Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajan 26.3.2024 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan entinen vuokranantaja oli ilmoittanut hänelle 14.3.2024 sattuneesta vesivahingosta ja vaatinut häneltä korvausta sen vuoksi. Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottaja oli tuolloin jo muuttanut toiseen osoitteeseen ja vuokrasuhde oli päättynyt. Vakuutuksenottajalla ei ollut tietoa siitä, kuinka vauriot olivat syntyneet. Vuokranantaja oli vaatinut vakuutuksenottajaa korvaamaan korjauskulut, 3.500 euroa.
Vakuutuksenottajan 24.5.2024 päivätyn verkkoviestin mukaan hänellä ei ollut käsitystä siitä, mistä vesivahinko olisi voinut aiheutua. Makuuhuoneen viereisessä vessassa oli ollut aiemmin epäilys siitä, että vesivahinko olisi aiheutunut vessassa tapahtuneesta vuotovahingosta vessanpöntön ympärillä.
Vakuutusyhtiö antoi asiakkaan kotivakuutuksesta 1.7.2024 korvauspäätöksen, jonka mukaan vahinko ei ole vakuutuksenottajan vakuutuksen perusteella korvattava, sillä vakuutuksesta korvataan vain äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Puhelinkeskustelujen perusteella vesivahingot olivat päässeet syntymään huolimattoman vedenkäytön takia pidemmän ajan saatossa. Vahingoille ei myöskään ollut tiedossa tiettyä vahinkoaikaa tai -tapahtumaa.
Vakuutuksenottaja haki korvauspäätökseen muutosta, mutta vakuutusyhtiön päätös ei muuttunut.
Yhtiön sisäinen muutoksenhakuelin ilmoitti, että mikäli asiaa halutaan käsiteltävänä vastuuvakuutuksesta, tulee vakuutuksenottajan tehdä vastuuvahinkoilmoitus. Vakuutuksenottajalle kuitenkin kerrottiin, että vastuuvakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston kiinteälle sisustukselle. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat huoneiston huonosta hoidosta tai kulumisesta.
Vakuutuksenottaja pyysi 28.11.2025 vahingon käsittelyä vastuuvakuutuksesta. Vakuutuksenottajan asiamiehenä toiminut vahinkoa kärsinyt A ilmoitti 15.12.2025 puhelimitse, että vakuutuksenottajan alle 12-vuotias lapsi oli aiheuttanut vahinkoa hänen omistamalleen huoneistolle. Lapsi oli kastellut kodinhoitohuoneen kiintokalusteet kaatamalla vettä niiden päälle ja käyttänyt vessaa suihkuna. Molempien tilojen kalusteet olivat kastuneet. Lisäksi makuuhuoneen lattiaa oli kastunut, kun kastunut irtaimisto oli kannettu sinne. Vahingon kustannukset olivat noin 7.000 euroa. A kertoi, että oli keskustellut asiasta vakuutuksenottajan kanssa ja tämä oli kertonut olevansa vastuussa vahingosta ja ilmoittanut, että korvauksen saa suorittaa hänen vastuuvakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö antoi 23.12.2025 korvauspäätöksen, jonka mukaan vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta. Päätöksen perustelujen mukaan vahinko ei ole korvattava vastuuvakuutuksesta, koska vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvan henkilön hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä tai huolehdittavana. Ehtojen mukaan vakuutuksesta voidaan kuitenkin korvata äkillisesti aiheutuneet vahingot, jotka ovat aiheutuneet sellaisille vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston rakenteille ja kiinteille laitteille, jotka kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ja joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Päätöksen mukaan vahinko oli aiheutunut tapahtumahetkellä vakuutuksenottajan asuntona käytetyn vuokrahuoneiston kiinteälle sisustukselle.
Asuinhuoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan vakuutusehtojen mukaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2-3 pykälien mukaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat huoneiston huonosta hoidosta tai kulumisesta
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Vahinkoa kärsinyt asiakas A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassa FINEn ratkaisusuositusta.
Valituksessa asiakas toistaa tapahtumatiedot ja toteaa, että vahinko sattui tammikuussa 2024 vuokra-asunnossa, kun alle 12-vuotias lapsi käytti vettä kodinhoitohuoneen ja WC:n kiintokalusteiden päällä. Tapahtuma oli äkillinen ja ennalta arvaamaton, eivätkä vahingot johtuneet huonosta hoidosta. Vedenkäyttö aiheutti kosteusvaurion kodinhoitohuoneen kaappeihin ja WC:n kalusteisiin sekä makuuhuoneen lattiaan.
Asiakas perustelee oikaisupyyntöään sillä, että vahinko kohdistui vuokranantajan omaisuuteen. Kun vuokranantaja omistaa kiintokalusteet ja lattiat, ei niitä voi pitää vakuutetun omana omaisuutena tai kiinteänä sisustuksena vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi vahinko oli äkillinen ja ennalta arvaamaton. Lapsen toiminta ei ollut jatkuvaa laiminlyöntiä tai kulumista, vaan yksittäinen vahinkotilanne.
Edelleen asiakas katsoo, että vakuutusehtoja tulee tulkita suppeasti. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä (esim. KKO 2003:91 ja KKO 2015:17) on todettu, että ehtoja ei saa tulkita niin, että vakuutuksen luonteenomainen suoja menettää merkityksensä. Jos vuokralaisen vastuuvakuutus ei kattaisi lainkaan vuokranantajan omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja, tämä muuttaisi vakuutuksen tarkoitusta ja heikentäisi suojan olennaiseksi.
Lopuksi asiakas toteaa, että alaikäisen lapsen aiheuttama vahinko on huoltajan vastuulla ja vakuutus on otettu juuri siksi, että se kattaa huoltajan vastuulle tulevat vahingot. Vakuutusyhtiö on tulkinnut ehtoja liian laajasti ja jättänyt huomioimatta vahingon äkillisyyden sekä sen, että kyseessä on kolmannelle osapuolelle aiheutunut vahinko. Asiakas vaatii, että vahinko korvataan vastuuvakuutuksesta täysimääräisenä.
Lisäkirjeessä asiakas toistaa edelleen samat perusteet vaatimuksilleen ja toteaa, että vakuutusyhtiö tulkitsee ehtokohdan 3.4 laajasti. Rajoitus koskee asunto-osakeyhtiölain mukaisen osakkaan kunnossapitovastuulla olevaa kiinteää sisustusta ja vuokralaisen omia parannustöitä. Vuokra-asunnon vuokranantaja omistaa kalusteet ja pintarakenteet, eikä vuokralaisella ole niihin kunnossapitovastuuta. Asiakas katsoo, että rajoitusehtoa on tulkittava suppeasti, kuten korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on korostettu. Laajaa tulkintaa ei tule hyväksyä, koska se veisi vuokralaisen vastuuvakuutukselta sen olennaisen tarkoituksen.
Lisäksi asiakas toteaa, että asiassa on huomattava, että kyseinen kohde on kiinteistöosakeyhtiössä, ei asuntoosakeyhtiössä. Vakuutusehdoissa "kiinteä sisustus" on määritelty asuntoosakeyhtiölain perusteella osakkeenomistajan vastuulle kuuluvaksi sisustukseksi ja parannustöiksi. Kiinteistöosakeyhtiöön ei sovelleta asuntoosakeyhtiölain kunnossapitovastuusäännöksiä, eikä yhtiömuoto anna vuokralaiselle vastaavaa hallintaa kiinteisiin kalusteisiin ja pintarakenteisiin. Siksi tätä määritelmää ei asiakkaan näkemyksen mukaan voida sellaisenaan käyttää rajaamaan pois vuokranantajan omistamien kalusteiden ja pintojen vahinkoja. Tämä tukee sitä, että rajoituslauseketta tulee tulkita suppeasti ja vahinko on katsottava vastuuvakuutuksesta korvattavaksi.
Lopuksi asiakas toteaa, että vakuutusyhtiö viittaa aiempaan kotivakuutuksen päätökseen, jossa vahinko katsottiin pitkäaikaiseksi, mutta nyt kyseessä on uusi vahinkotapahtuma, jonka syy ja ajankohta voidaan osoittaa. Tästä syystä kotivakuutuksen ratkaisu ei automaattisesti sulje pois vastuuvakuutuksen korvattavuutta.
Toisessa lisäkirjeessä asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön lakimies ei ole osoittanut, että asuntoosakeyhtiölakia sovelletaan tähän kiinteistöosakeyhtiöön, sillä soveltaminen riippuu yhtiöjärjestyksestä. Vaikka laki soveltuisikin, se ei asiakkaan mukaan muuta sitä, että rajoitusehtoja tulee tulkita suppeasti eikä vuokralaisen vastuuvakuutusta voida kaventaa pois vuokranantajalle aiheutuneista vahingoista.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin päätöksiin ja toistaa vastineessaan kielteisen kantansa. Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että yleinen sääntö on, että asunto-osakeyhtiö vastaa asunto-osakeyhtiölain perusteella huoneiston pintarakenteita syvemmälle ulottuvien rakenteiden ja eristeiden sekä erilaisten perusjärjestelmien (mm. lämmitys-, sähkö-, vesijohto- ja viemärijärjestelmät) kunnossapidosta. Osakas puolestaan vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko kertoo pääpiirteittäin, miten kunnossapitovastuu taloyhtiössä jakautuu osakkaan ja taloyhtiön kesken. Vastuunjakotaulukon perusteella osakkaan vastuulla ovat mm. huoneiston väliovet ja sisäovet, seinien, sisäkattojen ja lattioiden pintarakenteet, kiinteät kalusteet (kaapistot, ikkunalaudat, verhotangot yms.), märkätilojen seinä-, katto- ja lattiapinnoitteet, kiinteät kalusteet ja kodinkoneet.
Yhtiö toteaa, että ehtokohdassa 3.4 olevan vastuunrajauksen vuoksi vakuutetun aiheuttamat vahingot voidaan ehdoissa mainituin edellytyksin korvata ainoastaan sikäli kuin vahinkoa aiheutuu niille vuokrahuoneiston rakenteille ja kiinteille laitteille, jotka asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Ehdon tarkoituksena on antaa osakkeenomistajalle ja vuokralaiselle turvaa sen vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, joka näille voi syntyä asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Vakuutusturva ei siten ulotu osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevalle kiinteälle sisustukselle aiheutuneisiin vahinkoihin. Vakuutusyhtiö toteaa, että ehtokohta 3.4 on sisällöltään selkeä ja yksiselitteinen, eikä sen perusteella voi tehdä tulkintaa, jonka mukaan vastuuvakuutuksesta tulisi korvata osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevia huoneiston sisäosia.
Yhtiö viittaa FINEn aiempaan ratkaisukäytäntöön ja etenkin ratkaisuun FINE-069871, jossa FINE on katsonut, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Näin ollen ehtokohtaa 3.4 ei tule sovitella asiakkaan vaatimalla tavalla. Yhtiö katsoo, että annettu korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Lisävastineessaan yhtiö viittaa kaikkeen asiassa aiemmin lausumaansa ja toteaa, että asunto-osakeyhtiölain 28 §:n mukaan tätä lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityyn keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön, jollei tässä laissa tai muussa laissa säädetä toisin.
Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että tätä lakia ei sovelleta yhtiöön tai että yhtiöön sovelletaan tiettyjä tämän lain säännöksiä. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei kuitenkaan voida poiketa 1 luvun 5 §:n 2 momentin ja 13 §:n 1 momentin 3–6 kohdan, 2 luvun 1 a §:ssä tarkoitettua osakehuoneistorekisteriä koskevien säännösten eikä 2 luvun 4 §:n 2 momentin soveltamisesta. Tällaiseen yhtiöön sovelletaan osakeyhtiölakia siltä osin kuin yhtiöön ei sovelleta tätä lakia.
Jos keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä koskeva perusilmoitus on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 1992, tätä lakia sovelletaan yhtiöön vain, jos soveltamisesta määrätään yhtiöjärjestyksessä.
Yhtiö toteaa myös, että todistustaakka siitä, ettei asunto-osakeyhtiölakia sovelleta kiinteistöosakeyhtiöön, jossa asiakas asui, on asiakkaalla.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle.
Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen, ja huoneistojen sisäosien korjaamista ajankohdan perustasoon yhtiössä. Yhtiö vastaa myös sellaisesta osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja jonka toteuttamista yhtiö on voinut valvoa siten kuin tässä laissa säädetään.
4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat.
Osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.
Vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.4.2023) kohdan 1 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.
Ehtokohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassa ollessa sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.
Ehtokohdan 3.2 mukaan lapsen aiheuttama vahinko korvataan, vaikka hän ei vielä ikänsä puolesta ole korvausvelvollinen. Yleisten sopimusehtojen kohdasta 7 poiketen vakuutuksesta korvataan alle 12-vuotiaan lapsen tahallaankin aiheuttama vahinko. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata lapsen aiheuttamaa vahinkoa, jos joku toinen on korvausvastuussa siitä.
Ehtokohdan 3.4 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisesti aiheutuneet vahingot, jotka ovat aiheutuneet sellaisille vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston rakenteille ja kiinteille laitteille, jotka kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ja joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vuokrahuoneistona ei kuitenkaan pidetä vuokrattuja asuinrakennuksia.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston kiinteälle sisustukselle.
Asuinhuoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2-3 pykälien mu kaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä.
Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoja, jotka aiheutuvat huoneiston huonosta hoidosta tai kulumisesta. Poikkeuksena korvataan sellainen vahingoittumaton pinnoite ja kiinteä sisustus, joka joudutaan purkamaan vain siksi että asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaa rakennetta tai muuta kiinteistön osaa korjataan tästä vakuutuksesta korvattavan vahingon vuoksi.
Ehtokohdan 4.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka teon tai laiminlyönnin tapatuessa on tai oli vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvan henkilön hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä tai huolehdittavana.
Ehtokohdan 5.1 mukaan vakuutuksen piiriin kuuluvassa asiassa yhtiö selvittää, onko vakuutettu korvausvelvollinen, neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa ja maksaa vahingon edellyttämän korvauksen.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vuokra-asunnossa todettu kosteusvahinko korvata yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta.
Vahingon korvaaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vahingosta korvausvastuussa. Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä.
FINE toteaa, että yksityishenkilön vastuuvakuutuksella katetaan vakuutetulle mahdollisesti tulevaa vahingonkorvausvelvollisuutta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.
Tapaukseen sovellettavien vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevanoikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutuksesta ei kuitenkaan rajoitusehtojen mukaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä. Kyseistä rajoitusehtoa on samassa yhteydessä täsmennetty siten, että vastuuvakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillisesti aiheutuneet vahingot, jotka ovat aiheutuneet sellaisille vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston rakenteille ja kiinteille laitteille, jotka kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ja joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston kiinteälle sisustukselle.
Asuinhuoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2–3 pykälien mukaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä. Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoja, jotka aiheutuvat huoneiston huonosta hoidosta tai kulumisesta.
FINElle toimitetun selvityksen mukaan vakuutuksenottajan asiamies ilmoitti 15.12.2025 puhelimitse vastuuvakuutukseen liittyen, että vakuutuksenottajan alle 12-vuotias lapsi oli aiheuttanut vahinkoa vuokranantajan huoneistolle. Lapsi oli kastellut kodinhoitohuoneen kiintokalusteet kaatamalla vettä niiden päälle ja käyttänyt vessaa suihkuna. Molempien tilojen kalusteet olivat kastuneet. Lisäksi makuuhuoneen lattiaa oli kastunut, kun kastunut irtaimisto oli kannettu sinne.
Valituksessa on katsottu, että vakuutusyhtiön tulkinta vastuuvakuutuksen rajoitusehdosta on liian laaja.
FINE toteaa aluksi, että vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut kodinhoitohuoneen ja vessan kiintokalusteille sekä makuuhuoneen lattiapinnoitteelle.
Tässä tapauksessa vastuuvakuutus ei korvaa nimenomaisen rajoitusehtokohdan perusteella vahinkoa, joka aiheutuu vuokrahuoneiston kiinteälle sisustukselle. Ehtojen mukaan vahinkoja voidaan korvata ainoastaan sikäli kuin vahinkoa aiheutuu niille vuokrahuoneiston rakenteille ja kiinteille laitteille, jotka asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Vakuutusturva ei siten ulotu osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevalle kiinteälle sisustukselle aiheutuneisiin vahinkoihin.
FINE katsoo, että vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevalle kiinteälle sisustukselle ja näin ollen vahinko rajautuu vakuutusehtojen rajoitusehtojen perusteella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Lisäksi FINE toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.
FINE katsoo, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Mikäli ehdon sanamuoto on joiltain osin tulkinnanvarainen, voidaan sitä pitää myös sovittelua puoltavana seikkana. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.
FINE katsoo, että tässä tapauksessa sovellettava rajoitusehto on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä. FINE katsoo lisäksi, ettei yksinomaan se seikka, että vuokralainen on pyrkinyt turvaamaan lasten mahdollisesti aiheuttamat vahingot vastuuvakuutusturvalla, muodosta sellaista painavaa syytä tai olosuhdetta, jonka perusteella vastuuvakuutuksessa tavanomaisen ja sanamuodoltaan selkeän rajoitusehdon soveltamisen voisi katsoa johtavan kohtuuttomuuteen.
FINE katsoo, ettei asiakkaan tapauksessa sovellettavaa rajoitusehtoa voida pitää sillä tavoin merkitykseltään epäselvänä tai kohtuuttomana tai kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää se kokonaan soveltamatta.
Edellä mainituilla perusteilla FINE katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on ollut vakuutusehtojen mukainen. Asian ratketessa todetuilla perusteilla, FINE ei ota enemmälti kantaa asiaan eikä vakuutetun mahdolliseen korvausvastuuseen tai sen laajuuteen.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
esittelijä Hyytiäinen