu asiakkaan tosiasialliseen menettelyyn tapahtumahetkellä. Toimitettu lääkäriselvitys ei osoita sellaista seikkaa, joka poistaisi asiakkaan vastuun pankkitunnusten huolellisesta käytöstä tai muuttaisi arviointia asiakkaan menettelyn huolimattomuusasteesta. Selvityksestä ei myöskään ilmene, että asiakkaalla olisi tapahtumahetkellä ollut sellainen tila, jonka vuoksi hän ei olisi kyennyt ymmärtämään pankkitunnusten luovuttamisen ja maksujen hyväksymisen merkitystä.

Pankit ja viranomaiset ovat useiden vuosien ajan toistuvasti varoittaneet erilaisista huijausmenetelmistä, mukaan lukien puhelimitse toteutettavista niin sanotuista turvatilihuijauksista. Asiakkaille on yleisesti korostettu, ettei pankkitunnuksia tule koskaan luovuttaa ulkopuolisille ja että pankit tai viranomaiset eivät pyydä pankkitunnuksia puhelimitse. Lisäksi niin sanottuja turvatilejä ei ole olemassa. Pankki katsoo, että asiakkaan menettely tässä tilanteessa osoittaa merkittävä poikkeamista pankkitunnusten suojaamiseen liittyvistä perustavanlaatuisista ohjeista.

Pankki on sulkenut asiakkaan verkkopankkitunnukset pankkitunnusten käytön turvallisuuden vaarantumisen vuoksi pankkitunnusehtojen mukaisesti. Tunnusten sulkeminen on tehty asiakkaan taloudellisen turvallisuuden suojaamiseksi ja lisävahinkojen estämiseksi. Pankki katsoo, että ei voi taata tunnusten turvallista käyttöä. Verkkopankkitunnusten sulkeminen ei ole seuraamus eikä liity pankin korvausratkaisuun, vaan kyse on erillisestä turvallisuusarviosta. Tunnusten palauttaminen edellyttää, että pankki voi varmistua tunnusten turvallisesta käytöstä eikä sulkemiselle ole enää perustetta. Tämä voi edellyttää lisäselvitystä asiakkaan kyvystä käyttää pankkipalveluita turvallisesti.

Pankki toteaa, että sillä ei ole ennen asiakkaan toimittamia lääketieteellisiä asiakirjoja ollut mitään syytä epäillä asiakkaan kykyä käyttää verkkopankkitunnuksia tai verkkopankkipalveluja turvallisesti. Asiakas oli käyttänyt verkkopankkia aiemmin tavanomaisella tavalla, eikä pankille ollut ilmoitettu eikä pankin tietoon ollut muutoin tullut seikkoja, joiden perusteella verkkopankin käyttöä olisi tullut rajoittaa. Asiakas ei ollut myöskään itse aiemmin saattanut pankin tietoon verkkopankin käyttöä rajoittavia tekijöitä. Päätös verkkopankkitunnusten sulkemisesta tehtiin vasta sen jälkeen, kun asiakas oli oma aloitteisesti toimittanut pankille lääkärintodistuksia ja muita asiakirjoja, joissa kuvattiin asiakkaan pitkäaikaista terveydentilaa ja mahdollista korostunutta alttiutta erehtyä kiireellisissä ja painostavissa tilanteissa. Pankki ei ollut pyytänyt asiakasta toimittamaan lääkäriselvitystä verkkopankin käyttöä koskevaa arviota varten, vaan asiakas toimitti selvityksen itse osana vaatimustaan saada pankilta korvaus menetetyistä varoista. Saatuaan kyseiset selvitykset pankki oli velvollinen arvioimaan asiaa myös verkkopankkitunnusten käytön turvallisuuden näkökulmasta. Pankkitunnuksilla käytettävien palveluiden yleisten ehtojen mukaan pankilla on oikeus, ja huolellisen pankkitoiminnan perusteella myös velvollisuus, sulkea pankkitunnukset, jos niiden käytön turvallisuus on vaarantunut tai jos pankki ei voi varmistua tunnusten turvallisesta käytöstä. Toimitettujen asiakirjojen perusteella pankki katsoi, ettei se voinut enää taata verkkopankkitunnusten turvallista käyttöä. Tässä tilanteessa tunnusten sulkeminen oli pankin näkemyksen mukaan asiakkaan edun mukaista ja tarpeen lisävahinkojen estämiseksi. Päätös on tehty huolellisen riskinarvion perusteella eikä sillä ole ollut rangaistus- tai seuraamusluonteista tarkoitusta. Pankki korostaa, että verkkopankkitunnusten sulkeminen on ollut erillinen ja itsenäinen turvallisuuspäätös, joka ei liity pankin tekemään korvausratkaisuun eikä asiakkaan menettelyn arviointiin maksutapahtumien vastuuta koskevassa asiassa. Pankin tarkoituksena ei ole ollut aiheuttaa asiakkaalle haittaa, vaan toimia sopimusehtojen ja pankkia sitovien huolellisuusvelvoitteiden mukaisesti. Edellä esitetyin perustein pankki katsoo, että verkkopankkitunnusten sulkeminen on ollut pankkitunnusehtojen mukaista, asianmukaista ja perusteltua eikä se osoita virheellistä tai moitittavaa menettelyä pankin puolelta.

Selvitykset

Osapuolten välisen kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu mm. seuraavat asiakirjat:

- Henkilöasiakkaan pankkitunnuksilla käytettävien palveluiden yleiset ehdot (pankkitunnusehdot), käytössä 1.5.2025 alkaen.
- Lääkärintodistus, päivätty 6.3.2026.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko asiakas pätevästi antanut maksupalvelulain 38 §:ssä tarkoitetun suostumuksensa riidanalaisille tilisiirroille. Mikäli suostumusta ei ole pätevällä tavalla annettu, tapauksessa on kyse maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jolloin asiassa on arvioitava, voidaanko maksuvälineen oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt lain 53 §:n 1 momentin ja pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, sekä minkä asteista mahdollinen huolimattomuus on ollut.

Asiassa on toisekseen kyse siitä, onko pankilla ollut lain ja sopimuksenmukainen peruste estää pankkitunnusten käyttö.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 8 §:n (Määritelmät.) mukaan

Tässä laissa tarkoitetaan:
[…]
11)maksuvälineellä maksukorttia tai muuta käyttäjäkohtaista välinettä tai menettelytapaa taikka näiden yhdistelmää, jonka käyttämisestä maksutoimeksiantoihin maksupalvelun käyttäjä ja palveluntarjoaja ovat sopineet;
[…]

Maksupalvelulain 38 §:n (Maksajan suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen.) 1 momentin mukaan

Maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla

Maksupalvelulain 57 §:n (Palveluntarjoajan oikeus sulkea maksuväline.) 1 momentin mukaan 

Jos osapuolet ovat puitesopimuksessa niin sopineet, palveluntarjoajalla on oikeus estää maksuvälineen käyttö, jos:
1)maksuvälineen käytön turvallisuus on vaarantunut;
[…]

Maksupalvelulain 58 §:n (Maksuvälineen käyttömahdollisuuden palauttaminen.) mukaan

Palveluntarjoajan on palautettava maksuvälineen käyttömahdollisuus tai korvattava maksuväline uudella mahdollisimman pian sen jälkeen, kun maksuvälineen käytön estämiselle ei enää ole perustetta.
Palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus pyytää milloin tahansa palveluntarjoajalta maksuvälineen käyttömahdollisuuden palauttamista.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 30 §:n mukaan

Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.

Oikeustoimilain 31 §:n 1-2 momentin mukaan

Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
Sama olkoon laki, jos 1 momentissa mainittuun menettelyyn on syypää toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja tämä siitä tiesi tai hänen olisi pitänyt siitä tietää.

Oikeustoimilain 33 §:n mukaan

Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.

Holhoustoimesta annetun lain 2 §:n mukaan  

Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.

Pankkitunnusehtojen maksutoimeksiantoja koskevan kohdan mukaan

[…]
Asiakas antaa suostumuksensa maksutoimeksiannon toteuttamiseen hyväksymällä toimeksiannon tunnuksillaan. Pankki voi turvallisuussyistä pyytää lisävahvistuksen asiakkaan verkkopalvelun kautta antamalle maksutoimeksiannolle. Lisävahvistus on osa maksutoimeksiantoa ja maksutoimeksianto katsotaan annetuksi pankille vasta kun pankki on vastaanottanut asiakkaalta lisävahvistuksen ohjeiden mukaisesti.
[…]

Pankkitunnusehtojen pankin oikeus sulkea pankkitunnukset -kohdan mukaan

Pankilla on oikeus sulkea pankkitunnukset tai rajoittaa niiden käyttöä, jos
• pankkitunnusten käytön turvallisuus on vaarantunut tai
• on syytä epäillä, että pankkitunnuksia tai verkkopalveluita käytetään oikeudettomasti tai vilpillisesti tai
• pankkitunnukset oikeuttavat luoton käyttöön ja riski siitä, että luoton maksamisesta vastuussa oleva asiakas ei kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan, on kohonnut huomattavasti tai
• asiakas joutuu finanssipakotteiden kohteeksi

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:
• asiakas on luovuttanut pankkitunnukset toiselle
• epäillään pankkitunnusten väärinkäyttöä
• pankkitunnusten haltijalla on maksuviivästyksiä, rekisteröityjä maksuhäiriöitä tai pankilla on muulla perusteella syytä epäillä tämän maksukyvyn tai maksuhalukkuuden vähentyneen
• pankkitunnukset ovat joutuneet tai niiden epäillään joutuneen vääriin käsiin
• asiakas hakeutuu velkajärjestelyyn tai konkurssiin
• asiakas kuolee tai hänelle määrätään edunvalvoja
• asiakas tai asiakkaan laitteet, asiakkaan laitteissa olevat ohjelmat, järjestelmät tai tietoliikenneyhteydet aiheuttavat häiriötä tai vaarantavat tunnusten käytön turvallisuuden.
Pankki ilmoittaa pankkitunnusten sulkemisesta asiakkaalle ensisijaisesti puhelimitse asiakkaan pankille ilmoittamaan puhelinnumeroon. Vaihtoehtoisesti pankki ilmoittaa sulkemisesta asiakkaalle kirjallisesti. Asiakas voi pyytää pankkitunnusten käyttömahdollisuuden palauttamista ottamalla yhteyttä pankkiin. Kun pankkitunnusten sulkemiselle ei ole enää perustetta, pankki voi palauttaa käyttömahdollisuuden tai korvata tunnukset uusilla tunnuksilla.
[…]

Asian arviointi

Suostumuksen antaminen
Asiassa on riidatonta, että asiakas on rikollisten harhaanjohtamana vahvistanut verkkopankkiin kirjautumisen ja riidanalaiset maksutapahtumat käytössään olevalla pankin tunnistussovelluksella.

Pankkilautakunta on ratkaisukäytännössään (mm. FINE-69519-Z1W5M, FINE-070953 ja FINE-075040) vakiintuneesti katsonut, että tapauksissa, joissa rikoksen uhriksi joutunut asiakas on tullut itse hyväksyneeksi riidanalaiset maksut esimerkiksi omassa puhelimessaan olevalla pankin mobiilisovelluksella ja sovelluksessa on ennen vahvistuksen antamista näkynyt vahvistettavan maksun tiedot, asiakas on antanut maksuille maksupalvelulain 38 §:ssä ja sovellettavissa ehdoissa tarkoitetun suostumuksensa eikä kyseessä olevat maksutapahtumat tällöin ole maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla oikeudettomia. Tämän vuoksi tapauksissa ei ole katsottu olleen myöskään perusteita pankin vastuulle siitä vahingosta, joka maksuista on asiakkaalle aiheutunut.

Pankkilautakunnalla ei ole syytä arvioida nyt käsiteltävää tapausta aiemmasta vakiintuneesta ratkaisukäytännöstään poikkeavalla tavalla. Em. viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on antanut maksutapahtumille maksupalvelulain 38 §:ssä tarkoitetun suostumuksensa ja pankkitunnusehtojen mukaisen vahvistuksensa. Mikäli suostumus on annettu pätevällä tavalla – toisin sanoen sitä ei rasita mikään pätemättömyysperuste – nyt kyseessä olevat maksutapahtumat eivät ole maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla oikeudettomia eikä käsillä siten ole siihen liittyvää perustetta pankin korvausvastuulle.

Annetun suostumuksen pätevyys
Asiakkaan mukaan hän ei ole ollut terveydellisten seikkojen vuoksi järjissään vahvistaessaan maksuja. Pankkilautakunta tulkitsee asiakkaan vetoavan pätemättömyysperusteisiin ja arvioi tämän vuoksi, onko maksutapahtumille annettu suostumus pätemätön oikeustoimikelpoisuuden puutteen vuoksi taikka oikeustoimilaissa säädetyillä pätemättömyysperusteilla.  

Holhoustoimilain 2 §:n mukaan vajaavaltaisena pidetään henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta tai joka on tuomioistuimen päätöksellä julistettu vajaavaltaiseksi. Täysivaltainenkin henkilö voi olla tosiasiallisesti oikeustoimikelvoton, ja oikeustoimi voi tämän seurauksena olla oikeustoimilain pätemättömyysperusteen soveltuessa sitomaton (näin KKO 2003:48, jossa kauppakirja katsottiin oikeustoimilain 31 §:n nojalla luovutustoimena pätemättömäksi).

Pankkilautakunta toteaa, että näyttötaakka pätemättömyysperusteesta on siihen vetoavalla asiakkaalla.

Asiakas on toimittanut kantansa tueksi lääkärintodistuksen. Toimitetun lääkärintodistuksen mukaan asiakkaalla on ollut aiemmin epileptisiä pysähtyneisyyskohtauksia. Lisäksi asiakas on lääkärin arvion mukaan herkemmin erehdytettävissä kiireellisissä ja paineisissa sosiaalisissa tilanteissa.

Pankkilautakunta toteaa, ettei asiassa ole edes väitetty, että asiakas olisi julistettu tuomioistuimen päätöksellä vajaavaltaiseksi. Myöskään lääkäri ei ole toimitetussa todistuksessa kertonut asiakkaan olevan oikeustoimikelvoton tai kykenemätön ymmärtämään pankkiasioitaan. Em. perustein Pankkilautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että asiakas on ollut suostumusta antaessaan oikeustoimikelvoton.    

Oikeustoimilain pätemättömyysperusteiden osalta ratkaisevaa on yleensä se, onko sopimuskumppani ollut vilpittömässä mielessä. Em. johtuen lautakunta katsoo, etteivät oikeustoimilain pätemättömyysperusteet sovellu nyt arvioitavana olevaan tapaukseen, sillä pankki ei ole ollut eikä sen olisi pitänytkään olla tapahtuma-aikana tietoinen asiakkaan esiin tuomista terveydellisistä seikoista.

Verkkopankkitunnusten sulkeminen
Maksupalvelulain ja soveltuvien pankkitunnusehtojen mukaan pankilla on oikeus estää maksuvälineen/pankkitunnusten käyttö, jos maksuvälineen käytön turvallisuus on vaarantunut. Pankilla on lisäksi lain ja ehtojen mukaan velvollisuus palauttaa maksuvälineen/pankkitunnusten käyttömahdollisuus, kun maksuvälineen käytön estämiselle ei enää ole perustetta.

Tässä tapauksessa pankki on sulkenut asiakkaan verkkopankkitunnukset asiakkaan toimitettua pankille hänen terveydentilaansa kuvaavia lääkärintodistuksia ja muita asiakirjoja. Pankki ei kantansa mukaan ole voinut enää taata verkkopankkitunnusten turvallista käyttöä. Pankkilautakunnalle on toimitettu ainoastaan yksi, 6.3.2026 päivätty lääkärintodistus asiakkaan terveydentilasta, josta ilmenee, että asiakas on herkemmin erehdytettävissä kiireellisissä ja paineisissa sosiaalisissa tilanteissa. Muun asiakkaan toimittaman aineiston sisällöstä ei ole annettu lautakunnalle selvitystä.

Pankkilautakunta toteaa, että pankin esittämä peruste pankkitunnusten käytön väliaikaiselle estämiselle on sinänsä lain ja sopimusehtojen mukainen. Ottaen kuitenkin huomioon pankkitunnusten välttämättömyys nyky-yhteiskunnassa sekä asiakkaan oikeudet peruspankkipalveluihin, joihin pankkitunnukset eli sähköinen tunnistusväline sisältyy, Pankkilautakunta pitää tärkeänä, että pankki käyttää ja myös neuvoo asiakasta itse ottamaan käyttöönsä muita lievempiä keinoja, joilla voidaan tukea pankkitunnusten turvallista käyttöä. Tämän lisäksi Pankkilautakunta toteaa, että pankin on palautettava käyttömahdollisuus, mikäli asiakas toimittaa pankille lisäselvitystä, jonka perusteella käytön estämiselle ei ole enää perustetta.

Lopputulos

Pankkilautakunta ei suosita hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Tykkä

Jäsenet:
Atrila
Punakivi
Tervonen
Piilo