Tapahtumatiedot

Asiakkaan (s. 1990) oikea käsi lipsahti 8.3.2024 sirkkeliin ja hän loukkasi sormensa 2-5. Asiakas haki korvausta pysyvästä haitasta yksityistapaturmavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö katsoi 27.5.2025 antamassaan korvauspäätöksessä, että asiakkaalle oli jäänyt pysyvä haitta voiman alenemasta, tuntovaimentumasta sekä etusormen ja nimettömän kynsiaiheen vaurion jälkitilasta. Vakuutusyhtiön mukaan pysyvä haitta vastasi haittaluokkaa 2 haittaluokituksen kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaisesti arvioituna. Vakuutusyhtiö totesi 20.4.2026 korvauspäätöksessään vastaanottaneensa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn 12.3.2026 päivätyn asiantuntijalausunnon koskien pysyvää haittaluokkaa. Vakuutusyhtiö arvioi haittakorvauksen uudelleen asiantuntijalausunnon perusteella ja korotti pysyvän haitan korvausta yhdellä haittaluokalla. Vakuutusyhtiö maksoi korvauksen korotukselle viivästyskorkoa ajalla 14.6.2025 – 20.4.2026.

Asiakkaan valitus

Asiakas on ilmoittanut asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytänyt asiassa vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Asiakas vaatii, että hänelle maksetaan vakuutusyhtiön tapaturmavakuutuksesta pysyvästä haitasta haittaluokan 5-6 mukainen korvaus.

Asiakkaan mukaan oikean, dominantin käden II-IV sormiin kohdistunut sirkkelitapaturma on aiheuttanut monimuotoisen ja laaja-alaisen vamman, joka ulottuu sekä luisiin rakenteisiin että jänne- ja hermokudoksiin. Kyse ei ole yksittäisen tai yksittäisten sormen liikelaajuuden rajoituksesta, vaan koko käden toiminnallisen kokonaisuuden pysyvästä heikentymisestä. Käteen on jäänyt hermokipua, tunnonhäiriöitä, allodyniaa, jäykkyyttä ja voimattomuutta. Nämä oireet ovat johtaneet merkittävään tartunta- ja puristusotteen heikkenemiseen sekä siihen, että asiakas on joutunut opettelemaan käyttämään vasenta kättään oikean sijasta. Tämä on pysyvä muutos, joka heijastuu asiakkaan päivittäisiin toimintoihin, työkykyyn ja yleiseen elämänlaatuun. Vakuutusyhtiön näkemys haittaluokasta on täysin alimitoitettu.

Asiakkaan mukaan lääketieteellinen tutkimus tukee käsitystä siitä, että dominantin käden vammat aiheuttavat huomattavasti suurempaa toimintakyvyn alenemaa kuin ei-dominantin käden vammat. Dominantti käsi on motorisesti hallitseva, ja sen käyttö on välttämätöntä useimmissa päivittäisissä ja ammatillisissa tehtävissä. Kun dominantin käden hienomotoriikka ja puristusvoima heikkenevät, kompensaatio toisella kädellä on usein vain osittainen.

Ratkaisusuosituspyynnössä kuvataan laajasti asiakkaan oireistoa. Asiakas on edelleen omaan ammattiinsa työkyvytön. Pyynnön mukaan kun otetaan huomioon vamman laajuus, sen aiheuttamat liikehäiriöt, jatkuva neuropaattinen kipu, posttraumaattinen artroosi sekä se, että vamma on aiheutunut dominanttiin käteen, haitta ei voi olla vain vähäistä tai lievää. Kokonaisarviona pysyvän haitan määrä on selvästi suurempi kuin vakuutusyhtiön määrittämä haittaluokka 2. Asianmukainen haittaluokka on vähintään 5, joka vastaa haittaluokka-asetuksen mukaista keskivaikeaa käden toiminnanvajausta. Tämä arvio perustuu sekä lääketieteelliseen näyttöön että vakiintuneeseen oikeudelliseen arvioon, jossa huomioidaan vamman todellinen vaikutus toimintakykyyn, ei vain anatominen vaurio. Jatkuvat kivut tulee huomioida haittaluokkaa korottavana tekijänä.

Lautakuntaa pyydetään vahvistamaan, että asianmukainen pysyvän haitan korvaus tapaturmavakuutuksesta on haittaluokka 5-6. Asiakas on vaatinut lisäksi viivästyskorkoa.

Saatuaan tiedoksi Vakuutuslautakunnan asiassa hankkiman asiantuntijalausunnon asiakkaan puolesta on uudistettu asiassa kaikki aiemmin lausuttu. Vastineen mukaan asiantuntijan johtopäätös haittaluokasta 3 perustuu kuvaukseen, jossa liikerajoitus on määritelty lieväksi. Tämä ei vastaa käytettävissä olevaa kliinistä kokonaiskuvaa. Asiakkaan oikean käden toiminta on laaja-alaisesti heikentynyt: sormien nyrkistys jää vajaaksi, tarttumisote on epävarma ja esineet putoavat kädestä. Hermovamman aiheuttama allodynia ja tunnonalenema heikentävät sormien käyttöä olennaisesti. Kyse ei ole vain liikkeen rajoituksesta, vaan siitä, että käden käyttö on kivuliasta ja epäluotettavaa. Tämä on toiminnallisesti selvästi vakavampi tilanne kuin pelkkä lievä liikerajoitus. Asiakkaan puolesta on edelleen viitattu siihen, että kyseessä on ollut dominantti käsi ja asiakkaan on täytynyt pyrkiä siirtämään käsidominanssiaan vasemmalle, joka vastineen mukaan osoittaa merkittävää ja pysyvää toiminnanvajetta. Mahdollista tulevaa oireiden lievittymistä ei vastineen mukaan voida käyttää haittaa alentavana tekijänä ilman konkreettista näyttöä. Asiakkaan puolesta viitataan vastineessa lisäksi työkyvyttömyyteen ja uudelleenkoulutuksen tarpeeseen osoituksena haitan merkittävyydestä. Asiakkaan puolesta on katsottu, että pysyvän haitan asianmukainen taso vastaa vähintään haittaluokkaa 4.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessa katsovansa edelleen, että ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen. Vakuutetun valituksessa esittämät asiat eivät tuo vahinkoasiaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella korvausratkaisua olisi muutettava. Tarkempien perustelujen osalta vakuutusyhtiö on viitannut aiemmin annettuun korvauspäätökseen.

Saatuaan tiedoksi Vakuutuslautakunnan asiassa hankkiman asiantuntijalausunnon vakuutusyhtiö on ilmoittanut käsitelleensä pysyvän haitan korvauksen uudelleen ja muuttaneensa pysyvän haitan korvausta 12.3.2026 päivätyn asiantuntijalausunnon mukaisesti.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään asiakasta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.3.2024–8.5.2025.

Yleislääketieteen erikoislääkärin 8.3.2024 käyntikirjauksen mukaan asiakkaan oikea käsi oli samana päivänä lipsahtanut sirkkeliin. Asiakkaalla todettiin 2-4. sormissa avomurtumat ja 5. sormen kärjessä viisto kynsi- ja ihopuutos. Sormien 2-4 haavat ommeltiin ja asiakkaalle annettiin jäykkäkouristusrokotus sekä antibioottilääkitys. Tehtiin lähete röntgenkuvaan ja käsikirurgille.

Radiologin 8.3.2024 tekemän röntgenlausunnon mukaan asiakkaalla oli 2-4. sormien kärkijäsenten niveleen ulottuvat pirstaleiset murtuma, jotka ulottuivat myös keskijäsenten nivelpintojen reunaan. Etusormen keskijäsenen varressa todettiin hyväasentoinen viistomurtuma. Pikkusormen kärkinivelen tasolla oli muutaman millimetrin kokoinen murtumakappale.

Käsikirurgi tutki asiakkaan vamman leikkaussalissa 19.3.2024. Keskisormen kärkijäsen todettiin epätukevaksi. Etusormen rystynivelessä oli huono liike ja röntgenkuvissa oli käsikirurgin mukaan jonkinlainen irtokappale. Käsikirurgi kiinnitti etusormen välikämmenluun alaosan nivelpinnasta irronneen kappaleen, joka käsitti puolet nivelpinnasta, pienellä ruuvilla. Käsikirurgi poisti keskisormen kärkinivelen tasosta irtonaiset murtumakappaleet ja lukitsi kärkinivelen paikalleen sileällä metallipiikillä. Asiakkaalle tehtiin Safe-asentoinen lasta 2-5. sormien tueksi.

Radiologin 22.4.2024 tekemän röntgenlausunnon mukaan etusormen välikämmenluun murtuman alaosan nivelpinnan murtuma kappale oli kiinnitetty ruuvilla hyvään asentoon. Sormien 2-4 murtumat olivat lausunnon mukaan hyvissä asennoissa. Asiakkaan oikeasta kädestä otettiin uusi röntgenkuva 30.1.2025, jossa radiologi on todennut murtumien luutuneen. Keskisormen kärkinivelessä oli nivelrikkoon sopivat muutokset.

Asiakkaan oikea käsi on tutkittu 16.4.2025 käsikirurgin vastaanotolla. Käynnin merkintöjen mukaan asiakkaalle on jäänyt 8.3.2024 sattuneesta vammasta leposärkyä, joka pahentuu rasituksesta sekä kylmänarkuutta. Kaikki raskaampi työ kuten nostaminen ja kantaminen kipeytti oikean käden. Pahimpana kipua aiheuttavana toimintana oli vasarointi ja hakkaaminen. Asiakkaalla oli tuossa vaiheessa Lyrica- ja Panacod-lääkitykset. Käsikirurgi totesi lievää tunnonalenemaa asiakkaan nimettömässä ja keskisormessa, sekä hyvin heikon tunnon etusormen kärjessä kyynärluun puolella. Asiakkaan nimettömän kärkijäsen roikkui, aktiivista ojennusta todettiin n. 5 astetta. Asiakkaan 2-4. sormien kynsissä todettiin kasvuhäiriöt. Etusormen rystynivelen liike oli huono. Röntgenkuvissa todettiin keskisormen kärkijäsenen nivelrikko. Käsikirurgin arvion mukaan asiakkaalle oli jäänyt 8.3.2024 vammasta neuropaattista kipua, mutta hänelle ei ollut kehittynyt kipuoireyhtymää. Käsikirurgin arvion mukaan asiakkaalle voidaan tehdä myöhemmin tarvittaessa keskisormen kärkijäsenen jäykistysleikkaus.

Asiakas kävi 24.4.2025 toimintaterapeutin arviossa. Käyntikirjauksen mukaan asiakkaalla oli lihasten jännitystä ja liikerajoituksia kokonaisvaltaisesti oikean puolen kivusta johtuen. Asiakkaan oikean olan ja kyynärnivelen liikkeet onnistuivat, mutta ulottuvuudessa oli jonkin verran rajoituksia. Asiakkaan ranteessa oli liikerajoituksia. Oikean käden sormien nyrkistys jäi vajaaksi. Asiakkaan oikeassa kädessä oli etusormen kärkeä lukuun ottamatta hyvä kosketustunto. Puristusvoimat olivat 30/52 kg, pinsettiote 5/8 kg ja avainpinsettiote 7/11 kg. Asiakas oli käyntikirjauksen mukaan kokeillut työhön paluuta työkokeilun kautta. Asiakas joutui työssään käsillään tekemään raskaita nostoja, kantamisia ja käyttämään raskaita työkoneita. Tärinää aiheuttavat koneet olivat pahentaneet kipua. Asiakkaalla oli suunnitteilla uudelleenkoulutus.

Anestesialääkärin 8.5.2025 tekemän tilankuvauksen mukaan asiakkaan oikean käden hienomotoriikka oli alentunut. Asiakkaan ranteen, kyynärvarren ja kyynärnivelen liikkeet sujuivat hyvin. Asiakkaalla oli edelleen Pregabalin-lääkitys, jonka annostusta oli nostettu (ad 150 mg x 4/vrk). Asiakas oli saanut akkukäyttöiset lämpökintaat.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon kirurgian, käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, dosentti, lastenortopedian ja traumatologian professori Yrjänä Nietosvaaralta.

Nietosvaara toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja käy läpi asiakasta koskevaa lääketieteellistä selvitystä.

Asiantuntijalausunnon mukaan asiakkaalla todettiin vahinkotapahtuman 8.3.2024 jälkeen 2-5. sormien hyväasentoiset avomurtumat ja kynsivauriot, etusormen välikämmenluun alaosan nivelpinnan vamma, keskisormen ojentajajänteen ja kyynärluun puoleisen nivelsiteen sekä etusormen kyynärluun puoleisen tuntohermon vauriot.

Asiakkaalle on jäänyt 8.3.2024 vammasta oikean käden leposärkyä, joka pahenee rasituksesta. Lisäksi on jäänyt kylmänarkuutta, sormien liikerajoitusta ja heikkoutta. Oikean käden puristusvoima on 30 kg eli 58 % vasemman käden voimasta. Nietosvaara katsoo, että pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 3. Haittaa määrittäessä otetaan huomioon asiakkaalle 8.3.2024 vammasta jäänyt oikean käden leposärky (joka pahenee rasituksesta), kylmänarkuus, sormien tunnonalenema, lievä liikerajoitus ja puristusotteiden heikkous sekä keskisormen kärkijäsenen nivelrikko.

Nietosvaara toteaa lisäksi, että vammasta on nyt vasta 2 vuotta. Asiakkaan merkittävin ongelma on hermovammasta jäänyt kipu ja kylmänarkuus, joka Nietosvaaran mukaan todennäköisesti lievittyy ainakin jonkin verran ajan kanssa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse asiakkaalle 8.3.2024 tapaturman seurauksena aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Yksityistapaturmavakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2024 alkaen) kohdan 13 (Tapaturmainen pysyvä haitta) alakohdan 13.1 (Pysyvän haitan määritelmä) mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä pysyvää haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Pysyvää haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu ja siitä aiheutuva toiminnallinen haitta, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvää haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.

Pysyvän haitan suuruus määritetään vahinkohetkellä voimassa olleen valtioneuvoston antaman työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvan haittaluokitusasetuksen mukaisesti. Haittaluokituksessa vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1–20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 prosentin haittaa.

Ehtojen kohdan 13.2 (Pysyvän haitan korvaus) mukaan pysyvän haitan korvaus maksetaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta tai myöhemmin. Korvauksena maksetaan pysyvän haitan haittaluokkaa vastaava osa tapaturman sattumishetkellä voimassa olevasta vakuutusmäärästä.

Jos haittaluokka vamman pahentumisen vuoksi muuttuu ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun haitta on voitu arvioida pysyväksi, lisäkorvauksena maksetaan haittaluokkien erotusta vastaava määrä. Myöhemmin korvauksen määrää ei vamman pahentumisen johdosta tarkisteta. Pysyvän haitan korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että turva on voimassa yhtäjaksoisesti tapaturman sattuessa ja päivänä, jolloin pysyvä haitta vahvistetaan. Tapaturmaisen pysyvän haitan korvauksessa korvauksensaajana on vakuutettu.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaan kyseessä on yläraajan lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–3, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella. Lisäksi liikkuvuus on kohdan mukaan vähän rajoittunut.

Saman haittaluokitusasetuksen kohdan mukaan kyseessä on keskivaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 4–8, kun voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kilon painoista esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata. Lisäksi kohdan mukaan liikkuvuus on paljon rajoittunut.

Asian arviointi

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta, tässä tapauksessa valtioneuvoston asetusta 768/2015.

Asiakas sai oikean käden sirkkelivamman 8.3.2024. Samana päivänä yleislääkärin vastaanotolla todettiin 2-4. sormissa avomurtumat ja sormen 5 kärjessä kynsi- ja ihopuutos. Käsikirurgi on 19.3.2024 kiinnittänyt etusormen välikämmenluun alaosan nivelpinnasta irronneen kappaleen pienellä ruuvilla ja poistanut keskisormen kärkinivelen tasosta irtonaiset murtumakappaleet sekä lukinnut kärkinivelen paikalleen sileällä metallipiikillä. Käsikirurgin vastaanoton 16.4.2025 merkintöjen mukaan asiakkaalle oli jäänyt 8.3.2024 sattuneesta vammasta leposärkyä, joka pahentuu rasituksesta, sekä kylmänarkuutta. Kaikki raskaampi työ kuten nostaminen ja kantaminen kipeytti oikean käden. Toimintaterapeutin arviossa 24.4.2025 asiakkaalla oli lihasten jännitystä ja liikerajoituksia kokonaisvaltaisesti oikean puolen kivusta johtuen. Asiakkaan ranteessa oli liikerajoituksia. Oikean käden sormien nyrkistys jäi vajaaksi. Puristusvoimat olivat oikealla alentuneet. Asiakas joutui työssään käsillään tekemään raskaita nostoja, kantamisia ja käyttämään raskaita työkoneita. Tärinää aiheuttavat koneet olivat pahentaneet kipua. Anestesialääkärin 8.5.2025 tekemän tilankuvauksen mukaan asiakkaan oikean käden hienomotoriikka oli alentunut. Asiakkaan ranteen, kyynärvarren ja kyynärnivelen liikkeet sujuivat kuitenkin hyvin.

Lautakunnan saamassa asiantuntijalausunnossa on arvioitu, että asiakkaalle jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 3. Haittaa määrittäessä otetaan lausunnon mukaan huomioon asiakkaalle 8.3.2024 vammasta jäänyt oikean käden leposärky (joka pahenee rasituksesta), kylmänarkuus, sormien tunnonalenema, lievä liikerajoitus, puristusotteiden heikkous ja keskisormen kärkijäsenen nivelrikko.

Asiakkaan puolesta on vedottu asiakkaan työkyvyttömyyteen omaan ammattiinsa sekä siihen, että asiakkaalle on jäänyt pysyvää haittaa parempaan käteen. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutetulle vahinkotapahtumasta jääneen pysyvän haitan määrää arvioidaan objektiivisesti potilasasiakirjoista ja muusta selvityksestä saatavien tietojen perusteella. Vakuutetun ammatilla tai mahdollisella työkyvyttömyydellä ei ole merkitystä pysyvää haittaa arvioitaessa. Haittaluokitusasetuksen kohdassa 1 (Yläraajat) todetaan, että kohdassa mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta. Näin ollen haittaluokkaa ei ole perusteita korottaa sillä perusteella, että kyseessä on ollut parempi käsi.

Käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen perusteella asiakkaan yläraajan liikkuvuus ja voima eivät ole alentuneet siinä määrin, että haitta vastaisi haittaluokituksessa kuvattua yläraajan keskivaikeaa toiminnanvajausta. Asiakas on lääketieteellisen selvityksen mukaan kyennyt raskaampaan työhön, kuten kantamiseen, nostamiseen ja vasaroimiseen, mutta oikea käsi on raskaammista työtehtävistä kipeytynyt. Asiakkaan toimintakyvystä tehtyjen tilakuvausten perusteella aiheutunut pysyvä haitta tulee arvioida haittaluokituksen kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) lievää toiminnanvajausta koskevan asteikon (haittaluokka 0-3) mukaisesti. Lautakunta katsoo, että haitta sijoittuu asteikon yläpäähän. Vakuutuslautakunta katsoo käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen sekä asiassa hankitun asiantuntijalausunnon perusteella, ettei pysyvä haitta ylitä jo korvattua haittaluokkaa 3. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen                                      
Sihteeri Kyrönaho

Jäsenet

Rahijärvi
Kummoinen
Laitiainen
Sibakov