Tapahtumatiedot
Asiakas havaitsi 22.8.2025 vuotovahingon vuonna 1993 rakennetussa omakotitalossaan poistettuaan keittiön kaapiston sokkelin peitelevyn. Vuodon syyksi ilmeni keittiön viereisessä kodinhoitohuoneessa sijaitsevan vesipisteen sulkuhanan rikkoutuminen.
L Oy:n 29.8.2025 suorittamassa vahinkokartoituksessa todettiin, että vettä oli päässyt lämminvesivaraajan alle johtavaan suojaputkeen ja vuotanut varaajan alle. Tarkastuksen yhteydessä otettujen valokuvien perusteella kodinhoitohuoneessa on lattiakaivo, mutta tilassa ei ole ollut vedeneristystä. Huonetilan lattia on muutoin ollut laatoitettu, mutta lattiapinta varaajan alla on ollut päällystämätöntä betonia. Vuodon seurauksena vaurioita todettiin keittiön ja olohuoneen seinien alaosissa, huoneiden välisen saarekkeen kaapiston alaosissa, keittiön lattiassa, kodinhoitohuoneen ja keittiön välisen levyseinän alaosissa sekä kodinhoitohuoneessa varaajan alla olevissa puurakenteissa.
Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 5.9.2025. Yhtiö katsoi, että vahinko oli aiheutunut puutteellisesta vedeneristyksestä sekä rakennusajankohtana voimassa olleiden säännösten, määräysten ja hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka johtuvat edellä mainituista puutteista; ei myöskään vahinkoja, joissa vedeneristys puuttuu. Rakennusajankohtana voimassa olleiden määräysten mukaan lattiakaivollisen tilan lattian tuli olla vesitiivis.
Asiakas haki muutosta päätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhaussa katsoen, ettei määräysten mukainen rakennustapa olisi estänyt vahinkoa, koska vesi olisi joka tapauksessa päässyt vedeneristyksen yläpuolelta kastelemaan rakenteet. Vakuutusyhtiö totesi 28.11.2025 tekemässään ratkaisussa, että kosteus oli noussut kapillaarisesti betonilattiasta seinärakenteisiin. Yhtiön mukaan vahingon keskeisenä syynä oli puutteellinen vedeneristys, minkä vuoksi se ei muuttanut aiempaa korvauspäätöstään.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas vaatii vähintään osittaista korvausta vuotovahingosta. Asiakkaan mukaan vahinkoa ei olisi voitu kokonaan estää, vaikka lattia olisi ollut vesitiivis ja vedeneristys olisi nostettu noin 70 millimetriä seinälle. Asiakas katsoo, että vesi on valunut suoraan noin 103 millimetrin korkeudessa sijaitsevan sokkelipuun päälle, josta se on päässyt seinärakenteisiin ja edelleen vesieristyksen alapuolelle.
Lisäkirjelmissään asiakas korostaa, että suojaputki, josta vesi tuli, oli kallistunut kohti sokkelipuuta ja sijaitsi aivan puuta vasten, minkä vuoksi vesi on ollut kosketuksissa puuhun myös valuessaan alaspäin. Asiakas ei katso veden kulkeneen ensisijaisesti sokkelipuun kautta, mutta katsoo osan vedestä imeytyneen suoraan puuhun. Asiakkaan mukaan vesi on voinut nousta kapillaarisesti puun ja seinän välissä ja imeytyä sitä kautta rakenteisiin. Asiakas viittaa myös siihen, että jakorasian pölyisyys osoittaa, ettei voimakasta roiskumista ole tapahtunut, eikä veden kulkeutuminen ole edellyttänyt painetta. Lisäksi asiakas katsoo, että suojaputken tarkoituksena on ensisijaisesti suojata rakenteita ja mahdollistaa putkien vaihto, eikä ohjata vettä näkyville.
Vakuutusyhtiö toteaa, että vahingoittuneessa tilassa on ollut lattiakaivo, mutta lattia ei ole ollut suojaputken ympärillä vedenpitävä. Tämän vuoksi vesi on päässyt imeytymään rakenteisiin heti vuodon alkaessa. Yhtiön mukaan oikein toteutettu vedeneristys sekä määräysten mukaiset kaadot kohti lattiakaivoa olisivat estäneet vahingon, koska vesi on valunut suojaputkesta suoraan alaspäin. Yhtiön mukaan seinärakenteiden kastuminen on johtunut kosteuden kapillaarisesta noususta lattiarakenteista eikä veden suorasta valumisesta tai roiskumisesta sokkelipuun kautta. Veden valuminen sokkelipuun päälle siinä määrin, että se selittäisi vahingon laajuuden, olisi edellyttänyt olennaisesti suurempaa vesimäärää. Yhtiö katsoo, että vahinkoa ei olisi syntynyt, jos lattia olisi ollut kauttaaltaan vedenpitävä ja lattian sekä seinän liittymä toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti vedenpitäväksi valmiin lattiapinnan tasossa. Sillä seikalla, että osa rakenteista sijaitsee alemmalla tasolla kuin muu lattia, ei ole merkitystä vedenpitävyysvaatimusten kannalta.
Lisävastineissaan yhtiö viittaa kosteuskartoitusraporttiin, jossa veden kulkureitit on kuvattu useaan suuntaan. Yhtiön mukaan tämä tukee käsitystä siitä, ettei vesi ole kulkenut sokkelipuun kautta rakenteisiin. Havaintojen, kuten jakorasian pölyisyyden ja kosteusjälkien sijainnin, perusteella veden kulkeutuminen ei ole tapahtunut sokkelipuun päältä. Yhtiö korostaa, että vaikka vettä olisi jossain määrin päätynyt sokkelipuuhun, tämä ei ole vahingon pääasiallinen syy. Vahingon laajuus on johtunut ennen kaikkea puutteellisesta vedeneristyksestä ja virheellisistä kaadoista. Lisäksi yhtiö toteaa, että suojaputket tulee hyvän rakennustavan mukaan sijoittaa siten, että mahdollinen vuoto on havaittavissa ilman rakenteiden purkamista ja että suojaputken tarkoituksena on ohjata vettä vahinkoa aiheuttamattomaan paikkaan.
Sopimusehdot ja rakentamismääräykset
Kotivakuutusehtojen, voimassa 15.4.2025 alkaen, kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
- […]
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, joissa
- […]
- vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
- […].
[…]
Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) kohdan 3.2 ohjeen mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.
RT-kortin 93-10223 Märkätilojen rakenteet (1983) kohdan 4.1 (Veden- ja kosteudeneristys) mukaan kosteissa tiloissa vedeneristyksen tulee ulottua 70…100 mm korkeudelle seinälle. Kynnyksen kohdalla vedeneristys ulotetaan vähintään 25 mm viereistä lattiapinnan tasoa korkeammalle.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko asiakkaan omakotitalon kodinhoitohuoneessa sattunut vuotovahinko korvata kotivakuutuksesta.
Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.
Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että rakennukseen kiinteästi asennetuista putkista tai laitteista aiheutuneet vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti korvattavia vahinkoja niin vuototurvan sisältävistä vakuutuksista kuin myös laajoista, äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja korvaavista esinevakuutuksista. Nyt käsiteltävässä asiassa on kysymys tällaisesta vuotovahingosta, joten asian ratkaisemisen kannalta keskeistä on vakuutusyhtiön vetoaman rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta.
Asiassa saadun selvityksen mukaan vahinko on aiheutunut, kun vesipisteen sulkuhana on rikkoutunut ja vettä on päässyt suojaputkeen, josta se on valunut lämminvesivaraajan alle lattiakaivollisessa tilassa, jossa lattia ei ole ollut vedeneristetty. FINE toteaa, että rakennuksen rakentamisajankohtana vuonna 1993 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaan lattiakaivollisen tilan lattian on tullut olla vedenpitävä. FINE pitää todennäköisenä, että mikäli lattia olisi ollut määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti vedenpitävä ja kaadot toteutettu asianmukaisesti lattiakaivoon, vuotovesi olisi ohjautunut lattiakaivoon, eikä vahinkoa olisi aiheutunut.
Edellä mainitun perusteella FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että vahinko tässä tapauksessa on aiheutunut rajoitusehdoissa tarkoitetusta rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta ja vedeneristyksen puutteellisuudesta. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Kukkonen