Tapahtumatiedot

Asiakkaan tarkoituksena on ollut 14.11.2025 siirtyä hakukoneen kautta OmaKanta -palveluun, mutta hän on päätynyt rikollisten luomalle valesivustolle ja yrittänyt tunnistautua sivustolla pankkitunnuksillaan.

Rikolliset ovat valesivujen kautta saamillaan tiedoilla ottaneet käyttöön omalla laitteellaan asiakkaan pankin tunnistussovelluksen. Sovelluksen käyttöönotto on edellyttänyt, että rikollisilla on ollut asiakkaan verkkopankkitunnusten käyttäjätunnus ja henkilökohtainen salasanan sekä pankin asiakkaalle klo 12:29 lähettämässä tekstiviestissä ollut aktivointikoodi.

Asiakkaan pankkitunnuksia ja tunnistussovellusta käyttäen rikolliset ovat kirjautuneet asiakkaan teleoperaattorin palveluun 17.11.2025 ja hakeneet asiakkaan nimissä eSIM-kortin. Asiakas on saanut samana päivänä teleoperaattoriltaan sähköpostiviestin, jonka mukaan hänen puhelimeensa oli tilattu eSIM-kortti. Asiakas on myös huomannut kyseisenä päivänä noin klo 17, ettei hänen puhelimensa enää toiminut.

Rikolliset ovat kirjautuneet asiakkaan verkkopankkiin hänen pankkitunnuksiaan sekä tunnistussovellustaan käyttäen 17.11.2025 ja tehneet klo 18:36 - 18:44 kolme yhteensä 22.150 euron tilisiirtoa ulkomaisille tileille. Rikolliset ovat myös ottaneet käyttöönsä laitteellaan pankin digitaalisen lompakon ja lisänneet siihen asiakkaan kortin klo 19:27. Asiakkaan kortilla on tämän jälkeen tehty ostoja 550,66 eurolla. Maksutapahtumat on vahvistettu pankin asiakkaan numeroon lähettämissä tekstiviesteissä olleilla koodeilla.

Asiakas on huomannut 18.11.2025 aamulla, että hänen pankkitililtään oli tehty tilisiirtoja ja ostoja. Asiakkaan otettua yhteyttä pankkiin hänen tilinsä on suljettu klo 13:44. Pankki on onnistunut peruuttamaan yhden siirron ja asiakkaalle on palautettu 6.350 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että pankki korvaa hänelle 15.800 euroa tilisiirtojen osalta ja 106,76 euroa korttiostoista.

Asiakas on myöntänyt toimineensa varomattomasti, mutta ei törkeän huolimattomasti. Asiakas oli hankkinut uuden tablet-laitteen 7.11.2025 ja hän oli asentanut pankin sovellusta laitteelleen 14.11.2017. Asiakkaan tarkoituksena oli ollut samana päivänä kirjautua OmaKanta -palveluun, mutta hän oli erehtynyt hakukoneen kautta huijareiden sivustolle. Hän ei olisi käyttänyt tunnuksiaan sivustolla, jos hän olisi huomannut, että kysymyksessä oli valesivusto. Asiakas oli luullut olleensa asentamassa tunnistussovellusta omalle laitteelleen, minkä vuoksi hän oli syöttänyt pankilta tekstiviestillä saamansa koodin huijarisivustolle.

Asiakas oli saanut teleoperaattoriltaan tiedon, että hänen nimissään oli avattu eSim-kortti. Asiakas ei kuitenkaan ollut osannut yhdistää viestiä eSim-tilauksesta mahdolliseen pankkihuijaukseen, koska hänellä ei ollut ollut aavistustakaan, että sellainen oli ollut meneillään eikä hän myöskään tiennyt, mikä eSim oli.

Pankin vastine

Pankki kiistää asiakkaan vaatimuksen.

Asiakas oli vastuussa oikeudettomista maksutapahtumista johtuneesta vahingosta, sillä hän oli toiminut maksuvälinettä käyttäessään törkeän huolimattomasti.

Asiakas oli käyttänyt hakukonetta OmaKanta -sivuston etsimiseksi ja syöttänyt haulla löytämälleen sivustolle tunnistamistietonsa. Asiakas ei ollut reagoinut siihen, että sivusto, johon hän oli päätynyt, oli aivan eriniminen kuin se, jonne hän oli menossa. Asiakas oli itse syöttänyt väärennetylle sivustolle käyttäjätunnuksensa, henkilökohtaisen salasanansa sekä testiviestivahvistuspyynnössä saamansa vahvistuskoodin. Vahvistuspyyntötekstiviestissä oli selkokielisesti mainittu, että kyseessä oli tunnistussovelluksen käyttöönotto Xiaomi-laitteeseen, eikä sisältö vastannut lainkaan tunnistetun kirjautumisen vahvistuspyyntöä. Ulkopuolisen tahon tekemän tunnistussovelluksen käyttöönoton jälkeen asiakas oli vielä saanut selkokielisen vahvistus- ja varoitustekstiviestin, jossa oli kehotettu ottamaan heti yhteyttä sulkupalveluun, mikäli asiakas itse ei ollut ottanut sovellusta käyttöönsä.

Pankin järjestelmän lokitietojen mukaan tekstiviestit tunnistussovelluksen aktivoimisesta oli lähetetty asiakkaalle ennen ulkopuolisen tahon ensimmäistä rekisteröitymistä asiakkaan teleoperaattorin palveluun ja näin ollen tekstiviestit olivat menneet asiakkaan käytössä olleeseen puhelimeen. Asiakas ei ollut pankin tekstiviestit vastaanotettuaan ottanut yhteyttä sulkupalveluun.

Jos asiakas oli aikaisemmin ladannut tunnistussovelluksen omalle uudelle laitteelleen ja hänen tarkoituksenaan oli jatkaa rekisteröintiä, hänen olisi pitänyt jatkaa rekisteröintiä avaamalla tunnistussovellus. Asiakas ei myöskään ollut lukenut pankilta saamaansa viestiä kunnolla, koska siinä oli selkeästi mainittu, että tunnistussovellus oli aktivoitu Xiaomi-laitteelle, joka ei ollut asiakkaan uusi laite.

Asiakas ei ollut myöskään reagoinut saamaansa tietoon teleoperaattoriltaan, kun hänen puhelimensa oli lakannut toimimasta ja hänelle oli ilmoitettu, että hänen nimissänsä oli otettu käyttöön eSim. Mikäli asiakas olisi ollut yhteydessä sulkupalveluun puhelimen lakattua toimimasta kaikki maksut olisi voitu estää. Lisäksi tuli huomioida, että sekä pankki, poliisi ja muut viranomaiset sekä muut rahoitustoimijat ja media olivat toistuvasti nostaneet esiin varoitukset väärennetyille sivuille päätymisen riskeistä hakukonetta käytettäessä sekä tarpeesta lukea pankin lähettämien tekstiviestisisältö tarkasti ennen vahvistusten rekisteröimistä.

Asiakkaan toiminta on ollut olennaisesti puutteellista ja osoittanut törkeää huolimattomuutta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan arvioitavana on, onko asiakkaan maksuvälineen oikeudeton käyttö johtunut siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaisia velvollisuuksiaan, sekä minkä asteista asiakkaan mahdollinen huolimattomuus on.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 38 §:n 1 momentin mukaan
Maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.

Maksupalvelulain 62 §:n mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Maksupalvelulain 63 §:n 1 momentin mukaan
Jos maksutapahtuma on toteutettu oikeudettomasti eikä 62 §:stä muuta johdu, palveluntarjoajan, jonka asiakkaan varoja on käytetty maksutapahtuman toteuttamiseen, on välittömästi ja viimeistään seuraavana työpäivänä siitä, kun se havaitsi maksutapahtuman tai sille ilmoitettiin maksutapahtumasta, palautettava maksutapahtuman rahamäärä asiakkaalleen tai palautettava tämän maksutili siihen tilaan, jossa se olisi ollut ilman veloitusta.

Pankin verkkopankkia ja verkkopankkitunnusten käyttöä sekä tunnistuspalvelua koskevien yleisten ehtojen (pankkitunnusehdot) Tunnistuspalvelun käyttäminen -kohdan mukaan
Jos pankin ja asiakkaan välillä on sovittu Tunnistuspalvelun käytöstä, asiakas voi tunnistautua pankin tarjoamilla tunnuksilla Ulkopuolisen palveluntarjoajan tai Luottamusverkostoon kuuluvan toimijan sähköisissä palveluissa. Asiakkaan tunnukset toimivat tällöin tunnistusvälineenä, ja tunnuksiin sovelletaan tämä sopimuksen mukaisia määräyksiä. […]

Asian arviointi

Tapahtumainkulku

Asiakas on kertonut hankkineensa 7.11.2025 uuden tablet-laitteen, jolle hän oli ollut asentamassa verkkopankki- ja tunnistussovellusta 14.11.2025. Asiakkaan tarkoituksena on ollut samana päivänä mennä hakukoneella Omakanta -sivustolle. Hän on kuitenkin huomaamattaan päätynyt huijareiden luomalle Skatteverkelt.com -sivustolle, jossa hän on käyttänyt verkkopankkitunnuksiaan, kun hän on luullut kirjautuvansa Omakantaan.

Pankin esittämän selvityksen mukaan on pääteltävissä, että rikolliset ovat aloittaneet pankin tunnistussovelluksen latauksen laitteelleen 14.11.2025 klo 12:29. Pankin lokitietojen mukaan asiakas ei ole kyseisenä päivänä ladannut pankin mobiilipankki- tai tunnistussovellusta omalle laitteelleen. Tunnistussovelluksen käyttöönotto on vaatinut asiakkaan verkkopankkisopimuksen käyttäjätunnuksen, henkilökohtaisen salasanan sekä asiakkaalle rekisteröityyn puhelinnumeroon klo 12:30:06 lähetetyssä vahvistustekstiviestissä olleen aktivointikoodin. Aktivointitekstiviestin sisältä on ollut: "Viimeistelläksesi [pankin] tunnistussovelluksen käyttöönotto, käytä kertakäyttökoodia xxxxxx. Koodi on voimassa 3 minuuttia." Asiakkaalle rekisteröityyn puhelinnumeroon on lähetetty tunnistussovelluksen käyttöönoton jälkeen klo 12:31:11 tekstiviesti: "[Pankin] tunnistussovellus on aktivoitu laitteessa Xiaomi. Jos et ole itse aktivoinut sovellusta, ole heti yhteydessä sulkupalveluun +358 xxxxx."

Rikolliset ovat kolme päivää myöhemmin 17.11.2025 käyttäneet asiakkaan verkkopankin käyttäjätunnusta sekä tunnistussovellusta asiakkaan teleoperaattorin sivulle kirjautumiseen ja eSim-kortin hankkimiseen asiakkaan nimiin.

Asiakas on huomannut, että hänen puhelimensa lakkasi toimimasta 17.11.2025 noin klo 17. Hän on tämän jälkeen ollut yhteydessä puhelinoperaattorin asiakaspalveluun, josta on ilmoitettu, että operaattorille oli tullut pyyntö asiakkaan sim-kortin deaktivoimisesta ja eSim-kortin aktivoimisesta. Asiakas on myös samana päivänä saanut teleoperaattorilta tilausvahvistuksen eSim-kortin aktivoinnista. Pankin lokitiedoista käy ilmi, että teleoperaattorin palveluun on kirjauduttu 17.11.2025 klo 16:43, klo 18:25, klo 18:26, klo 18:51 ja klo 19:17. IP-osoitteen perusteella kirjautuminen klo 18:51 on tapahtunut asiakkaan omalta laitteelta.

Asiakkaan verkkopankkiin on kirjauduttu 17.11.2025 klo 18:36 käyttämällä asiakkaan verkkopankin käyttäjätunnusta ja pankin tunnistussovellusta. Rikolliset ovat ensin siirtäneet asiakkaan luottotililtä varoja hänen käyttötililleen, ja sen jälkeen asiakkaan tililtä on siirretty yhteensä 22.150 euroa ulkomaisille tileille. Tilisiirtojen vahvistamista koskevat viestit ovat eSim-kortin aktivoinnin johdosta menneet rikollisten laitteeseen ja rikolliset ovat siten voineet itse vahvistaa maksut. Maksut on vahvistettu klo 18:44:13.

Pankin digitaalinen lompakkosovellus on otettu käyttöön Samsung SCG01 -laitteella 17.11.2025 klo 19:12:10 ja iPhone 11.8 -laitteella klo 19:27:06. Asiakkaan korttitiedot ovat lisätty iPhone-puhelimeen Apple Pay- sovellukseen, jonka kautta on tehty kaksi korttimaksua. Kortin debit-puolelta on hyväksytty 106,76 euron maksu ja kredit-puolelta 443,90 euron maksu. Samsung-puhelimen kautta ei ole vahvistettu maksuja.

Asiakas on ollut yhteydessä pankkiin 18.11.2025, jolloin asiakkaan verkkopankkitunnukset on lukittu klo 13:44 ja samalla myös asiakkaan pankkikortti on suljettu. Pankki on tehnyt kaikista maksuista palautuspyynnöt ja yksi 6.350 euron maksu on saatu palautettua.

Asiakkaan menettelyn arviointi

Asiakas on hakukoneen käyttämisen seurauksena ja huomaamattaan päätynyt Omakannan verkkosivujen sijaan rikollisten luomalle valesivustolle. Pankkitunnusehtojen mukaan asiakas voi tunnistautua pankin tarjoamilla tunnuksilla ulkopuolisen palveluntarjoajan sähköisissä palveluissa. Ehtojen mukaan asiakas sitoutuu huolehtimaan siitä, että tunnukset eivät joudu sivullisen haltuun tai tietoon, mutta ehdoissa ei muutoin tarkemmin määritellä, kuinka asiakkaan olisi toimittava ulkopuolisen palveluntarjoajan sähköisiin palveluihin hakeututuessaan taikka niille tunnistautuessaan.

Pankkilautakunta on muun ohella ratkaisussaan FINE-75768 katsonut, ettei erilaisten verkkohuijausten yleistymisestä ja eri tahojen lisääntyneestä huijauksia koskevasta tiedottamisesta huolimatta yleiseen tietämykseen voitu tapahtuma-aikana katsoa kuuluneen tietoa siitä, että pankkien verkkopalveluihin taikka viranomaisten tunnistautumista edellyttäviin palveluihin hakeutuminen hakukoneita käyttäen sisältäisi erityisiä turvallisuusriskejä tai ylipäänsä siitä, että rikolliset voivat saada rikollisiin tarkoituksiin luotuja verkkosivujaan hakukoneiden hakutuloksiin.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa osoitteessa skatteverkelt.com sijainnut huijaussivusto on poikennut merkittävällä tavalla sekä Omakanta-sivuston oikeasta verkko-osoitteesta (kanta.fi) että myös siitä, millainen kyseisen palvelun verkko-osoite voisi palvelun tavanomaisen käyttäjän käsityksen mukaan perustellusti olla. Asiakkaan olisi siten tullut ymmärtää kyseenalaistaa sivuston osoitteen perusteella asiointinsa asianmukaisuus. Kun asiakas ei ole näin tehnyt, lautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.

Pankkilautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että huolelliselta pankkitunnustenhaltijalta edellytettäviin perusvaatimuksiin kuuluu se, että pankkitunnuksia käyttäessään hän lukee ja huomioi omassa toiminnassaan asiointinsa yhteydessä pankiltaan saamansa viestit. Pankin vastuulla puolestaan on, että pankin asiakkaalle lähettämät viestit ovat sisällöltään ymmärrettäviä siten, ettei esimerkiksi huolelliselle pankkitunnustenhaltijalle pitäisi jäädä epäselväksi, missä tarkoituksessa pankin viestissä ollutta koodia käytetään.

Asiakas on sinänsä saanut tavanomaisesta Omakanta-palveluun tunnistautumisesta poikkeavalla tavalla pankin tunnistussovelluksen aktivointikoodin sisältäneen tekstiviestin. Viestissä on ilmoitettu, että kysymyksessä oli tunnistussovelluksen käyttöönotto, mutta ei esimerkiksi sitä, mihin koodi tulisi syöttää tai mihin sitä ei saisi syöttää. Asiakas on hankkinut 7.11.2025 uuden tablet-laitteen, jolle hän on kertomansa mukaan ollut ottamassa verkkopankki- ja tunnistussovellusta käyttöön samana päivänä, kun hän oli päätynyt huijareiden sivustolle. Kun asiakas on ollut tapahtuma-aikana ottamassa tunnistussovellusta käyttöön myös omalle uudelle laitteelleen ja asiakas on ollut siinä käsityksessä, että hän on syöttänyt tekstiviestillä saamansa koodin omaa asennustaan varten, ei ole perusteltua katsoa, että asiakkaan olisi tullut pankin tekstiviestin perusteella ymmärtää kyseenalaistaa verkkoasiointinsa asianmukaisuus ja jättää saamansa koodi laittamatta huijaussivustolle. Asiakkaan oltua siinä käsityksessä, että hän on ollut aktivoimassa tunnistussovellusta omalle laitteelleen syöttäessään viestissä olleen koodin aidoilta näyttäville valesivuille, ei asiakkaan voida katsoa laiminlyöneen myöskään huolelliselle pankkitunnustenhaltijalle asetettuja vaatimuksia pankin viestin lukemisesta ja huomioimisesta.

Pankki on lähettänyt asiakkaalle tunnistussovelluksen käyttöönoton jälkeen sovelluksen käyttöönotosta Xiaomi-laitteelle kertovan toisen tekstiviestin, jossa pankki on kehottanut ottamaan heti yhteyttä sulkupalveluun, jos asiakas ei itse ole aktivoinut tunnistussovellusta. Tätä pankin toimintatapaa lähettää tunnistussovelluksen käyttöönotosta kertova tekstiviesti Pankkilautakunta pitää hyvänä ja osaltaan väärinkäytöstilanteissa aiheutuvilta vahingoilta ehkäisevänä vaikkakin tuossa vaiheessa tunnistussovellus saattaa jo olla ulkopuolisen käytössä ja jälkimmäinen pankin viesti saattaa myös jäädä asiakkaan huomaamatta, ja merkittävämmän ehkäisevän vaikutuksen voi siten katsoa olevan sovelluksen aktivointikoodin sisältävän tekstiviestin asianmukaisella ja informatiivisella sisällöllä.

Tilisiirrot asiakkaan tililtä on tehty kolme päivää sen jälkeen, kun rikolliset olivat ottaneet tunnistussovelluksen käyttöön omalla laitteellaan. Jos asiakas olisi pankin jälkimmäisen viestin jälkeen ollut yhteydessä sulkupalveluun, olisi tapahtuneelta vahingolta vältetty. Kun asiakas on luullut ottaneensa tunnistussovelluksen käyttöön omalla laitteellaan, ei asiakas ole ymmärtänyt kyseenalaistaa verkkoasiointinsa asianmukaisuutta pankin jälkimmäisenkään viestin jälkeen. Viestissä on tosin mainittu tunnistussovelluksen aktivoinnista Xiaomi-puhelimelle. Asiakkaalla on ollut kyseinen puhelin käytössään, mutta hän on ollut ottamassa tunnistussovellusta käyttöön uudella Samsung Galaxy -tabletillaan. Kun asiakas ei ole kiinnittänyt pankin laitetta koskevan viestin yksityiskohtaan huomiota, voidaan hänen menettelyään tältä osin pitää lievänä huolimattomuutena.

Asiakas on 17.11.2025 saanut teleoperaattoriltaan tiedon, että hänen nimissään oli avattu eSIM. Asiakas on myös samana päivänä noin kello 17 huomannut, ettei hänen puhelimensa toiminut. Asiakkaan mukaan hän ei ollut tiennyt, mikä eSIM oli eikä hän ollut välittömästi sulkenut eSIM-liittymää, jolloin oikeudettomat tilisiirrot olisi mahdollisesti voitu estää. Lautakunta katsoo, ettei pankkitunnustenhaltijan voida lähtökohtaisesti ja ilman erityistä perustetta edellyttää operaattorin ilmoittaessa eSim-liittymän aktivoinnista epäilevän, että hänen pankkitunnustietonsa voisivat olla jollain tavalla vaarantuneet. Aktivointi on myös tapahtunut kolme päivää sen jälkeen, kun asiakas oli päätynyt yrittämään pankkitunnuksillaan kirjautumista valesivustolle. Lautakunta katsoo, ettei hänen huolimattomuudekseen voida katsoa sitä, että huomattuaan puhelimensa toimimattomuuden ja saatuaan tiedon eSim-kortin aktivoinnista hän ei ollut ymmärtänyt pankkitunnustietojensa vaarantuneen eikä hän ollut reagoinut asiaan välittömästi.

Yhteenvetona Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, kun hän on hakeuduttuaan Omakanta -verkkopalveluun hakukoneella päätynyt täysin oikeasta verkko-osoitteesta poikkeavalle skatteverkelt.com -sivustolle ja käyttänyt siellä pankkitunnuksiaan tunnistautuakseen kyseiseen palveluun. Asiakas ei ole myöskään kiinnittänyt huomiota pankin lähettämän viestin tietoon siitä, että tunnistussovellus oli otettu käyttöön Xiaomi-puhelimella eikä Samsung Galaxy -tabletilla, johon asiakas oli itse ollut asentamassa sovellusta ja siinä tarkoituksessa syöttänyt aktivointikoodinsa huijarisivustolle.

Ottaen kuitenkin huomioon sen, että asiakas on ollut asentamassa tunnistussovellusta omalle laitteelleen ja hän on ymmärtänyt pankin viestien liittyneen tavanomaiseen sovelluksen käyttöönottoon sekä pankin tunnistussovelluksen aktivointia edeltäneen viestin heikko informaatioarvo, lautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely kokonaisuutena kuitenkaan osoita selvää piittaamattomuutta pankkitunnusten hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin eikä siten myöskään maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta. Näin ollen asiakkaan vastuu pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä rajoittuu 50 euroon.

Lopputulos

Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä asiakkaalle aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heikinsalmi

Jäsenet:
Atrila
Piilo
Punakivi
Tervonen