Tapahtumatiedot

Asiakas havaitsi 1.1.2026 vuonna 2007 rakennetun omakotitalonsa alapohjan alapinnassa vuotojälkiä kylpyhuoneen lattiakaivon kohdalla ryömintätilan tarkastuksen aikana. Asiakas haki korvausta kotivakuutukses­taan.

Kohteessa suoritettiin kosteuskartoitus 9.1.2026. Kartoituksessa sauna-ja kylpyhuoneen laatoituksessa ei havaittu kopolaattoja, rikkinäistä laa­toitusta tai muuta selkeää poikkeamaa. Vesikalusteissa taikka pinta­asenteisissa käyttövesiputkissa ei havaittu vuotoja. Kylpyhuoneen lattiakaivon rungossa ei havaittu selkeitä poikkeamia tai halkeamia. Kaivossa ei havaittu merkittävää määrää likaa, hiuksia tai muuta sellaista, mikä estäisi kaivon normaalin toiminnan. Kaivossa havaittiin vedeneriste. Ko­roke- ja kiinnikerengas oli asianmukaisesti asennettu ja kaivo oli tuke­vasti kiinni alustassaan. Vedeneristyksen tiiveyttä tarkasteltiin vesiko­keella. Ryömintätilasta havaittiin tippamaista vuotoa lattiakaivolle teh­dyn puisen tuennan pinnalta sekä kaivolle vaneriin sahatusta varauk­sesta. Lattiakaivon vesikokeen padotusta poistettaessa ei havaittu irto­veden padottamista lattiakaivon ympärille. Kartoituksessa tehtyjen ha­vaintojen ja kokeen perusteella vedeneriste on rikki tai epätiivis lattiakaivon kohdalta. Selkeää syytä eristeen rikkoutumiselle ei kartoituksessa saatu selville. Asiakas kertoi, ettei hän ollut elo-syyskuussa 2025 tekemässään ryömintätilan tarkastuksessa havainnut vuotojälkiä.

Vakuutusyhtiö teki 17.1.2026 asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että kyseessä on rajoitusehdon mukainen epätiiviin vedeneristeen läpi rakenteisiin vuotaneen veden aiheuttama vahinko.

Asiakkaan haettua muutosta vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen ja teki 20.1.2026 asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, ettei lattiakaivon epätiiveydelle ollut osoitettu mitään vakuutusehtojen edellyttä­mää äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Yhtiö viittasi Suo­men rakentamismääräyskokoelman osan D1, 1987 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot) kohtaan 3.2 koskien viemäripisteen järjestelyä ja to­tesi rakentamisaikana voimassa olleiden rakentamismääräysten edellyt­täneen, että lattiakaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään ker­rokseen ja että lattia on vedenpitävä. Yhtiö vetosi aiemmassa korvauspäätöksessään mainitsemansa rajoitusehdon lisäksi rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata omaisuudelle aiheutunutta va­hinkoa, kun seinä- tai lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty tai rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset rakentamismääräykset, ohjeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edel­lyttäneet. Yhtiö katsoi, että koska tässä tapauksessa vahinko on aiheutu­nut epätiiviistä lattiakaivosta, tila ei ole täyttänyt rakentamismääräysten edellytyksiä lattiakaivon vesitiiveydestä.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii vuotovahingon korvauskulujen korvaamista.

Asiakas kertaa tapahtumatiedot ja toteaa, että vakuutusyhtiö on katso­nut vahingon johtuneen epätiiviistä ja rakentamismääräysten vastaises­ta rakenteesta, vaikka kartoitusraportti ei osoita rakennus- tai asennus­virhettä. Asiakas katsoo, että vahinkotapahtuma on näytetty vesikokeel­la, eikä vakuutusyhtiö ole esittänyt riittävää näyttöä rajoitusehdon sovel­tuvuudesta. Asiakas katsoo vakuutusyhtiön päätöksen perustuvan ole­tuksiin eikä tapauksen todellisiin selvityksiin.

Asiakas viittaa kosteuskartoitusraporttiin ja toteaa, että vuoto havaittiin ryömintätilassa lattiakaivon alapuolella vesikokeen aikana. Tippamainen vuoto oli havaittavissa tarkastushetkellä, ja se tuli nimenomaan lattiakai­von kohdalta. Kartoituksessa ei havaittu lattiakaivon rungossa halkea­mia, tukoksia tai muita selkeitä vikoja. Kaivo oli tukevasti paikallaan ja asennettu asianmukaisesti. Vedeneristeen rikkoutumiselle ei löydetty selvää syytä.

Asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiön vetoamaa lattiakaivon epätiiviyttä ole vahinkokartoituksessa todettu. Pelkästään se, että vettä on päässyt rakenteisiin, ei myöskään osoita, että vahinko olisi johtunut rakennus-tai asennusvirheestä. Asiakas katsoo, ettei kartoitusraportti tue väitettä siitä, että kylpyhuone olisi alun perin rakennettu määräysten vastaisesti.

Siltä osin, kun vakuutusyhtiö on vedonnut asiakkaan näyttötaakkaan va­hinkotapahtuman sattumisesta, asiakas toteaa, että tässä tapauksessa vuoto on kuitenkin selvästi todettu vesikokeella ja havaittu rakenteissa. Lisäksi asiakas toteaa, että kun vakuutusyhtiö kieltäytyy korvauksesta rajoitusehdon perusteella, sen tulisi pystyä osoittamaan, että rajoitusehdon edellytykset täyttyvät. Tällaista näyttöä esimerkiksi rakennusvirheestä tai kunnossapidon laiminlyönnistä ei ole esitetty.

Asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön vetoama ehtokohta kos­kee tilanteita, joissa vettä pääsee rakenteisiin vedeneristyksen puuttu­misen tai pitkän ajan kuluessa syntyneen epätiiveyden vuoksi. Tässä ta­pauksessa kyseessä on lattiakaivon kohdalta selvästi havaittu yksittäinen vuoto, jonka syytä ei ole pystytty selvittämään. Kyse ei ole ollut normaa­lista pesuveden kulkeutumisesta rakenteisiin.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa, että rakennus on valmistunut vuonna 2007 ja hyväksytty käyttöön rakennusvalvonnan tarkastuksessa raken­nusaikana voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaisena. Näin ollen myös märkätilojen rakenteiden on tullut täyttää rakentamisajan­kohdan vaatimukset. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että kylpy­huone olisi alun perin rakennettu määräysten vastaisesti, vaan johto­päätös perustuu siihen, että rakenteissa on nyt todettu epätiiveys. Kyl­pyhuone on ollut käytössä ilman havaittuja ongelmia, ja sen yleiskunto on ollut hyvä. Rakenteissa ei ole havaittu esimerkiksi kopolaattoja tai muita viitteitä laaja-alaisesta vedeneristyksen pettämisestä. Asiakkaan mukaan tämä tukee sitä, ettei kyse ole ollut pitkäaikaisesta tai alkuperäi­sestä rakenteellisesta puutteellisuudesta. Asiakas katsoo, että pelkkä ve­deneristeen epätiiviys vahinkohetkellä ei osoita, että rakenne olisi alun perin toteutettu rakentamismääräysten vastaisesti tai että kyseessä olisi ollut rakennusvirhe.

Vakuutusyhtiön vetoaman FINEn ratkaisusuosituksen FINE-71138-Q6K3Y osalta asiakas toteaa, että kyseisessä ratkaisussa vedeneristyksen puut­teellisuus oli todettavissa teknisesti, kun taas asiakkaan tapauksessa ve­deneriste on todettu olemassa olevaksi, eikä mitään yksilöityä rakennusvirhettä ole osoitettu. Näin ollen tapaus ei ole suoraan rinnastettavissa vakuutusyhtiön esittämään ratkaisuun.

Lisäksi asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön perustelujen muuttuminen käsittelyn eri vaiheissa osoittaa, ettei vakuutusyhtiö ole kyennyt yksilöi­mään vahingon todellista syytä tai osoittamaan rajoitusehdon soveltu­mista selkeästi ja johdonmukaisesti. Asiakas toteaa, ettei asiassa ole esi­tetty näyttöä siitä, että vesi olisi päässyt rakenteisiin vedeneristeen läpi rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla.

Vakuutusyhtiön kanta

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja toteaa, että kartoitusrapor­tin mukaan kohteessa on selkeästi havaittu vuotokohta lattiassa ja vain lattiakaivon ympäriltä. Kaivon ei ole havaittu olevan rikki. Ryömintätilas­sa havaittiin tippamaista vuotoa lattiakaivolle tehdyn puisen tuennan pinnalta sekä kaivolle vaneriin sahatusta varauksesta. Kartoituksessa tehtyjen havaintojen ja kokeen perusteella vedeneriste on rikki tai epä­tiivis lattiakaivon kohdalta.

Yhtiö toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen haki­jalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Yhtiö katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että rakenteiden kastuminen olisi aiheutunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla äkil­lisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Talon rakentamis­ajankohtana voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaan lattiakai­vollisten huonetilojen lattian on tullut olla vedenpitävä, minkä lisäksi kaivon tulee olla liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Kotivakuutuksen ehtokohdan 5.3.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle, kun seinä- tai lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty tai rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset rakentamismääräykset, ohjeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edellyttäneet. Yhtiö katsoo, että koska vahinko on seurausta siitä, että lattiakaivollisen kylpyhuoneen lat­tia ei ole ollut vedenpitävä, kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava va­hinko.

Lisävastineessaan yhtiö vetoaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-71138­-Q6K3Y ja toteaa, että yksittäistä, äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä esimerkiksi lattiakaivon vedeneristeen rikkoutumiselle siten, että veden­eristeestä olisi tällaisen syyn johdosta tullut epätiivis, ei käytössä olevien selvitysten perusteella ole voitu osoittaa. Kylpyhuoneen lattiarakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamisaikaiset rakentamismääräykset, oh­jeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edellyttäneet.

Rakennusvalvonnan merkityksestä yhtiö toteaa, ettei rakennuksen ja sen käyttöä palvelevien taloteknisten järjestelmien rakentamismääräys­ten ja -ohjeiden mukaisuus ole todettavissa vain sen perusteella, että rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen ottamisen käyttöön tai että rakentamisvaiheeseen liittyvät tarkastukset ja katsel­mukset on tehty. Myös Vakuutuslautakunnassa vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisuus arvi­oidaan vahinkotilanteessa tuolloin käytettävissä olevan selvityksen pe­rusteella, eikä rakennuksen loppukatselmus ole osoitus siitä, että raken­nus olisi tehty rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukai­sesti.

Lisäksi yhtiö viittaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-030351, jossa so­vellettujen vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä. Kysei­sessä tapauksessa FINE on todennut, että rajoitusehdon sanamuodon mukaan sillä syyllä, jonka vuoksi neste pääsee vuotamaan vedeneris­teen läpi tai vedeneristeen läpivienneistä, ei ole merkitystä rajoituseh­don soveltamisen kannalta. Yhtiö toteaa tässä tapauksessa olevan riida­tonta, että vuonna 2007 rakennetun kylpyhuoneen rakenteilta rakenta­mismääräykset ovat edellyttäneet vesitiiveyttä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 5.1 (Vakuutus­turvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus kor­vaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti va­kuutuksen voimassa oloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranai­nen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttö laitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
[...]

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtu­masta.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutuseh­tojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta.

Ehtokohdan 5.3.4 (Vähitellen tapahtuvat vahingot) mukaan vakuutuk­sesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteelle it­selleen sen tavanomaisesta käyttämisestä taikka kulumisesta, naar­muuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoa­misesta, pilaantumisesta tai materiaalien luonnollisesta heikkenemi­sestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä taikka homehtumi­sesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteudesta tai kondenssi­vedestä.

Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia.

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata va­hinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen ko­rokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut
e) kun lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty tai rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset raken­tamismääräykset, ohjeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edel­lyttäneet.

D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma D1 (1987)
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 1987

Kohdassa 3.2 (Viemäröinnin järjestely) viemäripisteen järjestelyä koske­van ohjetekstin mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Tällöin ei viemäripisteessä kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä. [...]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan vuonna 2007 rakennetussa omakotitalossa kylpyhuoneen lattiakaivon kohdalla ryömintätilassa todettu vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava.

Osapuolten erimielisyys tapauksessa koskee sitä, onko asiassa osoitettu vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma. Lisäksi asiassa on arvi­oitavana, onko kyse rajoitusehdossa tarkoitetusta rakennusvirheestä tai onko vedeneristyksen osoitettu olleen rajoitusehdossa tarkoitetulla ta­valla puutteellinen.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhti­öllä.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voi­massaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yk­silöidä yksittäiseksi tapahtumaksi. Vuotovahinkoja koskevan ehtokohdan 5.1.5 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkil­lisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan rakennukseen kiinteästi asenne­tuista putkistoista, putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölait­teista, koneista, säiliöistä, kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai sisäpuolisesta sadevesiputkistosta. Rikkoutumisvahinkoja koskevan ehtokohdan 5.1.6 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut rikkoutumisesta tai muusta äkillisestä ja en­nalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta. Vakuutuksesta ei kuiten­kaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä, tai kun lattiakai­volla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty tai rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset rakentamismääräykset, oh­jeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edellyttäneet. Rajoitusehdot koskevat kaikkia vakuutusturvia.

Rakentamisaikaan voimassa ollut Suomen rakentamismääräyskokoel­man osan D1 (1987) kohdan 3.2 mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Kosteuskartoitusraportin mukaan kaivon rungossa ei havaittu selkeitä poikkeamia tai halkeamia. Kaivossa todettiin olevan vedeneriste, ko­roke- ja kiristysrengas oli asennettu asianmukaisesti ja kaivo oli tukevasti kiinni alustassaan. Vesikokeessa ryömintätilassa havaittiin tippamaista vuotoa lattiakaivolle tehdyn puisen tuennan pinnalta sekä kaivolle vane­riin sahatusta varauksesta. Havaintojen ja vesikokeen perusteella veden­eristeen todettiin olevan rikki taikka epätiivis lattiakaivon kohdalta. Sel­keää syytä eristeen rikkoutumiselle ei kartoituksessa saatu selville.

FINE toteaa, että tässä tapauksessa kyseessä ei ole vuototurvan piiriin kuuluva vahinko, koska kyse ole minkään putken, putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyn käyttölaitteen tai muun vuototurvassa mainitun lait­teiston vuodosta. Näin ollen asiassa tulee arvioitavaksi, onko kyseessä osoitettu olevan rikkoutumisturvan piiriin kuuluva vahinko.

FINE toteaa veden päässeen tässä tapauksessa rakenteeseen tilassa, jossa on rakentamisaikaan edellytetty vedeneristystä. Jotta vahinko voisi tulla rikkoutumisturvasta korvattavaksi, tulisi asiakkaan pystyä osoitta­maan, että vuodon syynä on vakuutusehtojen mukainen rikkoutuminen tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Pelkästään sitä, että vettä pääsee rakenteisiin, ei voi pitää osoituksena vakuutusehtojen mu­kaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Jos vakuutusehtojen mukaista syytä vuodolle ei voida osoittaa, on pesuhuo­neen lattian vedeneristystä pidettävä rajoitusehdossa mainitulla tavalla puutteellisena.

FINE toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella asiassa jää osoittamatta, että vuodon syynä olisi vakuutusehdoissa tarkoitettu rik­koutuminen tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Sen sijaan kosteuskartoitusraportin perusteella asiassa tulee osoitetuksi, että vuodon syynä on vedeneristeen epätiiveys lattiakaivon kohdalla.

Näin ollen FINE katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuu­tusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen