Tapahtumatiedot

A (s. 1974) haki korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 17.3.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai 28.12.2021 kolmannen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella (Moderna).

Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla ilmeni koronavirusrokotteen antopäivänä oksentelua, päänsärkyä ja metallin makua suussa. Rokotusta seuranneena päivänä alavatsassa oli kipua, painetta ja turvotuksen tunnetta. Parin viikon kuluttua rokotteen saamisesta koko alavatsa-alue oli kipeä. Lisäksi oli paineen tunnetta, vatsa-/lihaskramppeja, ruokahaluttomuutta ja makuaistin muuttumista/herkistymistä.

Vahinkoilmoituksessaan A kertoi edelleen, että helmikuussa 2022 hänen selkäänsä tuli sähköinen kuuma isku, joka ohittui itsestään. Huhtikuussa 2022 oli lisäksi kummallista lämpöä jaloissa. Toukokuussa 2022 alkoi äkillinen voimakas kuumotus jaloissa ja selässä. Jaloissa sekä nilkkojen ja ranteiden nivelissä oli kipua ja turvotusta. Raajojen kärkiosissa oli kipua, kihelmöintiä ja piikkien tunnetta. Jalkapohjat olivat arat. Kuumotus levisi reisialueelle. Ranteissa, sormissa ja alaselässä oli särkyä. Syyskuussa 2022 oli kuumotusta, kirvelyä ja pistelyä joka paikassa, eniten reisilihaksissa, kasvoissa ja rintalastan seudulla. Fyysinen rasitus pahensi oireita. Alaraajojen kyky aistia kylmää heikentyi. Ylä- ja alaraajoissa oli aaltoilevaa tuntohäiriötä. Reisialueella, rintakehällä ja ristiselässä oli kuumia läiskiä. Lisäksi oli lihaskramppeja.

A kertoi, että hänelle tehtiin reuma-, borrelioosi-, fibromyalgia- ja lihassairaustutkimukset. Lisäksi epäiltiin ohutsäieneuropatiaa. Lihasbiopsiatutkimuksen tulos oli kuitenkin negatiivinen, eivätkä kasvojen oireet olleet ohutsäieneuropatialle tyypillisiä. Vahinkoilmoituksen tekemisen hetkellä koronavirusrokotteen saamisesta oli kulunut yksi vuosi ja kaksi kuukautta, ja makuaisti oli rauhoittunut. Hermosto oli edelleen sekaisin.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 8.12.2025. Asiassa saadun selvityksen perusteella A:lla alkoivat laajat ja vaihtelevat oireet toukokuun 2022 aikana. A oli saanut viimeisimmän koronavirusrokotteen joulukuussa 2021. Hoitoonhakeutumisviive oli noin viisi kuukautta. Laajoista tutkimuksista huolimatta A:lla ei todettu mitään objektiivisia tutkimuslöydöksiä. Yhtiö arvioi selvitysten perusteella, että oireiden taustalla sopi olemaan autonomisen hermoston ylivirittyneisyys, joka liittyy usein erilaisiin stressi- ja kuormitustekijöihin. Myös mielialatekijät voivat taustoittaa oireistoa. A:lla oli todettu toiminnallinen oireisto, jonka takia hän oli ollut kuntoutuksessa. Yhtiö katsoi, ettei A:n saaman Spikevax-koronavirusrokotteen ja oireiden välillä ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiö ei maksanut korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

A:ta koskevasta selvityksestä ilmeni, että hän oli käynyt lääkärin vastaanotoilla Virossa, mutta ei ollut toimittanut näitä käyntejä koskevia kirjauksia vakuutusyhtiölle. A toimitti Virossa laadittuja potilaskirjauksia Vakuutuslautakunnalle lautakuntaprosessin aikana. Vakuutuslautakunta on antanut ne tiedoksi vakuutusyhtiölle ja varannut yhtiölle tilaisuuden esittää niistä kantansa.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että koronavirusrokotteen aiheuttama lääkevahinko korvataan vakuutuksesta.

A oli ennen koronavirusrokotteen saamista perusterve ja aktiivinen. A:lla oli useita harrastuksia, jotka vaativat hyvää fyysistä kuntoa.

A:lla ilmeni noin neljän tunnin kuluttua koronavirusrokotteen saamisesta voimakkaita oireita: metallinmakua suussa, oksentelua ja päänsärkyä. Myöhemmin A:lla ilmeni alavatsakipua, voimakasta paineen tunnetta ja tiheää virtsaamista. Neurologi B piti näitä oireita tyypillisinä rokotehaittoina. Kaksi viikkoa myöhemmin A soitti työterveyteen, mutta häneltä tutkittu virtsanäyte oli normaali ja syy jäi epäselväksi.

Oireet eivät helpottaneet, vaan vatsakivut jatkuivat. Niihin liittyi myös selkäkipuja. Makuaisti herkistyi. Kieli ja suu kipeytyivät. A yritti muuttaa ruokavaliotaan ja harrastaa joogaa, eikä hän osannut yhdistää oireita rokotteeseen. A ei osannut myöskään hakea apua oikealla hetkellä. Helmikuussa 2022 oireet olivat niin pahat, että A soitti Virossa asuvalle lääkärille. A:lle tehtiin ultraäänitutkimus, mutta oireiden syy ei selvinnyt. A:lla alkoi ilmetä näköhäiriöitä, mutta hän ei osannut yhdistää niitä rokotteeseen. A hakeutui työterveyslääkärille. A kävi myös silmälääkärissä, jossa näköhäiriö todettiin, mutta sen syy jäi epäselväksi. Vuonna 2025 oikean silmän näkökentässä havaittiin muutos.

A:lla alkoi ilmetä öisin kuumotusta jalkapohjissa. Huhtikuussa 2022 vatsakivut ja selkäkivut pahenivat. A:n paino laski 4 kg huonon ruokahalun vuoksi. A meni jälleen Viroon lääkärille, joka mainitsi long covidin, mutta A ei ole koskaan sairastanut covidia. Huhtikuun 2022 lopulla oireet voimistuivat. A kärsi voimakkaista selkäkivuista, kirvelystä, polttelusta sekä lihas- ja nivelkivuista. Lääkäri epäili borrelioosia tai multippelikleroosia. A ei pystynyt ajamaan autoa tuntohäiriöiden vuoksi. A:n jalkoja poltti niin voimakkaasta, että hän joutui seisomaan jääkylmässä suihkussa. Polttelu levisi selästä ja jaloista rintakehään, kaulalle ja kasvoihin. Liikkuminen oli vaikeaa, eikä hän pystynyt kävelemään kilometrin matkaa ilman vaikeuksia. A kävi Virossa neurologilla, joka diagnosoi koko kehon lihastulehduksen.

Työterveyslääkäri lähetti A:n neurologi B:n vastaanotolle, koska neurologi B:llä on kokemusta covidin ja rokotehaittapotilaiden hoidosta. Neurologi B:n päätös oli, että kyseessä oli tyypillinen rokotehaitta, johon kuuluivat dysautonomia ja ohutsäikeinen neuropatia. Piikkiproteiini oli merkittävästi koholla. Verikokeet tutkittiin myös Saksassa, ja ne olivat tulokseltaan samankaltaisia. Lisäksi A kävi Suomessa reumatologin vastaanotolla, jossa myös vahvistettiin, että kyse oli tyypillisestä rokotehaitasta ja polyneuropatiasta. Lääkitykseksi aloitettiin Naltrexsoni 4,5 mg:n annoksella, ja se on helpottanut oireita.

Kokemus oli pelottava ja A:sta tuntui, ettei häntä otettu tosissaan. A:n yöt täyttyivät voimakkaasta polttelusta, jatkuvasta kivusta ja lihaskrampeista. Sen jälkeen oli lähes mahdotonta olla onnellinen ja iloinen. A katsoo, ettei hänellä ole ollut masennusta, vaan kyse on ollut kivusta ja sen tuomasta uupumuksesta. A on ollut pitkään sairauslomalla, ja hän työskentelee vain 60 % työajalla.

A toteaa, ettei vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä ole otettu riittävästi huomioon sitä, että hänen oireensa alkoivat lyhyen ajan kuluttua rokotteen saamisesta ja että ne kehittyivät asteittain vakavaksi sairausprosessiksi, joka on kestänyt yli kolme vuotta.

A kävi ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolla 19.1.2022, maininta rokotehaitasta lukee OmaKanta-palvelussa 7.2.2022. Ensimmäinen sairausloma oli 31.1.2022 vatsakivun takia. A kävi gynekologin vastaanotolla neljä kertaa, koska kipu oli sietämätöntä. Gynekologi kuitenkin arvioi, ettei kyse ollut gynekologisesta ongelmasta.

A koki, että häntä kohdeltiin toimintakykypoliklinikalla epäasianmukaisesti. A:lla epäiltiin mielisairautta ilman lääketieteellisiä perusteita. A haluaa tuoda esiin, että hänellä ei ole koskaan diagnosoitu mielisairautta eikä muita käytöshäiriöitä. A:ta ei ole koskaan kiusattu koulussa. A:n mukaan vastaanotolla esitetyt tulkinnat eivät perustu tosiasioihin tai potilastietoihin. A ilmoitti lääkärille selkeästi, ettei hän halua masennuslääkitystä. Tästä huolimatta lääkäri kirjoitti hänelle masennuslääkereseptin.

Lisäkirjelmässään A toteaa haluavansa tuoda vielä esiin, että hänellä ilmenneet oireet olivat poikkeuksellisia. A ei ollut koskaan aiemmin kokenut sellaista vatsakipua. Selän ja alaraajojen kuumantunnetta hän ei myöskään osannut selittää, vaan hän oletti, että ne liittyivät vaihdevuosiin. A kertoi käyneensä Virossa gynekologin vastaanotolla 3.2.2022, 20.4.2022, 27.5.2022 ja 8.7.2022.

A:n mukaan väite siitä, että hänen oireensa olisivat alkaneet toukokuussa 2022, ei pidä paikkaansa. Oireet alkoivat välittömästi koronavirusrokotteen saamisen jälkeen, ja neurologiset oireet kehittyivät vähitellen. A kävi toukokuussa 2022 Virossa päivystyksessä pahentuneiden selkäoireiden ja polttavan tunteen vuoksi. A ei kuitenkaan löydä kyseistä kirjausta potilasasiakirjoista.

Toisessa lisäkirjelmässään A kertoo, että hänen elämänsä on maaliskuussa 2026 palautunut lähes ennalleen. Alaraajojen tuntoaisti ei kuitenkaan ole vielä täysin normalisoitunut: kylmän aistiminen on yhä heikentynyttä ja jaloissa esiintyy ajoittaista kuumotusta. Oireet ovat kuitenkin selvästi lieventyneet.

A ei ole ollut poissa töistä 1,5 vuoteen eikä ole sairastanut kertaakaan, vaikka hänen työpaikallaan esiintyy infektioita. Hän on voinut myös palata harrastustensa pariin. A on ollut yhteydessä Norjassa ja Virossa asuviin henkilöihin, joilla on ollut samankaltaisia oireita ja mahdollisesti samankaltaiset syyt. Suurin osa heistäkin on toipunut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vatsakivut, päänsärky, oksentelu, tiheävirtsaisuus, makuaistin muutokset, kuukautiskierron häiriöt

Vakuutusyhtiö toteaa, että lääkevahinkoasioiden käsittely perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutusyhtiölle toimitettu ensimmäinen hoitotietomerkintä on päivätty 7.2.2022, jolloin A kertoi rokotusta seuranneena päivänä alkaneesta vatsakivusta. Kierto oli mennyt sekaisin. A:lla oli ollut päänsärkyä, oksentelua sekä lisääntynyttä virtsaamistarvetta. Käyntimerkinnän mukaan oireet olivat ohittuneet 31.1.2022 mennessä. Myöhempien merkintöjen mukaan A on lisäksi kertonut makuaistin muutoksista ja muista oireista.

Yhtiö toteaa, ettei Spikevax-koronavirusrokotteen tiedetä aiheuttavan lisääntynyttä virtsaamistarvetta tai makuaistin muutoksia. Rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa vatsakipua, päänsärkyä ja pahoinvointia/oksentelua sekä runsasta kuukautisvuotoa. Koronavirusrokotteen aiheuttamat oireet ilmenevät yleensä nopeasti rokotteen saamisen jälkeen, ja ne ovat lieviä ja lyhytkestoisia. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei voida todentaa, että A:lla olisi ilmennyt rokotuksen jälkeen Spikevax-koronavirusrokotteen aiheuttamaksi sopivaa lyhytaikaista oireilua, sillä hän on kertonut oireista todennettavasti ensimmäisen kerran vasta 7.2.2022, eikä ajallista yhteyttä voida todentaa. Kuukauden ajan jatkuneet päänsärky-, vatsakipu- ja pahoinvointioireet eivät muutoinkaan sovi rokotteen aiheuttamiksi. Lisäksi yhtiö toteaa, että vaikka hoitotietomerkinnässä on maininta kuukautiskierron oireista, A:lla ei ole sairauskertomusten mukaan ollut runsasta kuukautisvuotoa. A:lla on todettu myooma, jonka oireena voi olla erilaisia vuotohäiriöitä.

Vakuutusyhtiö katsoo toissijaisesti, että vaikka A:lla voitaisiin todentaa ilmenneen rokotuksen jälkeen rokotteen aiheuttamaksi sopivaa lyhytaikaista ja lievää oireilua, olisi kyse tällöin lääkevahinkovakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaisesta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta.

Lihas- ja nivelkivut sekä muu pitkittynyt ja laajentunut oireilu

Koronavirusrokotteisiin liittyvä oireilu alkaa muutamien päivien ja vähintään viikkojen kuluessa rokotuksesta. Hoitotietomerkintöjen perusteella A:n nivel- ja lihasoireilu on alkanut toukokuussa 2022, eikä oireilulla siten ole ajallista yhteyttä joulukuussa 2021 saatuun koronavirusrokotteeseen. Kliinisessä tutkimuksessa elokuussa 2022 ei ole todettu poikkeavia löydöksiä. ENMG-tutkimuslöydökset ovat olleet normaalit ja lannerangan magneettitutkimuksessa on todettu lähinnä rappeumamuutoksia, mutta ei oireistoa selittäviä löydöksiä.

A:n oireisto on syyskuussa 2022 laajentunut. A:lle on tehty myös lihasbiopsia, pään magneettitutkimus ja selkäydinnestetutkimus. Tuntokynnysmittauksen tulos on jäänyt ristiriitaiseksi. Yksityisneurologin, jonka vastaanotolla A on käynyt ensi kertaa 19.9.2023, merkinnöissä on runsaasti ristiriitoja A:n muuhun anamneesiin verrattuna. Esimerkiksi oireiden esitetään alkaneen toukokuun 2022 sijaan joulukuussa 2021, minkä lisäksi diagnostisten kriteerien tulkinta on ristiriidassa, ja oireiston tulkinta poikkeaa vahvasti nykysuosituksista ohutsäiepolyneuropatian suhteen. Myös piikkiproteiinien, joihin sekä neurologi että A vetoavat, merkitys on nykytutkimuksilla kumottu. Dysautonomiadiagnoosi edellyttää tutkimuksia, joiden tulosten tulisi olla poikkeava; tällaisia ei neurologin merkinnöistä ilmene.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:n vaihtelevalla ja laajalla oireistolla ole ajallista yhteyttä koronavirusrokotteeseen, minkä lisäksi oirekuva ei muutoinkaan sovi rokotteen aiheuttamaksi. Mitään objektiivisia tutkimuslöydöksiä ei ole laajoista oireista huolimatta tehty. Taustalla on autonomisen hermoston ylivirittyneisyys, joka liittyy usein erilaisiin kuormitus- ja stressitekijöihin, minkä lisäksi mielialatekijät voivat taustoittaa oireistoa. Yhtiö katsoo, etteivät A:n autonomisen hermoston oireet tai muu moninainen ja pitkittynyt oireilu sovi Spikevax-koronavirusrokotteen aiheuttamaksi.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että koronavirusinfektion sairastaneilla voi esiintyä sairauden jälkitilana pitkittynyttä oireilua, josta on käytetty long covid -termiä; koronavirusrokotteisiin samankaltaista oireilua ei tiedetä liittyvän. A on sairastanut koronavirusinfektion ainakin juhannuksena 2022.

Lisävastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että korvauspäätöksessä huomioitu oireilun (lihas- ja nivelkipu sekä muu pitkittynyt ja laajentunut oireilu) alkuajankohta perustuu lukuisiin potilasasiakirjamerkintöihin, joissa A on kertonut oireiden alkaneen toukokuussa 2022. Terveydenhuollon käyntimerkintöjen tekeminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa lähtökohtaisesti luottaa siihen, että merkinnät ovat asianmukaisia.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 28.12.2021—14.6.2024.

28.12.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai kolmannen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella.

3.2.2022 päivätyn gynekologin vironkielisen tekstin mukaan A valitti alavatsakipua. A:lla oli todettu aiemmin myooma, jonka takia A:lle oli suositeltu Suomessa kohdun ja munasarjojen poistoa. A pelkäsi leikkauksen jälkeistä laskeumaa ja komplikaatioita. Kohdussa todettiin takaseinämästä lähtevä kohtulihaksen sisäinen myooma, joka oli kookas. A:lle annettiin lääkitysvaihtoehdoiksi Zlynda, Esmya tai Mirena.

7.2.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lla oli alkanut vatsakipu seuraavana päivänä siitä, kun hän oli saanut koronavirusrokotteen. Kierto oli mennyt sekaisin. Lisäksi oli ilmennyt päänsärkyä, oksentelua ja pissahädän tunnetta. Virtsanäytteen tulos oli ollut negatiivinen. Oireet olivat ohittuneet viikkoa aiemmin. A epäili, että oireet johtuivat koronavirusrokotteesta.

19.5.2022 päivätyn gynekologin vironkielisen tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt kuuma- ja kylmätuntemusta, nivelvaivoja ja vatsakipuja. A ei ollut saanut nukuttua kahteen päivään. Gynekologi suositteli psykiatrin konsultaatiota mahdollisen ahdistuneisuushäiriön takia. Diagnooseiksi merkittiin N95.1 Menopaussi ja naisen vaihdevuosioireet sekä D25.1 Myooma.

8.7.2022 päivätyn gynekologin vironkielisen tekstin mukaan A:lla oli ollut huhti-toukokuusta 2022 lähtien pääoireina jalkojen turvotus, pistely, kuumotus ja kipua. Oireissa ei ollut puolieroa. A oli saanut aiemmin oireiden hoitamiseen Zoely-yhdistelmäehkäisypillerin, mutta oireita oli edelleen. Gynekologi arvioi, ettei oireiden taustalla ollut gynekologista ongelmaa ja ettei oireilu liittynyt myoomaan.

11.7.2022 päivätyn päivystyksen vironkielisen tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt 1,5–2 kuukautta aiemmin äkillisesti polttava tunne jalkapohjissa. A:lla oli ollut tuosta lähtien jaloissa jatkuvasti poikkeavia tuntemuksia. A:sta tuntui, kuin muurahaiset juoksisivat jaloissa. Iho oli erittäin herkkä, koskettaessa ilmeni hyrräämisen tunne. A kuvaili, että jalat tuntuivat olevan kuin pumpulissa. Autolla ajaminen oli epävakaata jalkojen tuntopuutoksen takia. Tunne oli istuessa voimakkaampi, kävellessä ja liikkuessa taas lievempi. Lisäksi A:n selässä oli ilmennyt kuumotusta, jota oli enemmän alaselässä. Särkyjä tai virtsaamisongelmia ei ollut. A:lla oli käytössä migreenilääkitys. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että kosketus aiheutti molempiin jalkoihin polven alapuolelle surinaa, reisissä surinaa oli vähemmän.

25.8.2022 päivätyn lähetteen tekstin mukaan A:lla oli migreenin estolääkityksenä Candesartan. Lähete koski toukokuussa 2022 äkillisesti alkaneita nivel- ja lihaskipuja. Verikokeiden tulokset olivat normaalit, mukaan lukien reuma- ja kilpirauhaskokeiden tulokset. Masennuskyselyssä oli tullut esiin lievään masennukseen sopiva tulos. Fibromyalgiakyselyn tulos ei ollut viitannut fibromyalgiaan. Aikaisemmin A oli liikkunut noin kuusi kertaa viikossa, mutta liikunta oli jäänyt pois oireiden takia. A:lla oli ollut aluksi nilkoissa kuumotuksen/polttamisen tunnetta, joka oli laajentunut reisien puoliväliin saakka. Lisäksi oli ollut särkyä ranteissa, sormissa ja alaselässä. Kävellessä A:sta tuntui siltä, että hän joutui laahaamaan jalkojaan. A koki kävelyn hitaaksi. Autolla ajaessa ilmeni jalkojen tunnottomuutta. Selkäkipua oli ollut taas selvemmin. Jalkaterän kuumotusoire oli pysyvämpi, muuten oireet vaihtelivat muun muassa niin, että makuulla oireet olivat laajempia ylä- ja alaselässä sekä reisien alapuolella. Myös ranteet ja vasemman käden sormet oireilivat. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että oikean alaraajan Laseguen testin tulos oli positiivinen. Sensoriset oireet provosoituivat. Akillesrefleksi oli hieman heikompi oikealla puolella. Kosketustunto oli alentunut polven alapuolelta, ja A koki kylmätunnon olevan selvästi heikompi, jalkaterän alueella tuntui polttavalta. Kaularangan liikkeissä oli lievää rajoitusta ja lihaskireyttä.

Edelleen 25.8.2022 päivätyn lähetteen tekstin mukaan A:lle oli tehty ENMG- ja EMG-tutkimukset, joiden löydökset olivat olleet normaalit. Lannerangan magneettitutkimuksessa oli todettu, että nikamavälin L2/3 välilevyssä oli lievää kuivumista. Nikamavälin 3/4 välilevy oli normaalikorkuinen, mutta sen takareunassa oli pieni repeämä ja lievää pullistumaa. Nikamavälin L4/5 välilevy oli hieman kuivunut ja mahdollisesti aavistuksen madaltunut. Välilevyn takareunassa oli pieni repeämä ja lievää pullistumaa. Alimman lannenikaman ja ristiluun välisen välilevyn takareunassa oli pieni repeämä ja hyvin lievää pullistumaa. Selkäydinkanava ei ollut ahtautunut. Oikealla hermojuuren kulkukanavassa oli lievää ahtaumaa.

2.9.2022 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut neurologisia ongelmia. Kädet ja jalat puutuivat. Jonkinlaisia kouristuksia oli ilmennyt. Vatsakipuja oli ollut. A ei tuntenut pissahätää ja virtsaa tuli kovin vähän. Makuaisti oli heikentynyt. Silmissä oli tunne, kuin niissä olisi hiekkaa. Ihoa poltteli kuin nokkonen olisi pistänyt.

7.9.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kertoi, että oireet olivat olleet hankalia. A:n mukaan oireita oli tutkittu Virossa laajasti, mutta oireita selittävää syytä ei ollut löydetty. Huhtikuussa 2022 A:n paino oli laskenut. Toukokuusta 2022 alkaen A:lla oli ollut lihas- ja nivelkipuja. Kesälomalla oireet olivat olleet siedettäviä, mutta sitten ne olivat taas pahentuneet. Istuminen ja makuuasento pahensivat oireita. A kertoi, että hän oli sairastanut koronavirusinfektion juhannuksena 2022. Pahimmat oireet olivat reisilihaksissa ja maskia käyttäessä rintalastan seudussa ja vatsalihaksissa.

16.9.2022 päivätyn vironkielisen neurologin tekstin mukaan A kertoi, että hän oli havainnut toukokuussa 2022 kuumuutta jalkapohjissa, kantakalvossa ja ranteissa. Myöhemmin oli ilmennyt kävelyvaikeutta: jalat eivät olleet totelleet ja jaloissa oli ollut painontunnetta. Kuumotus oli tuntunut pääasiassa öisin. Kävelyvaikeutta ei ollut enää. A:lla oli kipuja käsien ja reisien lihaksissa. A ohjattiin hakeutumaan reumatologin vastaanotolle. Lääkitykseksi aloitettiin Gabapentin.

26.10.2022 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli polttelutuntemusta. A käytti kipuun iltaisin Lyrica-lääkitystä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A oli selkeästi kivulias. Lyrican tilalle aloitettiin Gabrion-lääkitys. A:lle oli jo aiemmin varattu aika neurologian poliklinikalle.

8.11.2022 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt muiden oireiden lisäksi polttavaa kipua kasvojen alueella. A pystyi tekemään 5 km kävelylenkkejä. Alaraajaoireet olivat helpottaneet kesään 2022 verrattuna. Edelleenkin alaraajojen kyky aistia kylmää oli heikentynyt. Aaltoilevaa tuntohäiriötä oli ylä- ja alaraajoissa sekä kasvojen alueella. Nenä ja huulet tuntuivat oudoilta. Istuminen ja seisominen pahensivat oireita niin, että reisiin tuli polttava tunne. Gabrion-lääkitys oli aiheuttanut vartalon polttelua ja kasvojen punaisuutta. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että kylmän aistiminen heikkeni polvilumpion alapuolelta alaspäin, jalkapohjissa A ei aistinut kylmää enää lainkaan. Kylmä tuntui huonommin myös kämmenselässä, mutta kylmää esinettä puristaessa A aisti kylmän normaalisti. Äänirautakokeessa ääni kuului oikealla voimakkaampana. A sai lähetteen tuntokynnysmittauksiin.

14.12.2022 päivätyn tuntokynnysmittauslausunnon yhteenvedon mukaan molemmissa alaraajoissa todettiin selvä kylmän tuntemisen heikkeneminen ja lievempänä lämmön tuntemisen heikkeneminen sopien A-delta- ja C-säievälitteisten radastojen toiminnan häiriöön. Yläraajoissa oli lievempiä poikkeavuuksia ohuiden hermosäikeiden toiminnassa. Lausuja arvioi, että löydökset saattoivat selittyä ohutsäieneuropatialla, mutta löydös ei ollut tasodiagnostinen. Oikean alaraajan värinätuntokynnys oli lievästi poikkeava, mikä viittasi A-beta-säikeiden toimintahäiriöön. Löydös oli epäsymmetrinen ja epätyypillinen tavanomaiselle neuropatialle.

10.1.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n vointi oli hiljalleen parantunut. Jalkojen pahimmat pistelyt/kivut olivat olleet lievempiä. Oireita oli kuitenkin edelleen yläraajoissa etenkin ojentajalihasten alueella, kaulalla ja kasvoissa. A oli pystynyt nukkumaan yönsä paremmin. A koki henkisen jaksamisensa olevan varsin hyvä.

23.1.2023 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A kertoi olevansa sairauslomalla. Oirekuvaan kuului väsynyt, kirvelevä ja puutunut tunne lihaksissa. Varpaat ja sormet tuntuivat kylmiltä. Ristiselkä ja nivuset tuntuivat kuumottavilta. Reisien alueella oli kipua. A käytti nukkumiseen neljäsosan Diapam 5 mg -tabletista ja neljäsosan Tenox 10 mg -tabletista. Kostea sauna oli myös auttanut oireisiin. Lyrica-lääkityksen poisjättäminen oli helpottanut oireita. A:lle tehdyssä ihobiopsiatutkimuksessa oli todettu normaalimäärä ohuita hermosäikeitä. Kaularangan magneettitutkimuksessa oli todettu, että nikamavälin C5/6 välilevy oli hieman madaltunut ja siinä oli lievää pullistumaa vasemmalle, mutta se ei painanut hermoja tai selkäydintä. Nikamavälissä C6/7 oli pieni pullistuma oikealle, johon liittyi välilevyn reunarepeämää, mutta se ei ahtauttanut hermojuuria. Lisäksi oli jonkin verran kulumamuutoksia. Selkäydinkanavan ja selkäytimen löydökset olivat normaaleja. Pään magneettitutkimuksessa oli todettu runsaanpuoleista aivojen valkean aineen harventumaa ja jonkin verran perivaskulaaritiloja. A sai lähetteen aivo-selkäydinnäytteen ottamiseen ja verikoetutkimuksiin.

16.2.2023 päivätyn neurologian poliklinikan etäkontaktin tekstin mukaan A:lta otetussa aivo-selkäydinnestenäytteessä ei todettu poikkeavaa.

19.9.2023 päivätyn neurologi B:n tekstin mukaan A:lla oli dysautonomian oireet, jotka olivat olleet alkuun vaikeammat ja sittemmin lievittyneet. Lämmönsäätelyhäiriö oli ennallaan ja rasituksensieto oli huono. Fyysinen rasituksensieto oli enintään 30 % normaalista. Kognitiivinen rasituksensieto oli alle 50 % normaalista. Kognitiivisena häiriönä oli moniajovaikeus, sosiaaliset kontaktit ja aistiärsykkeet kuormittivat. Neurologi arvioi, että kyse oli täysin tyypillisestä rokotehaitasta, jossa oirekuva painottui ohutsäieneuropatiaan ja dysautonomiaan, mutta mukana oli myös long covid -tyyppinen alentunut rasituksensieto ja kognitiivinen häiriö. Neurologin arvion mukaan tulisi määrittää piikkiproteiinivasta-ainetaso, ja mikäli se osoittautuisi poikkeuksellisen korkeaksi, tulisi jatkotutkimuksena määrittää myös GPCR-reseptoreihin kohdistuvat autovasta-aineet. Neurologi asetti diagnooseiksi Y59: mRNA rokotteen haittavaikutus, G90.8 Dysautonomia ja G62.8 Ohutsäieneuropatia (SFN).

24.1.2024 päivätyn neurologi B:n tekstin mukaan A sai reseptin pieniannoksiseen naltreksonilääkitykseen.

30.1.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A:lle tehdyissä tutkimuksissa oli todettu positiiviset GPCA vasta-aineet ja selvästi koholla olevat IgG-vasta-aineet. Reumatologi arvioi, että A:n oireisto sopi hyvin koronavirusrokotteen jälkiseuraukseksi. Reumatologi ehdotti pieniannoksisen naltreksonihoidon aloittamista, vaikka vaikutelmana oli, että A:n tilanne oli hitaasti paranemassa.

14.6.2024 päivätyn toimintakykypoliklinikan loppumerkinnän tekstin mukaan A:lla oli ollut klinikalla hoitojakso 20.12.2023—19.3.2024. A ei ollut halunnut tulla hoitojakson päätöskäynnille, joten lääkäri laati tekstin näkemättä A:ta. Hoitojakso oli koostunut viidestä psykofyysisen fysioterapian käynnistä ja kahdesta psykologin käynnistä. Kuntoutusjakson aikana A:n vointi ja jaksaminen oli ollut asteittain koheneva. A jatkaisi omatoimista harjoittelua. Hoitojakso toimintakykypoliklinikalla päättyi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet vatsakivut, turvotus, päänsärky, oksentelu, tiheävirtsaisuus, makuaistin häiriöt ja kuukautiskierron häiriöt sekä pitkittyneet lihas- ja nivelkivut korvattavia Spikevax-koronavirusrokotteen aiheuttaman lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Sovellettavien lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.

Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määrätyllä tavalla.

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on perussairautena migreeni. Lisäksi A:lla on todettu myooma eli kohtulihaksen hyvänlaatuinen kasvain.

A sai 28.12.2021 kolmannen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella. A hakeutui 3.2.2022 gynekologin vastaanotolle alavatsakivun takia. Tutkimuksissa todettiin, että A:lla oli jo aiemmin löydetty, kookas myooma. Lääkärin vastaanotolla 7.2.2022 A kertoi, että vatsakipu oli alkanut koronavirusrokotusta seuranneena päivänä. Lisäksi hänellä oli ilmennyt päänsärkyä, oksentelua ja pissahädän tunnetta. Oireet olivat kuitenkin ohittuneet viikkoa aiemmin.

Toukokuussa 2022 A:lla alkoi etenevä oirekuva, johon kuului lihas- ja nivelkipuja. Oireet ilmenivät aluksi nilkkojen kuumotuksena. Sittemmin kuumotus laajeni reisien puoliväliin saakka. Lisäksi A:lla oli särkyä ranteissa, sormissa ja alaselässä. A:sta tuntui, että hän joutui laahaamaan jalkojaan. Jalkojen kuumotusoire oli pysyvämpi, mutta muutoin oireissa oli vaihtelevuutta. Syyskuussa 2022 A kertoi käsien ja jalkojen puutumisesta, kouristuksista, vatsakivuista, makuaistin muutoksista, ihotuntemuksista ja tunteesta, että silmissä oli hiekkaa. A ei tuntenut pissahätää ja virtsaa tuli vähän. Pahimmat oireet olivat reisilihaksissa. Elokuussa 2022 tehdyn lähetteen mukaan kliinisessä tutkimuksessa todettiin muun muassa kosketustunnon heikentymää polvien alapuolelta ja kylmätunnon heikentyminen. Marraskuussa 2022 A kertoi, että polttavaa kipua oli myös kasvojen alueella. A kuitenkin koki, että alaraajaoireet olivat helpottaneet kesään 2022 verrattuna. Ylä- ja alaraajoissa sekä kasvojen alueella oli kuitenkin edelleen aaltoilevaa tuntohäiriötä. Alaraajojen sekä kämmenselän kylmätunto oli edelleen heikentynyt. Joulukuussa 2022 A:lle tehtiin tuntokynnysmittaustutkimus, jossa todettiin muun muassa molempien alaraajojen kylmätunnon heikentymää ja lievempiä poikkeavuuksia yläraajoissa.

Tammikuussa 2023 A:lle tehtiin pään magneettitutkimus, jossa todettiin runsaasti aivojen valkean aineen harventumaa. Syyskuussa 2023 neurologi arvioi, että A:lle oli aiheutunut koronavirusrokotteen seurauksena dysautonomia, ohutsäieneuropatia ja rasituksensiedon heikentymä. Tammikuussa 2024 A:lle aloitettiin pieniannoksinen naltreksonihoito. A:lla oli 20.12.2023—19.3.2024 toimintakykypoliklinikalla kuntoutusjakso, jonka aikana A:n vointi ja jaksaminen koheni asteittain.

1. Vatsakivut, päänsärky, oksentelu, tiheävirtsaisuus, makuaistin muutokset, kuukautiskierron häiriöt ja turvotus

Vakuutusyhtiö katsoo, että A:ta koskevasta lääketieteellisestä selvityksestä ei ilmene sellaista Spikevax-koronavirusrokotteen aiheuttamaksi sopivaa oireilua, jolla olisi ajallinen yhteys rokotteen saamiseen. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei Spikevax-koronavirusrokotteen tiedetä aiheuttavan lisääntynyttä virtsaamistarvetta tai makuaistin muutoksia ja etteivät kuukauden ajan jatkuneet päänsärky-, vatsakipu- ja pahoinvointioireet muutoinkaan sovi rokotteen aiheuttamiksi. Kuukautiskierron oireista yhtiö toteaa, ettei selvityksestä ilmene, että A:lla olisi ollut runsasta kuukautisvuotoa. Yhtiön mukaan myooman, joka A:lla on todettu, oireena voi olla erilaisia vuotohäiriöitä. Yhtiö katsoo toissijaisesti, että vaikka A:lla voitaisiin todentaa ilmenneen rokotuksen jälkeen rokotteen aiheuttamaksi sopivaa lyhytaikaista ja lievää oireilua, olisi kyse tällöin lääkevahinkovakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaisesta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta.

Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan lääkevahinko korvataan muun muassa silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää. Edellä kerrotusta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa ehtojen kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n kuvailemat, pian koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ilmenneet päänsärky, oksentelu ja makuaistin häiriöt sopivat olemaan lyhytaikaisesti koronavirusrokotteen aiheuttamia. Lautakunta katsoo, etteivät A:n ruumiintoiminnot ole kuitenkaan olleet vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla heikentyneinä vähintään 30 päivää koronavirusrokotteen takia. Vakuutusehtojen mukaan edellä kerrottua lyhytaikaisempienkin oireiden aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys voidaan kuitenkin korvata, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että tällaistenkin kulujen korvattavuus edellyttää, ettei vahingossa ole kyse mistään vakuutusehtojen rajoitusehtokohdassa mainitusta tilanteesta.

Vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena huomioon ottaen hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja muut vastaavat seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n saadessa koronavirusrokotteen SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama Covid-19-virusinfektio oli luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, johon liittyi merkittävää sairastuneisuutta ja kuolleisuutta. Vakuutuslautakunta katsoo, että ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste A:lla ilmenneet, koronavirusrokotteen aiheuttamiksi sopivat lyhytaikaiset oireet ovat olleet vakuutusehtojen kohdan 6.1 tarkoittamalla tavalla kohtuudella siedettäviä haittavaikutuksia, joista ei kyseisen ehtokohdan mukaan makseta korvausta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vatsakivut, turvotus, tiheävirtaisuus ja kuukautiskierron häiriöt ovat koronavirusrokotetta todennäköisemmin aiheutuneet A:lla jo aiemmin todetusta myoomasta. Lautakunta katsoo, etteivät edellä mainitut oireet ole todennäköisessä syy-yhteydessä Spikevax-koronavirusrokotteeseen.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

2. Lihas- ja nivelkivut sekä muut pitkittyneet oireet

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan selvitykseen ja toteaa, ettei A:lle tehdyissä tutkimuksissa ole löydetty lihas- ja nivelkipuja selittävää syytä. Koronavirusrokotteesta johtuvat oireet ilmenevät pian rokotteen saamisen jälkeen. Selvityksen mukaan A:n lihas- ja nivelkivut alkoivat toukokuussa 2022, joten niillä ei ole ajallista yhteyttä joulukuussa 2021 saatuun koronavirusrokotteeseen. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet muut pitkittyneet oireet myöskään sovi rokotteen aiheuttamiksi. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet lihas- ja nivelkivut sekä muut pitkittyneet oireet ole todennäköisesti seurausta Spikevax-koronavirusrokotteesta.

Vakuutuslautakunta pitää myös tältä osin vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

3. Silmä- ja näköoireet

Ratkaisusuosituspyynnössä esitettyjen tietojen mukaan A:lla on todettu silmäoireita sekä vuonna 2025 oikean silmän näkökenttämuutos. Vakuutuslautakunnan käytettävissä ei kuitenkaan ole silmä- tai näköoireita koskevia potilaskertomuksia, eikä vakuutusyhtiö ole antanut asiassa korvauspäätöstä. Näin ollen lautakunta ei käsittele asiaa silmä- ja näköoireiden osalta. A voi halutessaan hakea näiden oireiden perusteella korvausta vakuutusyhtiöltä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila