Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja A on ilmoittanut vuokra-asunnossaan 22.4.2023 sattuneesta vahingosta. A:n ilmoituksen mukaan hänen vakuuttamansa asunnon lattia oli täyttynyt vedellä pidemmän suihkun takia. A haki vahingosta korvausta yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen. Yhtiö viittasi vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu siitä, että suihku- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Yhtiö totesi, että selvitysten perusteella voidaan tulkita, että vahinko on aiheutunut, kun vesi on päässyt rakenteeseen rakenteiden liittymiskohdista, sekä siitä syystä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Kylpyhuoneeseen johtavilla rappusilla on havaittu valumajälkiä ja vakuutetun asunnon laminaattipinnoite on ollut kostea. Näiden tietojen perusteella voidaan päätellä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt, sillä se on ohjautunut kylpyhuoneesta ulos sille kuulumatonta reittiä pitkin. Vahinko on voinut aiheutua myös edellä mainittujen tapojen yhteisvaikutuksesta.
Näin ollen yhtiö katsoi, että mikäli vahinkotapahtuma on aiheutunut siitä syystä, että vesi on ohjautunut rakenteisiin puutteellisesta kylpyhuoneen kunnosta johtuen, ei kyseessä ole A:n tuottamuksesta aiheutunut vahinko. Mikäli taas vahingon syynä on ollut se, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt, on kyseinen vahingon aiheutumisen syy rajattu pois korvattavien vahinkojen piiristä rajoitusehdon mukaisesti. Edellä mainituilla perusteilla haettua korvausta ei maksettu.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta.
A kertoo, että muutti ensimmäiseen vuokra-asuntoonsa, koska sai opiskelupaikan yliopistosta. Asunto oli jo lähtökohtaisesti huonossa kunnossa ja varsinkin pesuhuone ja wc tilat olivat kuluneet ja järjestely oli erikoinen.
A toteaa, että kuten 24.4.2023 tehdyssä katselmuksessa on todettu, vesi pääsi rakenteisiin huonon silikonisaumauksen ja wc pöntön väärin asennetun viemäriliitoksen kautta. Asunnon pesuhuone ja wc-tilat eivät ole vastanneet nykyisiä normeja. Kuitenkin vakuutusyhtiö eväsi korvauksen, vaikka opiskelija oli hankkinut lainmukaisen vakuutuksen. Vakuutusyhtiön mukaan kylpyhuone on yleiskunnoltaan välttävä, mutta tämä ei kuitenkaan ole vuokralaisen vika. Pesuhuoneen kunto ja toteutus oli jo lähtökohtaisesti viallinen ja sitä ei ollut hoidettu tai kunnostettu vuosiin. A toteaa, että kertoi istuneensa suihkussa, mutta tämän ei pitäisi aiheuttaa tämän tyyppistä vesivahinkoa ja suihkua oli käytetty jo aikaisemmin ilman ongelmaa. Tässä tapauksessa ongelma oli, että kylpyhuoneen rakenne ja sen suunnittelu oli virheellinen ja tämä olisi asunnon omistajan vastuulla korjata.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa. Yhtiö viittaa tapahtumatietoihin ja putkimiehen lausuntoon, sekä vahinkokartoitusraporttiin ja toteaa, että P Oy:n 26.4.2023 tekemän vahinkokartoitusraportin mukaan kylpyhuone on yleiskunnoltaan välttävä ja se on teknisen käyttöikänsä lopussa. Kylpyhuoneen lattialaatoituksen ja kynnyksen välissä on huomattavan suuri rako, myös yksi lattialaatta on irti kynnyksen edessä. Nurkkasilikonit olivat rikki tai puuttuivat kokonaan. Kyseessä on kylpyhuoneen peruskorjauksen tarve. Vahinko ei johtunut äkillisestä tapahtumasta, vaan kylpyhuoneen pitkällä aikavälillä tapahtuneesta kulumisesta. Vesi on päässyt puutteellisten vesieristeiden, kuluneiden kylpyhuoneen silikonisaumojen, sekä kynnyksen raosta rakenteisiin ja alempaan kerrokseen.
Yhtiö lisää, että vaihtoehtoisesti A on istuessaan kylpyhuoneen lattialla estänyt veden pääsyn lattiakaivoon. Kartoitusraportissa mainitut veden valumajäljen portaissa viittaavat siihen, että vesi on tulvinut kylpyhuoneesta ulos kynnyksen yli valuen portaita pitkin asuntoon. A on kertonut FINE:n yhteydenottolomakkeessa uutta tietoa sillä hän kertoo istuneensa suihkussa liian pitkään. Tätä tietoa suihkussa istumisesta ei ollut vakuutusyhtiölle kerrottu aiemmissa yhteydenotoissa. Näin ollen voidaan vakuutusyhtiön mukaan pitää todennäköisenä myös sitä, että A:n istuessa pienen kylpyhuonetilan lattialla veden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Kartoitusraportista saatujen tietojen mukaan kyseinen pesuhuone on pieni ja ottaen huomioon kaivon sijainti, ei pesuhuoneessa istuvalla henkilöllä ole käytännössä ollut muuta tilaa, kuin istua kaivon päällä tai siten edessä, että se on estänyt veden pääsyn lattiakaivoon. Pienessä pesutilassa veden pitää päästä virtaamaan esteettä lattiakaivoon. Normaali veden virtaama suihkusekoittajasta on 12 litraa / minuutissa. Tällaisen virtaaman lattiakaivo viemäröi kevyesti, eikä vesi pääse tulvimaan ulos oviaukosta. Mikäli veden pääsy lattiakaivoon estetään, tulvimista tapahtuu.
Vakuutusyhtiö katsoo, että vahingosta toimitettujen tietojen perusteella voidaan todeta, että pelkästään suihkussa pitkään oleminen ja veden valuttaminen ei aiheuta äkillistä vahinkoa asunnonrakenteille. Toimitettujen tietojen mukaan lattiakaivo on vahingon jälkeen vetänyt normaalisti ja eikä A ole kertomansa mukaan huomannut tulvimista poistuessaan suihkusta.
Vakuutusyhtiö toteaa, että selvitysten perusteella voidaan tulkita, että vahinko on aiheutunut, kun vesi on päässyt rakenteeseen rakenteiden liittymiskohdista, sekä siitä syystä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Kylpyhuoneeseen johtavilla rappusilla on havaittu valumajälkiä ja vakuutetun asunnon laminaattipinnoite on ollut kostea. Näiden tietojen perusteella voidaan päätellä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt, sillä se on ohjautunut kylpyhuoneesta ulos sille kuulumatonta reittiä pitkin. Vahinko on voinut aiheutua myös edellä mainittujen tapojen yhteisvaikutuksesta. Näin ollen yhtiö katsoo, että mikäli vahinkotapahtuma on aiheutunut siitä syystä, että vesi on ohjautunut rakenteisiin puutteellisesta kylpyhuoneen kunnon takia, ei kyseessä ole A:n tuottamuksesta aiheutunut vahinko. Mikäli vahingon syynä on ollut se, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt, on kyseinen vahingon aiheutumisen syy rajattu pois korvattavien vahinkojen piiristä rajoitusehdon mukaisesti.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.
Yksityishenkilön vastuuvakuutusehtojen (voimassa 1.11.2021 alkaen) kohdan 2 mukaan Vakuutuksesta korvataan vakuutetun yksityishenkilönä toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyön tiin. Korvaus edellyttää, että vahinko todetaan yhden vuoden sisällä vahingon aiheutumisesta. Voimassa olevan oikeuden mukaan vahinkojen korvaamisen lähtökohtana on, että jokainen vastaa itse kohdalleen osuneesta vahingosta, ellei voida osoittaa, että joku toinen on vastuussa aiheutuneesta vahingosta.
Ehtojen kohdan 3 (Vakuutusturvien rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, (…) joka aiheutuu siitä, että suihku-, käyttö- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt (…) eikä vahinkoa, (…) joka aiheutuu kosteudesta tai homesienestä, joka on seurausta rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta (…).
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, tuleeko vuokra-asunnossa aiheutunut vesivahinko korvata A:n vastuuvakuutuksesta ja tarkemmin siitä, soveltuvatko suihku- tai kylpyveden lattiakaivoon pääsyn estymisestä ja rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen tai rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta aiheutuvasta kosteudesta aiheutuvia vahinkoja koskevat rajoitusehdot tapaukseen. Näyttötaakka rajoitusehtojen soveltumisesta on vakuutusyhtiöllä.
Vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski. Korvausvastuu edellyttää tuottamuksellisen teon tai laiminlyönnin lisäksi syy-yhteyttä teon tai laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä. Lisäksi vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus.
A:n osalta korvausvastuuta As Oy:tä ja alakerran asunnon omistajaa kohtaan on arvioitava vahingonkorvauslain perusteella. Vuokralainen on siis velvollinen korvaamaan sellaiset vahingot, jotka vuokralainen on aiheuttanut laiminlyönnillään tai huolimattomalla menettelyllään. Siten pelkkä jonkin vahingon aiheutuminen vuokra-aikana ei automaattisesti perusta vuokralaiselle vahingonkorvausvastuuta tästä vahingosta. Vahingonkärsineillä on näyttötaakka siitä, että vahinko on aiheutunut A:n tuottamuksellisen menettelyn seurauksena.
FINElle toimitetun selvityksen mukaan A on ilmoittanut vuokra-asunnossaan 22.4.2023 sattuneesta vahingosta. A:n ilmoituksen mukaan hänen vakuuttamansa asunnon lattia oli täyttynyt vedellä pidemmän suihkun takia.
LVI-liike A Oy:n lausunnon mukaan he kävivät 24.4.2023 asunnossa etsimässä vesivahingon aiheuttajaa huoltomiehen pyynnöstä. Käynnillä kylpyhuoneen lattiakaivon kautta viemäriä kuvattiin kameralla noin metrin päähän eikä mitään poikkeavaa löytynyt. Lattiakaivoon valutettiin myös vettä suihkulla runsaasti ja viemäri veti normaalisti. LVI liikkeen näkemys oli, että vesi pääsee rakenteisiin huonoista silikonisaumoista ja ehkä wc-pytyn väärin asennetusta viemäröintiliitoksesta.
P Oy:n 26.4.2023 tekemän vahinkokartoitusraportin mukaan tutkimuksessa todettiin, että tutkimuspäivänä asunnon laminaattilattian saumat olivat paikoin turvoksissa eteisen laatoituksen rajasta pitkälle asunnon puolelle. Turvonneiden laminaattilattioiden alla havaittiin kosteutta juntta-anturilla. Lattiarakennetta tutkittiin poraamalla reikiä välipohjaan, jossa ei havaittu eristeitä. Koereikiä porattiin yhteensä kolme kappaletta, joista mitattiin välipohjan suhteellista kosteutta. Yhdestä mittaus pisteestä mitattiin korkeasti kohonnut suhteellinen kosteus. Kylpyhuoneen oven edessä olevissa portaissa havaittiin valumisjälkiä ja portaista mitattiin kohonneita pintakosteusarvoja.
Raportin mukaan kylpyhuone on ollut yleiskunnoltaan välttävä ja se on ollut vahinkohetkellä jo teknisen käyttöikänsä lopussa. Kylpyhuoneen lattialaatoituksen ja kynnyksen välissä on huomattavan suuri rako ja yksi lattialaatta on irti kynnyksen edessä. Lisäksi nurkkasilikonit olivat rikki tai puuttuivat kokonaan. Suositeltavissa toimenpiteissä ohjeistetaan, että kylpyhuoneen teknisen käyttöiän, kunnon, sekä mahdollisten laajempien kosteusvaurioiden ennalta ehkäisemiseksi kylpyhuone on suositeltavaa saneerata lähitulevaisuudessa nykyaikaistenrakennusmääräysten mukaisesti hyvää rakennustapaa noudattaen.
FINElle toimittamassaan selvityksessä A on kertonut istuneensa suihkussa. Kartoitusraportista saatujen tietojen mukaan kyseinen pesuhuone on pieni ja lattialla suihkussa istuessaan henkilön on FINEn näkemyksen mukaan istuttava joko kaivon päällä tai edessä. FINE katsoo, että tällaisessa tilanteessa lattialla istuva henkilö estää veden pääsyn lattiakaivoon.
FINE katsoo myös, että toimitettujen selvitysten perusteella kylpyhuone on ollut teknisen käyttöikänsä lopussa ja vedeneristeessä on ollut puutteita. Vesi on päässyt rakenteisiin todennäköisesti jo pidemmän aikaa huonoista silikonisaumoista ja mahdollisesti myös muun muassa wc-istuimen väärin asennetusta viemäröintiliitoksesta. Vakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata kosteusvahinkoa, joka on seurausta rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta. FINE huomauttaa, että kylpyhuoneen rakenteet ja vedeneristykset eivät ole vuokralaisen vastuulla, eikä vuokralainen vastaa kylpyhuoneen puutteellisen kunnon seurauksena aiheutuneista vahingoista. Näin ollen puutteellisesta rakenteesta tai vedeneristyksestä johtuvia vahinkoja ei korvata myöskään vastuuvakuutuksesta.
Nyt todetun kosteusvaurion syy on kuitenkin FINEn näkemyksen mukaan ollut myös se, että A on suihkussa istuessaan estänyt veden vapaan pääsyn lattiakaivoon, jolloin vesi on puutteellisten rakenteiden lisäksi päässyt virtaamaan muualle asuntoon myös kynnyksen yli. Vesivahinko on FINEn näkemyksen mukaan siten ainakin osittain johtunut siitä, veden pääsy lattiakaivoon on estynyt.
FINE toteaa, että kumpikaan edellä esitetyistä vahingon syistä ei vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan ole vakuutuksesta korvattava, joten vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen