Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on hakenut oikeusturvaetua asiaan, jossa on ollut kysymys maanmittauslaitoksen kiinteistötoimituksen jälkeen maaoikeuteen tehdystä valituksesta. Valituksessa A oli yhdessä myötäpuoliensa kanssa vaatinut kumottavaksi maanmittauslaitoksen toimitusta, jolla maanmittauslaitos oli katsonut, että tilan X omistaa yksin B, joka oli tilan vähemmistöomistajana yhdessä A:n edesmenneen isän ja hänen edesmenneiden sisarustensa kanssa. Valituksen perusteena oli, että A:n ja hänen myötäpuoliensa aukoton todistus oli sivuutettu ja että toimituskirja sisälsi harhaanjohtavia, puolueellisia ja selkeästi vääriä väitteitä. Valituksen mukaan maanmittausinsinööri oli myös ylittänyt toimivaltuutensa.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan käsillä olevassa tapauksessa riidassa on kysymys maanmittauslaitoksen halkomistoimitusta koskevan päätöksen riitauttamista valittamalla siitä maaoikeuteen. Yhtiö toteaa, että halkomistoimituksen tarkoitus on yhteisomistussuhteen purkaminen. Päätöksen mukaan oikeusturvavakuutuksesta ei korvata kuluja asiassa, jossa on kysymys yhteisomistussuhteen purkamisesta. Näin ollen A:lle ei voida myöntää oikeusturvaa.

A oli hakenut muutosta päätökseen vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä erityisesti sillä perusteella, että halkomistoimitus oli jäänyt sikseen, koska maanmittauslaitos oli vahvistanut, että tilan on omistanut yksin B. Riita on siten koskenut nimenomaan tästä päätöksestä valittamista eikä nimenomaisesti yhteisomistussuhteen purkamista.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin katsoo edelleen päätöksessään, että koska alkuperäisessä asiassa on ollut kyse halkomisasiasta, eli yhteisomistussuhteen purkamisesta, niin ehtokohta 5.15 soveltuu tapaukseen, vaikka katsottaisiin, että asian edetessä kyse olisi muusta kuin yhteisomistussuhteen purkamisesta. Lisäksi yhtiö viittaa vielä vakuutusehtojen kohtaan 5.6, jonka mukaan vakuutetulle ei korvata kuluja, jotka aiheutuvat asiasta, joka liittyy muuhun kiinteistöön, kiinteistön osaan, rakennukseen, osake- tai vuokrahuoneistoon kuin vakuutetun asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan vapaa-ajan kiinteistöön. Yhtiö katsoo, ettei A:lle voitaisi myöntää oikeusturvaetua myöskään tämän ehtokohdan perusteella.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A käy läpi asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä sekä yhtiön hylkäävien päätösten sisällöt. A toteaa edelleen, että asia johon oikeusturvaa haetaan ei koske yhteisomistussuhteen purkua, vaan maaoikeudelle on tehty valitus, joka koskee A:n ja hänen myötäpuoliensa omistusoikeussuhteen vahvistamista sekä valitusta virkamiehen toimivallan ylityksestä. Varsinainen halkomistoimitus ei koskaan alkanut, koska vastapuoli B esitti omistavansa tilan yksin. Näin ollen riidassa ei valituksen mukaan ole kyse yhteisomistussuhteen purkamisesta.

Toiseksi A toteaa, ettei riitaan sovellu myöskään vakuutusyhtiön mainitsema ehtojen kohta 5.6, koska kyseisessä ehdossa todetaan, ettei mainittua rajoitusta sovelleta, jos vakuutettujen omistuksessa tai hallinnassa on enintään yksi muu asunto, jota ei käytetä vakuutetun vakinaisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona. Näin ollen A katsoo, että mainitun ehtokohdan tarkoituksena on ainoastaan eliminoida asuntosijoittajien oikeus vakuutusturvaan kotivakuutuksen oikeusturvaosuudesta. A ei ole asuntosijoittaja ja hänellä ei ole omistuksessaan kuin yksi vakituinen asunto ja yksi omassa käytössä oleva vapaa-ajan asunto.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että halkomistoimituksen hakijoiden, eli A:n ja hänen myötäpuoliensa tarkoituksena on ollut tilaan X kohdistuvan yhteisomistussuhteen purkaminen. Halkomisen jatkokokouksen 19.8.2025 päivätyssä pöytäkirjassa tilanne kehittyi kuitenkin siten, että toimitusinsinööri teki päätöksen, jonka mukaan B omisti edellä mainitun tilan yksin. A:n ja hänen myötäpuoltensa maaoikeudelle tekemässä valituksessa on siis kyse tämän päätöksen vastustamisesta ja perusteiden kiistämisestä. A:n ja myötäpuolten tarkoituksena on siten edelleen saada tilaan kohdistuva yhteisomistussuhde puretuksi. Näin ollen yhtiö katsoo, että kyse on kokonaisuutena arvostellen ehtokohdan 5.15 tarkoittamalla tavalla yhteisomistussuhteen purkamista koskevasta asiasta. 

Ehtokohdan 5.6 soveltuvuuden osalta yhtiö toteaa, että sen sisältämä poikkeus, jonka mukaan rajoitusta ei sovelleta, jos vakuutettujen omistuksessa tai hallinnassa on yhteensä enintään yksi muu asunto, jota ei käytetä vakuutetun vakituisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona, liittyy siihen, että vakuutettu voi saada oikeusturvaedun enintään yhtä sijoitusasuntoa koskevaan riitaan ehdoissa mainituin rajoituksin. Näin ollen perustetta oikeusturvaedun myöntämiselle ei tämänkään ehtokohdan perusteella ole. 

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei asiassa voida myöntää oikeusturvaetua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa asiassa on riitaa siitä, tuleeko A:lle myöntää oikeusturvaetu maanmittauslaitoksen päätöksen johdosta maaoikeudelle tehtyä valitusta koskevaan asiaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Ehtokohdan 5.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy muuhun kiinteistöön, kiinteistön osaan, rakennukseen, osake- tai vuokrahuoneistoon kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon. Rajoitusta ei sovelleta, jos vakuutettujen omistuksessa tai hallinnassa on yhteensä enintään yksi muu asunto, jota ei käytetä vakuutetun vakituisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona. 

Ehtokohdan 5.15 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys edunvalvojan, uskotun miehen, pesänjakajan tai -selvittäjän määräämisestä tehtäväänsä tai siitä vapauttamisesta taikka yhteisomistussuhteen purkamisesta. 

Asian arviointi

Lautakunnan selvitettävänä on ensivaiheessa se, onko käsillä olevassa riidassa ollut kyse vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla yhteisomistussuhteen purkamisesta.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan alkuperäinen asia on käynnistynyt nimenomaan sen seurauksena, kun A yhdessä myötäpuoliensa kanssa hakenut 15.8.2024 halkomismenettelyä, kun neuvotteluissa vastapuolen kanssa ei ollut päästy yhteisymmärrykseen. Ennen kuin halkomismenettely oli alkanut, haki vastapuoli B selvennyslainhuutoa, jolla tilan omistus määrättäisiin kokonaan B:lle. Tämän jälkeen A myötäpuolineen olivat vaatineet puolestaan koko kiinteistön omistusta itselleen valittamalla päätöksestä käräjäoikeuteen.

Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja siinä laajuudessa kuin vakuutukseen sovellettavassa vakuutussopimuksessa ja sen vakuutusehdoissa on määrätty. A:n kotivakuutukseen sisältyvän oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys yhteisomistussuhteen purkamisesta. Vakuutuslautakunta toteaa, että ehdon sanamuoto edellyttää, että asiassa tulee nimenomaisesti olla kysymys yhteisomistussuhteen purkamisesta. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan, vaikka asia on käynnistynyt sillä, että A on vaatinut yhdessä myötäpuoliensa kanssa halkomistoimituksen aloittamista, niin riita-asiassa, johon oikeusturvaetua on haettu, on ollut kysymys A:n ja hänen myötäpuoltensa omistusoikeuden vahvistamisesta ja että maanmittauslaitoksen päätös siitä, että B omistaa tilan yksin kumotaan. Näin ollen riidassa ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole ollut kysymys yhteisomistussuhteen purkamisesta vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla.

Vakuutusyhtiö on toissijaisesti vedonnut vakuutusehtojensa kohtaan 5.6, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy muuhun kiinteistöön, kiinteistön osaan, rakennukseen, osake- tai vuokrahuoneistoon kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos vakuutettujen omistuksessa tai hallinnassa on yhteensä enintään yksi muu asunto, jota ei käytetä vakuutetun vakituisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona. 

Vakuutuslautakunta pitää mahdollisena, että vakuutusyhtiö on tarkoittanut rajoitusehtoon 5.6 sisältyvällä poikkeuksella ottaa vakuutusturvan piiriin yksi muu sijoitusasunto tai vuokrauskäytössä oleva vapaa-ajanasunto omana kotina käytetyn asunnon lisäksi, mutta muihin kiinteistöihin, kuin edellä mainitun poikkeuksen alaisiin asuntoihin ja omassa käytössä olevaan asuntoon tai omassa käytössä olevaan vapaa-ajanasuntoihin, liittyvät riidat on edelleen ollut tarkoitus sulkea vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Poikkeuksen sanamuodon mukaan mainittua rajoitusehtoa ei kuitenkaan sovelleta sellaisissa tilanteissa, joissa vakuutettujen omistuksessa tai hallinnassa on yhteensä enintään (kurs. tässä) yksi muu asunto, jota ei käytetä vakuutetun vakituisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona.

Vakuutusehtojen tulkinnan lähtökohtana on sopimusoikeuden yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti ehtojen sanamuoto ja niiden yleisen kielenkäytön mukainen merkityssisältö. Tulkintaepäselvyyksien esiintyessä ehtoja luetaan loogisena kokonaisuutena ja niiden tarkoitusta ajatellen. Rajoitusehtojen tulkinnassa on tärkeää muistaa, että niitä on tulkittava tiukasti sanamuotonsa mukaan ja suppeasti. Myös kuluttajansuojalain 4:3 §:stä ilmenevän epäselvyyssäännön perusteella, jos elinkeinonharjoittajan yksipuolisesti laatiman sopimusehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiölle epäedullinen suppea tulkinta tarkoittaa sitä, että koska asiassa on riidatonta, ettei vakuutetulla ole yhtäkään muuta sellaista asuntoa, jota ei käytetä vakuutetun vakituisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona, niin rajoitusehtoa 5.6 ei sovelleta lainkaan nyt käsillä olevassa tapauksessa.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein sekä käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä myöntämään A:lle käsillä olevaan riita-asiaan oikeusturvaedun.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg