Tapahtumatiedot

A:n vene vaurioitui 11.10.2025 venepaikallaan. Puhelimitse tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan vene oli kiinnitettynä köysillä venepaikkaan. Myrskyssä veneen uimataso ja vasen kylki olivat rikkoutuneet köysien rikkoutumisen vuoksi. Pelastuslaitos kävi paikalla, mutta venettä ei ollut turvallista siirtää myrskyn aikana trailerille. A antoi myöhemmin vahingosta lisätietoja ja totesi, että kova tuuli pääsi hakkaamaan venettä. Lisäksi A toimitti valokuvia veneestä.

Vakuutusyhtiö teki 10.12.2025 asiassa kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiö totesi, ettei vahinkoajankohtana Ilmatieteenlaitoksen tietojen perusteella ollut sellaista myrskyä, joka täyttäisi vakuutusehtojen mukaisen yli 15 m/s tuulen keskinopeuden. Veneen hankautuminen venepaikan rakenteisiin ei ollut aiheutunut mistään venevakuutusehtojen mukaan kor­vattavasta vahinkotapahtumasta.

A haki muutosta vakuutusyhtiön sisäisestä muutoksenhausta vedoten siihen, että vahinkopäivä oli myrskyluokituksessa. A viittasi kyseisen päivän säätietoihin ja totesi, että tuuli oli puuskissa 17 m/s ja useamman kerran yli 15 m/s. Lisäksi A totesi, että venepaikka oli veneen kokoluokalle soveltuva. Vene oli myöskin asianmukaisesti kiinnitetty ja veneellä oli toistuvasti käyty.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhaku teki asiassa kielteisen ratkaisun. Tuulen keskinopeuden lukemat kahdelta lähimmältä mittausasemalta olivat alle 15 m/s, joten vakuutusehdoissa määritellyt myrskyn tunnusmerkit eivät täyttyneet. Lisäksi veneessä todetut vauriot viittasivat vakuutuksen ulkopuolelle rajattuihin vahinkoihin, jotka olivat aiheutuneet kulumisesta tai hankaantumisesta pidemmän ajan kuluessa. Ratkaisussa myös todettiin, että veneelle oli tapahtunut vastaavanlaisia vahinkoja aiemminkin veneilykaudella 2025, eikä veneen aisapaikka sopinut kyseisen veneen kiinnittymiseen laituriin perä edellä. Valokuvien perusteella veneen uimataso osui satamaan saapuvien aaltojen myötä vain muutaman kymmenen senttimetrin päässä oleviin venepaikan aisojen rautaisiin vinotukiin eikä ollut ennalta arvaamatonta, että jossain vaiheessa vene hankautuu uimatason kulmista venepaikan rakenteisiin. Yhtiön sisäisen muutoksenhaun mukaan vahinkoa ei voinut pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Asiakkaan valitus

A vaatii korvausta veneelle aiheutuneista vaurioista sekä siirtokuluista. A:n mukaan vauriot ovat aiheutuneet tuulen vuoksi. A:n mukaan vakuutusyhtiön tuulilukemat eivät vastaa hänen löytämiään tuulinopeuksia.

Lisäkirjelmissään A toteaa, että vapaapalokunta yritti siirtää venettä turvaan, mutta paikalla olleiden näkemyksen ja tuuliolosuhteiden vuoksi näin ei ollut turvallista tehdä vaarantamatta myös palokunnan kalustoa. A:n mukaan toinen veneenomistajista kuuluu vapaapalokuntaan, muttei ymmärrä asiayhteyttä vahinkotapahtumaan.

A vetoaa alueen tuulikuvaan, joka todistaa alueella olleen kova tuuli. Lisäksi A vetoaa siihen, että satamapressu on tuulen vuoksi revennyt, joka viittaa siihen, että tuuli on ollut voimakas, koska satamapressua ei voi mikään muu rikkoa. Lisäksi A kyseenalaistaa tuulen mittausaseman sijainnin, koska mittausaseman ja sataman, jossa vene oli, välillä on saaria sekä isoa harjua, jotka vaikuttavat tuulen käyttäytymiseen.

A myös vetoaa siihen, että aisapaikka oli veneelle leveydeltään sopiva. Lisäksi vene oli turvattu kuudella lepuuttajalla sekä sidonnalla. Aisapaikan leveys on kolme metriä, joka on kyseisen sataman isoimpia venepaikkoja. Vaikka veneestä toimitetusta kuvasta on ehkä nähtävissä pienten lepuuttajien ilmassa olo, ovat ne olleet tapahtumahetkellä laskettuina. Isompien lepuuttajien osalta A toteaa, että ne osuvat veteen, eivätkä nouse tavanomaisesta keinumisesta aisan päälle. Lisäksi A vetoaa siihen, että valokuva on otettu sivusta, joten se ei kerro todellisia etäisyyksiä.

A toteaa ymmärtävänsä, että veneen aiemmat hyvin pienet naarmut ovat normaalia kulumaa, mutta myrskyn aiheuttamat vauriot eivät sitä ole. A:n mukaan vakuutusyhtiö on myös sivuuttanut täysin veneen kylkivaurion ja satamapressun repeytymisen. Lisäksi A vetoaa siihen, että hän on toimittanut linkin useamman kerran sellaiseen mittausaseman lukemaan, jossa näkyy tuulen ylittävän yli 15 m/s.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset ja viittaa asiassa annettuun korvauspäätökseen sekä vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhaun ratkaisuun. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa seuraavaa. Käytettävissä olevien selvitysten perusteella voidaan todeta, että vene on ollut niin sanotulla aisapaikalla, joka on ollut liian ahdas kyseiselle veneelle kuvien perusteella. Veneellä tulee olla riittävästi tilaa säilytyspaikassaan, jotta kiinnitysaisat eivät pääse naarmuttamaan venettä. Veneen ja aisojen väliin tulee myös laittaa riittävästi lepuuttajia vaurioiden estämiseksi (hyvä merimiestapa).

Vakuutusyhtiö vetoaa siihen, että ilmatieteenlaitokselta tarkistetun tuulitiedon mukaan vahinkoajankohtana keskituuli ei ole ylittänyt 15 m/s nopeutta. Tämän lisäksi vakuutusyhtiön mukaan tulee huomioida, etteivät vauriot ole syntyneet objektiivisesti arvioitaessa äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti, kun venettä säilytettiin kokoonsa nähden liian ahtaassa aisapaikassa. Vakuutusyhtiö lisäksi toteaa, että veneelle oli aiemmin elokuussa tapahtunut vastaavanlainen vaurio ja tuolloin vakuutusyhtiö oli antanut korvauspäätöksen, jossa oli todettu, ettei kyseinen venepaikka ole tälle veneelle sopiva.

Lisävastineissaan yhtiö viittaa ehtokohtaan 6.3 ja toteaa saaneensa suurimman keskituulilukeman mittausasemalta, joka on alle kahdeksan kilometrin päässä vahinkopaikasta. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa Ilmatieteenlaitoksen sivustoon, jossa kuvaillaan kyseisen mittausaseman sijaintia ja todetaan muun muassa, että lämpötila- ja tuulihavainnot edustavat hyvin järvialuetta.

Yhtiö toteaa korvauskäytännössä tarkistavansa yleensä 2–3 mittausaseman lukemia siten, että vahinkopaikka jää niin sanotusti triangelin keskelle turvatakseen asiakkaan oikeusturvan. Mikäli jollain näistä mittausasemista tuulilukema ylittää 15 m/s keskituulennopeuden, on vahinkoa voitu arvioida myrskynä. Hetkelliset puuskat eivät ole vakuutusehtojen mukaan korvausperusteena. Lisäksi myrskyllä tulee olla syy-yhteys aiheutuneeseen vahinkoon ja yhtiö katsoo, etteivät veneen vauriot ole syy-yhteydessä vahinkoon.

Yhtiö toteaa, että myöskään veneen ja aisojen väliin laitetut lepuuttajat eivät ole voineet estää veneen vaurioitumista. Osa lepuuttajista kuvien perusteella ei yllä veneen ja aisan väliin vaan roikkuu ilmassa. Yhtiön mukaan lisäksi tulee huomioida, että lepuuttajat nousevat helposti veneen keinuessa esim. aisan päälle, jolloin ne eivät enää suojaa venettä. Veneen pääasialliset vauriot ovat veneen uimatasolla, joka osuu laiturin kiinnitysaisoihin. Vesillä ollessa veneen tulee päästä keinumaan aaltojen mukaisesti osumatta laituriin, aisoihin, naapurin veneisiin ym. Tämä tulee aina veneen omistajan varmistaa, kun veneensä kiinnittää laituriin tai muualle rantautuessa.

Yhtiö toteaa, ettei vapaapalokunnan lausunnosta selviä, minkä kokoisella veneellä heidän ryhmänsä, jonka jäsen toinen veneen omistajista on, oli tarkoitus siirtää venettä. Internetistä katsottujen kuvien perusteella paikallisen vapaapalokunnan veneet ovat pienempiä kuin kysees­sä oleva vene. Yhtiö toteaa, että A:n toimittaman palokunnan lausunnon mukaan alueen pelastuspalvelulla on ollut myrskyn aiheuttamia vahingontorjuntatehtäviä. Tästä ei ole tarkempaa selvitystä. Yhtiö toteaa, että yleisesti tähän aikaan vuodesta tulevat tehtävät ovat puiden kaatumisia ja vastaavia tehtäviä, jotka tyypillisesti aiheutuvat puuskittaisesta tuulesta. Varsinkin, jos puissa on vielä lehtiä.

Yhtiö vetoaa siihen, että veneelle oli sattunut pari kuukautta aiemmin vastaavanlainen vahinko, jossa vahinkotarkastaja oli todennut paikan päällä, ettei venepaikka ole tälle veneelle soveltuva eikä venettä tulisi säilyttää perä edellä laituriin päin. Yhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut veneen ollessa liian ahtaassa venepaikassa. Yhtiö lisäksi toteaa, että venevakuutuksen rajoitusehdon 7.2 mukaan hankaantumisesta aiheutuneet vahingot rajautuvat korvauspiirin ulkopuolelle. Yhtiö kuitenkin toteaa, että vahinkoa on käsitelty lähtökohtaisesti myrskyvahinkona ja tämän vuoksi ei muita venevakuutuksen rajoitusehtoja ole päätöksessä käytetty.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko veneen vauriot aiheutuneet venevakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman johdosta. Tarkemmin kyse on siitä, ovatko veneen vauriot aiheutuneet myrskyn tai äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Venevakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 6.3 (Myrsky ja luonnonilmiö) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut myrskystä, trombista tai syöksyvirtauksesta, kun sääolosuhteilla on ollut syy-yhteys vahinkoon. Vakuutuksesta korvataan myös veneen uppoaminen poikkeuksellisen rankkasateen seurauksena.

Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla. […]

Ehtokohdan 6.4 (Veneily vahinko) mukaan veneilyvahinkona korvataan vesillä vakuutuksen kohteelle sattunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka syynä on
- karilleajo tai pohjakosketus
- vesillä sattunut törmäys kiinteään tai uivaan esineeseen, kuten laituriin, uppotukkiin tai toiseen alukseen.

Ehtokohdan 7 (Venevakuutuksen korvausten yleiset rajoitukset) mukaan kaikkien edellä mainittujen vakuutusturvien vakuutustapahtumiin sovelletaan tässä kerrottuja yleisiä rajoituksia, jotka kertovat, mitä vakuutuksesta ei korvata. Näitä yleisiä rajoituksia sovelletaan kaikkiin edellä mainittujen vakuutusturvien vakuutustapahtumiin riippumatta siitä, minkä otsikon alle ne on ryhmitelty.

Ehtokohdan 7.2 (Vähitellen aiheutuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet
a) tavanomaisesta käytöstä
b) kulumisesta
c) hankaantumisesta
d) […]

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.

A vaatii veneen vaurioiden ja siirtokulujen korvaamista vakuutuksesta, vedoten siihen, että vauriot ovat aiheutuneet tuulen vuoksi ja että venepaikka on ollut sopiva veneelle. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinkopäivänä ole mitattu vakuutusehtojen mukaista tuulilukemaa, ja lisäksi vene on ollut liian ahtaassa venepaikassa. Veneelle ei ole aiheutunut muutakaan venevakuutuksen perusteella korvattavaa vahinkotapahtumaa, vaan vauriot ovat aiheutuneet rajoitusehdon mukaisesta hankaantumisesta.

Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella vahinkopäivänä tuulen keskinopeus on korkeimmillaan ollut 10,7 m/s vahinkopaikkaa lähimmillä säähavaintoasemilla.

Vakuutuslautakunta toteaa, että ehtokohdan 6.3 mukaan tuulen keskinopeuden tulee ylittää 15 m/s mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, jonka mukaan lähimmällä säähavaintoasemalla olisi vahinkopäivänä mitattu yli 15 m/s keskituulennopeus. Se seikka, että veneen satamapressu on A:n mukaan revennyt tuulen vuoksi ei osoita, että tuulen nopeus olisi ollut ehtokohdan mukainen. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät veneen vauriot ole venevakuutuksesta korvattavia myrskyvahinkona.

Koska kyseessä ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole vakuutuksesta korvattava myrskyvahinko, on asiassa arvioitava, onko kyse muusta venevakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Ehtokohdan 6.4 mukaan vakuutuksesta korvataan vesillä sattunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka syynä on karille ajo tai pohjakosketus, vesillä sattunut törmäys kiinteään tai uivaan esineeseen, kuten laituriin, uppotukkiin tai toiseen alukseen. Vahinkokuvauksen perusteella vauriot ovat aiheutuneet osumista venepaikan rakenteisiin lukuun ottamatta satamapressun vauriota, joka A:n mukaan on repeytynyt tuulessa.

Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella veneelle on tapahtunut vastaavanlainen vahinko 28.8.2025. Siitä 29.10.2025 annetun korvauspäätöksen mukaan venepaikka ei ole ollut veneelle soveltuva eikä venettä tulisi säilyttää perä edellä niin ahtaassa paikassa. Vahinkoilmoituksen mukaan 28.8.2025 sattuneessa vahingossa veneen uimataso ja veneen takakulma olivat rikkoutuneet hakkautumalla venepaikan aisoihin. Tuolloin korvauspäätöksen mukaan keskituulen nopeus oli ollut 0,1–4,1 m/s.

Vakuutuslautakunta toteaa, että toimitettujen valokuvien sekä selvitysten perusteella veneen uimataso on rikkoutunut jo aiemmassa vahinkotapahtumassa vähäisillä tuulilukemilla. Veneen kyljen vaurioiden osalta lautakunta toteaa, että valokuvien perusteella ne ovat hankaumatyyppisiä eikä vauriojälkien perusteella ole mahdollista todeta ovatko ne aiheutuneet yhdellä kertaa vahinkotapahtuman yhteydessä. Valokuvien perusteella veneen uimataso miltei osuu venepaikan aisojen vinotukiin. Edellä todettu huomioiden lautakunta ei pidä veneen kyljen ja uimatason vaurioita äkillisinä ja ennalta arvaamattomina. Satamapressun osalta lautakunta toteaa, ettei sen osalta ole esitetty selvitystä, jonka perusteella se olisi vaurioitunut törmäyksen johdosta.

Edellä todetun perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että kyseessä olisi vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinkotapahtuma.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen                                        
Sihteeri Karppinen

Jäsenet

Koskinen
Kuosa
Ståhlberg
Yrttiaho