Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan A (s. 2007) hyppäsi 6.9.2025 laiturilta veteen mökillä saaden kaulanikaman murtuman ja selkäytimen vamman. Mökki oli entuudestaan A:lle tuttu, mutta ilmeisesti vedenpinta oli laskenut. Ensihoitokertomuksen mukaan A oli hypännyt hiekkapohjaiseen järveen pää edellä. Veren alkoholipitoisuus oli 1,24 promillea. 

Vakuutusyhtiö katsoi 4.12.2025 korvauspäätöksessään, että A oli aiheuttanut vahingon törkeästä huolimattomuudesta, kun hän oli hypännyt pää edellä veteen alkoholin vaikutuksen alaisena tuntemassaan paikassa. Veteen hyppääminen on huolellisuutta vaativaa toimintaa. Vakuutusyhtiön mukaan A:n oli täytynyt ymmärtää, että alkoholin vaikutuksen alaisena veteen hyppäämiseen liittyy merkittävä riski. A oli omasta päätöksestään ryhtynyt sellaiseen tekoon, joka oli asettanut hänet ilmeiseen ja merkittävään vahingonvaaraan. Vakuutusyhtiö vähensi A:lle maksettavista korvauksista 1/3.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiamiehensä välityksellä. A vaatii, että korvaukset maksetaan ilman vähennystä.

A katsoo, että törkeä huolimattomuus voisi olla kyseessä, jos A olisi ollut täysin tuntemattomassa paikassa saunomassa ja uimassa. A oli käymässä ystävänsä mökillä, missä oli saunottu ja hypätty uimaan samasta kohtaa monet kerrat ja välillä myös muutaman oluen jälkeen, kuten nyt. A väittää, ettei kukaan muukaan olisi ottanut huomioon, että vedenpinta oli merkittävästi alhaisempi tällä kertaa. Tämä oli suurin syy vahingon syntymiseen ja se johti vaikeaan loukkaantumiseen. Vedenpinnan nousua ja laskua ei otettu huomioon myöskään alueen sotaharjoituksessa, missä pitäisi olla asiantuntijoita paikalla työn puolesta arvioimaan riskejä.

A:n mielestä alkoholin vaikutus vahinkoon ei ole ollut ratkaisevaa, vaan seurueen arvio vedenpinnan korkeudesta. Joka kesä myös monen veneilijän arvio vedenpinnasta on pettänyt. Kyseessä on siis inhimillinen erehdys, oli alkoholia tai ei. Mökin omistajan mukaan vedenpinta oli huomattavasti matalammalla tasolla normaaliin verrattuna. A ja hänen kaverinsa ovat hypänneet aivan samasta paikasta uimaan samana kesänä ja aikaisempina kesinä ilman loukkaantumisia. A ja hänen ystävänsä ovat ymmärtäneet erittäin hyvin, että uimaan hypätessä pitää olla huolellinen. Kyseessä oli tuttu ympäristö, missä he olivat käyneet monta kertaa uimassa ja hypänneet aina laiturilta. Menettely ei missään nimessä täytä törkeän huolimattomuuden tunnusmerkkejä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.

Ensihoitokertomuksen mukaan A:n veren alkoholipitoisuus oli 1,24 promillea vahingon sattumisen jälkeen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että törkeänä huolimattomuutena voidaan pitää tilanteita, joissa vakuutettu ryhtyy merkittävässä humalatilassa tehtävään, joka normaalioloissakin vaatii suurta huolellisuutta. Vakuutusyhtiö katsoo, että hyppääminen pää edellä laiturilta veteen vaatii normaalioloissakin suurta huolellisuutta. Tässä tapauksessa A on hypännyt pää edellä laiturilta veteen ollessaan merkittävässä humalatilassa. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on sattunut vakuutetun törkeän huolimattomuuden seurauksena.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.9.2025–25.11.2025.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko A:n katsoa aiheuttaneen vakuutus tapahtuman törkeästä huolimattomuudesta. Jos A:n voidaan katsoa aiheuttaneen vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, tulee arvioitavaksi korvauksesta tehtävän vähennyksen määrä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 28 §:n 3 momentin mukaan, jos vakuutettu tapa turmavakuutuksessa tai sairausvakuutuksessa on aiheuttanut vakuutus tapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, vakuutuksenantajan vastuuta voidaan alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Yleisten sopimusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 7.2.1 (Vakuutetun aiheuttama vakuutustapahtuma (28 §) mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, vakuutusyhtiön vastuuta voidaan alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 28 §:n 3 momenttia koskevien yksityiskohtaisten perustelujen (HE 114/1993 vp, s. 43) mukaan törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Törkeästä huolimattomuudesta voi olla kyse esimerkiksi silloin, jos vakuutettu laiminlyö tietoisesti normaalit varotoimet ja saa aikaan tilanteen, jossa vahingonvaara on suuri. Yksinomaan se seikka, että vakuutettu on ollut vahingon sattuessa alkoholin vaikutuksen alaisena, ei ole osoitus törkeästä huolimattomuudesta. Vahva humalatila voi sen sijaan tapahtumaan liittyvistä muista olosuhteista riippuen johtaa vakuutuksenantajan vastuun alentamiseen. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä törkeänä huolimattomuutena on pidetty lähinnä tilanteita, joissa vakuutettu ryhtyy merkittävässä humalatilassa tehtävään, joka normaalioloissakin vaatii suurta huolellisuutta.

Vakuutuslautakunta on aikaisemmassa henkilövahinkoja koskevassa ratkaisukäytännössään katsonut, että kysymyksessä ei ollut törkeä huolimattomuus, kun vakuutettu oli sukeltanut pää edellä uimaan siten, että hän oli ennen sukeltamistaan kahlannut veteen tutulla rannalla. Vakuutuslautakunta katsoi, että normaalia alemmasta vedenkorkeudesta huolimatta vammautumisen vaara ei ollut vakuutetulle sillä tavoin ilmeinen, että tapaturman olisi katsottava aiheutuneen vakuutetun törkeästä huolimattomuudesta (VKL 577/07).

Sen sijaan Vakuutuslautakunta piti vakuutetun menettelyä törkeän huolimattomana, kun vakuutettu oli hypännyt laiturilta pää edellä paikassa, joka ei ollut hänelle entuudestaan tuttu (VKL 569/09).

Molemmissa mainituissa tapauksissa vakuutetut olivat tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisina, mutta Vakuutuslautakunta katsoi, ettei saaduista selvityksistä ilmennyt, että nimenomaan alkoholi olisi olennaisesti vaikuttanut vahinkotapahtumien sattumiseen. Vakuutuslautakunta on myös ratkaisusuosituksessaan FINE-019524 katsonut, että pelkästään päihtyneenä uiminen ei itsessään muodosta tilannetta, jossa vakuutettu saa aikaan suuren vahingonvaaran ja jota näin ollen voitaisiin suoraan pitää törkeänä huolimattomuutena. Vakuutuslautakunta korostaa, että arvio vakuutetun moitittavasta suhtautumisesta vakuutustapahtuman aiheutumiseen tulee kuitenkin aina tehdä tapauskohtaisesti kunkin asian olosuhteet yksilöllisesti huomioiden.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka väittämästään korvauksen alentamisperusteesta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että pää edellä hyppääminen laiturilta veteen vaatii jo normaaliolosuhteissa suurta huolellisuutta. A on hypännyt pää edellä laiturilta veteen ollessaan merkittävässä humalatilassa, minkä perusteella yhtiö katsoo A:n ryhtyneen sellaiseen tekoon, joka asetti hänet ilmeiseen ja merkittävään vahingonvaaraan.

Vakuutuslautakunta toteaa, että edellä viitatussa Vakuutuslautakunnan aiemmassa ratkaisukäytännössä pää edellä sukeltamista tai uimaan hyppäämistä alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole itsessään pidetty törkeän huolimattomana, vaan arvioinnissa tulee huomioida tapauksen yksilölliset olosuhteet. Myöskään tässä tapauksessa tapaturman sattumisolosuhteista saadusta selvityksestä ei ilmene, että nimenomaan A:n nauttima alkoholi olisi olennaisesti vaikuttanut tapaturman sattumiseen, vaikka sen voidaan ajatella mahdollisesti heikentäneen A:n harkintakykyä sen suhteen, millä tavoin on ollut turvallista lähteä uimaan.

Saadun selvityksen perusteella kyse on ollut A:lle tutusta hiekkapohjaisesta mökkirannasta, jossa hän on aiemmin hypännyt uimaan samasta paikasta useita kertoja ilman loukkaantumisia. A ei siis ole hypännyt ja sukeltanut veteen entuudestaan tuntemattomassa paikassa. A on kertonut erehtyneensä arvioidessaan veden syvyyttä. A:n valituksessa kuvattujen jälkikäteen esitettyjen arvioiden mukaan vedenpinta oli normaalia matalammalla. Vakuutuslautakunnalle ei ole esitetty tarkempaa selvitystä vahinkohetken vedenpinnan korkeudesta.

Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että tapahtumahetkellä vedenpinta olisi ollut niin matalalla, että tämä olisi ollut A:n selvästi havaittavissa. Kun lisäksi kyse oli A:lle entuudestaan tutusta uimapaikasta, asiassa ei ole osoitettu, että vammautumisen vaara olisi ollut A:lle sillä tavoin ilmeinen, että hänen menettelyään olisi pidettävä törkeän huolimattomana. Myöskään A:n humalatilan ei ole osoitettu vaikuttaneen tapaturman syntymiseen siten, että asiaa olisi arvioitava toisin.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiöllä ei ole ollut perustetta alentaa vakuutuksesta maksettavaa korvausta, vaan sen tulee maksaa A:lle täysi vakuutussopimuksen mukainen korvaus.

Lopputulos

A ei ole aiheuttanut vakuutustapahtumaa törkeästä huolimattomuudesta. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan korvaukset ilman vähennystä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Ylönen               

Jäsenet:
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov