Tapahtumatiedot

Asiakas havaitsi vuonna 1991 rakennetun omakotitalonsa pesuhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa vesivahingon.

X Oy suoritti 23.7.2025 kohteessa vahinkokartoituksen. Vahinkokartoitusraportin mukaan kohteessa oli kaksi lattiakaivon vuotoa, toinen pesuhuoneessa ja toinen kodinhoitohuoneessa. Kodinhoitohuoneen lattiakaivo oli alkuperäinen ja pesuhuoneen lattiakaivo oli asennettu vuonna 2011. Pesuhuoneen lattiasta mitattiin lattiakaivon ympäriltä kohonneita kosteusarvoja noin 0,5 neliömetrin alueelta. Lattiakaivon vedeneristyksen tiivistekangas oli asennettu kaivon tiivisterenkaan taakse ja liitos oli tiivistetty vedeneristysmassalla. Tiivistetty liitos oli ajan mittaan tullut epätiiviiksi ja suihkua käytettäessä roiskevesiä oli päässyt imeytymään pesuhuoneen lattiarakenteisiin. Kodinhoitohuoneen lattiasta lattiakaivon ympäriltä ja seinän alaosasta mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Kodinhoitohuoneen tiilirakenteisen hormiseinän alaosassa havaittiin rappauksen irtoavan sekä vaurioituneilla alueilla mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Kodinhoitohuoneessa ei ollut vedeneristyksiä, ja tila oli alkuperäisessä kunnossa. X Oy:n putkimieheltä tilaamissa tutkimuksissa pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen lattiakaivot todettiin epätiiviiksi.

Vakuutusyhtiö teki 29.7.2025 asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että epätiiviin lattiakaivon ja puutteellisen vedeneristyksen seurauksena aiheutunutta vahinkoa ei voida lähtökohtaisesti pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana. Yhtiö viittasi X Oy:n vahinkokartoitusraporttiin ja totesi, että kummankin tilan rakennusaikaiset tai saneerauksen ajankohtana voimassa olleet rakentamismääräykset ovat edellyttäneet lattiakaivolliselta tilalta vedenpitävyyttä. Pesuhuone oli saneerattu 2011, jolloin on ollut voimassa Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2 (1998) ja kodinhoitohuone on alkuperäinen vuodelta 1991, jolloin on ollut voimassa Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (1987). Rakentamisen ajankohtana voimassa olleet Rakentamismääräykset ja -ohjeistukset ovat vaatineet, että lattiakaivollisen tilan tulee olla vedenpitävä, lattian vedenpitävä kerros on tullut olla nostettuna seinille vähintään 50 millimetrin korkeuteen ja että märkätila tulee olla vedeneristet­ty. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on edellytetty olevan niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin, vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle.

Asiakkaan haettua korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiö käsitteli sian uudelleen 30.7.2025 muuttamatta aiempaa kielteistä päätöstään. Yhtiö totesi, että rakentamismääräysten mukaisesti vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet. Lisäksi yhtiö totesi tiivistyksen kuluneen vähitellen, ja näin ollen kyseessä oli myös vähitellen tapahtuva ilmiö, jota ei vakuutusehdon 5.3.4 mukaisesti korvata vakuutuksesta. Yhtiö totesi, että vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti sattuneet suoranaiset esinevahingot, eikä mitään yksittäistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa ole tässä vahingossa tuotu esiin. 

Asiakas haki asiaan muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä todeten, että kohteeseen oli vuonna 2019 tehty kuntotarkastus ja kosteusmittaus, joissa ei havaittu vaurioita. Kohteessa oli lisäksi käynyt homekoirayritys, joka ei todennut mitään vaurioita pesuhuoneessa tai kodinhoitohuoneessa. Lisäksi kohteessa kävi 14.7.2025 Y Oy:stä kuntokartoittaja tekemässä mittauksia, eikä mittauksissa todettu kosteutta kaivon ympärillä tai reikää kaivon eristerenkaassa. Liitteenä asiakas toimitti Y Oy:n raportin. Asiakas katsoi, että X Oy:n pesuhuoneessa toteamat vauriot ovat aiheutuneet äkillisesti muutamassa päivässä.

Y Oy:n 15.7.2025 päivätyn tarvekartoituksen mukaan pesuhuoneen suihkuseinän vieressä lattialaatoissa ensimmäisessä rivissä ja suihkuseinän nurkassa alimmassa laatassa on kosteutta. Silikonisaumat ovat osittain irti alustastaan. Putkien läpivientien todettiin olevan kunnossa. Pesuhuoneen kaivossa on havaittavissa vedeneriste. Kodinhoitohuoneen lattiasta mitattiin kohonneita arvoja. Kodinhoitohuoneen lattiasta läpimenevän pesukoneen poistoputken juuri on tiivistämättä.

Ratkaisussaan 17.9.2025 vakuutusyhtiö totesi, että X Oy:n kartoitusraportin mukaan pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen lattiakaivot ovat olleet epätiiviit. Y Oy:n kartoitusraportissa todetaan, että pesuhuoneen kaivossa on kuitenkin ollut vedeneristys. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vedeneristyksen olemassaolo itsessään ei vielä kuitenkaan tarkoita, etteikö vedeneristysmassalla tiivistetty liitos voisi ajan kuluessa tulla epätiiviiksi, kuten X Oy:n raportissa todetaan. Yhtiö totesi, että yksittäistä, äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä esimerkiksi lattiakaivon vedeneristeen rikkoutumiselle siten, että vedeneristeestä olisi tällaisen syyn johdosta tullut epätiivis, ei käytössä olevien selvitysten perusteella ole voitu osoittaa. Yhtiö katsoi vahingontodennäköisimmäksi syyksi sen, että rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset rakentamismääräykset, ohjeet ja hyvä rakentamistapa olisivat tätä edellyttäneet. Yhtiö katsoi, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta, eikä vahinko siten tule kotivakuutuksen perusteella korvattavaksi.

Kodinhoitohuoneen osalta yhtiö vetosi Suomen rakentamismääräyskokoelma osan D1 (1987) kohtaan 3.2, jonka mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Suihku- ja kylpyhuoneet sekä saunan pesutilat tulee varustaa lattiaviemäröinnillä. Pesuhuoneen osalta yhtiö vetosi Suomen rakentamismääräyskokoelma osan C2 (1998) kohtiin 7.1 ja 7.3, joissa todetaan vastaavasti, että märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin, vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle. Yhtiö totesi, että määräysten mukaan toteutetussa märkätilassa esimerkiksi suihkuvedet eivät pääse ohjautumaan rakenteisiin. Lisäksi yhtiö vetosi Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisun RIL 107-1981 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet kohtaan 2.3. koskien veden­eristyksen nostoa 50 millimetrin korkeuteen ja putkien läpivientien ynnä muiden lävistysten vedeneristystä.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii vahingon korvaamista.

Asiakas kertoo, että asunnossa tapahtui vesivahinko pesu- ja kodinhoitohuoneissa. Y Oy ei löytänyt 15.7.2025 pesuhuoneen kaivosta mitään jälkiä tai kohonneita kosteusarvoja ja totesi raportissaan vedeneristeen näkyvän. Tämän jälkeen vakuutusyhtiön tilaama X Oy löysi kodinhoitohuoneesta saman vahingon kuin Y Oy ja totesi pesuhuoneen lattiakaivon ympärillä kosteutta. Pitkien tutkimusten jälkeen kaivon vedeneristeestä löytyi pieni jälki, josta vesi oli päässyt viikon aikana menemään perustuksiin.

Asiakas katsoo, että kyseessä on vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. A vetoaa vuonna 2019 tehtyyn kuntotarkastukseen ja kosteusmittaukseen, joissa ei todettu kosteusvaurioita tai viitteitä vedeneristeen pettämisestä, sekä Y Oy:n suorittamaan kartoitukseen, jossa ei todettu kosteuspoikkeamaa eikä vaurioita kaivoissa tai niiden ympärillä. X Oy totesi 23.7.2025 suorittamassaan vahinkokartoituksessa tuoretta ja paikallista kosteutta. Asiakas katsoo X Oy:n havaintojen viittaavan lyhyessä ajassa syntyneeseen vuotovahinkoon ja aiempien mittausten ja tarkastusten perusteella pitkäaikaisen ja vähitellen kehittyneen vaurion olevan teknisesti ja rakenteellisesti mahdoton.

Asiakas pitää epäuskottavana vakuutusyhtiön väitettä siitä, että tiivistekangas on vähitellen kulunut useiden vuosien aikana. Vuonna 2011 asennettu tiivistekangas on materiaaliltaan pitkäikäinen, noin 25–40 vuotta, ja sen hiljainen ja yhtäjaksoinen kuluminen ilman näkyviä oireita ei ole rakennusteknisesti realistista. Asiakas katsoo, että jos tiiviste olisi rikki ja vettä olisi päässyt rakenteisiin 14 vuoden ajan, olisi laatoitus irronnut, saumat olisivat tummuneet tai rapautuneet, betonissa olisi laaja-alaisia väri- ja kosteusmuutoksia, veden kulkeutuminen olisi ollut laajaa ja vaurio olisi huomattavasti isompi. Tällaisia vaurioita ei tarkastuksissa ole havaittu. Lisäksi asiakas katsoo, ettei tiivisteen väitetty alkuperäinen virhe tai kuluma olisi voinut pysyä näkymättömänä, oireettomana ja mittaustuloksissa täysin poissa vuosina 2011–2025 ja silti aiheuttaa vuonna 2025 äkillisen, paikallisen ja tuoreen vuodon.

Asiakas katsoo, että kyseessä on lyhyessä ajassa, noin viikon kuluessa, ilman ennakoivia merkkejä aiheutuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta.

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa ja viittaa 17.9.2025 antamaansa korvauspäätökseen.

Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, ehtokohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttö laitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
[…]

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.
[…]

Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia.

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta 
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut 
e) kun lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty tai rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset rakentamismääräykset, ohjeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edellyttäneet.

Rakentamismääräykset- ja ohjeet

C2 Suomen rakentamismääräyskokoelma  

Kosteus, Määräykset ja ohjeet, 1998 

7 Märkätila
7.1 Märkätilan suunnitteluperiaatteet
7.1.1 määräys
Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. 

7.3 Lattian kaltevuus ja läpiviennit
7.3.1 määräys
Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin, vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle.

7.3.1.1 ohje
Lattiakaivo kiinnitetään liikkumattomaksi alustaan.

D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma 
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 1987

3.2 Viemäröinnin järjestely
Viemäripisteen järjestely
Ohjeet
Sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.
[…]
Seuraavat tilat varustetaan lattiaviemäröinnillä:
a) pesutupa
b) huonetilat, joissa on ilmeinen tulvimisvaara
c) kattila-, lämmönjako-, tuloilmakone- ja lämmönmittaushuone
d) suihku- ja kylpyhuoneet sekä saunan pesutilat
e) huonetilat, jotka puhdistetaan vesihuuhtelulla

RIL 107 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 1981

2.3 Märkien huonetilojen rakenteet 
Märkä huonetila on huone tai tila, jossa veden poistaminen lattialta on tarpeen.
Veden poisjohtamiseksi on lattian kaltevuuden oltava yleensä vähintään 1:100 ja lattiakaivojen läheisyydessä 1:50.
Märkien huonetilojen lattioissa on oltava vedeneristys. Maanvastaiset lattiat ks. 2.1 Tarvittaessa on myös märkien huonetilojen seinissä oltava vedeneristys.
Vedeneristystä ei tarvita, jos rakenne on vedenpitävä.
[…]
Märkien huonetilojen lattioiden vedeneristys ulotetaan siihen korkeuteen, mihin veden vaikutus ulottuu, kuitenkin yleensä vähintään 50 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi, siten että seinää pitkin valuva vesi ei pääse eristyksen taakse. Kynnysten kohdalla eristys nostetaan vähintään 25 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi.
Putkien läpiviennit yms. Lävistykset tehdään vedeneristyksen kohdalla vedenpitäviksi. 

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, ovatko asiakkaan vuonna 1991 rakennetun omakotitalon pesuhuoneessa, joka on remontoitu vuonna 2011, sekä kodinhoitohuoneessa havaitut rakenteiden kastumisvahingot kotivakuutuksesta korvattavia. Tarkemmin tarkastellen kyse on siitä, onko vaurioiden osoitettu aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesta vakuutustapahtumasta. Lisäksi asiassa tulee arvioitavaksi, onko kyse rajoitusehdossa tarkoitetusta rakennusvirheestä tai onko vedeneristyksen osoitettu olleen rajoitusehdossa mainitulla tavalla puutteellinen.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassa oloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi. Vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista, putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä, kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai sisäpuolisesta sadevesiputkistosta. Vakuutuksesta korvataan myös suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut rikkoutumisesta tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä, tai kun lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty tai rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset rakentamismääräykset, ohjeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edellyttäneet.

FINE toteaa, ettei kummankaan vahingon osalta ole kyse vuototurvan piiriin kuuluvasta vahingosta, koska kyse ei ole minkään putken, putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyn käyttölaitteen tai muun vuototurvassa mainitun laitteiston vuodosta. Näin ollen molempien vahinkojen osalta asiassa tulee arvioitavaksi, onko kyseessä osoitettu olevan rikkoutumisturvan piiriin kuuluva vahinko.

Kodinhoitohuone

X Oy:n kartoitusraportissa kodinhoitohuoneen lattiasta lattiakaivon ympäriltä on mitattu kohonneita kosteuslukemia. Lisäksi raportista ilmenee, että tiilirakenteisen hormiseinän alaosassa on havaittu rappauksen irtoavan ja että vaurioituneella alueella on mitattu kohonneita mittauslukemia. Kodinhoitohuone ja sen lattiakaivo ovat raportin mukaan olleet alkuperäisessä kunnossa, eikä tilassa ole ollut veden­eristyksiä. Lattiakaivo on tutkimuksissa todet­tu epätiiviiksi. Myös Y Oy:n raportissa on lattian kosteuslukemien todettu olevan koholla lattiakaivon ympäriltä.

Rakentamisaikaan voimassa ollut Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) kohdan 3.2 mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kai­vo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

FINE toteaa, että kodinhoitohuoneen vaurioiden osalta ei ole osoitettu mitään vakuutusehtojen mukaista rikkoutumista tai muuta äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, josta vahinko olisi aiheutunut. Ottaen huomioon rakentamisajankohtana voimassa olleet rakentamismääräykset FINE lisäksi katsoo asiassa osoitetuksi, että rakenteiden kastuminen on seurausta rakentamisvirheestä, koska lattiakaivollisessa tilassa ei ole ollut vedeneristystä.

Pesuhuone

Y Oy on todennut pesuhuoneessa kohonneita kosteusarvoja suihkun alapuolella yhdessä seinälaatassa sekä seinän vieressä olevissa lattialaatoissa hieman yli metrin matkalta. X Oy:n vahinkokartoitusraportissa kohonneita kosteusarvoja on todettu havaitun lattiakaivon ympäriltä noin 0,5 neliömetrin alueelta. X Oy:n raporttiin kirjatun mukaan vedeneristyksen tiivistekangas oli asennettu kaivon tiivistysrenkaan taakse, ja liitos oli tiivistetty veden­eristysmassalla. Liitoksen todettiin ajan mittaan tulleen epätiiviiksi, ja suihkua käytettäessä roiskevesiä oli päässyt imeytymään pesuhuoneen lattian betonirakenteisiin. Lattiakaivo oli tutkimuksissa todettu epätiiviiksi.

Asiakas on katsonut kyseessä olevan äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut vahinko perustuen Y Oy:n noin viikkoa X Oy:n kartoitusta aiemmin suorittamaan tutkimukseen, jossa lattiakaivossa todettiin olevan vedeneriste, lattiakaivon ympärillä ei havaittu kohonneita kosteusarvoja eikä lattiakaivossa havaittu vaurioita.

Pesuhuoneen vaurioista esitetyn selvityksen osalta FINE toteaa X Oy:n ja Y Oy:n tutkimuksissa kosteutta havaitun eri kohdissa pesuhuonetta. Kummankin yrityksen tutkimukset on tehty rakenteita avaamatta, ja kosteus on mitattu pintakosteusmittarilla. Raporttien perusteella ei siten ole todettavissa, missä laajuudessa vedeneristyksen alapuolinen raken­ne on kastunut. FINEn käsityksen mukaan mittausmenetelmä voi myös osaltaan selittää kohonneita kosteusarvoja koskevat toisistaan poikkeavat havainnot yritysten raporteissa.

Riidanalainen kysymys pesuhuoneen osalta koskee sitä, onko lattiakaivon ympärillä todettujen kohonneiden kosteusarvojen syynä osoitettu olevan kotivakuutuksen rikkoutumisturvasta korvatta tapahtuma. Y Oy:n raportissa todetaan, että pesuhuoneen lattiakaivossa on vedeneriste havaittavissa. Tarkemmin lattiakaivon vedeneristykseen ei raportissa ole otettu kantaa. X Oy:n raportissa todetaan, että vedeneristysmassalla tiivistetty lattiakaivon tiivistysrenkaan ja sen taakse asennetun vedeneristyksen tiivistekankaan välinen liitos on ajan mittaan tullut epätiiviiksi. Lisäksi lattiakaivo on tutkimuksissa todettu epätiiviiksi. X Oy:n asiaa koskevat nimenomaiset tutkimukset ja havainnot huomioiden FINE katsoo asiassa osoitetuksi, että pesuhuoneen lattiakaivo on ollut epätiivis.

Lattiakaivon epätiiviyden tai vedeneristyksen läpi päässeen kosteuden aiheuttamien vaurioiden korvaaminen asiakkaan kotivakuutuksesta edellyttäisi asiakkaan osoittavan, että lattiakaivon tai veden­eristyksen puutteellisuus on aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesta rikkoutumisesta tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. FINE toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä mistään tällaisesta tapahtumasta. FINE myös toteaa, ettei pelkästään se, että vettä pääsee rakenteisiin, osoita kyseessä olevan vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Näillä perusteilla FINE katsoo, ettei rakenteen kastumisen ole osoitettu aiheutuneen vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta. X Oy:n raportin havaintojen perusteella FINE lisäksi katsoo asiassa osoitetuksi, että vahingon syynä on rajoitusehdossa mainittu vedeneristyksen puutteellisuus tai lattiakaivon vuotaminen.

Yhteenveto

Edellä todetuin perustein FINE katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Toukonen