Tapahtumatiedot

A (s. 1978) haki 25.5.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta.

A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 23.9.2021 ja toisen koronavirusrokoteannoksen 18.11.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

Vahinkoilmoituksen mukaan A:lle tuli ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen flunssaoireita. Toisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen olo huononi. A:lla oli jatkuvasti flunssaa, hikoilua ja lihasväsymystä. Erityisesti takareiden lihakset kramppasivat ja pohkeet kovettuivat. Sydän hakkasi iltaisin. Sydämen lyönnit tuntuivat takaraivossa ja voimat olivat poissa. A hakeutui lääkäriin 4.4.2022, koska hänen leposykkeensä oli 103 lyöntiä minuutissa. Diagnoosiksi asetettiin kilpirauhasen liikatoiminta. A:lla todettiin 12.5.2022 Basedowin tauti. Aluksi oli vapinaa ja painonlaskua. Lisäksi oli tasapainohäiriöitä ja jatkuvaa väsymystä. A joutui keskeyttämään opintonsa, koska hän ei pystynyt esimerkiksi ajamaan pitkiä matkoja. Flunssia oli toistuvasti, ja hän sairastui helposti liikkeellä oleviin muihinkin tauteihin, kuten vatsatautiin. Väsymys ja keskittymiskyvyn heikkous jatkuivat edelleen. A oli ollut perusterve koronavirusrokotteiden saamiseen saakka. A haki korvausta lääkevahingon aiheuttamista haitoista lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 14.5.2024. A:n kertomia koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen ilmenneitä heikentynyttä vastustuskykyä, toistuvia flunssia, vatsatautia ja vastaavia ei voitu todentaa potilasasiakirjoista. Vahinkoilmoituksen mukaan A:lle tuli ensimmäisestä koronavirusrokotuksesta flunssaoireita. Potilaskertomusten mukaan flunssaoireet olivat alkaneet jo 21.9.2021 eli ennen rokotusta. A otti 22.9.2021 yhteyttä terveydenhuoltoon oireidensa takia. Seuraava merkintä kuumeesta ja flunssaoireista oli vasta 26.9.2022 tapahtuneella hoitokäynnillä, jolloin rokotuksen saamisesta oli kulunut yli 10 kuukautta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään edelleen, että A hakeutui moninaisten oireidensa vuoksi hoitoon 4.4.2022. Tutkimusten myötä hänellä diagnosoitiin kilpirauhasen liikatoiminta ja myöhemmin Basedowin tauti. Hoitoon hakeutuessaan A kertoi oireidensa alkaneen noin viikkoa aiemmin. Hoitokäynnillä 12.5.2022 A kertoi oireita olleen mahdollisesti jo edellisenä kesänä. Lisäksi A kertoi vuoden vaihteen seudulla ilmenneistä jalkojen tärinästä, kovasta sydämentykyttelystä ja ripulista.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, etteivät A:lla todetut kilpirauhasen liikatoiminta ja Basedowin tauti olleet todennäköisesti rokotteesta johtuvia. Ajallista yhteyttä rokotteiden ja sairauksien välillä ei voida todentaa, koska A oli hakeutunut hoitoon vasta useita kuukausia koronavirusrokotusten jälkeen. Lisäksi oireiden alkamisen ajankohta oli yhtiön saamien selvitysten mukaan ristiriitainen. Yhtiö katsoi, että ristiriitaisesta ajankohdasta huolimatta oireet eivät olleet ajallisessa syy-yhteydessä A:n saamiin koronavirusrokotteisiin. A:n kertomista moninaisista oireista oli todennettavissa hikoilu, lihasväsymys, jalkojen lihaskrampit, lihasten kovettuminen, väsymys ja sydämenlyöntien tihentyminen. Yhtiön näkemyksen mukaan nämä oireet sopivat A:lla todetuista sairauksista johtuviksi eivätkä olleet syy-yhteydessä koronavirusrokotteeseen. Kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat laihtuminen, hikoilu, suolen toiminnan kiihtyminen, ripuli, sydämen sykkeen kiihtyminen, väsymys sekä kunnon huononeminen. Yleisin syy vaivaan on Basedowin tauti. Yhtiö ei maksanut korvausta lääkevahingosta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A pyytää Vakuutuslautakuntaa selvittämään, onko kyseessä lääkevahinko.

Poikkeavat oireet alkoivat ensimmäisen koronavirusrokotuksen jälkeen ja pahentuivat toisen koronavirusrokotuksen myötä. Oireet ovat ilmenneet muun muassa flunssana, hikoiluna, lihasväsymyksenä, jalkojen lihaskramppeina ja kovettumisena, sydämen tiheälyöntisyytenä, kilpirauhasen liikatoimintana, Basedowin tautina, vapinana, tahattomana painonlaskuna, tasapainohäiriöinä, väsymyksenä sekä heikentyneenä vastustus- ja keskittymiskykynä. Oireet ovat pahentuneet olennaisesti ja heikentävät elämänlaatua huomattavasti.

Oireet ovat vaatineet erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa ja hoito jatkuu edelleen. A:lla ei ole ollut edellä kerrottuja oireita ennen koronavirusrokotteiden saamista. A:n elämäntilanteessa tai elintavoissa ei ole ollut muita ulkoisia tekijöitä, jotka selittäisivät poikkeavia oireita tai niiden ilmenemisajankohtaa. A:n hoitoon osallistunut endokrinologi esitti arvion, että Basedowin tauti voi olla syy-yhteydessä koronavirusrokotteeseen.

Koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen A on joutunut käymään lukuisia kertoja lääkärissä ja lopettamaan opiskelun kaksi kertaa. Jos A olisi valmistunut, olisi hän suurella todennäköisyydellä päässyt joko hyväpalkkaiseen työhön tai kyennyt perustamaan oman yrityksen. A:n elintavat eivät ole muuttuneet muuten kuin siten, että hän on lopettanut tupakan polton noin vuosi ennen sairastumistaan ja koronavirusrokotteiden ottamista.

Lisäkirjelmässään A kertoo käyneensä läpi OmaKanta-palvelusta 1.1.2010 alkaen löytyviä potilaskirjauksia. Ensimmäinen merkintä on 5.8.2014, jolloin A:lle sattui hevosiin liittyvä tapaturma. Tämän jälkeen kirjauksia on tehty hevosiin liittyvistä tapaturmista, koiran puremasta, laboratoriokoetulosten kuulemisesta ja polvivaivasta.

A viittaa 22.9.2021 käyntimerkintään, jonka mukaan hän oli ollut flunssainen 21.9.2021. A toteaa, että hän oli ollut tuolloin nuhainen. A kävi painostuksen seurauksena ottamassa seuraavana päivänä koronavirusrokotteen ja kysyi ennen rokotusta, voiko nuhaista ihmistä rokottaa. Hänelle vastattiin, että totta kai voi. A katsoo, että tässä asiassa toimittiin virheellisesti.

A viittaa läpikäymiinsä OmaKanta-kirjauksiin ja toteaa, ettei hänellä ole ollut ennen 22.9.2021 tapahtunutta lääkärikäyntiä pienintäkään flunssaoiretta 11 vuoteen.

A viittaa 12.5.2022 potilaskertomukseen ja toteaa, ettei hän ole sanonut kärsineensä oireista ennen koronavirusrokotteiden ottamista eli kesällä 2021. A:n mukaan kyse on joko tahallisesti tehdystä väärästä kirjauksesta tai siitä, että hän on huonon kuntonsa takia sekoittanut aikamääreet. A on muun muassa koko ajan kertonut koronavirusrokotusten ajankohdan väärin. A pyytää huomioimaan, että sairaus ajoi hänet heikkoon fyysiseen ja henkiseen tilaan.

Huimausoiretta ei koskaan tutkittu kunnolla, vaikka A kävi sen takia kaksi kertaa sairaalassa. Edes verenpaineita ei mitattu. Huimausoiretta on ollut muutaman kerran edellä mainittujen käyntien jälkeenkin, joista viimeisin oli todella paha.

A viittaa 22.2.2023 potilaskirjaukseen, jossa hänen sanotaan kyselleen taudin alkuperästä. Hän kuitenkin kyseli asiaa jo ensimmäisellä sairaalakäynnillä, mutta sitä ei kirjattu.

A ei pysty tieteellisesti todistamaan rokotehaittaa. A katsoo kuitenkin faktojen puhuvan koronavirusrokotteiden aiheuttaman lääkevahingon puolesta. Vakuutusyhtiön tulee osoittaa rokotetta todennäköisempi syy oireilulle.

A toteaa toisessa lisäkirjelmässään, että hän on osoittanut riittävällä näytöllä sairauskierteen alkaneen koronavirusrokotusten jälkeen. Tätä tukevat lukuisat tutkimukset, joissa koronavirusrokotteiden on todettu aiheuttaneen enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että terveydenhuollon käyntimerkintöjen tekeminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa lähtökohtaisesti luottaa siihen, että merkinnät ovat asianmukaisia. Mikäli A katsoo käyntimerkinnöissään olevan virheitä, tulee hänen tehdä terveydenhuoltoon oikaisupyyntö näiden virheiden korjaamiseksi.

Ensimmäisen koronarokotuksen jälkeinen flunssaoireilu

A:n ilmoittamaa 23.9.2021 saadun koronavirusrokotteen jälkeistä flunssaoireilua ei voida todentaa potilasasiakirjoista. A on ollut yhteydessä terveydenhuoltoon 22.9.2021 ja kertonut flunssaoireista, jotka alkoivat 21.9.2021. Flunssaoireet ovat siis alkaneet kaksi päivää ennen rokotusta, eikä potilasasiakirjoista ilmene, että A olisi ollut yhteydessä terveydenhuoltoon koronavirusrokotuksen saamisen jälkeen alkaneen flunssaoireilun vuoksi. Seuraava mahdolliseen flunssaoireiluun liittyvä merkintä on 6.3.2022 potilaskirjaus, jonka mukaan A:lta oli otettu Covid-19 näyte.

Kilpirauhasen liikatoiminta, Basedowin tauti ja siihen liittyvä oireilu

Vakuutusyhtiön vastaanottamista potilasasiakirjamerkinnöistä ei voida todentaa, että A:n ilmoittama kilpirauhasen liikatoiminta ja Basedowin tautiin liittyvä oireilu olisi alkanut koronavirusrokotusten jälkeen.

A kertoi 4.4.2022 käynnillä viikon kestäneestä tärinästä, horkkamaisesta olosta, sydämen tykytyksestä ja uupumuksesta. Lisäksi hän kertoi koko kropan tuntuneen vapisevalta ja voimattomalta. Käynnillä 12.5.2022 hän kertoi, että hänellä oli ilmennyt ennen huhtikuun käyntiä jalkojen tärinää, voimattomuutta ja sydämentykyttelyä. Lisäksi A kertoi oireita olleen jo ehkä edellisenä kesänä. A kertoi tekevänsä fyysistä työtä ja että hänelle oli kesällä alkanut ilmaantua aiemmasta poikkeavaa väsymystä ja voimattomuutta. Lisäksi A kertoi vuodenvaihteen seudulla alkaneesta jalkojen tärinästä, sydämen tykyttelystä, ajoittaisesta ripulista ja painonlaskusta. Myös janontunnetta ja silmien kuivuutta oli ollut. Huimaukseen liittyvällä käynnillä 7.7.2022 A kertoi kilpirauhasen olleen turvonnut jo keväällä.

Potilaskertomusten perusteella oireilu oli alkanut osittain ennen koronavirusrokotuksia, osittain yli kuukauden kuluttua toisen koronavirusrokotuksen saamisesta ja toisaalta noin viikkoa ennen hoitoon hakeutumista. A on hakeutunut oireiden vuoksi hoitoon vasta yli neljän kuukauden kuluttua toisen koronavirusrokotuksen saamisesta. Yhtiö katsoo, ettei mikään edellä mainituista ajankohdista osoita ajallista yhteyttä A:lla diagnosoidun kilpirauhasen liikatoiminnan ja Basedowin taudin ja koronavirusrokotteiden välillä. Yhtiö toteaa lisäksi, etteivät kilpirauhasen liikatoiminta ja Basedowin tauti ole Comirnaty-koronavirusrokotteen tunnettuja haittavaikutuksia.

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat muun muassa laihtuminen, lämmönsiedon heikkeneminen, hikoilu, ripuli, sydämen sykkeen kiihtyminen, väsymys sekä kunnon huononeminen. Myös silmäoireita voi esiintyä. Tavallisin kilpirauhasen liikatoiminnan syy on Basedowin tauti. Korvattavaksi haetut oireet sopivat olemaan A:lla todetun sairauden aiheuttamia, eivätkä oireet tai sairaus todennäköisesti johdu hänen saamistaan koronavirusrokotteista.

Osaa A:n ilmoittamista oireista ei voida todentaa potilasasiakirjoista. Tällaisia oireita ovat toistuvat/jatkuvat flunssat, heikko vastustuskyky, vaikeudet uuden oppimisessa, takareisien kramppaaminen ja pohkeiden kovettuminen.

Lisävastine

Vakuutussopimuslaissa todetaan nimenomaisesti, että korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle kaikki sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi. Kun kyse on henkilövahingosta, on syy-yhteysharkinnan keskiössä lääketieteellinen näyttö eli tutkimushavainnot ja lääketieteelliset kokemussäännöt. Todistustaakka vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden perustavan syy-yhteyden olemassaolosta on lähtökohtaisesti korvausta vaativalla. Vakuutusyhtiöllä ei ole vaatimuksen torjuakseen velvollisuutta osoittaa todellista syytä vahinkoon, vaikka käytännössä asetelma muodostuisikin sellaiseksi, että vaatimuksen torjuminen edellyttäisi vastanäyttöä. Yhtiö viittaa korkeimman oikeuden antamiin ratkaisuihin. KKO 2005:99 ja KKO 2005:115.

A kertoo lisäkirjelmässään, että 23.9.2021 rokotustilanteessa on hänen nähdäkseen tapahtunut virhe, kun hänet on rokotettu nuhaisena. Yhtiö toteaa, että lääkevahinkovakuutuksesta ei korvata mahdollisia virheitä, jotka johtuvat virheestä lääkkeen määräämisestä tai antamisesta, vaan tällaiset vahingot kuuluvat potilasvakuutuksen piirin.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 22.9.2021—30.5.2023.

22.9.2021 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A oli ollut flunssainen edellisestä päivästä saakka. A:lla oli nuhaa. A oli saanut tietää olleensa kosketuksissa henkilön kanssa, joka oli osoittautunut koronavirustartunnan saaneeksi.

Rokotusten seuranta -asiakirjan mukaan A sai 23.9.2021 ensimmäisen annoksen ja 18.11.2021 toisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella.

4.4.2022 päivättyjen potilaskertomusten mukaan A:lla oli ollut viikon ajan uupunut olo. Sydän tuntui hakkaavan kovasti. Kroppa tuntui vapisevalta ja voimattomalta. Verenpainearvot olivat 124/73 mmHg. Pulssi oli 102 lyöntiä minuutissa. EKG-tutkimuksessa todettiin sinustakykardia 105 lyöntiä minuutissa. A sai lähetteen verikoetutkimuksiin.

7.4.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla todettiin verikoetutkimuksissa selvä kilpirauhasen liikatoiminta. Kaulan tunnustelussa kilpirauhanen tuntui turpealta. A:lle aloitettiin Tyrazol-lääkitys. Tykyttelyn hoitoon annettiin Propral-lääkettä.

12.5.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan A oli ollut aikaisemmin perusterve. A kertoi, että oireita oli ollut jonkin verran jo ehkä edellisenä kesänä. A teki hyvin fyysistä työtä, jossa kävelyä saattoi tulla 15–20 km päivässä. Kesällä oli alkanut tulla väsymystä ja voimattomuutta aikaisemmasta poiketen. Vuodenvaihteen seudulla jalkoihin oli alkanut tulla tärinää. Lisäksi oli ollut kovaa sydämen tykyttelyä. Ripulia oli ollut ajoittain. Paino oli laskenut parissa kuukaudessa noin 10 kg. Janontunnetta oli ollut ja A arvioi, että hän joi 4–6 litraa päivässä. Silmissä oli kuivuuden tunnetta. Kahdella A:n lähiomaisella oli todettu kilpirauhasen vajaatoiminta. A oli lopettanut tupakoinnin noin vuosi aiemmin. A kertoi, että hän oli käyttänyt Tyrazol- ja Propral-lääkityksiä noin 1,5–2 viikkoa silloin, kun kilpirauhasen liikatoiminta todettiin. A:lle oli tullut sydämen muljahtelutuntemuksia ja vatsakipuja, jolloin hän oli jättänyt molemmat lääkkeet pois. Noin parin viikon jälkeen vointi oli alkanut huonontua uudelleen, jolloin A oli ottanut Tyrazol-lääkityksen uudelleen käyttöön. A oli ehtinyt käyttämään Tyrazolia uudelleen noin kahden viikon ajan. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että kuunneltaessa sydän oli hieman takykardinen. Kilpirauhanen oli selvästi suurentunut molemmin puolin. EKG-tutkimuksessa todettiin sydämen normaali rytmi 99 lyöntiä minuutissa. Laboratoriokokeiden perusteella todettiin, että kilpirauhasarvot olivat nousseet huhtikuusta. Lääkäri asetti A:lle diagnoosiksi Basedowin taudin. Tyrazol-lääkitystä jatkettiin alustavasti 18 kuukauden ajan.

27.6.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan etäkontaktin tekstin mukaan A:n vointi oli muuten hyvä, mutta hänellä oli ollut parin päivän ajan paineentunnetta päässä. Tunne oli vastaava kuin päänsärkyjen yhteydessä. Hikoilua oli. Laboratoriokoetutkimusten tulosten perusteella Tyrazol-lääkityksen annostusta laskettiin.

7.7.2022 päivättyjen päivystyksen tekstien mukaan A:lla oli ilmennyt edellisenä päivänä istumasta noustessa pyörittävää huimausta ja pahoinvointia. Oire oli ohittunut noin puolessa tunnissa. Tekstin kirjauspäivänä pyörittävää huimausta oli ilmennyt heti aamusta alkaen aina kun A muutti asentoaan tai liikutti päätään. A oli huomannut kaulalla turvotusta, jota oli mahdollisesti ollut jo pidempäänkin. A kertoi, että joka tapauksessa kilpirauhasen seudun turvotusta oli ollut jo keväällä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A nousi makuulta istumaan ja seisomaan reippaasti. A tunsi lähinnä laivankansimaista heilutusta noustessaan ylös. Heilutus helpotti hetken paikallaanolon jälkeen. Neurologisesti ei todettu poikkeavaa. A kävi verikoetutkimuksissa. Lääkäri konsultoi endokrinologia, joka arvioi, että kilpirauhasen liikatoiminnan osalta voitiin jäädä seurantalinjalle. Lääkäri totesi olevan vaikea arvioida, liittyikö huimaus osittain kilpirauhasasioihin vai hyvälaatuiseen asentohuimaukseen. Huimauksen taustalla ei kuitenkaan vaikuttanut olevan mitään vakavaa syytä.

29.7.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan etäkontaktin tekstin mukaan A:lla oli ollut hikoiluoiretta ja huimausta. Laboratoriokoetutkimusten tulosten perusteella kilpirauhasarvo T3-V oli noussut edellisestä käynnistä. Lääkäri totesi, että kilpirauhasen liikatoiminta pyrki uusimaan kuukausi aiemmin tehdyn lääkeannoksen pienentämisen jälkeen. Lääkeannosta nostettiin. AFOS-arvo oli edelleen koholla, minkä lääkäri arvioi viittaavan enemmänkin liikatoimintaan kuin lääkevaikutukseen.

1.9.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan etäkontaktin tekstin mukaan Tyrazol-lääkityksen annostusta oli aiemmin nostettu. Nyt A:lla oli ollut pientä väsymystä, mutta ei muita vajaatoimintaoireita. Kilpirauhasarvot olivat matalat ja Tyrazol-lääkityksen annosta laskettiin.

26.9.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut viikon ajan kuumetta ja pientä flunssaa. Kotona tehty koronavirustesti oli ollut negatiivinen. Verikoetutkimuksissa todettiin, että AFOS oli 203 U/l eli hieman koholla. Lääkäri arvioi, että kyse oli todennäköisesti virusflunssasta.

6.10.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan TSH-arvo oli noususuuntainen, T3-V-arvo oli viitealueella ja T4-V arvo matala. Kilpirauhaslääkitystä lähdettiin keventämään.

10.10.2022 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hänellä oli ollut voimakasta väsymystä, jonka takia hän oli jäänyt pois työharjoittelusta.

12.10.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hänen vointinsa oli huono. A:lla oli väsymystä, voimattomuutta, lihasheikkoutta, huimausta ja ajoittain keskittymiskyvyn puutetta. Vointi oli vaihtelevaa ja heittelevää. A oli nukahdellut ilman tarkoitusta. Silmät punoittivat. A oli huolissaan siitä, että opiskelut hidastuivat. A pelkäsi jäävänsä opinnoissaan jälkeen, kun hänen olonsa oli edellä kuvatun kaltainen.

14.10.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan laboratoriokoetutkimuksia oli aikaistettu poikkeavan väsymyksen vuoksi. A oli nukahtanut autolla ajaessaan rattiin. Lääkäri arvioi kilpirauhasarvojen perusteella, etteivät ne selittäneet väsymystä. Tyrazol-lääkitystä kevennettiin hieman. Lääkäri kehotti A:ta hakeutumaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle väsymyksen tutkimiseksi.

25.11.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa todettiin, että myös T3-V arvo oli laskenut normaalille tasolle.

30.1.2023 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan laboratoriokoetutkimuksissa todettiin, että A:n verenkuva oli normaali. Tyrazol-lääkityksen annostusta laskettiin.

22.2.2023 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan A soitti. A halusi tietää syyn kilpirauhasen liikatoiminnan/Basedowin taudin puhkeamiselle. A kertoi, että hänellä oli ollut voimakasta stressiä sinä vuonna, kun hän oli ottanut koronavirusrokotteen. Lisäksi A oli tuolloin lopettanut tupakoinnin. A mietti, voisivatko edellä mainitut asiat olla laukaisevia tekijöitä. Puheluun vastannut terveydenhoitaja konsultoi lääkäriä, jonka mukaan Basedowin taudin tarkkaa syntysyytä ei voi päätellä tai tietää.

28.3.2023 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan A:lle 23.3.2023 tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa todettiin, että verenkuva oli normaali. Tyrazol-lääkitystä jatkettiin edellisellä käynnillä määrätyllä annoksella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lla diagnosoitu kilpirauhasen liikatoiminta/Basedowin tauti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteista. Lisäksi asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet ja A:n kertoman mukaan edelleen jatkuvat muut moninaiset oireet seurausta koronavirusrokotteista.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Vakuutuslautakunta toteaa selvyyden vuoksi, ettei sen toimivaltaan kuulu potilasvahinkoasioiden käsitteleminen. Näin ollen lautakunta ei ota ratkaisusuosituksessa kantaa A:n väitteeseen siitä, ettei häntä olisi tullut rokottaa flunssaisena.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei lääkevahinkovakuutuksesta korvata vahinkoa, joka on aiheutunut virheestä lääkkeen määräämisessä tai antamisessa. Tämänkaltaiset vahingot kuuluvat käsiteltäviksi lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A otti 22.9.2021 terveydenhuoltoon yhteyttä ja kertoi edellisenä päivänä alkaneesta flunssasta, jonka oireena oli nuha. A sai 23.9.2021 ensimmäisen annoksen ja 18.11.2021 toisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella.

A hakeutui 4.4.2022 lääkärin vastaanotolle ja kertoi, että hänellä oli ollut viikon ajan uupumusta, sydämen hakkaamista sekä kehon vapinaa ja voimattomuutta. EKG-tutkimuksessa todettiin sinustakykardia 105 lyöntiä minuutissa. A:lla diagnosoitiin 7.4.2022 kilpirauhasen liikatoiminta, jonka hoitamiseksi aloitettiin Tyrazol-lääkitys. A sai sydämen tykyttelyn takia reseptin Propral-lääkkeeseen. Lääkärin vastaanotolla 12.5.2022 A kertoi mahdollisesti jo edellisenä kesänä alkaneesta väsymyksestä ja voimattomuudesta sekä vuodenvaihteessa alkaneesta jalkojen tärinästä, sydämen tykyttelystä, ajoittaisesta ripulista, painonlaskusta ja janontunteesta. Kilpirauhasarvot olivat nousseet. A:lle asetettiin diagnoosiksi Basedowin tauti. Kesäkuussa 2022 A kertoi vointinsa olleen muuten hyvä, mutta hänellä oli ollut parin päivän ajan paineen tunnetta päässä. Heinäkuussa 2022 A hakeutui päivystykseen huimauksen vuoksi, jonka syy ei selvinnyt tutkimuksissa. Syyskuussa 2022 A:lla oli pientä flunssaa, jonka arvioitiin olevan viruksen aiheuttamaa. Lokakuussa A kertoi voimakkaasta väsymyksestä, jonka takia hän oli lopettanut työharjoittelun kesken. Lisäksi A nukahteli. Kilpirauhasarvot normalisoituivat syksyn 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana.

Kilpirauhasen liikatoiminta/Basedowin tauti

Vakuutuslautakunta toteaa, että Basedowin tauti on autoimmuunitauti, jonka syy jää usein epäselväksi. Taudin oireet alkavat yleensä rajuina ja vaativat nopeasti lääkärin arviota.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A kertoi lääkärin vastaanottokäynnillä 4.4.2022 viikon ajan kestäneestä uupuneesta olosta, sydämen hakkaamisesta ja voimattomuudesta. Kyseisen vastaanottokäynnin aikaan toisesta koronavirusrokotuksesta oli kulunut noin neljä kuukautta. Koronavirusrokotteeseen liitetty Basedowin tauti ilmenee yleensä nopeasti, muutamissa viikoissa rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunta katsoo, ettei Basedowin taudin oireiden ilmeneminen ole ajallisessa yhteydessä koronavirusrokotteiden saamiseen. Lautakunta katsoo, ettei A:lla todettu kilpirauhasen liikatoiminta/Basedowin tauti ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

Vastustuskyvyn alentuminen ja oppimisvaikeudet

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

A on muun ohella kertonut heikosta vastustuskyvystä, joka on johtanut toistuvaan virustauteihin sairastumiseen, sekä vaikeuksista uuden oppimisessa. Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei edellä kerrottu A:n korvattavaksi hakema oireilu ilmene potilaskirjauksista. Pelkkä A:n oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä oireista ja niiden yhteydestä lääkkeen käyttöön ei valitettavasti täytä niitä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin asianmukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila