Tapahtumatiedot

Asiakas havaitsi 29.7.2024 vuodon vuonna 2012 rakennetussa huvilassaan. Kiinteistössä tehdyssä vahinkotarkastuksessa 2.8.2024 todettiin, että suihkusekoittajan hanakulman liitos oli alkanut vuotamaan talven aikana. Vettä oli vuotanut suojaputken sisään ja tulvinut suojaputken toisesta päästä lattiapinnalle kodinhoitohuoneessa. Vuoto oli ollut pitkäaikainen, mutta vesi oli oletettavasti valunut pääosin lattiakaivoon. Vuodon seurauksena todettiin kodinhoitohuoneen, makuuhuoneen, aulan ja wc:n lattia- ja seinärakenteiden kastuneen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 22.8.2024. Korvauspäätöksen mukaan putkirikko korvataan vakuutuksesta, mutta vuotovahinkoa ei. Vuotovahingon osalta vakuutusyhtiö katsoi vahingon olevan seurausta rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta. Lattiakaivollisessa kodinhoitohuoneessa on yhtiön mukaan ollut puutteellinen vedeneristys, minkä seurauksena vesi on päässyt kastelemaan rakenteita. Omakotitalon rakennusajankohtana voimassa olleet rakentamismääräykset ovat edellyttäneet lattiakaivollisen tilan lattian olevan vedenpitävä. Vakuutusyhtiö vetosi korvauspäätöksessä rajoitusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta taikka vedeneristyksen läpi vuotaneesta nesteestä.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon korjauskustannukset kokonaisuudessaan, tai vähintään 80 prosenttia kuluista. Asiakas katsoo, että suurin osa korjauskustannuksista olisi syntynyt myös ilman rakentamismääräysten vastaista rakentamista. Rakentamismääräysten vastainen rakentaminen on asiakkaan näkemyksen mukaan vain vaikuttanut vahingon laajuuteen eli vuodon leviämiseen. Asiakas katsoo täyttäneen­sä kaikki velvoitteensa rakennuksen rakennus- ja käyttöaikana. Lisäksi asiakas on maksanut kaikki vakuutusmaksut ajallaan ja ylläpitänyt laajaa vakuutusturvaa sillä olettamalla, että vakuutus korvaisi juuri tämänkaltaiset vahingot.

Vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen. Yhtiö toistaa korvauspäätöksissään esittämänsä perustelut. Lisäksi yhtiö toteaa, että vahingon ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn, ei seurauksen, perusteella. Vakuutuksenottajan vilpittömällä mielellä tai rakennusvalvojan hyväksynnällä ei ole korvattavuuden kannalta ratkaisevaa merkitystä. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on seurausta puutteellisesta vedeneristykses­tä, eikä vahinko siten ole vakuutuksesta korvattava. Yhtiö vetoaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-056313, jossa on todettu, että rakenteessa voi olla rakennusvirhe, vaikka se on rakentamisaikaan hyväksytty rakennusvalvonnan tai muun valvojan toimesta. Yhtiön näkemyksen mukaan vuotovahinko ei olisi aiheutunut ilman puutteellista vedeneristystä, eikä asiakas yhtiön mukaan ole esittänyt muuta syytä vahingolle. Korvauspäätöksen kohtuuttomuuden osalta yhtiö vetoaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-069871 sekä korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 ja katsoo, ettei korvauspäätöstä voi pitää kohtuuttomana yksin sen perusteella, että vakuutuksessa on sen korvauspiiriä rajoittavia ehtoja.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2023 alkaen, kohdan 5 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.
[…]

Ehtokohdan 5.1.3 (Laiterikkoturva) mukaan laiterikkoturvasta korvataan koneen, laitteen, putkiston tai johdon rikkoutuminen, jonka ensisijaisena syynä on koneen, laitteen, putkiston tai johdon sisäinen rikkoutuminen äkillisen ja ennalta arvaamattoman sähköilmiön tai mekaanisen syyn takia.

Ehtokohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- 6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.
- 6.19 nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta, kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on läpäissyt vedeneristeen tai vedeneriste on puuttunut kokonaan.

Ehtokohdan 7.5 (lkävähennykset rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen vahingoissa) mukaan rakennuksen koneiden, laitteiden sekä putkistojen jälleenhankinta- ja korjauskustannuksista tehdään seuraavat vuotuiset ikävähennykset toisesta käyttövuodesta alkaen:

Omaisuus                                                                       Ikävähennys %

putkistot, säiliöt, sähköjohdot ja -kaapelit,
lämmityskaapelit sekä aurinkopaneelit                          3          
[…]                                                                                          

Yllä mainitut ikävähennykset tehdään myös rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista, vian etsintäkustannuksista sekä maankaivu- ja täyttökustannuksista. Palovahingoissa ikävähennyksiä ei tehdä lukuun ottamatta laitetta, josta palo on saanut alkunsa.

lkävähennys lasketaan kertomalla prosenttiluku laitteen käyttöönottovuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärällä. lkävähennysten lisäksi ei korvauksesta vähennetä vakuutuskirjassa mainittua omavastuuta. lkävähennys on kuitenkin vähintään tämän omavastuun suuruinen. Liedet, liesituulettimet, jääkaapit, astianpesukoneet ja kiukaat korvataan ehtokohdan 6.2 mukaisesti.

Vähennyksiä sovelletaan myös korvattaessa irtaimiston vakuutukseen kuuluvia kuuluvaa omaisuutta.

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (2007)
4.2 Viemäröinnin järjestely
4.2.1.3 Ohje
Huonetila, jossa on lattiakaivo, vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. […]

Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2 Kosteus (1998)
8.1 Laitteistojen suunnitteluperiaatteet ja vesivuodon havaitseminen
8.1.1.5 (ohje)
Teknisessä lattiakaivolla varustetussa tilassa vesi laitteet ja lämmön tuottoja siirtolaitteet sekä putkistot sijoitetaan lattiakaivoon nähden niin, että vuodon sattuessa vesi pääsee haittaa aiheuttamatta lattiakaivoon. Lattia kallistetaan kaivoon päin ja lattiaan suositellaan tehtäväksi vedeneristys.
8.1.1.6 (ohje)
Lattian vedeneristyksen putkiläpivientien tai vastaavien muiden läpivientien kohdalla vedeneristyksen reuna korotetaan ja tiivistetään putkeen vedenpitävästi.

RT-kortti 84–10759 Märkätilojen rakenteet (2001)
1.1 Käsitteitä
Märkätilalla tarkoitetaan tässä ohjekortissa tilaa, jonka lattia joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kylpyhuone, suihkutila, sauna, kuraeteiset ja tekniset tilat. […]
7.1 Läpiviennit ja tiivistykset
Lattian läpiviennit
Märkätilan lattiaan ei suositella tehtäväksi muita läpivientejä kuin lattiakaivot. Jos lattiaan joudutaan tekemään läpivientejä, ne sijoitetaan siten, että läpivientien reunat ovat vähintään 40 mm:n päässä valmiista seinäpinnasta. Lattian lävistävien putkien kohdalla vedeneriste nostetaan vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan huvilassa tapahtunut vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava vahinko vai onko vahinko aiheutunut rajoitusehtojen mukaisesta rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta tai puutteellisesta vedeneristyksestä.

Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.

Osapuolten kesken on riidatonta, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava rikkoutumisvahinko. Vuotovahingon osalta vakuutusyhtiö on vedonnut rajoitusehtoihin. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutuksesta ei myöskään korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta, kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on läpäissyt vedeneristeen tai vedeneriste on puuttunut kokonaan.

Tarkastusraportin mukaan suihkusekoittajan hanakulman liitos on alkanut vuotamaan talven aikana. Vettä on vuotanut suojaputken sisään ja tulvinut suojaputken toisesta päästä lattiapinnalle kodinhoitohuonees­sa, jossa on ollut lattiakaivo. Kodinhoitohuoneen lattia on raportin perusteella ollut veden­eristet­ty. FINE toteaa, että rakennuksen rakentamisajankohtana vuonna 2012 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja ohjeiden perusteella kodinhoitohuoneen lattian olisi tullut olla vedenpitävä. Koska lattialle vuotanut vesi on päässyt kastelemaan rakenteita, FINE katsoo, että kodinhoitohuoneen vedeneristys on ollut puutteellinen. Jos kodinhoitohuoneen vedeneristys olisi ollut määräysten ja ohjeiden mukainen, vesi olisi FINEn näkemyksen mukaan ohjautunut lattiakaivoon, eikä vahinkoa olisi aiheutunut.

Edellä mainitun perusteella FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut rajoitusehdoissa tarkoitetusta rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta ja vedeneristyksen puutteellisuudesta. Sillä, että asiakas ei ole tiennyt rakentamisen virheellisyydestä, ei vakuutusehtojen mukaan ole merkitystä rajoitusehtojen soveltamisen kannalta. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Asiakas on lisäksi katsonut korvauspäätöksen olevan kohtuuton. FINE toteaa, että rakentamismääräysten- ja ohjeiden noudattamista sekä vedeneristystä koskevat ehdot ovat kotivakuutuksen korvauspiiriä määritteleviä, yleisesti käytettyjä vakuutussopimuksen osia. Kohtuuttomuutta ei ole pelkästään se, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. FINE katsoo, ettei vakuutusehtoa tai korvauspäätöstä tässä tapauksessa ole pidettävä kohtuuttomana.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Kukkonen