Tapahtumatiedot

Puhelimessa 25.6.2025 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan purjeveneen masto katkesi merellä purjehdittaessa vastatuuleen 25.6.2024.

Asiakkaan antaman kirjallisen vahinkokuvauksen mukaan vahinkohetkellä oli erittäin puuskainen tuuli. Suurin Ilmatieteenlaitoksen hiukan suojaisemmassa olosuhteessa mittaama puuska oli vahinkohetkellä 13,5 metriä sekunnissa. Aallokko oli isoa ja isoimmat aallot löivät kannelle. Purjeet olivat reivattuna pienimilleen kelin mukaisesti. Maston yläosasta kuului ääni ja se katkesi yllättäen kohti merta. Tämän jälkeen isopurjeen puomi osui veteen ja veneen kanteen. Jäljelle jääneeseen mastoon kohdistui voimakas kuormitus, joka johti sen katkeamiseen myös kannen tasolta. Miehistö yritti nostaa purjeen takaisin veneeseen, mutta se oli mahdotonta painon vuoksi. Vene oli lähellä kivikkoa, jolloin maston irrottaminen purjeineen oli ainut vaihtoehto veneen ja miehistön turvallisuuden takaamiseksi. Asiakas yritti käynnistää moottoria mutta potkuri jumiutui meressä olleeseen isopurjeen köyteen. Taustatiedoksi asiakas kertoi, että vene vaurioitui myrskyssä marraskuussa 2024 kotisatamassa ja runko korjattiin tuolloin veneen vakuutuksesta. Mastoa ei tuolloin tarkastettu lainkaan. Keväällä 2024 tehdyssä runkotarkastuksessa vene ja masto todettiin olevan täysin kunnossa.

X Oy tarkasti veneen vauriot 11.7.2025. Vahinkotarkastusraportin 23.7.2025 mukaan purjeveneen masto kaatui 25.6.2025 merellä. Tapahtuman seurauksena koko masto vantteineen upposi merenpohjaan noin 30 metrin syvyyteen. Raportin mukaan kyseessä oli kokenut purjehtia ja hyvin ylläpidetty vene. Vahinko ei tapahtunut poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Masto oli täysin menetetty, eikä sitä voitu tarkistaa vaurioiden tai murtumien syiden selvittämiseksi. Raportin johtopäätösten mukaan veneen yleiskunto ja omistajan kokemus puoltavat sitä, ettei kyseessä ole hoidon laiminlyönti tai käyttäjävirhe. Koska sääolosuhteet olivat tavanomaiset, eikä äkillisiä ulkoisia tekijöitä ole osoitettavissa, vahingon syy jää epäselväksi.

X Oy:n lisälausunnossa 24.7.2025 todetaan, ettei marraskuussa 2024 sattunut vahinko liity tähän vahinkotapahtumaan, koska aiemassa vahingossa vaurioita oli peräpeilissä ja kaidetolpassa. Nämä eivät sijaitse lähelläkään mastoa, joten ei ole nähtävissä syy-yhteyttä aiemman ja nyt sattuneen vahingon välillä. Tarkastusraportin 2024 ja asiakkaan kertoman mukaan tuolloin mastoon ei osunut mikään. Lisäksi lausunnossa todetaan, että jos masto on katkennut, niin todennäköisesti se johtuu alimmaisten sivuvanttien katkeamisesta tai murtumisesta. On myös mahdollista, että saalinkien kiinnikkeet ovat pettäneet. Syynä ei ole takavantti, koska asiakas kertoo sen olleen ehjä, kun masto katkesi ja asiakas kertoi katkaiseensa sen erikseen irrottaessaan mastoa.

Vakuutusyhtiö teki 25.7.2025 asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, ettei asiassa ole näytetty toteen minkään vakuutetun riskin perusteella korvattavaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Yhtiö totesi, että Ilmatieteenlaitoksen lähimmän säähavaintoaseman mukaan suurin mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus oli ollut 9,8 metriä sekunnissa vahingon sattumispäivänä. Yhtiö totesi tuulen olleen navakka, mutta se ei täyttänyt tai ylittänyt vakuutusehtojen luonnonilmiökohdassa määritellyn kovan tuulen aiheuttaman korvattavan vahingon keskituulen nopeuden rajaa 14 metriä sekunnissa. Säähavaintojen perusteella ei ollut osoitettu, että luonnonolosuhteet olisivat olleet vahingon ajankohtana vahinkopaikalla poikkeukselliset. Vahinko ei ollut myöskään törmäysriskistä korvattava, koska vahinkotapahtumatietojen mukaan veneellä ei ollut törmätty mihinkään maston katkeamisen hetkellä tai ennen katkeamista. Vahinko ei ollut korvattava rikkoutumisriskistä, koska vahinkotapahtumatietojen tai X Oy:n lausunnosta ei käynyt ilmi mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, josta maston katkeaminen olisi seurausta. Lisäksi yhtiö totesi, että rikkoutumisvahinkona ei rajoitusehdon mukaan korvata tuulen tai aallokon aiheuttamaa vahinkoa. Tässä tapauksessa rikkoutumisen syyksi ei ollut osoitettu muuta syytä kuin tuuli tai aallokko. Asiakkaan mainitseman marraskuussa 2024 sattuneen vahingon osalta vakuutusyhtiö vetosi X Oy:n 24.5.2025 antamaan lisälausuntoon ja katsoi että selvitysten perusteella ei ollut näytetty adekvaattista syy-yhteyttä veneen edellisen vaurioitumisen ja maston katkeamisen välillä.

A haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen katsoen, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa kertoa vakuutuksen olennaisista rajoitusehdoista vakuutuksenottajalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Muutoksenhaun mukaan asiakkaalle ei ollut vakuutustarjouksen mukana toimitettu tuoteselostetta. Asiakas katsoi luonnonilmiöturvan tuulirajoituksen olevan sellainen olennainen vakuutusturvan rajoitus, josta vakuutusyhtiön olisi tullut kertoa asiakkaalle ennen vakuutuksen solmimista. Koska tietoa ei ollut annettu, on vakuutus tullut voimaan luonnonilmiövahingot kattavana, eikä vakuutusyhtiö voi korvauspäätöksessään vedota keskituulen nopeutta koskevaan rajoitusehtoon. Vahingon sattumisajan olosuhteista annetun selvityksen perusteella kyseessä on vakuutuksesta korvattava luonnonilmiövahinko. Lisäksi asiakas vaati, että vakuutuksesta tulee korvata myös veneen säilytykseen ja huolehtimiseen liittyvät lisäkustannukset. 

Vakuutusyhtiö teki 4.11.2025 asiassa kielteisen korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiö kiisti tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vedoten vakuutusmyyjän antamaan selvitykseen siitä, kuinka myyjä on yleensä myyntitilanteissa toiminut sekä vakuutusyhtiön sisäiseen myyntiohjeistukseen, jonka mukaan, jos asiakas ei asioi verkkopalvelussa, toimitetaan vakuutustietoasiakirjat asiakkaalle tarjousvaiheessa sähköpostilla, url-linkkinä tai tulostettuna. Lisäksi yhtiö totesi asiakkaan allekirjoituksellaan 3.7.2019 vahvistaneen sen, että hänen kanssaan on käyty vakuuttamistilanteessa keskustelua eri vakuutusvaihtoehdoista ja olennaisista rajoituksista. Lisäksi yhtiö katsoi, ettei kyseessä ole poikkeuksellinen, yllättävä tai ankara ehto ottaen huomioon vakuutusalan käytännöt. Yhtiö myös katsoi, ettei asiakkaan veneilykokemuksen vuoksi kovan tuulen vaatimuksen erillinen läpikäynti myyntitilanteessa ole ollut tarpeen. Yhtiö totesi, että asiakkaalle on toimitettu 30.7.2019 vakuutuskirja sekä vakuutusehdot postitse jo ennen vakuutuksen voimaantuloa 5.8.2019. Vakuutuksenottaja on ollut velvollinen tutustumaan huolellisesti saamiinsa vakuutusehtoihin sekä vakuutuksen sisältöön.

Asiakkaan vaatimien veneen säilytykseen ja huolehtimiseen liittyvien kulujen osalta vakuutusyhtiö teki 10.11.2025 kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi, että koska kyse ei ole korvattavasta vahingosta, eivät myöskään säilytyksestä ja huolehtimisesta aiheutuneet kustannukset voi tulla vakuutuksesta korvattavaksi. Lisäksi yhtiö totesi, että lisäksi osa korvattavaksi vaadituista kustannuksista ei ole myöskään vahingon määrän laskentaperusteita määrittävien vakuutusehtojen mukaisesti lainkaan vakuutuksesta korvattavia.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan, onko kielteinen korvauspäätös vakuutussopimuksen ja pakottavan lainsäädännön mukainen.

Asiakas katsoo vakuutusyhtiön laiminlyöneen vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Valituksen mukaan asiakas on pyytänyt veneellensä tarjouksen venevakuutuksesta. Vakuutusyhtiön edustaja on toimittanut asiakkaalle tarjouksen sähköpostilla 2.7.2019. Tarjouksen mukana on toimitettu tarjousliite samalla päivämäärällä. Muita liitetiedostoja sähköpostissa ei ole ollut. Tarjouksen toisella sivulla on tuoteselosteita koskeva lista mahdollisista liitteistä, joita tarjouksessa voi olla. Yhdenkään tuoteselosteen kohdalla ei ole merkintää, jonka mukaan se olisi toimitettu asiakkaalle tarjouksen yhteydessä. Tarjouksen ainut liite on tarjousasiakirjan lopussa ollut ”henkilötietojen käsittely” -asiakirja. Asiakas hyväksyi tarjouksen täyttämällä ja allekirjoittamalla kyseisen tarjouksen. Asiakas katsoo, että edellä todetun perusteella olevan selvää, ettei asiakkaalle ole toimitettu vakuutusta koskevaa tuoteselostetta ennen vakuutuksen voimaan saattamista.

Asiakas viittaa vakuutussopimuslain 5 §:ään ja 9 §:ään sekä niitä koskeviin esitöihin ja toteaa, että Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksista löytyy useita tapauksia, joissa lautakunta on katsonut, ettei vakuutusyhtiöllä ole oikeutta vedota vakuutusturvaa olennaisesti rajoittavaan ehtoon, mikäli se on laiminlyönyt kertoa siitä vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen tekoa. Asiakas vetoaa tältä osin Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin FINE-064404, FINE-008575 ja FINE-004920.

Asiakas toteaa, että tiedonantovelvollisuuden täyttämisen arvioinnissa merkityksellisiä ovat vain ennen sopimuksen tekemistä annetut tiedot, joten sillä mitä tietoja vakuutuksenottajalle on mahdollisesti annettu sopimuksen tekemisen jälkeen, ei ole asian arvioinnin kannalta mitään merkitystä. Asiakas toteaa, että tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei ole toimittanut mitään näyttöä siitä, että vakuutustietoasiakirjat olisi toimitettu asiakkaalle. Päinvastoin asiakkaan toimittamasta sähköpostiviestistä 2.7.2019 ilmenee, ettei asiakkaalle ole toimitettu ”Pohjantähtiturva Venevakuutus” -tuoteselostetta tai edes vakuutusehtoja.

Lain esitöiden mukaan olennaisia rajoituksia ovat kaikki sellaiset ehtomääräykset, joka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan olennaista rajoitusta siitä, mitä vakuutuksen hakija tavallisesti voi olettaa kyseisen vakuutuksen kattavan. Lain esitöiden mukaan sillä, että jokin tietty ehtomääräys on jossain tietyssä vakuutuslajissa yleinen ja ollut siinä pitkään käytössä, ei ole vaikutusta sen olennaisuuden arvioinnin kannalta. Näin ollen vakuutusyhtiön väitteellä siitä, että kyse olisi alalla vakiintuneesta ehtokohdasta ja yleisesti tiedossa olevasta perusperiaatteesta, ei ole vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden arvioinnin kannalta mitään merkitystä. Voimassa olevan oikeuden mukaan ehtomääräyksestä tulee kertoa vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen tekoa, mikäli kyseessä on vakuutusturvan olennainen rajoitus.

Vakuutusyhtiön väitteeseen siitä, että asiakkaan veneilykokemuksen perusteella kovan tuulen vaatimusta ei olisi tässä tapauksessa tarvinnut käydä asiakkaan kanssa läpi, asiakas vastaa, että tässä tapauksessa ei ole perusteita katsoa, että asiakkaan subjektiivisten ominaisuuksien vuoksi hänen tiedontarpeensa vakuutuksen sisällöstä olisi ollut vähäisempi. Asiakas on kuluttaja-asiakas, jolloin tiedontarve on korostunut. Asiakkaalla ei ole ammattinsa, koulutuksensa tai muun sellaisen syyn vuoksi sellaista erityistä vakuutusalan tuntemusta, mikä olisi omiaan vaikuttamaan hänen tiedontarpeeseensa supistavasti. Yksistään kokemus veneilystä ei tee kenestäkään venevakuutuksen sisällön asiantuntijaa siinä määrin, että vakuutusyhtiön, joka tuntee tuotteensa parhaiten, ei tarvitsisi kertoa vakuutuksen hakijalle vakuutuksen olennaisesta sisällöstä ja sen olennaisista rajoituksista.

Asiakas katsoo, että vastaavalla tavalla kuin Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa FINE-064404 koskien sademäärärajoituksia, on luonnonilmiöturvan tuulirajoituksia pidettävä vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisina olennaisina rajoituksina, joista vakuutuksen hakijalle on kerrottava ennen vakuutussopimuksen tekoa. Vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt, että se on toimittanut vakuutuksenottajalle tiedon luonnonilmiöturvan tuulirajoituksesta ennen vakuutussopimuksen tekoa. Näin ollen asiassa on katsottava, että vakuutus on tullut voimaan luonnonilmiövahingot kattavana ilman tuulen vähimmäisnopeutta koskevaa edellytystä.

Asiakas toteaa, että vahinkohetkellä tuuli on ollut navakkaa. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan lähimmän säähavaintoaseman (V), joka on tapahtumapaikkaa suojaisempi, mukaan suurin mitattu 10 minuutin keskituulennopeus on ollut 9,8 m/s vahingon sattumispäivänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tutkimusten perusteella tiedetään, että hetkelliset lyhytaikaiset, 5–10 sekunnin tuulen puuskat ylittävät 10 minuutin keskituulen nopeuden säätilanteen mukaan noin 1,5-kertaisina, enintään noin kaksinkertaisina. Lisäksi esimerkiksi havaintoasemalla R keskituulennopeus on ollut tapahtuma-ajankohtana 12,8 m/s. Asiakas on 4.9.2025 antamassaan selvityksessä kertonut, että vahinkoajankohtana on ollut erittäin puuskittainen tuuli, iso aallokko ja isommat aallot löivät kannelle ja tulivat istumalaatikkoon saakka. Masto on myös ollut tehtyjen tarkastusten mukaan myös täysin kunnossa ennen vahinkoa eikä siinä ole havaittu vaurioita.

Asiakas katsoo, että hänellä on ollut ennen vakuutussopimuksen tekemistä saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää, että tällainen vahinkotapahtuma on luonnonilmiöturvasta korvattava. Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisesti vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seurauksena vahinko tulee siten korvata vakuutuksesta.

Koska kyse on asiakkaan näkemyksen mukaan korvattavasti luonnonilmiövahingosta, katsoo asiakas, että myös veneen säilytykseen ja huolehtimiseen liittyvät kulut tulee korvata vakuutuksesta. Asiakas kertoo, että vene on nostettu ylös halliin, mistä on syntynyt kulua 1 394,60 euroa. Lisäksi veneen kiinnitykset on käyty tarkistamassa satamassa neljä kertaa, mistä on kertynyt ajokilometrejä 36 kilometriä/suunta.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa, että myyjän yleisluonteinen selvitys siitä, miten hän tavanomaisesti toimii myyntitilanteissa, ei yksinään riitä osoittamaan, että näin olisi menetelty juuri nyt käsillä olevassa yksittäisessä tapauksessa. Tältä osin asiakas vetoaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-032650.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa, viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin ja toteaa asiassa olevan kysymys siitä, tuleeko veneelle aiheutunut vahinko korvata vakuutusehtojen vastaisesti vakuutussopimuslain 5 §:n ja 9 §:n perusteella.

Ensisijaisesti vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaalle on vakuutuksen myyntitilanteessa myyjän vakiintuneen käytännön mukaisesti annettu vakuutussopimuslain 5 §:ssä tarkoitetut tiedot vakuutusehdoista. Vakuutusehdon mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen vahingon, jonka on aiheuttanut luonnon poikkeuksellinen olosuhde. Ehdossa on myös selkäasti määritelty, mitkä ovat korvattavan vahingon edellytyksenä olevat poikkeukselliset olosuhteet. Asiakas ei ole väittänyt saaneensa tältä osin virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa vakuutusta ottaessaan. Näin ollen yhtiö katsoo, ettei asiakas ole perustellusti voinut jäädä siihen käsitykseen, että kaikki tuulen aiheuttamaksi ilmoitetut vahingot tulevat korvattavaksi luonnonilmiöriskistä.

Lisäksi yhtiö katsoo, ettei pelkästään yksittäisen sähköpostin (2.7.2019) sisältö todista, etteikö asiakas olisi tietoja saanut toisella viestillä tai paperisena. Asiakkaan kanssa on neuvoteltu vakuutuksesta siten, että ensimmäinen, kyseessä olevan veneen vakuutuksenkin sisältävä vakuutustarjous, on tehty 17.6.2019. Tämän jälkeen tarjousta on asiakkaan toiveiden mukaisesti muokattu. Yhtiö katsoo näytetyksi myyjän kertomuksella, että asiakkaalle on toimitettu vakuutussopimuslain 5 §:n tarkoittamat tiedot lain 5 a §:ssä säädetyllä tavalla. Vakuutuksen myyjä on kertonut hoitaneensa aina tiedonantovelvollisuutensa vakuutusyhtiön edellyttämällä tavalla toimittamalla vakuutustietoasiakirjat asiakkaalle, joko paperisin dokumentein tai sähköisesti. Asiakas on hyväksynyt 2.7.2019 päivätyn tarjouksen 3.7.2019 ja ilmoittanut haluavansa sen voimaan 5.8.20219. Asiakkaalle on 30.7.2019 toimitettu vakuutuskirja ja vakuutusehdot postitse jo ennen vakuutuksen voimaantuloa 5.8.2019.

Toissijaisesti yhtiö toteaa asiassa olevan kysymys siitä, ovatko ehtoihin kirjatut tuulirajat olleet sellainen olennainen tieto, joka olisi pitänyt asiakkaalle ilmoittaa. Yhtiö viitaa vakuutussopimuslain 5 §:ää koskeviin esitöihin ja toteaa, että sen näkemyksen mukaan merkitystä tulee antaa muun muassa sille, millaisia riskejä tyypillisesti kyseessä olevalle omaisuudelle saatavilla olevilla vakuutuksilla ylipäätään on mahdollista vakuuttaa. Vakuutuksenantajalle asetettu tiedonantovelvollisuus ei merkitse velvoitetta kaikkien vakuutusehtojen yksityiskohtaiseen läpikäymiseen. Yhtiö katsoo, että vaikka muutoksenhakija ei olisi saanut tuoteselostetta tai vaikka tuulilukemia ei olisi myyntitilanteessa käyty muutenkaan muutoksenhakijan kanssa läpi, ei ehdossa mainittuja tarkkoja tuulirajoja voida pitää niin keskeisinä, että ne erikseen olisi pitänyt asiakkaalle ilmoittaa. Vakuutusturva kattaa paitsi myrskyn myös kovan tuulen aiheuttamat vahingot eli vakuutus on korvattavuudeltaan vähintäänkin niin laaja, kuin mitä vakuutusalalla yleisesti noudatetaan ja mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Vakuutusehdossa määritelty kovan tuulen tuuliraja on vakiintuneen kovan tuulen tuulirajan käsitteen mukainen, joten ehtoa ei voida pitää missään muotoa poikkeuksellisena tai yllättävänä. Yhtiö toteaa, ettei asiakas ole osoittanut kovalta tuulelta edellyttävän tuulirajan ylittyneen.

Asiakkaan vetoaman Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen FINE-064404 osalta yhtiö katsoo, kyseisen tapauksen poikkeavan nyt käsiteltävänä olevasta tapauksesta siinä, että ehdoissa korvattavalta rankkasadevahingolta vaadittavat sademäärät olivat korkeammat, kuin miten Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla rankkasade oli määritelty. Lisäksi asiakkaalle oli tuoteselosteessa ilmoitettu tarkemmin määrittelemättä, että vakuutus korvaa rankkasateen aiheuttamat vahingot. Lisäksi yhtiö katsoo, ettei asiakas ole osoittanut, että maston katkeaminen on johtunut tuulesta. Maston täytyy kestää Suomen sääolosuhteiden tavanomaiset tuuliolosuhteet, joista vahinkohetkellä on ollut kysymys.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:
- X Oy:n vahinkotarkastusraportti 11.7.2025
- X Oy:n vahinkotarkastusraportin lisälausunto 24.7.2025
- Vakuutusmyyjän asiakkaalle lähettämä venevakuutusta koskeva tarjoussähköposti 2.7.2019
- Sähköpostin liitteenä ollut 2.7.2019 päivätty vakuutustarjous
- Asiakkaan 3.7.2029 allekirjoittama vakuutustarjouksen hyväksymistä koskeva asiakirja, jossa vakuutus on sovittu voimaan 5.8.2019 alkaen.
- Venevakuutuksen tuoteseloste, voimassa 1.4.2018 alkaen.
- Vakuutusmyyjän 1.10.2025 antama selvitys, jossa myyjä toteaa, ettei hänellä ole muistikuvaa tästä yli kuusi vuotta sitten tapahtuneesta myyntitilanteesta tai asiakkaasta. Yleisesti myyjä kertoo, että koko vakuutusedustajauransa ajan hän noudatti aina hyvää vakuutustapaa ja hoiti tiedonantovelvollisuutensa vakuutusyhtiön edellyttämällä tavalla. Vakuutusten myyntitilanteessa myyjä kertoo toimittaneensa vakuutustietoasiakirjat asiakkaalle vakuutusyhtiön edellyttämällä tavalla joko paperisin dokumentein tai sähköisesti. Myyjä kertoo toimineensa vakuutusedustajana eri vakuutusyhtiöissä yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 vuoteen 2021 asti. Koskaan myyjän edustamien vakuutusyhtiöiden tai asiakkaiden taholta ei ole ollut huomautettavaa myyjän myyntiprosessista tai toimintatavoista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön katsottava laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutena ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Asiassa tulee myös arvioitavaksi, onko luonnonilmiöturvaan sisältyvä tuulennopeutta koskeva rajoitus sellainen vakuutusturvan olennainen rajoitus, johon asiakkaan huomio olisi tullut kiinnittää ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Lisäksi kyse on siitä, onko kyseessä venevakuutuksen luonnonilmiöturvasta korvattava vahinko.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n (Tiedot ennen sopimuksen tekemistä) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Saman lainkohdan 3 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.

Vakuutussopimuslain 5 a §:n 1 momentin mukaan ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Venevakuutusehtojen, voimassa 1.8.2021 alkaen, kohdan VE733 (Luonnonilmiö) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen vahingon, jonka on aiheuttanut luonnon poikkeuksellinen olosuhde.

Tällainen poikkeuksellinen olosuhde on
− vahinkopaikkaa lähimmän Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaseman mittaama, myrskyksi tai kovaksi tuuleksi luokiteltava tuuli, jonka 10 minuutin keskinopeus on yli 14 metriä sekunnissa
[…]

Ehtokohdan VE735 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vakuutuksen kohteen rikkoutumisen.
Vakuutus ei korvaa
− tulipalo-, rikos-, luonnonilmiö-, törmäys- tai moottorin rikkoutumisvahinkoja, jotka on ehtokohdissa VE731-VE734 ja VE736 mainittu korvattavaksi tai jätetty korvauspiirin ulkopuolelle
[…]
− tuulen tai aallokon aiheuttamaa vahinkoa
[…]

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa osapuolten välillä olevan riidatonta, että asiakkaan purjeveneelle tässä tapauksessa aiheutunut vahinko ei kuulu venevakuutusehtojen perusteella vakuutuksen korvauspiiriin. Asiakas kuitenkin katsoo vakuutusyhtiön laiminlyöneen vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa vakuutussopimusta tehtäessä, koska hänelle ei ole kerrottu luonnonilmiöturvan ehtoihin sisältyvästä tuulennopeutta koskevasta rajoituksesta, jota hän pitää vakuutusturvan olennaisena rajoituksena. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi asiakas katsoo jääneensä ennen vakuutussopimuksen tekemistä perustellusti siihen käsitykseen, että nyt sattunut vahinko on luonnonilmiöturvasta korvattava.

Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi asiakas katsoo vakuutuksen tulleen voimaan luonnonilmiövahingot kattavana ilman tuulennopeutta koskevaa rajoitusta, ja vaatii vahinkoa korvattavaksi. Lisäksi asiakas vaatii korvausta veneen säilytykseen ja huolehtimiseen liittyvistä kustannuksista.

Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutussopimuslain 5 a §:n mukaan ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla.

Jos vakuutusyhtiö on jättänyt tarpeelliset tiedot antamatta tai antanut vakuutuksesta virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, on vakuutus vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää.

Oliko kyseessä olennainen rajoitus?

Vakuutuslautakunta toteaa, että aluksi asiassa tulee arvioitavaksi, voidaanko vakuutusyhtiön vetoamaa tuulen nopeutta koskevaa rajoitusta pitää sellaisena vakuutusturvan olennaisena rajoituksena, johon asiakkaan huomio olisi tullut kiinnittää ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä. Hakijan yksilöllisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota silloin, kun vakuutuksen ottaminen perustuu vakuutuksen hakijan ja vakuutuksenantajan edustajan välisiin keskusteluihin. (HE 114/1993 vp, s. 27)

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön vetoamaa luonnonilmiöturvaan sisältyvää ehtokohtaa, jonka mukaan luonnon poikkeuksellinen olosuhde on vahinkopaikkaa lähimmän Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaseman mittaama, myrskyksi tai kovaksi tuuleksi luokiteltava tuuli, jonka kymmenen minuutin keskinopeus on yli 14 metriä sekunnissa, on pidettävä sellaisena vakuutusturvan olennaisena rajoituksena, johon vakuutuksen hakijan huomiota on kiinnitettävä ennen vakuutussopimuksen solmimista. Tätä näkemystä tukee myös se, että vakuutussopimuksen tekohetkellä voimassa olleessa tuoteselosteessa on nimenomaisesti mainittu, että vakuutus korvaa vahinkopaikkaa lähimmän Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaseman myrskyksi tai kovaksi tuuleksi luokitteleman tuulen aiheuttaman vahingon.

Onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan?

Vakuutussopimuslaissa ei tarkemmin säädetä siitä, millä tavalla lain edellyttämät tiedot tulee vakuutuksen hakijalle antaa. Lain esitöiden mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot. Tällaisena kirjallisena materiaalina on pidetty tavanomaisesti esimerkiksi vakuutuksen tuoteselostetta. (HE 114/1993 vp, s. 26)

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan asiakkaalle on 2.7.2019 tehty sähköpostilla tarjous venevakuutuksesta. Sähköpostin liitteenä ei ole toimitettu tuoteselostetta tai muita vakuutustietoasiakirjoja. Myöskään vakuutustarjouslomakkeen liitetietoja koskevaan kohtaan ei ole rastitettu yhtään tuoteselostetta. Asiakas on hyväksynyt vakuutustarjouksen 3.9.2019, ja vakuutuksen on sovittu tulevan voimaan 5.8.2019 alkaen. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuskirja ja -ehdot on toimitettu asiakkaalle 30.7.2019.

Vakuutusyhtiö katsoo tiedonantovelvollisuuden tulleen täytetyksi. Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusmyyjän 1.10.2025 antamaan selvitykseen, jossa myyjä kertoo, kuinka on yleisesti menetellyt vakuutussopimusten tekemisessä. Lisäksi yhtiö on vedonnut vakuutusyhtiön sisäiseen ohjeeseen.

Näyttötaakka tiedonantovelvollisuuden täyttymisestä on vakuutusyhtiöllä. Tässä tapauksessa vakuutusmyyjä on selvityksessään yleisluontoisesti kertonut, että hän hoiti tiedonantovelvollisuutensa aina vakuutusyhtiön edellyttämällä tavalla. Lautakunta toteaa, että selvitys ei sisällä yksityiskohtaista kuvausta noudatetusta menettelytavasta. Pelkkää vakuutusmyyjän kertomusta siitä, kuinka hän on yleisesti toiminut myyntitilanteessa tai vakuutusyhtiön sisäistä ohjetta siitä, kuinka vakuutustietoasiakirjat tulee asiakkaalle toimittaa, ei voida pitää riittävänä osoituksena siitä, kuinka tässä yksittäistapauksessa on toimittu.

Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole pystynyt osoittamaan, että asiakkaalle olisi annettu tuoteseloste tai muuten vakuutussopimuslain edellyttämällä tavalla tieto tuulen nopeutta koskevasta rajoituksesta.

Näin ollen lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi täyttänyt sille vakuutussopimuslain 5 §:n nojalla kuuluvan tiedonantovellisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Sillä, mitä tietoja vakuutusyhtiö on antanut asiakkaalle vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen, ei ole merkitystä vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuuden täyttymistä arvioitaessa.

Ottaen huomioon, että esitetyn selvityksen perusteella asiakkaalle on tässä tapauksessa toimitettu vain vakuutuskirja, jossa vakuutukseen ilmoitetaan sisältyvän luonnonilmiöturva, lautakunta katsoo, että asiakas on ennen vakuutussopimuksen tekemistä voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että vakuutus kattaa luonnonilmiöiden aiheuttamat vahingot ilman tuulennopeutta koskevaa rajoitusta.

Sen osalta, kun vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiakkaalle olisi hänen veneilykokemuksensa perusteella tarvinnut kyseisestä rajoituksesta kertoa, lautakunta toteaa, ettei kuluttaja-asiakkaan veneilykokemus tee hänestä venevakuutusten asiantuntijaa.

Koska vakuutukseen ei tiedonantovirheen perusteella sovelleta luonnonilmiöturvan tuulennopeutta koskevia rajoituksia, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiölle ole oikeutta evätä korvausta luonnonilmiöturvan tuulen nopeutta koskevien tietojen perusteella.

Onko kyseessä luonnonilmiöturvasta korvattava vahinko?

Koska vakuutusyhtiölle ei edellä mainituin perustein ole oikeutta vedota luonnonilmiöturvan tuulen nopeutta koskevaan rajoitukseen, tulee asiassa arvioitavaksi, onko vahingon osoitettu aiheutuneen tuulesta luonnonilmiönä ilman sanottua rajoitusta. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on tältä osin näyttötaakka siitä, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut.

Lautakunta toteaa, että sille toimitetun selvityksen perusteella maston katkeamisen syy jää tässä tapauksessa epäselväksi. Asiassa esitettyjen Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan vahinkohetkellä on ollut navakkaa tuulta. Kyseessä ovat kuitenkin olleet melko tavanomaiset tuuliolosuhteet, joita purjeveneen maston tulee lautakunnan näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti kestää. Näin ollen todennäköisenä syynä maston katkeamiseen ei voida pitää tapahtumahetkellä vallinnutta tuulta ja lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että maston katkeamisen on aiheuttanut vakuutusehtojen mukainen luonnon poikkeuksellinen olosuhde.

Yhteenveto

Lautakunta katsoo, että vaikka vakuutusyhtiölle ei tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi ole oikeutta vedota asiassa luonnonilmiöturvan tuulen nopeutta koskevaan rajoitukseen, jää asiassa kuitenkin osoittamatta, että kyseessä olisi tässä tapauksessa luonnonilmiöturvasta korvattava vahinko.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Toukonen

Jäsenet:
Koskinen
Kuosa
Ståhlberg
Yrttiaho