Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalon pihassa sijainnut saunarakennus tuhoutui palossa 16.8.2025. Rakennus oli alun perin vuonna 2015 rakennettu varasto, jonka asiakas oli muuttanut saunaksi kesällä 2025. Saunaa oli vahinkopäivänä lämmitetty ensimmäistä kertaa muutostöiden valmistumisen jälkeen lukuun ottamatta yhtä koekäyttöä. Palo tuhosi rakennuksen kokonaan, ja rakenneosia vaurioitui merkittävästi myös sammutustöiden yhteydessä. Asiakas haki vahingosta korvausta kotivakuutuksestaan.

D Oy suoritti kohteessa vahinkotarkastuksen 19.8.2025. Tarkastuksessa havaittiin, että kiukaan takana hormin läpivientikohdassa seinärakenteet olivat voimakkaasti hiiltyneet. Tarkastajan arvion mukaan palo oli mahdollisesti saanut alkunsa hormista tai hormin läpivientikohdasta.

F Oy selvitti vakuutusyhtiön toimeksiannosta palon syttymissyytä. F Oy:n 19.9.2025 päivätyn palontutkintaraportin perusteella palon syttymiskoh­ta paikantui hormin läpivientiin. Syttymissyiksi arvioitiin joko hormin rakenteellinen vika tai läpiviennin ylikuumentuminen. Hormin rakenteis­sa ei todettu sellaista vikaa, kuten reikää, josta kipinät olisivat voineet päästä rakenteisiin, eikä palon katsottu johtuneen hormimateriaalin viasta. Läpiviennin ylikuumentumista koskevan arvioinnin perusteella palo oli F Oy:n tutkijan mukaan syttynyt kiukaan takana hormin läpivientikohdassa. Hormissa havaittu paikallinen värimuutos tuki tätä arviota. Asennuksessa käytetty liitinhormi oli tarkoitettu kiukaan liittämiseen varsinaiseen lämpöeristettyyn savuhormiin, eikä siinä ollut lämmöneristystä. Tutkija katsoi tämän johtaneen läpiviennin ylikuumentumiseen ja palon syttymiseen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 26.9.2025 vedoten F Oy:n laatimaan palontutkintaraporttiin. Hormin asentamisessa ei yhtiön mukaan ole noudatettu ympäristöministeriön asetuksessa 745/2017 paikalla rakennetulle hormille asetettuja vaatimuksia.

Asiakas haki muutosta päätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhaussa. Asiakas katsoi, ettei palon syttymissyyn selvittämiseksi ollut saatavissa riittävää näyttöä, koska rakennus oli vaurioitunut ja osin tuhoutunut sammutustöissä. Asiakas toi esiin myös, että vahinkoraporttiin oli virheellisesti kirjattu vahinkopäivä saunan ensimmäiseksi käyttökerraksi, vaikka saunaa oli lämmitetty kerran noin viikkoa ennen paloa, jolloin se oli toiminut moitteettomasti. Asiakkaan mukaan kiuas oli asennettu valmistajan ohjeiden mukaisesti käyttäen asianmukaisia materiaaleja, ja kiukaan käyttöönottoon liittyvä lämmitys oli suoritettu käyttöohjeiden mukaisesti. Lisäksi saunan rakentajalla oli rakennusalan koulutus. Asiakas korosti sammutustöiden voimakkuutta ja vaikutusta palon jälkien arviointiin. Paikalla oli useita paloautoja sekä ambulanssi. Sammutuspaikalta oli myöhemmin löytynyt esimerkiksi työkaluteline, joka oli vaurioitunut sammutustöissä, mutta jota palotarkastaja ja vakuutusyhtiön tutkija eivät olleet havainneet. Asiakkaan mukaan tutkinnassa ei ole riittävästi huomioitu sammutustöiden aiheuttamaa materiaalin tuhoutumista ja siirtymistä. Asiakas toi esiin, että useita palon syttymissyyn arvioinnin kannalta keskeisiä osia oli tuhoutunut tai vaurioitunut pahoin. Muun muassa kiuas, savuhormi, räystäskourut ja piipun sadehattu olivat vääntyneet ja osin tunnistamattomassa kunnossa. Lisäksi kiukaan vesisäiliö, palosuojalevyt, hormin läpivientisuojus sekä teräksiset läpivientikaulukset olivat tuhoutuneet kokonaan.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään sisäisen muutoksenhaun yhteydessä.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan saunarakennuksen vahingon täysimääräisesti 35 000 euron suuruisena. Asiakas katsoo, että sammutustöiden aiheuttama laaja tuhoutuminen on estänyt palon syttymissyyn luotettavan selvittämisen. Asiakkaan näkemyksen mukaan palon todellinen syttymissyy on ollut kipinä, joka on ulkopuolelta päässyt kytemään räystäs- tai kattorakenteisiin. Asiakas kiistää vakuutusyhtiön väitteen rakennusvirheestä. Asiakkaan mukaan sauna on rakennettu käyttäen virallisia ja tunnettujen valmistajien tuotteita sekä noudattaen valmistajien antamia asennusohjeita ja voimassa olevia määräyksiä.

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin ja toistaa niissä esitetyn kannan perusteluineen. Yhtiön mukaan vakuutuksesta korvattavan tulipalon edellytyksenä on, että vahinko on seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Arviointi tehdään vahingon syyn, ei sen seurauksen perusteella. Palojälkien perusteella tulipalon katsotaan saaneen alkunsa kiukaan takaa savuhormin läpivientikohdasta, missä seinärakenteet olivat voimakkaasti hiiltyneet. Yhtiön mukaan kiuas oli liitetty savuhormiin asennusohjeiden vastaisesti siten, että käytetty savuhormi oli eristämätön, mikä on johtanut hormin ulkopinnan merkittävään kuumenemiseen. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei palanut hormirakenne ole täyttänyt ympäristöministeriön asetuksen (745/2017) mukaisia paloturvallisuusvaatimuksia. Hormin ylikuumeneminen ja sitä seurannut seinärakenteiden syttyminen ovat yhtiön mukaan seurausta rakennusvirheestä, eikä tapahtumaa voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Lisäksi yhtiö toteaa, että palontutkintaraportin perusteella palo ei ole saanut alkunsa hormista ulos päässeistä kipinöistä. Näillä perusteilla yhtiö katsoo korvauspäätöksensä olevan vakuutusehtojen mukainen.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. […]

Ehtokohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irti päässyt tuli
- tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti noussut noki
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtunut räjähdys
[…]

Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja

Ympäristöministeriön asetuksen savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) 5 §:n (Paikalla metallista rakennettu savupiippu) mukaan paikalla metallista rakennetun savupiipun savuhormin materiaalina on käytettävä terästä tai valurautaa, jonka seinämäpaksuus on vähintään neljä millimetriä ja savuhormin lämmöneristeen ulkopuolisena ulkokuorena vähintään 0,5 millimetriä paksua terästä, jos muunlaisten tarvikkeiden kelpoisuutta aiottuun käyttötarkoitukseen ei ole osoitettu suunnitelmassa.

Savupiipun sisäkuoren ympärillä on käytettävä yhtenäistä, vähintään kahtena kerroksena limittäen tehtyä 100 millimetrin paksuista A1 luokan lämmöneristettä, jonka korkein käyttölämpötila on vähintään 600 astetta Celsiusta ja lämmönjohtavuus 600 Celsiusasteen keskilämpötilassa on korkeintaan 0,19 Wattia/metriä · Kelviniä (W/ (m · K)).

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko asiakkaan saunan palovahinko korvata kotivakuutuksesta vai onko kyseessä vakuutusehdoissa tarkoitettu rakennus- tai asennusvirheestä aiheutunut vahinko, joka jää vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on korvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irti päässyt tuli. FINE toteaa irti päässeen tulen aiheuttamassa vahingossa lähtökohtaisesti olevan kyse ehtokohdan 5.1.1 mukaisesta palovahingosta. Näin ollen asiassa tulee arvioitavaksi, onko vakuutusyhtiö osoittanut palossa olevan kysymys asennus- tai rakennustyövirheestä taikka rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneesta vahingosta.

Asiassa saadun palonsyytutkintaa koskevan selvityksen perusteella palon syttymiskohta on paikantunut hormin läpivientiin. Tutkinnassa mahdollisiksi syttymissyiksi ovat rajautuneet hormin rakenteellinen vika tai läpiviennin ylikuumeneminen. Selvityksessä ei ole kuitenkaan todettu hormissa sellaista rakenteellista vikaa, kuten reikää, jonka kautta kipinä olisi voinut päästä rakenteisiin ja sytyttänyt palon. Selvityksen mukaan palo on saanut alkunsa läpivientikohdan ylikuumenemisesta. Ylikuumenemisen on katsottu johtuneen siitä, että kiukaan ja varsinaisen hormin välissä on käytetty eristämätöntä liitinhormia.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella FINE katsoo, että savuhormin rakenne ei ole täyttänyt saunan rakentamisajankohtana voimassa olleita rakentamismääräyksiä ja -ohjeita. Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota liitinhormin eristämättömyyteen sekä palojäljissä havaittuun voimakkaaseen hiiltymiseen läpivientikohdassa ja hormin värimuutokseen. Esitetty selvitys osoittaa, että lämmöneristeen puuttuminen todennäköisesti on johtanut hormin ylikuumenemiseen ja siten palon syttymiseen.

Asiassa ei ole esitetty muuta todennäköistä syytä palon syttymiselle. Erityisesti palon syttymistä ulkopuolisesta kipinästä ei voida käytettävissä olevan selvityksen perusteella pitää todennäköisenä, eikä tälle ole saatavissa tukea asiassa esitetystä teknisestä selvityksestä.

Edellä mainitun perusteella FINE pitää todennäköisenä, että tulipalon syttymissyy on ollut virheellisesti toteutettu savuhormirakenne. Koska vakuutusehdoissa on nimenomaisesti rajattu korvauspiirin ulkopuolelle rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneet vahingot FINE katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Kukkonen