Tapahtumatiedot

A (s. 2005) on vakuutettuna yksityistapaturmavakuutuksessa, joka on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä kilpaurheilulajissa. Vakuutus sisältää muun ohella urheilijan hoitoturvan tapaturmien ja yksilöityjen sairauksien varalta sekä urheilijan lisähoitoturvan muun muassa tuki- ja liikuntaelinterapian kulujen varalta. Vakuutuksesta korvataan muun muassa kuluja, jotka johtuvat vakuutuskirjaan merkittyä urheilulajia harjoittaessa sattuneesta tapaturmasta tai voimanponnistuksesta. Vakuutussopimus on alkanut 8.1.2019.

Vahinkoilmoituksen 25.7.2024 mukaan A:lle tuli 17.7.2024 pituushypyn aikana oikeaan takareiteen kipu. A haki 8.8.2024 maksusitoumusta kaksipäisen reisilihaksen jänteen repeämän leikkaushoitoon.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 13.8.2024. Vakuutusyhtiö totesi, että vahinkokuvauksen perusteella vahinkotapahtuma käsiteltiin voimanponnistuksen ja liikkeen aiheuttamana tapahtumana eikä tapaturmana. Vakuutusehtojen mukaan voimanponnistuksen ja liikkeen aiheuttaman venähdys- ja repeämävamman hoitona ei korvata leikkausta. Vakuutusehtojen mukaan korvausaika oli kuusi viikkoa hoidon alkamisesta, joten vakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa repeämä- tai venähdysvamman hoitokuluja 4.9.2024 asti.

A haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, mutta korvauspäätös ei muuttunut.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A sai 17.7.2024 pituushyppykilpailussa vamman takareiteen. A vaatii leikkaushoidon korvaamista. Lisäksi A vetoaa sopimusehdon epäselvyyteen ja kohtuuttomuuteen.

A pitää vakuutusyhtiön markkinointia harhaanjohtavana. Markkinointi antaa ymmärtää, että vakuutusturvan voi laajentaa koskemaan kilpaurheilua, ja urheilijan turva lajikohtaisilla lisäturvilla pitäisi olla kilpaurheilijalle kattavampi vakuutus. Vakuutukseen otettiin A:n oman lajin mukaiset lisäturvat. Vakuutusyhtiön urheiluvakuutuksen markkinoinnissa mainitaan, että vakuutus kattaa urheilussa sattuneiden tapaturmien lisäksi myös voimanponnistuksista aiheutuneet vammat.

Vakuutusehdot ovat vahvasti ristiriidassa markkinoinnissa kerrottuun nähden. Turva laajennettuna lajikohtaisilla lisäturvilla markkinoidaan erittäin kattavana vakuutuksena kilpaurheilijalle. Vakuutusmaksut ovat myös huomattavasti korkeammat. Korvauspäätöksessä mainittu ehtokohta 4.2 sisältyy vakuutusehtojen yhteisiin määräyksiin, eikä sitä mainita lainkaan urheilijan hoitoturvaa koskevassa ehtokohdassa 7. Tämä antaa harhaanjohtavaa tietoa urheiluvakuutuksen kattavuudesta.

A katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole antanut selkäesti tietoa vakuutusta koskevista rajoituksista. Urheiluvammoissa leikkaustoimenpiteet ovat selvästi suurin kustannus, joten leikkausten rajaaminen korvauspiirin ulkopuolelle pitäisi ilmoittaa kuluttajalle hyvin selkeästi. Vakuutusta hankkiessa vakuutusta käytiin puhelimitse läpi, mutta asiaa ei tuotu esiin. A on pyytänyt nauhoitetta, mutta sellaista ei ole löydetty. Vakuutustarjous on lähetetty sähköisesti, ja siinä pyydetään ainoastaan tutustumaan vakuutusehtoihin. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuutta. Vakuutusta myytäessä ehtoja ei ole käyty suullisesti läpi tai annettu esimerkkejä.

Lisäksi A pitää voimanponnistusta terminä epämääräisenä. A:n mielestä se ei ole suomen kielen sana eikä sitä ole määritelty vakuutusehdoissa. A:n mielestä kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa voimanponnistus. A on kysynyt 12.8.2024 puhelimitse, mitä voimanponnistuksella tarkoitetaan. Termiin tuntui sisältyvän kaikki henkilön oma liike, kuten juoksut, hypyt ja heitot. A:n mielestä vakuutus ei siis kata mitään yleisurheilussa tapahtuvia vammoja, jotka vaatisivat leikkaushoitoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.

Vakuutuksenottajalle on toimitettu ennen vakuutussopimuksen tekemistä 30.12.2018 kirjallisesti vakuutustarjous, jonka liitteenä on toimitettu vakuutusehdot ja tuoteopas. Vakuutuksenottaja on 30.12.2018 kirjallisesti ilmoittanut ottavansa vakuutuksen. Kontaktitietojen mukaan ainoa puhelimitse tapahtunut yhteydenotto on 3.1.2019, eli vakuutuksen jo tultua voimaan. Vakuutusta ei ole otettu puhelimitse.

Siltä osin kuin A tuo esiin, ettei vakuutusehtojen kohdassa 7 ole tuotu esiin kohtaa 4.2, vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusehdot oat yksi asiakirjakokonaisuus, jonka alussa on tuotu esiin tärkeitä yhteisiä henkilövakuutuksia koskevia määräyksiä. Niiden on ilmoitettu koskevan niin ikään terveysvakuutusta. Kohdassa 7.1 liittyen urheilijan hoitoturvan keskeiseen sisältöön viitataan voimanponnistukseen korvaukseen oikeuttavana tapahtumana.

Jo vakuutustarjouksen liitteenä toimitetuissa, 1.4.2018 alkaen voimassa olleissa vakuutusehdoissa on ollut vastaava voimanponnistusta koskeva vakuutusehto, eikä kyse ole uudesta ehdosta. Edelleen vakuutustarjouksen liitteenä toimitetusta tuoteoppaassa on tuotu esiin, että voimanponnistuksen seurauksena ei korvata leikkaustoimenpiteitä. Mitä tulee voimanponnistukseen terminä, vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on siten yksiselitteinen voimakasta ponnistusta koskeva yleisesti tunnettu termi, joka on omiaan liittymään eritoten urheiluun.

Lisäksi vakuutusyhtiö painottaa, että voimanponnistuksen korvaamisessa on kyse ennemmin korvattavuuden laajentamisesta kuin rajoittamisesta. Tavanomaisesti korvattavaksi tulisivat vain ulkoisen tekijän edellyttämät tapaturmat, mutta A:n vakuutuksessa korvataan lisäksi myös voimanponnistuksen aiheuttamia lihaksen tai jänteen venähdys- tai repeämävammoja. Jos voimanponnistuksia ei korvattaisi, A ei olisi saanut lainkaan korvauksia tähän liittyvistä hoitokuluista. Kyse ei siis vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole vakuutusturvan olennaisesta rajoituksesta. Joka tapauksessa tuoteoppaassa on tuotu esiin voimanponnistuksia koskeva ehtokohta, ja tästä korvaukseen oikeuttavat sekä korvauksen ulkopuolelle rajatut hoitokulut.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottajalle on annettu riittävä ja tarpeellinen tieto vakuutuksesta ennen vakuutussopimuksen tekemistä, joten yhtiö on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Vakuutussopimuslain mukainen tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön ja toimitettuun materiaaliin. Vakuutuksenottaja ei ole näin tehnyt ja hän on itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus ei edellytä suullista läpikäyntiä.

Siltä osin kuin A on tuonut esiin vakuutussopimuksen sovittelua ja kohtuuttomuutta koskevia seikkoja, vakuutusyhtiö katsoo, että ehtokohdat ovat sananmuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteisiä ja selkeitä. Ehtojen sananmuodon mukaisesta tulkinnasta ei ole näytetty aiheutuvan sellaista kohtuuttomuutta, johon olisi tarvetta puuttua ehtojen sovittelun kautta. Kohtuuttomuutta ei ole pelkästään se, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoa. Edelleen vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyse ole myöskään harhaanjohtavasta markkinoinnista. Se, että vakuutusta markkinoidaan kattavana, ei tarkoita, etteikö vakuutukseen voisi sisältyä rajoitusehtoja tai muita ehtoja, jotka on nimenomaisesti tuotu esiin tuoteoppaassa.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että ehtojen mukaan voimanponnistuksen seurauksena ei korvata leikkaushoitoa, mutta kyse ei ole kategorisesti siitä, etteikö vakuutus korvaisi mitään yleisurheilussa tapahtuvien vammojen leikkaushoitoja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuksen tekemistä edeltävän tiedonantovelvollisuutensa. Lisäksi kyse on siitä, onko vakuutusehtoja pidettävä epäselvinä tai johtaako vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutetun kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. 

Lain 5 a §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. 

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. 

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi. 

Vakuutusehdot

Sovellettavien henkilövakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, koh dan ”Henkilövakuutusten yhteiset määräykset” mukaan näitä yhteisiä määräyksiä sovelletaan terveysvakuutukseen, toimeentulovakuutukseen, henkivakuutukseen ja työkyvyttömyysvakuutukseen.

Kohdan 4 (Tapaturma ja sen rajoitukset) alakohdan 4.1 mukana tapaturma on äkillinen, ulkoinen ja ruumiinvamman aiheuttava tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta.
[…]

Kohdan 4.2 (Voimanponnistus ja sen rajoitukset) mukaan Terveysvakuutuksen Urheilijan hoitoturvasta ja Urheilijan lisähoitoturvasta, jotka on valittu tapaturman varalta, korvataan myös lääkärin toteama lihaksen tai jänteen venähdys- tai repeämävamma, joka on aiheutunut voimanponnistuksen yhteydessä vakuutuskirjassa mainitussa kilpaurheilulajissa tai riskialttiissa urheilulajissa taikka urheilun erikoislajissa, ja johon on annettu lääkärinhoitoa 14 vuorokauden kuluessa venähdyksestä tai repeytymisestä.

Voimanponnistuksesta aiheutuvia kuluja korvataan enintään kuuden viikon ajalta hoidon alkamisesta. Kuluihin voi sisältyä vain yksi magneettitutkimus. Kuluina ei korvata leikkaustoimenpiteitä.
[…]

Kohdan 7 (Urheilijan hoitoturva) alakohdan 7.1 mukaan urheilijan hoitoturva on voimassa niissä kilpaurheilulajeissa ja niissä urheilulajeissa, jotka vakuutuskirjaan on merkitty. […]

Turva on valittavissa

A tapaturmien ja näiden yksilöityjen sairauksien varalta
- […]

Tässä vaihtoehdossa korvataan näissä ehdoissa määriteltyjä vakuutetulle aiheutuneita kuluja, jotka johtuvat vakuutuskirjaan merkittyä urheilulajia harjoittaessa sattuneesta tapaturmasta tai voimanponnistuksesta taikka edellä luetellusta vakuutuskirjaan merkittyä urheilua harjoittaessa aiheutuneesta sairaudesta.
[…]

Asian arviointi

1. Vakuutussopimuksen vakiovakuutusehtojen mukainen sisältö

Yksityistapaturmavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, josta korvattavat vakuutustapahtumat ja näiden johdosta maksettavat korvaukset määritellään vakuutusehdoissa. 

Vakuutusehtojen kohdan 7 mukaan A:n urheilijan hoitoturvasta korvattavia vakuutustapahtumia ovat vakuutuskirjaan merkittyä urheilulajia harjoittaessa sattuneet tapaturmat tai voimanponnistus. Lisäksi vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkittyä urheilua harjoittaessa aiheutuneiden yksilöityjen sairauksien varalta. Vakuutusehtojen määritelmän mukainen tapaturma on määritelty henkilövakuutusten yhteisten määräysten kohdassa 4.1, ja voimanponnistus ja sen rajoitukset kohdassa 4.2. Kohdan 4.2 mukaan urheilijan hoitoturvasta korvataan myös lihaksen tai jänteen venähdys- tai repeämävamma, joka on aiheutunut voimanponnistuksen yhteydessä vakuutuskirjassa mainitussa kilpaurheilulajissa. Voimanponnistuksesta aiheutuvina kuluina ei korvata leikkaustoimenpiteitä.

Vakuutuslautakunta tulkitsee asiassa olevan riidatonta, että A:n takareisi on kipeytynyt pituushypyssä ilman, että tilanteeseen olisi liittynyt mitään ulkoista tekijää. Näin ollen kyse ei ole vakuutusehtojen määritelmän mukaisesta tapaturmasta, vaan vakuutuksen tapaturmakäsitteen laajennuksen mukaisesta voimanponnistuksesta. Siltä osin kuin A on esittänyt käsityksenään, ettei vakuutus korvaisi lainkaan leikkaushoitoa vaativia vammoja, Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ei ole rajattu leikkaushoidon kuluja, jotka johtuvat vakuutusehtojen mukaisesta tapaturmasta.

2. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

Vakuutettu A on vedonnut siihen, ettei ennen vakuutussopimuksen tekemistä kerrottu selkeästi, että voimanponnistuksen kuluina ei korvata leikkaustoimenpiteitä.

Ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan tulee lain 5 §:n mukaan antaa hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusten vakuutusmaksuista ja -ehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Tiedot tulee lain 5 a §:n mukaan antaa kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut siitä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, katsotaan vakuutuksen vakuutussopimuslain 9 §:n nojalla olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää. 

Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Sovellettaessa lain 9 §:ää vakuutuksenottajan vakuutuksesta saaman aiheellisen käsityksen arvioinnin tulee hallituksen esityksen mukaan (HE 114/1993 vp s.29–30) perustua objektiivisiin näkökohtiin. Lähtökohtana on sen arviointi, mihin käsitykseen tavallinen vakuutuksen hakija kyseisessä tilanteessa perustellusti voi päätyä. Jos vakuutuksenottajalle syntynyt väärä käsitys johtuu esimerkiksi siitä, ettei hän ollut kohtuullisen huolellisesti perehtynyt saamiinsa tietoihin, hän ei voi vedota säännökseen.

Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että vakuutusyhtiö on antanut vakuutuksenottajalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä 1.4.2018 päivätyn tuoteoppaan, avaintietoasiakirjan sekä 1.4.2018 alkaen voimassa olleet vakuutusehdot, jotka ovat riidanalaisen ehtokohdan 4.2 osalta samansisältöiset kuin 17.7.2024 vahinkotapahtumaan sovellettavat ehdot. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutus on otettu kirjallisesti, eikä asiaan liittyen ollut puhelinkontakteja ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Urheiluvakuutusta koskevat tiedot löytyvät tuoteoppaan sivuilta 12–14. Tuoteoppaan sivulla 13 on kerrottu, että voimanponnistuksen yhteydessä magneettitutkimuksia korvataan vain yksi ja leikkauksia ei korvata ollenkaan. Sama asia on kerrottu myös sivulla 14 kohdassa ”Mitä tarkoittaa voimanponnistus urheilijan turvissa?”. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että voimanponnistuksen korvaamisessa on kyse vakuutuksen tapaturmakäsitteen laajennuksesta, ei vakuutusturvan olennaisesta rajoituksesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että tavanomaisella huolellisuudella tuoteoppaaseen perehtyvä vakuutuksen hakija saa sen perusteella oikean tiedon siitä, ettei voimanponnistuksen yhteydessä aiheutuvien vammojen hoitokuluina korvata lainkaan leikkauksia. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole laiminlyönyt vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Vakuutus on siten voimassa vakuutuskirjassa ja vakiovakuutusehdoissa sovitun sisältöisenä. Näin ollen oikean reiden leikkaustoimenpide ei ole 17.7.2024 sattuneen voimanponnistuksen perusteella korvattava.

2. Väite vakuutusehdon epäselvyydestä ja kohtuuttomuudesta

A on vedonnut vielä voimanponnistusta koskevan ehtokohdan epäselvyyteen ja kohtuuttomuuteen. A:n mielestä voimanponnistus ei ole suomen kielen sana, eikä sitä ole myöskään määritelty vakuutusehdoissa.

Vakiintuneen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaisesti sopimusehtoja on tulkittava niiden sanamuodon mukaisesti. Lisäksi sopimusehtoja on niitä tulkittaessa tarkasteltava kokonaisuutena. Vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön väliseen sopimukseen soveltuu myös kuluttajansuojalaki. Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että voimanponnistuksella tarkoitetaan yleiskielessä fyysistä ponnistusta, eikä voimanponnistus ole terminä epäselvä. Vakuutusehtojen kohtia 4.1 ja 4.2 kokonaisuutena tulkiten on ilmeistä, että voimanponnistuksella tarkoitetaan vakuutetun omaa voimanponnistusta, johon ei liity kohdan 4.1 tapaturman määritelmän mukaista ulkoista tekijää. Vakuutuslautakunta pitää myös ehtokohtia 4.2 ja 7 sananmuotonsa mukaisesti sekä kokonaisuutena tulkiten selvänä ja yksiselitteisenä, että urheilijan hoitoturvasta korvattavia vakuutustapahtumia ovat tapaturmat ja voimanponnistukset, ja ettei voimanponnistuksesta aiheutuvina kuluina korvata leikkaustoimenpiteitä.

Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään todennut, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Näkemyksensä tueksi lautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään viitannut johdonmukaisesti korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1993:18 ja KKO 2001:135, joiden mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Kynnystä pitää vakuutussopimukseen kirjattuja ehtokohtia kohtuuttomina siinä merkityksessä kuin kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä säädetään, on vakiintuneen ratkaisu- ja oikeuskäytännön perusteella pidetty hyvin korkealla.

Vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vastaavan kaltainen tapaturmakäsitteen laajennus, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan tapaturman lisäksi myös voimanponnistuksen yhteydessä aiheutunut jänteen venähdys- tai repeämävamma, on yleinen yksityistapaturmavakuutussopimuksissa käytetty ehto. Niin ikään on tavanomaista, että vastaavissa vakuutuksissa voimanponnistuksena korvattavien vakuutustapahtumien korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu esimerkiksi leikkaustoimenpiteet. Kohtuuttomuutta ei ole pelkästään se, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei käsillä oleva ehtokohta ole kohtuuton eikä asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että sen soveltaminen johtaisi tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Ylönen

Jäsenet:

Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov