Tapahtumatiedot
A:n puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hänen henkilöautonsa oli ollut 18.11.2025 pysäköitynä kaupan pysäköintialueella, kun peura oli loikannut ajoneuvon takalasiin vaurioseurauksin. A oli saanut tiedon vahingosta, kun kaupassa oli kuulutettu henkilöauton rekisterinumeroa. Paikalla oli ollut useita henkilöitä, jotka olivat nähneet tilanteen.
Korvauspäätöksessään 26.11.2025 vakuutusyhtiö totesi, että eläin- ja hirvivahinkovakuutuksen vakuutusehtojen mukaan korvattavalla törmäämisellä tarkoitetaan liikkuvan ajoneuvon törmäämistä hirvieläimeen tai muuhun eläimeen. Tilanne, jossa hirvieläin juoksee pysäköityä autoa päin, ei ole eläimeen törmäämistä, minkä takia vahinko ei ole mainittujen vakuutusosien perusteella korvattava. Koska henkilöauto on vakuutettu osakaskolla, jossa ei ole kolarointiturvaa, vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa.
A haki korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Vahingon on aiheuttanut hirvieläin. A kiinnitti huomiota siihen, että vakuutusehdoissa ei mainita, että ajoneuvon tulisi olla liikkeessä tai ajossa, kun törmäys tapahtuu.
Uudessa korvauspäätöksessään 12.2.2026 vakuutusyhtiö totesi, että vahinko on A:n kuvaamalla tavalla peuran aiheuttama. Vahinko ei kuitenkaan ole aiheutunut siitä, että autolla olisi ehtojen edellyttämällä tavalla törmätty eli osuttu peuraan. Vakuutusehdot edellyttävät nimenomaisesti, että vaurioiden tulee syntyä hirvieläimeen törmäämällä, mikä edellytys ei A:n tapauksessa täyty, kun peura on juossut ajoneuvoa päin ja vaurioittanut sitä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan valitus
A vaatii henkilöautonsa vaurioiden korvaamista hirvivahinkovakuutuksesta omavastuulla vähennettynä. A toistaa vakuutusyhtiölle aiemmin esittämänsä perustelut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Hirvivahinkovakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut hirvieläimeen (hirvi, poro, peura, kauris) törmäämisestä. Törmäämisellä tarkoitetaan hirvieläimeen osumista.
Vakuutusyhtiö pitää vahingon korvattavuuden kannalta olennaisena, onko A näyttänyt, että ajoneuvon vaurioitumisen syynä on ollut vakuutusehdon yksiselitteisen sanamuodon mukainen hirvieläimeen törmääminen. Kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on
välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. A:n ajoneuvo on ollut vahinkohetkellä vakuutettuna turvalla, johon ei sisälly kolarointivakuutusta.
Tässä tapauksessa vakuutettu ajoneuvo oli pysäköitynä kaupan parkkipaikalla, kun peura loikkasi takalasiin aiheuttaen ajoneuvolle vaurioita. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat vahingot,
joissa hirvieläimeen törmätään. Korvauspiiriin eivät kuulu vahingot, joissa hirvieläin törmää ajoneuvoon. Vakuutusyhtiö myöntää, että vakuutusehdoissa ei ole nimenomaisesti todettu, että ajoneuvon
tulisi olla liikkeessä vahingon sattuessa. Pysähtynyt ajoneuvo ei kuitenkaan voi ”törmätä” ollessaan paikallaan, vaan tällöin ajoneuvo olisi objektina esine, johon törmätään. Vahinkoilmoituksessa kuvattu tilanne, jossa hirvieläin kolhii ajoneuvoa, jolla ei törmätä mihinkään sen ollessa paikallaan, ei ole hirvieläimeen törmäämistä. Näin ollen ajoneuvon vaurioituminen ei ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Kyse on siitä, ovatko peuran A:n pysäköidylle ajoneuvolle aiheuttamat vauriot hirvivahinkovakuutuksesta korvattavia.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.
Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.3.2025 alkaen) kohdan 3.1 Kolarointivakuutus (Törmäysvakuutus) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
[…]
Ehtokohdan 3.2 (Hirvivahinkovakuutus) mukaan hirvivahinkovakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut hirvieläimeen (hirvi, poro, peura, kauris) törmäämisestä. Törmäämisellä tarkoitetaan hirvieläimeen osumista.
Hirvieläimen väistämisestä aiheutuneet vahingot korvataan kolarointivakuutuksesta kolarointivakuutuksen ehtokohdan mukaisesti (katso kohta 3.1).
Asian arviointi
Osapuolten kannanottojen perustella asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että A:n ajoneuvon vauriot ovat pysäköintialueella ajoneuvoa päin juosseen peuran aiheuttamia. Erimielisyys koskee sitä, ovatko vauriot aiheutuneet vakuutusehtojen kohdassa 3.2 tarkoitetulla tavalla hirvieläimeen törmäämisestä.
Vakuutusehtojen kohdan 3.2 sanamuodon mukaan hirvivahinkovakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut hirvieläimeen (hirvi, poro, peura, kauris) törmäämisestä. Törmäämisellä tarkoitetaan hirvieläimeen osumista.
Vakuutuslautakunta toteaa, että ehtokohdan 3.2 sanamuoto sinänsä viittaa siihen, että hirvivahinkovakuutuksesta korvattavia ovat nimenomaan tilanteet, joissa ajoneuvo törmää hirvieläimeen, ja siis on yhteentörmäyksen liikkeellään aiheuttava osapuoli, mutta eivät sen sijaan tilanteet, joissa hirvieläin törmää ajoneuvoon. Tällaista tulkintaa tukee jossakin määrin myös se, että hirvivahinkovakuutusta laajemmin erilaisia vahinkoja korvaavan, ehtokohdan 3.1 mukaisen kolarointivakuutuksen ehtojen korvaustunnusmerkistön mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan muun muassa iskusta tai muusta ulkoisesta syystä vakuutuksen kohteelle aiheutuneita vahinkoja, mikä toisin kuin ehtokohdan 3.2 osalta merkitsee sitä, että ehtokohdan 3.1 mukaisesti korvattavuutta arvioitaessa vaille merkitystä jää, onko vakuutuksen kohde törmännyt johonkin, vai onko vahinko aiheutunut esimerkiksi paikoillaan olleeseen ajoneuvoon ulkoa päin vaikuttaneesta tekijästä.
Toisaalta ehtokohtaa 3.2 tulkittaessa on otettava huomioon, että hirvieläimeen osumisesta aiheutuvat vahinkotapahtumat voivat käytännössä syntyä useilla eri mekanismeilla, joiden valikoituminen on vakuutetun näkökulmasta lähtökohtaisesti sattumanvaraista. Esimerkiksi maantiellä ajettaessa ajoneuvo voi törmätä eteen tulleeseen hirvieläimeen, mutta hirvieläin voi myös osua liikkuvan ajoneuvoon sivusuunnasta vaurioseurauksin, tai sinkoutua päin vakuutettua ajoneuvoa toisen ajoneuvon töytäisemänä.
Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessa VKL 142/13 katsonut, että poroa väistäneen ajoneuvoyhdistelmän väistämisen seurauksena tieltä ensin ulos ajautuneelle matkailuautolle aiheutuneet lisävauriot, jotka olivat seurausta ajoneuvoyhdistelmän törmäyksellään matkailuauton alle lennättämästä porosta, tuli korvata matkailuauton hirvivahinkovakuutuksesta hirvieläimeen törmäämisestä aiheutuneena vahinkona. Ratkaisusuosituksen VKL 142/13 vahinko-olosuhteet ja sovellettavat poikkeavat jossakin määrän nyt kyseessä olevasta tapauksesta. Lautakunta kuitenkin katsoo myös tämän aiemman ratkaisusuosituksen osaltaan osoittavan, että hirvieläimeen törmäämisestä aiheutuneeksi vahingoksi voidaan perustellusti mieltää paitsi tilanteet, joissa ajoneuvo törmää hirvieläimeen, myös tilanteet, joissa vakuutuksen kohteena oleva ajoneuvo vaurioituu hirvieläimen osuessa siihen.
Edellä esitetyn perusteella riidanalainen ehtokohta on puheena olevan tapauksen kannalta sillä tavoin moniselitteinen ja tulkinnanvarainen, että sen merkityksestä syntyy epätietoisuutta, jolloin sitä on kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n nojalla tulkittava kuluttajan eduksi. Näillä perusteilla lautakunta päätyy siihen, että peuran A:n pysäköidylle ajoneuvolle aiheuttamien vaurioiden voidaan katsoa olevan ehtokohdassa 3.2 tarkoitetussa mielessä hirvieläimeen törmäämisestä aiheutuneita. Tämän perusteella kyse on hirvivahinkovakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta Korvauksen tarkempi määrä jää ensi vaiheessa osapuolten välillä selvitettäväksi.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle hänen ajoneuvonsa vaurioista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Siirala
Jäsenet
Koskinen
Kuosa
Ståhlberg
Yrttiaho