Tapahtumatiedot
Asiakas ilmoitti havainneensa 15.6.2025 laajaa ilkivaltaa omistamassaan rakennuksessa. Ilkivallan yhteydessä rakennuksen kaikki ikkunat ja ovet oli rikottu. Ikkunoiden rikkoutumisen seurauksena rakennukseen oli päässyt kosteutta, joka oli vaurioittanut pintoja siten, että maali oli irronnut ja puurakenteet turvonneet. Rakennuksen sisätiloissa kalusteita oli rikottu ja tuhottu. Vesijohtoputket oli sahattu irti ja anastettu. Lisäksi sähköjohdot, sähkökeskuslaitteet sekä dieselgeneraattori oli purettu ja varastettu. Kattilahuoneen ovi oli murrettu, ja huoneessa olleet kupariputket ja sähkökaapelit oli katkaistu. Myös lämpöeristeitä oli rikottu ja kattilan runkoa vaurioitettu.
Asiakas kertoi vahinkoilmoituksessa lisäksi, että hän oli käynyt rakennuksessa viimeksi marraskuussa 2024 sulkemassa tilat talvikautta varten. Tällöin rakennus oli ollut kunnossa. Tämän jälkeen rakennuksessa ei ollut käyty ennen vahingon havaitsemista. Asiakas kertoi tarkoituksenaan olleen remontoida rakennus kesällä 2025 ja muuttaa siihen vakituisesti myytyään asuntonsa. Asiakas oli ottanut rakennukselle vakuutuksen 2.4.2025. Vakuutusta otettaessa rakennuksen käyttötarkoitukseksi oli ilmoitettu normaali asuinkäyttö. Kerrosmääräksi oli ilmoitettu 1–3 ja kokonaisalaksi 500 neliömetriä. Vakuutustiedoissa oli lisäksi merkintä siitä, ettei kohteessa ole käyttövesiputkistoa.
Kohteessa 8.7.2025 tehdystä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan rakennus oli ollut tyhjillään ja lämmittämättä yli kymmenen vuoden ajan. Lisäselvityksenä asiakas toimitti valokuvia kohteesta sekä kunnan rakennusvalvonnan kanssa käymänsä sähköpostikirjeenvaihdon koskien asiakkaan omistaman maa-alueen kaavoitustilannetta. Helmikuussa 2025 rakennustarkastajalle lähettämässään viestissä asiakas kertoi suunnittelevansa rakentavansa aiemmin kasarmirakennuksena toimineeseen rakennukseen asuntoja. Myöhemmässä viestissään asiakas totesi kasarmin pinta-alan asuintilana olevan noin 1 500 neliömetriä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 3.10.2025. Yhtiö katsoi asiakkaan menetelleen vilpillisesti vakuutusta otettaessa ja katsoi, ettei vakuutussopimus siten sido yhtiötä, eikä vahinkoa tämän vuoksi käsitelty vakuutuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan rakennuksessa on yli kolme kerrosta ja sen pinta-ala ylittää 500 neliömetriä. Rakennus ei yhtiön mukaan ole ollut asuinkäytössä. Vahinkotarkastuksessa havaittiin rikotuissa ikkunalaseissa sammalta ja tiloista löytyi ikkunalasia siivottuna ämpäreihin. Yhtiö katsoi valokuvien ja muun selvityksen perusteella, että vauriot ovat syntyneet useiden vuosien aikana ja että rakennukseen on kohdistunut ilkivaltaa pitkän ajan kuluessa.
Asiakas teki asiassa oikaisupyynnön vakuutusyhtiölle ja vaati korvausta rikoksen seurauksena aiheutuneista vahingoista, jotka havaittiin 15.6.2025. Asiakas täsmensi, ettei hän vaadi korvausta sellaisista vioista tai kulumisesta, jotka ovat syntyneet ennen kyseistä vahinkotapahtumaa. Asiakkaan mukaan rakennus oli lumen peitossa toukokuuhun 2025 saakka, mikä hänen käsityksensä mukaan viittaa siihen, että vahinko on tapahtunut keväällä tai alkukesällä 2025. Asiakas kertoi lisäksi, että rakennus oli tarkoitus ottaa asuinkäyttöön kesällä 2025 ja että ensimmäisen kerroksen osalta oli laadittu luonnos kahden asunnon toteuttamiseksi. Asiakkaan mukaan vakuutusta otettaessa lomake ei mahdollistanut osittaisen asuinkäytön ilmoittamista. Korvauspäätöksessä 17.10.2025 vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei asiassa ollut esitetty perusteita muuttaa yhtiön aiempaa päätöstä.
Asiakkaan valitus
Asiakas kiistää vakuutusyhtiön väitteen vilpillisestä tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ja vaatii korvausta kiinteistölle aiheutuneesta ilkivalta- ja varkausvahingosta. Asiakkaan mukaan vahingon syynä on ulkopuolisen tekemä murto, varkaus ja ilkivalta, eikä rakennuksen ikä, kunto tai kuluminen. Asiakas on myös tyytymätön vakuutusyhtiön menettelyyn ja katsoo yhtiön viivytelleen päätöksen antamisessa.
Lisäkirjelmissään asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt näyttöä siitä, että hän olisi antanut virheellisiä tietoja rakennuksen kerrosluvusta tai käyttötarkoituksesta. Asiakas katsoo antaneensa tiedot vilpittömässä mielessä eikä hänen tarkoituksenaan ole ollut johtaa vakuutusyhtiötä harhaan. Asiakkaan mukaan vakuutushakemus verkkopalvelussa ei ole mahdollistanut lisäselvitysten antamista. Asiakas vetoaa myös Vakuutuslautakunnan vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön, erityisesti vuosikertomuksiin 2017 ja 2019, joissa on katsottu, että vakuutussopimuslain 23 §:ää ei voida soveltaa ilman näyttöä vilpillisestä menettelystä.
Asiakas katsoo, että vakuutuksen kohteena on ollut koko rakennuksen sijaan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva erillinen tila, jonka pinta-ala on noin 472 neliömetriä. Tilaan liittyy toiminnallisesti erottamaton kellaritila, jossa sijaitsevat kyseistä tilaa palvelevat tekniset järjestelmät ja putkistot. Asiakkaan mukaan rakennuksen kokonaiskerrosluku ei vaikuta vakuutetun tilan vakuutusriskiin, eikä sillä ole syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Asiakas vetoaa tältä osin myös vakuutussopimuslain 26 ja 27 §:iin. Asiakas katsoo myös, ettei tilapäinen asumattomuus tai teknisten järjestelmien väliaikainen käytöstä poistaminen talvikaudella muuta kohteen luonnetta tai osoita virheellisten tietojen antamista. Asiakas toteaa myös, että vakuutusyhtiön toimittamissa verkkopalvelun lokitiedoissa, asiakkaan ilmoittamaksi kerrosmääräksi on kirjattu 7, vaikka rakennuksen todellinen kerrosluku asiakkaan mukaan on 1–3. Asiakas kertoo myös ilmoittaneensa, että rakennuksessa on käyttövesiputkisto, mutta lokitietoihin on kirjattu, että ei ole. Asiakas katsoo virheiden olevan seurausta vakuutusyhtiön tietojärjestelmän toimintahäiriöihin, eikä niitä siten voida käyttää vakuutuksenottajaa vastaan. Vakuutusyhtiön olisi asiakkaan mukaan tullut tarkentaa tietoja ennen sopimuksen tekemistä.
Rakennuksen kunnon osalta asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole tarkastanut kohdetta ennen vakuutussopimuksen tekemistä, vaan kohde on hyväksytty vakuutettavaksi ilman ennakkohuomautuksia. Asiakkaan mukaan yhtiön esittämät valokuvat ja muut visuaaliset havainnot eivät osoita rakennuksen pitkäaikaista käyttämättömyyttä eivätkä sitä, että kohteen kunto olisi vaikuttanut varkauden tapahtumiseen. Asiakas viittaa myös valokuviin ajalta ennen talvea 2024, jolloin vahinkoja ei ollut havaittavissa. Asiakas katsoo lisäksi, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt selvitystä siitä, että rakennuksen kunto olisi ollut syy-yhteydessä varkauden tai muun rikollisen teon tapahtumiseen. Asiakkaan mukaan yhtiö on sivuuttanut asian varsinaisen riidan kohteen eikä ole arvioinut vahingon määrää tai korvattavuutta. Yhtiö ei myöskään ole esittänyt näyttöä siitä, että vahinko olisi voinut aiheutua ennen vakuutuksen alkamista 2.4.2025.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että rakennus on ollut yli kymmenen vuoden ajan tyhjillään ja lämmittämättömänä. Yhtiö katsoo, että kohteessa on tehty ilkivaltaa jo ennen vuotta 2025, koska kohteessa on havaittu muun muassa ämpäreihin siivottuja rikottuja ikkunalaseja ja lavuaarin osia. Vakuutuksenottaja on yhtiön mukaan antanut vakuutusta haettaessa olennaisesti virheellisiä tietoja. Rakennus on ilmoitettu normaalissa asuinkäytössä olevaksi, vaikka se on ollut pitkään käyttämätön. Lisäksi rakennuksen pinta-ala ja kerrosluku on ilmoitettu virheellisesti. Yhtiön mukaan kohde ei olisi kokonsa vuoksi ollut vakuutettavissa verkkopalvelun kautta, eikä se tyhjillään olon perusteella olisi ollut yhtiön vakuutuskäytännön mukaisesti vakuutuskelpoinen.
Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutussopimuslain 22 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa. Tämän perusteella vakuutussopimus ei sido yhtiötä vakuutussopimuslain 23 §:n perusteella. Vakuutusyhtiö korostaa lisäksi, että näyttövelvollisuus vakuutustapahtuman sattumisesta ja ajankohdasta on korvauksen hakijalla. Tässä tapauksessa vahingon ajankohtaa ja laajuutta tai rakennuksen vahinkoa edeltävää tasoa ei ole voitu luotettavasti osoittaa. Yhtiön mukaan ei voida myöskään sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vahingot ovat syntyneet ennen vakuutuksen voimaantuloa 2.4.2025. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä ajan tai muiden olosuhteiden osalta. Yhtiö katsoo jäävän näyttämättä, milloin ja millä laajuudella varkaus- ja ilkivaltavahinko olisi tapahtunut. Vakuutusyhtiö pyytää asiakkaan vaatimuksen hylkäämistä perusteettomana.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko asiakas laiminlyönyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa vakuutusta otettaessa ja onko hän antanut vakuutuskohteesta vilpillisesti virheellisiä tietoja. Toissijaisesti asiassa on kysymys siitä, onko vahingon osoitettu aiheutuneen vakuutuksen voimassaoloaikana.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 543/1994 22 §:n (Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Vakuutussopimuslain 23 §:n (Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahinkovakuutuksessa täyttäessään 22 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa. Vakuutuksenantajalla on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.
Lainkohdan 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se evätä.
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Yleisten sopimusehtojen, voimassa 20.4.2024 alkaen, kohdan 1.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus alakohdan 1.2.1 (Henkilö- ja vahinkovakuutus) mukaan ennen vakuutuksen myöntämistä vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee antaa todenmukaiset ja täydelliset vastaukset kysymyksiin, joita vakuutusyhtiö esittää vastuunsa arvioimiseksi. Vakuutuskauden aikana vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi viipymättä oikaista vakuutusyhtiölle antamansa tiedot, mikäli he havaitsevat ne vääriksi tai puutteellisiksi.
Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on menetellyt vilpillisesti täyttäessään edellä mainittua tiedonantovelvollisuuttaan, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on tällöin oikeus pitää saamansa vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.
Alakohdan 1.2.2 (Vahinkovakuutus) mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä kokonaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.
Korvausta alennetaan, jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikea ja täydellinen tieto olisi annettu. Korvausta alennetaan sovitun vakuutusmaksun suhteessa vakuutusmaksuun, joka olisi peritty oikean ja täydellisen tiedon perusteella. Vähäinen poikkeama vakuutusmaksuissa ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskorvauksen alentamiseen.
Ehtokohdan 9 (Korvausmenettely) alakohdan 9.1 (Korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 3.4 (Varkaus- ja ilkivaltaturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on
- varkaus tai sen yritys
- ilkivalta, jolla tarkoitetaan ulkopuolisen tahallisesti aiheuttamaa vahinkoa
- murto, jolla tarkoitetaan murtautumista rakenteellisesti ja lujuudeltaan riittävän suojan antavaan lukittuun rakennukseen, rakennuksen tilaan tai muuhun säilytyspaikkaan
- ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta tai sen yritystä, jossa henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi.
Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata
25) vahinkoa (esim. varkausvahinkoa), jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä esim. tapahtuma-ajan, -paikan ja muiden vahingon olosuhteiden osalta.
Ehtokohdan 6.1.1 (Välitön esinevahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. […]
Asian arviointi
Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus
Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei kotivakuutussopimus sido yhtiötä, koska asiakas on antanut vilpillisesti virheellisiä tietoja rakennuksen koosta, käyttövesiputkiston olemassaolosta ja rakennuksen käyttötarkoituksesta. Asiakkaan täyttämän verkkolomakkeen mukaan rakennus on 1–3-kerroksinen ja pinta-alaltaan 500 neliömetriä, vaikka vahinkotarkastusraportin mukaan rakennuksessa on yli kolme kerrosta ja sen pinta-ala ylittää 500 neliömetriä. Kohteessa on myös käyttövesiputkisto, vaikka asiakas on verkkolomakkeella ilmoittanut, ettei ole. Lisäksi asiakas on ilmoittanut rakennuksen olevan asumiskäytössä, vaikka se on ollut kymmenen vuotta tyhjillään.
Asiakas on kirjelmässään kertonut ilmoittaneensa tiedot siinä laajuudessa kuin vakuutusyhtiön verkkolomake on mahdollistanut. Asiakkaan mukaan hänen tarkoituksenaan on ollut vakuuttaa ainoastaan noin 472 neliömetrin suuruinen rakennuksen ensimmäinen kerros kellaritiloineen, eikä koko rakennusta. Asiakas on katsonut, ettei rakennuksen kokonaiskerrosluvulla ole ollut merkitystä vakuutusriskin arvioinnissa. Käyttötarkoituksen osalta asiakas on viitannut suunnitelmaansa ottaa rakennus asumiskäyttöön remontin jälkeen. Asiakas on katsonut, ettei hän ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan, eikä ainakaan vilpillisesti. Asiakkaan mukaan hän on vastannut esitettyihin kysymyksiin vakuutustarkoituksensa mukaisesti. Lomakkeelle ei ole ollut mahdollista kirjata lisätietoja.
Asiakas on lisäksi viitannut vakuutussopimuslain 26 ja 27 §:iin, joiden osalta lautakunta toteaa, etteivät kyseiset säännökset liity arvioitavana olevaan asiaan.
Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan vastuulla on antaa vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin oikeat ja täydelliset vastaukset siltä osin kuin tiedoilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Velvollisuus rajoittuu siten annettuihin kysymyksiin vastaamiseen. Lain 23 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja on vahinkovakuutuksessa täyttäessään tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa.
Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993 vp, s. 35) mukaan vilpillisyydellä tarkoitetaan menettelyä, jossa vakuutuksenottaja toimii hyötymis- tai hyödyttämistarkoituksessa velvollisuuksiensa vastaisesti.
Lautakunta toteaa, että asiassa on ensin arvioitava, onko asiakas antanut vakuutuksenantajalle virheellisiä tai puutteellisia tietoja, ja mikäli on, onko menettely ollut vilpillistä. Näyttötaakka virheellisten tietojen antamisesta ja vilpistä on vakuutusyhtiöllä.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella verkkolomakkeella on ollut valittavissa kerrosmääräksi vaihtoehdot 1–3 tai 4+, joista asiakas kertomansa mukaan on valinnut vaihtoehdon 1–3. Vakuutusyhtiön laatiman tarkastusraportin sekä asiakkaan toimittamien valokuvien perusteella rakennuksessa on kuitenkin ainakin neljä kerrosta.
Verkkolomakkeella on lisäksi kysytty rakennuksen kokonaispinta-alaa eli kerrosalaa neliömetreinä. Asiakas on kertonut ilmoittaneensa verkkolomakkeella pinta-alaksi 500 neliömetriä, vaikka rakennuksen kokonaispinta-ala on ollut suurempi, koska hänen tarkoituksenaan on ollut vakuuttaa vain ensimmäinen kerros kellaritiloineen. Vakuutusyhtiön mukaan verkossa ei voi vakuuttaa yli 500 neliömetrin rakennusta.
Lautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 22 §:n mukaisesti asiakkaan on annettava vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin oikeat ja täydelliset vastaukset. Asiakas on kertonut tarkoituksenaan olleen vakuuttaa vain osa rakennuksesta. Verkkolomakkeen mukaan kysymykset koskevat kuitenkin koko rakennusta ja asiakkaan on tullut ymmärtää, ettei verkkolomakkeella voi antaa tietoja vain osasta rakennusta. Lautakunta katsoo asiakkaan antaneen väärän tiedon kerrosten lukumäärästä sekä pinta-alasta.
Käyttötarkoitukseksi asiakas on kertonut ilmoittaneensa rakennuksen olevan asuinkäytössä, koska rakennuksen ensimmäinen kerros on ollut tarkoitus ottaa myöhemmin asuinkäyttöön. Vakuutusyhtiö ei ole toimittanut selvitystä siitä, mitä lomakkeella on käyttötarkoitukseen liittyen kysytty. Selvitystä ei ole myöskään vastausvaihtoehdoista. Vakuutusyhtiön toimittamassa tulosteessa on tiedot, ettei asunto ole vuokrattuna toiselle tai liiketoiminnan käytössä. Asuinkäytöstä ei tulosteessa ole merkintää. Lautakunta katsoo kuitenkin sekä asiakkaan että yhtiön antamien kirjelmien perusteella olevan riidatonta, että asiakas on verkkolomakkeella ilmoittanut rakennuksen olevan asuinkäytössä.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta toteaa olevan riidatonta, ettei rakennus ole tosiasiassa ollut asuinkäytössä asiakkaan täyttäessä verkkolomakkeen. Huomioiden myös pitkän ajanjakson, jonka rakennus on kartoitusraportin mukaan ollut tyhjillään ja lämmittämättä sekä kartoitusraportista tehtävissä olevat havainnot rakennuksen kunnosta, katsoo lautakunta asiakkaan antaman tiedon rakennuksen asuinkäytöstä olevan virheellinen. Lautakunta toteaa myös, ettei asuinkäyttöä koskevan tiedon virheellisyyttä ole arvioitava toisin sillä perusteella, että asiakas on kunnan rakennustarkastajan kanssa käymänsä, laajemmin kaavoitus- ja rakennusoikeusasioita koskevan sähköpostikeskustelun yhteydessä kertonut suunnittelevansa rakentavansa rakennukseen asuntoja.
Käyttövesiputkiston osalta asiakas on kertomansa mukaan verkkolomakkeella ilmoittanut, että rakennuksessa on putkisto, mutta vakuutusyhtiön toimittaman tulosteen mukaan vastaus putkistoa koskevaan kysymykseen on ollut ei. Yhtiön toimittaman kuvaruutukaappauksen perusteella verkkolomakkeella kysytään, onko talossa käyttövesiputkisto. Yhtiön toimittamassa tulosteessa, jossa on tiedot asiakkaan antamista vastauksista, on kirjattuna, että talousvesiputkistoa ei ole. Yhtiö ei ole esittänyt selvitystä verkkolomakkeella esitettyjen kysymysten ja tulosteelle kirjautuneiden tietojen välisestä yhteydestä ja käytetystä terminologiasta. Tältä osin jää epäselväksi, mitä asiakas on käyttövesiputkistoa koskevaan kysymykseen vastannut eikä siltä osin voida toimitetun aineiston epäselvyyden perusteella katsoa asiakkaan antaneen vääriä tietoja.
Vakuutusyhtiö on toimittanut kuvaruutukaappaukset verkkosivuilla asiakkaalle esitetyistä kysymyksistä sekä järjestelmistä saadut lokitiedot asiakkaan antamista vastauksista. Vakuutusyhtiö on nimennyt asiakkaan antamista vastauksista toimittamansa tulosteen lokitiedoiksi ilman selitystä siitä, miten tietoja tulisi tulkita. Tulosteessa näkyvät tiedot eivät kaikilta osin vastaa asiakkaan verkkolomakkeella näkemiä kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja eikä tietojen perusteella voida todeta, mitä asiakas on verkkolomakkeella kuhunkin kysymykseen vastannut. Esimerkiksi vakuutusyhtiön toimittaman tulosteen perusteella kerroslukumäärän kohdalle on kirjattu numero 7. Vakuutusyhtiö ei ole selittänyt, miksi lomakkeella näkyy luku 7, vaikka osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että asiakas on ilmoittanut kerroslukumääräksi 1-3.
Yhtiö ei myöskään ole toimittanut kattavaa selvitystä verkkolomakkeen sisällöstä, asiakkaalle esitetyistä kysymyksistä, vastausvaihtoehdoista tai kysymyksiin liittyneistä lisätiedoista. Asiakas on myös esittänyt selvitystä rakennuksen käyttöönottoa koskevista suunnitelmistaan. Näin ollen epäselväksi jää, mikä on ollut asiakkaan todellinen käsitys verkkolomakkeella kysytyistä kysymyksistä ja niihin annettavista vastauksista sekä niiden merkityksestä vakuutuksen myöntämiselle.
Näissä oloissa lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin luotettavasti todeta asiakkaan antaneen verkkolomakkeella virheellisiä tietoja vilpillisesti.
Näin ollen lautakunta katsoo vakuutussopimuksen sitovan vakuutusyhtiötä ja sopimuksen olleen voimassa 14.7.2025 asti, jolloin sopimus on päättynyt maksamattomana.
Vahingon korvattavuus
Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on esimerkiksi varkaus, ilkivalta tai murto. Ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä tapahtuma-ajan, -paikan ja muiden vahingon olosuhteiden osalta.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vahinko on syntynyt ajanjaksolla marraskuu 2024 – 15.6.2025. Vakuutus on tullut voimaan 2.4.2025. Rakennuksessa on todettu muun muassa rikottuja ikkunoita, ikkunalasisirpaleiden sammaloitumista sekä sisätiloihin kerättyjä lasinsirpaleita, mikä viittaa siihen, että vahinkoa on syntynyt pidemmän ajan kuluessa. Rakennus on lisäksi ollut pitkään tyhjillään. Vahingon kunnosta ennen vahinkoa ei asiakkaan kertomuksen tueksi ole esitetty valokuvia tai muuta luotettavaa selvitystä.
Lautakunta katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella voida luotettavasti todeta, että vahinko tai olennainen osa siitä olisi aiheutunut vakuutuksen voimassaoloaikana. Asiakkaan esittämä selvitys siitä, että rakennukseen ei ole päässyt talviaikaan runsaan lumen vuoksi, ei yksin osoita vahingon ajoittumista vakuutuksen voimassaoloaikaan.
Edellä todetuin perustein lautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että kyseessä olisi vakuutusehtojen mukainen, vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut korvattava vakuutustapahtuma. Näin ollen lautakunta pitää yhtiön päätöstä olla korvaamatta vahinkoa vakuutusehtojen mukaisena.
Vakuutusyhtiön menettely
Asiakas on valituksessaan moittinut vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn pitkää kestoa. Vakuutuslautakunta toteaa, että se antaa ratkaisusuosituksia asiakkaan lautakunnalle esittämistä vakuutussuhteeseen liittyvistä lain ja vakuutusehtojen tulkintaa sekä soveltamista koskevista erimielisyyksistä. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn menettelytapavalvonta. Toimivaltainen viranomainen on Finanssivalvonta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Kukkonen
Jäsenet
Kuosa
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho