Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 30.4.2024 mukaan A:lle (s. 1964) määrättiin toukokuussa 2023 Furesis-nesteenpoistolääkettä. Sittemmin A huomasi, ettei hän enää tahtonut kuulla toisten puhetta. A mietti syytä ja tutki käyttämiensä lääkkeiden haittavaikutuksia. Kuulontutkimuksessa todettiin kuulonalenema. A huomasi Furesis-lääkkeen pakkausselosteesta, että lääke voi aiheuttaa pysyvän kuulovian. A haki lääkevahinkovakuutuksesta korvausta Furesis-lääkkeen aiheuttamasta kuulonalenemasta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 21.5.2025. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu kuulonalenema oli todennäköisessä syy-yhteydessä Furesis-lääkkeeseen. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisen haitan korvausta 900 euroa haittaluokan 2 mukaisesti.

Vakuutusyhtiöön 2.6.2025 saapuneen lääkevahinkoilmoituksen mukaan A haki korvausta Furesis-lääkkeen aiheuttamasta pysyvästä haitasta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 24.11.2025. Potilasasiakirjamerkintöjen mukaan A:lla oli pitkäaikaisena sairautena kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon hänellä oli lääkityksenä Seroquel Prolong. Lisäksi A tupakoi ja kärsi vaikeasta päihdeongelmasta. A:lla oli ollut vuodesta 2019 alkaen runsasta alkoholinkäyttöä. Alkoholin käyttöön liittyen A oli kaatuillut. Vuonna 2023 A:lla oli todettu kovakalvonalainen verenvuoto päässä. Lisäksi potilaskirjauksista ilmenee, että A:ta on pahoinpidelty toistuvasti lähisuhdeväkivaltaan liittyen, minkä seurauksena A:lla oli ollut lyhyitä tajunnanmenetyksiä. A:lle oli jäänyt pysyvä kuulonalentuma.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessä edelleen, että furosemidiin on liitetty ohimenevää kuulonalentumaa, joka tyypillisesti korjaantuu suhteellisen nopeasti lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Furosemidiin on liitetty pysyvää kuulonalentumaa lähinnä silloin kun lääkettä on käytetty huomattavan suuria annoksia liitettynä vaikeaan munuaisten vajaatoimintaan tai muihin kuuloa vaurioittaviin lääkkeisiin. Yhtiö katsoi, että A:lla oli useita muita kuulovauriolle altistavia tekijöitä. Alkoholi itsessään on kuuloa vaurioittava aine, ja selvitysten perusteella A oli käyttänyt alkoholia runsaasti ainakin viiden vuoden ajan ennen kuulonalentuman toteamista. Ennen kuulonalentuman havaitsemista A:lla oli todettu alkoholimaksatulehdus, jota tyypillisesti edeltää erittäin runsas alkoholin käyttö. Pään alueen vammat voivat tyypillisesti vaurioittaa kuuloa. A:lla oli todettu ainakin kahdesti vaikea päävamma, joihin oli liittynyt kallonsisäinen vuoto. Lisäksi A:lla oli ollut useita lievempiä pään vammoja kaatumisiin ja pahoinpitelyihin liittyen. Muina kuulovaurioille altistavina tekijöinä tuli esiin ikä ja tupakointi. Yhtiö katsoi, ettei Furesis-lääke ollut todennäköinen syy A:lla todetulle pysyvälle kuulovauriolle.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että lääkevahingon aiheuttama pysyvä haitta korvataan vakuutuksesta.

A kertoo, että hän on sittemmin raitistunut. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä sanottiin, että kuulonalenema esiintyy pian lääkkeen käytön jälkeen. Tinnitus ja alenema alkoivatkin aikaisemmin, mutta A ei kiinnittänyt niihin huomiota. Asia kuitenkin alkoi vaivata, joten A hakeutui kuulontutkimukseen. Jono kuulontutkimukseen oli noin 2–3 kuukautta.

A toteaa ymmärtävänsä, että nykyinen kuulonhuonontuminen voi johtua myös iästä. A:lla on kuitenkin ollut aina hyvä kuulo. A pitää outona sattumana sitä, että kuulo heikkeni heti lääkkeen käytön jälkeen. A katsoo, että kuulo olisi huonontunut jo aikaisemmin, mikäli se liittyisi alkoholinkäyttöön tai kaatumisiin.

Lisäkirjelmässään A toteaa olevansa edelleen sitä mieltä, ettei kuulonalenema ole seurausta alkoholista. A:lla ei ole mitään kognitiivisia eikä henkisiä oireita, joten hän pitää täysin selvänä, että kyseessä on lääkkeestä johtuva haitta. A on palannut työelämään ja ollut liki kahdeksan kuukautta töissä, joten hän ei ole niin alkoholisoitunut kuin asiakirjat antavat ymmärtää. A pitää itseään lähinnä tuurijuoppona, jolla on ollut taas pitkä jakso täysin selvänä. Eräs päihdealan ammattilainen kertoi A:lle, että alkoholin aiheuttaessa kuulovamman kuulo heikkenee asteittain, ei yhtäkkiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa 24.11.2025 antamaansa korvauspäätökseen ja toistaa siinä esittämänsä perustelut. Yhtiö toteaa, että A:n kuulonalenema eteni lääkityksen lopettamisesta huolimatta.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 10.5.2023—6.11.2025.

10.5.2023 päivätyn etäkontaktin mukaan A oli juuri kotiutunut sairaalan osastolta ja kertoi, että hänen verenpainearvonsa olivat olleet osastohoidon aikana matalat.

30.5.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla on perussairauksina alkoholiriippuvuus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. A oli kotiutunut 2.5.2023 osastolta, jossa hän oli ollut alkoholihepatiitin takia hoidossa. A kertoi, ettei hän ollut käyttänyt alkoholia kuukauteen. A:lla oli käynnissä Prednisolon-hoito. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen alaraajoissa oli ollut turvotusta. A:lla oli käytössä Furesis-lääkitys annoksella 40 + 40 mg ja spironolaktoni annoksella 50 +50 mg.

21.7.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli käytössä spironolaktoni 50 mg:n annoksella kaksi kertaa päivässä ja Furesis-lääkitys 20 mg:n annoksella kaksi kertaa päivässä. Spironolaktonin annos puolitettiin ja Furesis-lääkitys lopetettiin hyponatremiataipumuksen takia. Lisäksi A:lla oli käytössä propranololi.

13.12.2023 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli taustalla runsasta alkoholinkäyttöä, jonka vuoksi A oli kaatuillut ja kehossa oli paljon mustelmia. A tuli vastaanotolle matalien verenpainearvojen ja matalan hemoglobiinin vuoksi.

21.3.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hän oli käyttänyt aiemmin kovasti alkoholia ja kaatunut viimeksi viikkoa aiemmin. A oli ollut juomatta viikon ajan. A kertoi, että hänen kuulonsa oli heikentynyt.

28.3.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että Furesis-lääkkeen jälkeen hänen kuulonsa oli alentunut etenkin vasemmassa korvassa. Molemmat korvat olivat tarkistettaessa siistit. A:lle varattiin aika kuulontutkimukseen 16.4.2024.

16.4.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle tehtiin kuulontutkimus. Oikean korvan kuulokynnys oli keskimäärin 28,75 dB ja vasemman korvan kuulokynnys keskimäärin noin 36,3 dB. Vasemmassa korvassa todettiin lievä kuulonalenema.

3.6.2024 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli vastaanotolle maaliskuussa 2024 todetun kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman takia. Esitietojen mukaan A kertoi, että häntä oli pahoinpidelty useita kertoja ja lyöty päähän. A:lla oli ollut lisäksi myös vuonna 2023 krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma.  Maaliskuussa oli todettu kaatumisesta ja pään lyömisestä aiheutunut kovakalvonalainen verenepurkauma.

6.11.2025 päivätyn B1-lääkärinlausunnon mukaan A koki, että hänen kuulonsa oli alentunut entisestään. Suuntakuulo oli A:n mielestä huono. A ei meinannut kuulla melussa mitään. Puheen erottamisessa oli haasteita. Lisäksi oli ollut molemmin puolin häiritsevää tinnitusta. Weberin kokeessa A ei kuullut lainkaan äänirautaa. Kuulontutkimuksessa todettiin, että kuulo oli heikentynyt edellisestä vuodesta noin 5–10 dB.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lla todettu pysyvä kuulonalenema seurausta Furesis-lääkityksestä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle korvauksen Furesis-lääkityksen aiheuttamasta ohimenevästä tilapäisestä haitasta. Asiassa on kyse siitä, onko A:lle aiheutunut Furesis-lääkityksen seurauksena pysyvää haittaa.

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina alkoholiriippuvuus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. A:lla on todettu vuonna 2023 krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma.

A kotiutui 2.5.2023 osastolta, jossa hän oli ollut hoidettavana alkoholihepatiitin takia. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen A:n jaloissa oli turvotusta, jonka hoitamiseksi hänelle aloitettiin Furesis-nesteenpoistolääkitys. Lisäksi A:lla oli käytössä spironolaktoni ja propranololi. A otti 21.3.2023 yhteyttä terveydenhuoltoon ja kertoi, että hänen kuulonsa oli heikentynyt. Lisäksi A kertoi, että hän oli kaatunut viimeksi viikkoa aiemmin. A:lla todettiin 16.4.2024 vasemmassa korvassa lievä kuulonalenema. Joulukuussa 2023 A:n kehossa oli runsaasti mustelmia kaatuilun takia.

Maaliskuussa 2024 A:lla todettiin krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma. Marraskuussa 2025 kuulonaleneman todettiin edenneen 5–10 dB.

Vakuutuslautakunta toteaa, että runsas alkoholinkäyttö lisää kuulonaleneman riskiä. Lautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että tupakointi, pitkäaikainen alkoholin liikakäyttö, A:n ikä ja alkoholihepatiitin hoidon aikainen matala verenpaine ovat voineet heikentää sisäkorvan hapensaantia ja johtaa pysyvään kuulonalenemaan. Lautakunta toteaa myös, että Furesis-lääkkeen lopettamisella ei ole ollut vaikutusta kuuloon. Lautakunta katsoo, ettei A:lla todettu pysyvä kuulonalenema ole todennäköisesti seurausta Furesis-lääkityksestä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola 

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila