Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan A:n omakotitalon katto oli vuotanut 12.11.2025, ja vettä oli tullut sisätiloihin. Vahinkohetkellä oli ollut voimakas sade. Vesikattoliikkeen arvion mukaan myrsky oli irrottanut harjapeltiä, ja tämän seurauksena vettä oli valunut peltien välistä. Vesikattoliike oli kiinnittänyt harjapellin uudelleen.

Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 19.11.2025. Kartoitusraportin mukaan vesikatto oli saneerattu 2000-luvulla, jolloin vesikatteen alla on myös aluskate. Koska vuotovettä oli päässyt sisätiloihin saakka, oli myös aluskatteessa oltava epäkohta.

Vesikattoliike kävi uudelleen tutkimassa kattoa, ja yrityksen lausunnon mukaan harjapellin irtoaminen myrskyn aikana oli johtanut siihen, että poikkeuksellisen suuri määrä sadevettä oli päässyt aluskatteen päälle. Vettä oli kulkeutunut piipun vierestä jiirin pohjalle, ja rikki jyrsitystä pahvialuskatteesta vesi oli päässyt läpi kastellen villaeristeitä. Lausunnon mukaan orava oli tehnyt laajoja tuhojaan peltikaton alla ja eristeissä. Jiirin alta aluskatetta oli jyrsitty, villoja oli revitty monesta kohtaa ja oravat olivat tehneet myös onkaloita ja pesiä.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 15.12.2025 ja korvasi harjapellin korjaamisesta aiheutuneet kulut sekä selvittelykuluina katon avaamisen rakenteiden kastumisen syyn selvittämiseksi. Yhtiö ilmoitti maksaneensa korvauksena vesikattoliikkeen laskusta, jonka kokonaissumma oli 7 590,56 euroa, 1 656 euroa. Muilta kuin korvatuilta osin yhtiö katsoi laskussa olevan kyse rajoitusehdon mukaisista oravan aiheuttamien vaurioiden korjaustöistä tai vahinkoon kuulumattomia parannustöistä.

A oli tyytymätön yhtiön ratkaisuun ja totesi, ettei rakenteita avattu sen vuoksi, että vuodon syy olisi ollut epäselvä vaan vahingon rajoittami­seksi sekä sen varmistamiseksi, ettei vettä ollut päässyt rakenteisiin laajemmin. A lisäksi totesi, ettei olisi suostunut katon avaamiseen, jos olisi tiennyt, että siitä aiheutuu merkittävä kustannus, jota vakuutusyhtiö ei aio korvata.

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle, ettei korvauspäätös muutu. Rakenneavaus oli tehty aluskatteen vuodon syyn selvittämiseksi ja rakenteen avaamisesta aiheutuvat kustannukset korvattiin vahingon selvittelykuluina. Yhtiö myös totesi, että jos rakenteiden avaus tehdään vahingon syyn selvittämiseksi, aiheutuvat kustannukset korvataan vahingon selvittelykuluina ilman ikävähennyksiä. Jos vahinkoa ei korvata, silloin myöskään sulkemis­kustannuksia ei korvata.

A teki oikaisupyynnön vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakuun. A vetosi muun muassa siihen, että vahinkoketju oli alkanut myrskyvahingosta eikä katon avaaminen ollut mahdollista ilman sen jälkeistä välitöntä sulkemista.

Ratkaisussaan 9.1.2026 vakuutusyhtiö ei muuttanut aiempaa päätöstään. Ratkaisun mukaan rakenteiden ja sisätilojen vahingon ei ollut osoitettu olevan seurausta mistään vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta tapahtumasta. Yhtiöön toimitetun selvityksen perusteella rakenteet olivat kastuneet, koska aluskate ei ollut tiivis johtuen oravien tekemistä tuhoista. Rakenteet eivät olisi vaurioituneet harjapellin irtoamisen seurauksena, mikäli aluskate olisi ollut ehjä ja tiivis. Rakenteiden ja sisäosien vahinkojen syynä ei ole korvattava myrskyn aiheuttama harjapellin irtoaminen, vaan rakenteiden puutteellisuus, joka johtuu korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta syystä eli oravien aiheuttamista vahingoista. Lisäksi ratkaisussa todettiin, että vahingon selvittämiseksi olisi riittänyt, että kattopeltejä olisi käytetty auki, todettu vauriot ja vahingon syyt ja laitettu pellit takaisin paikalle. Kokonaistuntimäärä oli suuri harjapellin alueelle, mikä oletettavasti johtui siitä, että kattoa oli avattu laajemmal­ta alueelta, sillä oravan pesiä oli useita. Aluskatteita, ruoteita ja muita rakenteita ei olisi tarvinnut purkaa, ellei orava olisi näitä vaurioittanut. Yhtiö katsoi korvaamansa tuntimäärän olevan riittävä huomioiden, että vahingon selvittämisen kannalta tarvittavaa olisi ollut vain muutaman kattopellin irrottaminen ja takaisinasennus. Riidanalaisten kustannusten osalta kyse ei myöskään ollut välittömästi uhkaavan ja tästä vakuutuksesta korvattavan vahingon torjumiskuluista.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa kattovuodosta aiheutuneet rakenteelliset vauriot täysimääräisesti kotivakuutuksen ehtojen mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana luonnonilmiövahinkona.

A vetoaa siihen, että myrsky irrotti harjapellin ja mahdollisti veden pääsyn rakenteisiin. Oravan aiheuttamat vauriot eivät olleet vahingon laukaiseva tekijä vaan kartoituksissa havaittu rakenteellinen seikka. Eläin ei ollut aiheuttanut vuotoa eikä vahinko ollut alkanut eläimen toiminnasta, joten rajoitusehtoa 6.6 ei voi tapauksessa soveltaa. A:n mukaan asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että aluskate ei olisi ollut kunnossa. Vakuutusyhtiön ratkaisun A katsoo olevan ristiriitainen, koska yhtiö on korvannut myrskyn irrottaman harjapellin kiinnityksen, mutta toisaalta katsonut, että samasta tapahtumaketjusta aiheutuneet rakenteelliset vauriot kuuluvat rajoitusehdon 6.6 piiriin. A:n mukaan tämä viittaa siihen, että vahingon on ainakin osittain katsottu olevan myrskyn seurausta, ja korvattaviksi tulisi katsoa rakenteelliset vauriot sekä katon avaamisesta aiheutuneet ja sen jälkeen välttämättömät katon ennallistamistoimenpiteet. A:n mukaan päätös osoittaa, että vakuutusyhtiö myös tunnistaa myrskyn vahingon ensisijaiseksi syyksi.

A toteaa lisäksi, että vahinko on tapahtunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti myrskyn seurauksena. A:n mukaan vakuutusyhtiö on edellyttänyt katon avaamista rakenteiden kastumisen syyn selvittämiseksi, muttei ole sitoutunut korvaamaan katon sulkemista eikä kantanut vastuuta siitä, että katto jäisi avoimeksi. A painottaa, että veden pääsy rakenteisiin loppui välittömästi, kun myrskyn irrottama harjapelti kiinnitettiin takaisin. Lisäksi A toteaa, ettei vakuutuksenottajaa voida velvoittaa jättämään kattoa avoimeksi ja siten altistamaan rakennusta lisävahingoille vain vahingon syyn selvittämiseksi erityisesti tilanteessa, jossa yhtiö ei vastaa tällaisen toimenpiteen seurauksista. A:n mukaan vakuutusyhtiön menettely johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa hän vakuutuksenottajana joutuu valitsemaan joko lisävahingon riskin tai korvauksen epäämisen väliltä.

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset ja viittaa asiassa aiemmin lausumaansa. Myrskyn aiheuttaman katon harjapellin irtoamisen kiinnityksestään yhtiö katsoo olevan äkillinen ja ennalta arvaamaton sekä vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Suurempi vahinko aiheutui kuitenkin siitä, että jiirin alta oli aluskatetta jyrsitty rikki ja eristysvilloja oli useasta kohtaa revitty sekä kulkukäytäviä ja pesiä tehty pellityksen alle. Tämä mahdollisti veden pääsyn rakenteisiin.

Yhtiö toteaa, että aluskate on toissijainen suoja siltä varalta, että kattopelti vuotaa. Aluskatteelle ei päädy vettä kattopellityksen ollessa ehjä. Jos aluskate olisi käsiteltävässä tapauksessa ollut ehjä, vaurioita talon rakenteille ei olisi aiheutunut harjapellin irtoamisen vuoksi, vaan aluskate olisi johtanut sadeveden kattopellin alla turvallisesti räystään kautta maahan. Veden pääsy rikkinäisen aluskatteen rei`istä talon rakenteisiin ei ole objektiivisesti arvioiden ennalta arvaamatonta. Veden rakenteille aiheuttama vahinko ei siten ole ehtokohdan 5.1 perusteella korvattavaa.

Oravan aiheuttamat vahingot eivät ole ehtokohdan 6.6 perusteella vakuutuksesta korvattavia. Tämä koskee sadeveden aiheuttamien vaurioiden lisäksi myös muita oravan katto- ja yläpohjarakenteisiin aiheuttamia vaurioita. Yhtiö toteaa myös, että niin sanotun rikastumiskiellon myötä vakuutuksenottajaa ei voida saattaa parempaan asemaan kuin hän oli ollut ennen vahinkoa. Tarkastushavaintojen perusteella on selvää, että aluskate oli ollut vaurioitunut jo ennen myrskyä. Vahingon korvattavuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Sillä seikalla, että aluskatteen rikkinäisyys ei ollut etukäteen tiedossa, ei siten ole merkitystä korvausvelvollisuuden kannalta. Yhtiö toteaa korvanneensa katon avaamisesta aiheutuneet kustannukset vahingon syyn selvittelykuluina. Vesivuodon syyn selvittäminen ei olisi ollut mahdollista kattoa avaamatta. Vakuutuksesta korvattu määrä, 1 656 euroa, on riittävä kattamaan kattopeltien irrottamisen ja takaisin asentamisen. Vesivuodon syyn selvittyä ja vahingon osoittauduttua vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jääväksi ei perustetta enemmille korvauksille ole. Katon avaaminen oli joka tapauksessa perusteltua rakenteellisten vahinkojen korjaamiseksi, vaikka nämä eivät olekaan vakuutuksesta korvattavia.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. […]

Ehtokohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan […] palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta […]

Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata

6.1 vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
6.6 vahinkoa, jonka hyönteiset, rotat, hiiret, myyrät, oravat, jänikset tai kanit ovat aiheuttaneet. Kuitenkin korvataan edellä mainittujen eläinten aiheuttama palo- ja luonnonilmiöturvan palovahinko ja putkistovuototurvan vahinko, jos kohteelle on voimassa putkistovuototurva.
6.22 vahinkoa, joka on aiheutunut vesikaton vuodosta, ellei vuotoa ole aiheuttanut vesikattoa vaurioittanut myrskytuuli tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen syy.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko vahinko kokonaisuudessaan korvattava myrskyn aiheuttamana vahinkona.

Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon aiheutumisesta on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.

Osapuolten välillä on riidatonta, että vahinkohetkellä vallinneissa sääolosuhteissa on ollut kyse palo- ja luonnonilmiöturvassa mainitusta myrskystä. Samoin riidatonta on, että orava on aiheuttanut vaurioita katto- ja yläpohjarakenteisiin. Riidanalainen kysymys koskee sitä, onko syynä rakenteiden kastumiseen pidettävä myrskyä vai onko kyse rajoitusehdossa mainitusta vahingosta, jonka oravat ovat aiheuttaneet.

A on katsonut, että kattovuodosta aiheutuneet vahingot tulee korvata vakuutuksesta täysimääräisesti huolimatta oravan aiheuttamista vaurioista. Näin sen vuoksi, että kyseessä on myrskytuulen aiheuttama vahinko tuulen irrotettua harjapellin osittain, minkä seurauksena vettä on päässyt rakenteisiin. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan oravien tekemistä aluskatteen rei’istä rakenteisiin päässeen veden aiheuttamat vahingot, samoin kun oravien rakenteille aiheuttamat vauriot, rajautuvat korvauksen ulkopuolelle rajoitusehdon 6.6 perusteella. Vakuutuksesta korvattavaksi kuuluvat korjaustyöt ja vahingon selvittelykulut yhtiö on katsonut korvanneensa vakuutusehtojen mukaisesti.

Asiassa esitetystä selvityksestä FINE toteaa, että vahinkokartoitusraportin mukaan aluskatteessa oli oltava epäkohta, koska katto oli saneerattu 2000-luvulla ja vettä oli päässyt sisätiloihin. Vesikattoliikkeen lausunnon mukaan oravat olivat vaurioittaneet aluskatetta. Lisäksi muuallakin rakenteissa on selvitysten perusteella ollut oravan aiheuttamia vaurioita.

Vakuutusyhtiön vetoaman rajoitusehdon 6.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka eräät ehtokohdassa mainitut eläimet, kuten oravat, ovat aiheuttaneet. Tästä poikkeuksena vakuutuksesta kuitenkin korvataan oravien aiheuttama palo- ja luonnonilmiöturvan palovahinko ja putkistovuototurvan vahinko, jos kohteelle on voimassa putkistovuototurva.

FINE toteaa, että siltä osin, kuin oravat ovat jyrsimällä tai muulla toiminnallaan aiheuttaneet vaurioita katto- ja yläpohjarakenteisiin, kyseiset vauriot rajautuvat rajoitusehdon perusteella korvauksen ulkopuolelle. Aluskatteen tarkoituksena FINE toteaa olevan estää se, että aluskatteen läpi päässyt vesi aiheuttaisi vaurioita alapuolisille rakenteille. Oravien rikottua aluskatteen on väistämätöntä, että jos aluskatteen päälle päätyy vettä, ei aluskate estä alapuolisten rakenteiden kastumista siten, kuin sen pitäisi. Koska rakenteiden kastumisen varsinaisena syynä on näin ollen pidettävä sitä, ettei aluskate ole ollut ehjä, ja koska tämän ovat aiheuttaneet rajoitusehdossa mainitut oravat, rajautuu rakenteiden kastumisesta aiheutunut vahinko korvauksen ulkopuolelle. Asiaa arvioitaessa merkitystä ei ole sillä, että sadevettä on aluskatteen päälle päätynyt myrskyn seurauksena, sillä aluskatteen tulisi estää alapuolisten rakenteiden kastuminen riippumatta siitä, mistä syystä vettä on vesikatteen alapuolelle päässyt. Selvyyden vuoksi FINE toteaa, ettei asiassa ole väitetty myrskyn rikkoneen aluskatetta.

A:n esittämistä muista perusteluista FINE toteaa, että näyttötaakan korvattavan tapahtuman sattumisesta ollessa korvauksenhakijalla on A:n tässä tullut näyttää, että sadevesi on päässyt aluskatteen läpi vakuutuksesta korvattavan tapahtuman seurauksena. Vakuutusyhtiö on kuitenkin korvannut katon avauksesta aiheutuneet kulut. FINE toteaa myös, että rakennuksen omistajan vastuulla on huolehtia korjaustöiden tekemisestä. FINEn käsityksen mukaan katon avaus olisi tullut tehtäväksi nyt toteutetussa laajuudessa joka tapauksessa, jotta välttämättömät korjaustyöt on voitu toteuttaa. Nämä seikat huomioiden FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole esitetyn selvityksen perusteella sekä vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain sisältö huomioiden korvausvastuuta katon korjaustöistä yhtiön jo korvaamaa osuutta laajemmin. Lisäksi FINE toteaa, ettei vahingon rajautuminen vakuutuskorvauksen ulkopuolelle osoita sopimusehtojen olevan kohtuuttomat, eikä myöskään ehtojen soveltamisen voi tässä katsoa johtavan A:n kannalta kohtuuttomuuteen. Asiaa ei siten ole aihetta arvioida A:n vetoamien seikkojen perusteella edellä esitetystä poiketen.

Korvauksen määrän osalta FINE toteaa vakuutusyhtiön korvanneen vesikattoliikkeen laskusta 1 656 euroa. Korvaus sisältää harjapellin korjauksen, telineisiin liittyvät kustannukset sekä vuotovaurion etsimisen. Lisäk­si vesikattoliike on laskuttanut muista asennustöistä ja niissä käytetyistä materiaaleista. FINE katsoo vesikattoliikkeen laskussa olevan vakuutusyhtiön korvaaman osuuden ylittäviltä osin kyse korvauksen ulkopuolelle rajautuvien vaurioiden korjauskuluista.

Edellä esitetyin perustein FINE katsoo, että vakuutusyhtiön ratkaisu on vakuutusehtojen mukainen eikä asiassa ole perusteita suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan lisäkorvausta.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Karppinen