Tapahtumatiedot

A:n vuonna 2015 rakennetussa autotallirakennuksessa havaittiin vuotovahinko 1.1.2026. Kohteessa 2.1.2026 tehdystä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan autotallin kylmän käyttöveden putki oli vuotanut. Putki oli suojaputkessa, ja vuotokohta sijaitsi jakotukin ja ulkovesi­postin välillä. Putken epäiltiin rikkoutuneen jäätymisen seurauksena, ja vuodon syyn selvittämiseksi putki tulisi ottaa esille suojaputkesta. Vuoto oli aiheuttanut vaurioita autotallin rakenteille. Kohteessa tehtiin toinen vahinkokartoitus 15.1.2026, ja tuolloin todettiin, että ulkovesipostiventtiilin ja PEX-putken välinen helmiliitos oli vuotanut. PEX-putken päästä oli puuttunut tukiholkki, ja liitos oli päässyt liukumaan putkessa näkyvil­lä olevan helmen jättämän jäljen perusteella osittain auki. Liitoshelmi oli ollut vinossa suhteessa putkeen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen perustuen siihen, että vuotovahinko oli tapahtunut virheellisen asennuksen vuoksi, sillä vesiputken asennuksessa ei ollut käytetty tukiholkkia, eikä putkea ollut kiinnitetty oikein. Asennusta koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden osalta yhtiö viittasi LVI-kortteihin LVI 20-10348 ja LVI 12-10370, TalotekniikkaRYL 2002 -julkaisuun sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1.

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun katsoen vahinkokartoitusraporttien olevan ristiriitaisia vahingon syyn osalta ja vahingon syyn jääneen siten epäselväksi. Lisäksi, koska vahinkokartoitus tehtiin kaksi viikkoa vahingon jälkeen, ei alkuperäistä teknistä tilannetta voitu enää luotettavasti todeta eikä mahdollista jäätymistä voitu enää varmistaa tai poissulkea vahingon syynä.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisuaan oikaisupyynnön. Yhtiö totesi, että ensimmäisellä vahinkokartoituksella oli arvioitu vuodon syytä, mutta vasta putkistoa purettaessa vuotovahingon syy oli selvinnyt. Vahinkoilmoituksessa ei ollut mainittu jäätymistä, eikä myöskään vahinkokartoittaja ollut tehnyt siitä havaintoja. Jos jäätyminen olisi ollut kartoituksessa havaittavissa, olisi havainnot tästä kirjattu raporttiin. Vaikka putken rakenteen tutkimus oli suoritettu vasta myöhemmin, on vahinkokartoituksessa mahdollista todeta, onko putki rikkoutunut jäätyminen seurauksena. Lisäksi päätöksessä todettiin kartoitusraportin valokuvista olevan havaittavissa, ettei PEX-putkessa ollut kiintokannakointia heti messinkiliittimen liitoksen läheisyydessä, kuten hyvää rakentamistapaa määrittävä rakentamisohjeistus edellyttää.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

A vaatii, että vuotovahingon rakenteelliset vauriot sekä niiden purku-, kuivaus- ja jälleenrakennuskustannukset korvataan vakuutuksesta. A:n mukaan vahinko on syntynyt yksittäisenä, äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vuototapahtumana. Putkisto on ollut käytössä noin kymmenen vuoden ajan ilman aiempia vuotoja tai ongelmia, mikä ei tue johtopäätöstä siitä, että kyseessä olisi ollut ilmeinen tai jatkuva virhe, jonka seuraukset olisivat olleet ennakoitavissa. Vahingon syy jää asiassa epäselväksi.

A toteaa vahinkokartoitusraporttien olevan keskenään ristiriitaisia, eikä vakuutusyhtiö ole esittänyt tapauskohtaista ja yksilöityä teknistä näyttöä siitä, mikä on ollut vahingon välitön ja ratkaiseva syy. Vakuutusyhtiö on vedonnut puutteelliseen kannakointiin ja tukiholkin puuttumiseen, mut­ta asiantuntijaraporteissa ei ole dokumentoitu kannakkeiden sijaintia, määrää tai kannakevälejä eikä esitetty konkreettista syy-seurausketjua, jonka perusteella juuri näiden seikkojen voitaisiin katsoa aiheuttaneen vuodon kyseisenä ajankohtana. Lisäksi A toteaa, ettei jälkimmäisessä tarkastuksessa ole testattu tai muutoin teknisesti arvioitu, olisiko kyseinen PEX-liitos vuotanut ilman tukiholkkia. Raporteissa ei myöskään ole esitetty painetestiä, vuotokoetta eikä arviota siitä, olisiko liitos vuotanut ilman ulkoista rasitusta. Näin ollen väitetyn asennuspuutteen ja vahingon välille ei ole esitetty tapauskohtaista teknistä näyttöä, jonka perusteella tukiholkin puuttumista voitaisiin pitää vahingon välittömänä ja ratkaisevana syynä.

Yhteenvetona A toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että vahinko olisi välittömästi ja ratkaisevasti aiheutunut vakuutusehtojen rajoitusehdossa tarkoitetusta asennusvirheestä. Kun vahingon syy jää asiassa epäselväksi ja kun rajoitusehdon soveltamisen edellytyksiä ei ole näytetty toteen, rajoitusehtoa ei FINEn ratkaisukäytännön mukaan voida soveltaa, eikä epäselvyyttä voida ratkaista vakuutetun vahingoksi.

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset ja viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin. Yhtiön mukaan vahinko on aiheutunut asennusvirheen seurauksena, eikä kyseessä siten ole vakuutuksesta korvattava vahinko.

Sopimusehdot sekä rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
[…]

Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia.

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta […]

D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 2007
2.6 Käyttövarmuus
2.6.1 Määräys
Putkiston kannatus on toteutettava siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa.
2.6.1.1 Ohje
Kiintopisteet (ankkurointi) ja muu kannatus tehdään siten, että putkiston lämpölaajeneminen riittävän laajasti on mahdollista. Muovi- ja metalliputkien väliset liitoskohdat ankkuroidaan rakenteeseen. Suojaputket kiinnitetään liikkumattomiksi päistä ja taivutuskohtien molemmin puolin. Vesikalusteet kiinnitetään tukevasti.

Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, TalotekniikkaRYL 2002
G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset
G06.14 LVI-tuotteiden kiinnitys ja kannatus
Vaatimus
Kannakointijärjestelmien kannakkeet kiinnitetään alustan rakenteisiin, kannakkeille varattuihin tartuntoihin tai kiinnikkeisiin siten, että kiinnitys on riittävä, kun otetaan huomioon alustan laatu, kannatettava tuote, rakenteelliset palonkestovaatimukset ja alustaan käytön aikana kohdistuvat tavanomaiset rasitukset. […]

LVI 20-10348 Putkistojen asennus (2004)
Tässä LVI-ohjekortissa esitetään kiinteistöjen lämmitys-. käyttövesi- ja viemäriputkistojen materiaalit, liitokset, taivutukset ja haaroitukset. […]
2.3 Liitokset
Muoviputket
Puristusliitos (PEL, PEH, PP ja PEX)
Puristusliitos tehdään mekaanisin liittimin putkivalmistajan suosittamin tai ao. putkelle hyväksyttyjen liittimien avulla valmistajan ohjeita noudattaen. Puristusliitosta käytettäessä PEX- ja PP-putkissa käytetään tukiholkkia. […]

LVI 12-10370 Putkistojen ja kanavien kannakointi (2004)
Tässä ohjekortissa esitetään lämmitys-, käyttövesi- ja viemäriputkistojen sekä ilmanvaihtokanavien kannakointitavat, kannakkeiden kiinnitys rakenteisiin ja kannatusvälit. […]
2 Lämmitys ja käyttövesiputket
2.1 Kannakointivälit
[…] Kahden eri materiaalin (esim. kupari ja muovi) liitoskohdan molemmin puolin asennetaan kiintopiste liitoksen välittömään läheisyyteen. Myös samasta materiaalista tehdyn putkiliitoksen välittömään läheisyyteen asennetaan kiintopiste molemmin puolin, jos liitostapa sitä edellyttää. Jokaisen haara- ja mutkakohdan läheisyyteen asennetaan kannake tai kiintopiste. […]
Muoviputkesta tehtyyn käyttövesiputkistoon sijoitetaan kiintopisteet jakotukin liitoksen, jokaisen putkiliitoksen ja vesikalusteen välittömään läheisyyteen. […]
Kaikki kiintopisteet on kiinnitettävä rakenteeseen, joka kestää lämpöliikkeen vaikutukset. Tarvittaessa kiinnityskohdan kestävyys varmistetaan lisätuella. Eristetyt putket kannakoidaan putkesta, ei eristyksen päältä. Kannakkeen kohdalla oleva pinnoitteen reikä tiivistetään pinnoitetta vastaavaksi.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko A:n autotallissa tapahtunut vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, vain onko vahinko aiheutunut vakuutuksen rajoitusehtojen mukaisen asennusvirheen seurauksena.

A katsoo, että kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vuotovahinko ja vahingon syy on jäänyt epäselväksi. Vakuutusyhtiön mukaan vuotovahinko on aiheutunut virheellisestä asennuksesta.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut, kuuluu korvauksen hakijalle. Vahinkotapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisin perustein. Merkitystä ei ole esimerkiksi sillä, onko asiakas itse kokenut tapahtuneen äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Jos vakuutusyhtiö tämän jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että rakennukseen kiinteästi asennetuista putkista tai laitteista aiheutuneet vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti korvattavia vahinkoja vuototurvan sisältävistä vakuutuksista. Nyt käsiteltävässä asiassa on kysymys tällaisesta vuotovahingosta, joten asian ratkaisemisen kannalta keskeis­tä on vakuutusyhtiön vetoaman rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Ehtokohdassa 5.3.6 on todettu, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle asennusvirheestä. FINE toteaa, että ratkaisukäytännössä asennusvirhettä koskevan rajoituksen on katsottu koskevan myös itse asennusvirheen lisäksi sen seurauksena aiheutuvaa vahinkoa. Rajoitusehdon soveltamisen edellytyksenä ei myöskään ole, että virheen olisi tehnyt vakuutuksenottaja tai että hän olisi toiminut huolimattomasti. FINE myös toteaa, että tilanteessa, jossa virheellinen asennustapa on vahingon syynä, ei vahinkoa tee korvattavaksi se, että virheellisen asennuksen osat ovat toimineet ja pysyneet ehjinä asentamisestaan alkaen tai se seikka, ettei vakuutuksenottaja ollut tiennyt virheestä.

FINE toteaa vahingon syystä esitetystä selvityksestä ensimmäisessä vahinkokartoituksessa 5.1.2026 jäätymistä on pidetty mahdollisena syynä putken rikkoutumiseen ja tästä seuranneeseen vuotovahinkoon. Ensimmäisestä kartoituksesta laaditussa raportissa on kuitenkin nimenomaisesti todettu, että vuodon syyn selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Näiden lisätutkimusten myötä vuotovahingon syyksi on todettu ulkovesi­postiventtiilin ja PEX-putken välisen helmiliitoksen vuoto. FINE toteaa, ettei kartoitusraporteissa tai muutoin ole esitetty selvitystä, jonka perusteella PEX-putken vuoto olisi aiheutunut jäätymisestä. FINE myös pitää todennäköisenä, että jos vahinko olisi aiheutunut jäätymisen seurauksena, vahinkokartoittaja oli tehnyt tästä havaintoja vahinkokartoitusten yhteydessä.

Jälkimmäisessä kartoituksessa on todettu, että vesipostiventtiiliin liitetyn PEX-putken päästä on puuttunut tukiholkki, ja liitos on tämän vuoksi päässyt liukumaan putkessa näkyvillä olevan helmen jättämän jäljen perusteella osittain auki. Liitoshelmi on lisäksi ollut vinossa suhteessa putkeen. FINE katsoo, että asennus ilman tukiholkkia ei ole ollut putkistojen asennusta koskevan ohjekortin (LVI 20-10348) mukainen kiinnitystapa, koska ohjekortin mukaan tämän kaltaisten putkien osalta puristusliitosta käytettäessä asennuksessa tulee käyttää tukiholkkia. Lisäksi vahinkokartoitusraporttiin sisältyvien valokuvien perusteella liitoskohdan läheisyydessä ei ole havaittavissa rakentamista koskevan ohjeistuksen edellyttämää kannakointia, minkä FINE katsoo osaltaan voineen vaikuttaa vahingon aiheutumiseen. Osittain auenneen liitoksen asennukseen liittyvien ja nimenomaisesti liitoksen kestävyyteen vaikuttavien virheiden FINE katsoo olevan syy-yhteydessä vahingon aiheutumiseen.

Edellä kerrotuilla perusteilla FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut rajoitusehdoissa tarkoitetusta asennusvirheestä. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Karppinen