Tapahtumatiedot

Paritalon teknisessä tilassa havaittiin vuotovahinko 18.5.2026, kun asuntoon ei tullut lämmintä vettä.

A Oy suoritti 20.5.2025 kohteessa vahinkokartoituksen. Vahinkokartoitusraportin mukaan vuonna 2014 rakennetun paritalon yhteydessä sijaitsevassa teknisessä tilassa kylmän käyttöveden syöttöputkessa sijaitseva varoventtiili oli vuotanut. Asiakkaan kertoman mukaan veroventtiili oli alkanut vuotamaan varoventtiilin päässä sijaitsevasta käsikäyttönupista ja paineellinen vesi oli suihkunnut teknisen tilan lattia- ja seinärakenteisiin aiheuttaen vahingon. Varoventtiili oli uusittu putkiliikkeen toimesta ennen vahinkokartoitusta, eikä rikkoutunutta varoventtiiliä ollut nähtävillä. Teknisessä tilassa on lattiakaivo. Raportin mukaan teknisen tilan maalatun betonilattian ja kipsiseinien liittymäkohdat ovat epätiiviitä.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 26.5.2025 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että vahinko oli aiheutunut asennusvirheestä. Yhtiö totesi, että varoventtiililtä on puuttunut ulospuhallusputki, joka siihen Talotekniikka RYL 2002 -julkaisun mukaan tulee liittää. Yhtiö katsoi, että jos asennusmääräyksiä olisi noudatettu rakennusvuonna 2014, olisivat vuotovedet valuneet lattiakaivoon aiheuttamatta vahinkoa. Lisäksi yhtiö huomautti, että teknisessä tilassa on rakennusvirhe, koska sen lattiassa ei ole vedeneristystä seinälle nostoineen. Tältä osin yhtiö viittasi Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteisto, määräykset ja ohjeet vuodelta 2007.

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Muutoksenhaussaan asiakas vetosi siihen, että paritalon toisen asunnon vakuutusyhtiö korvasi vahingon ja vahingon syy, olosuhteet ja toimitettu selvitystä ovat samanlaiset. Lisäksi asiakas vetosi siihen, ettei vahinko ole aiheutunut asiakkaan virheestä.

Vakuutusyhtiö vastasi asiakkaalle, ettei asiassa ole perusteita muuttaa korvauspäätöstä. Yhtiö totesi muun muassa, ettei vahingon korvattavuuden kannalta ole merkitystä sillä, kenen toimesta määräyksiä ja ohjeita on jätetty noudattamatta.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan heidän osuutenaan vahingosta 1 420 euroa.

Asiakas kertoo vahingon aiheutuneen siitä, että kaukolämpöön liitetyn järjestelmän varoventtiili päästi ylipaineen seurauksensa vettä ulos. Vaikka tilassa on viemäri, tapahtui veden purkautuminen niin kovalla paineella, että osa vedestä meni viemäriin ja merkittävä osa suihkusi seinille ja ympäristöön, mistä aiheutui vaurioita rakenteille.

Asiakas toteaa, että kyseessä on kiinteistön yhteisessä käytössä oleva tila, eivätkä he ole itse mitenkään voineet tietää tai vaikuttaa siihen, ettei puhallusputkea ollut asennettu tai että järjestelmässä olisi paineenpurkautumiseen liittyvä riski. Asiasta on tehty reklamaatio myös rakennuttajalle, joka ei ota asiasta vastuuta. Asiakas katsoo, että kyseessä on selvästi äkillinen ja asukkaasta riippumaton vahinko.

Lisäksi asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on kohtuuton ja eriarvoistava, koska naapuriasunnon vakuutusyhtiö on korvannut vahingon naapurin osalta ja koska vahinko ei ole ollut asiakkaan hallinnassa tai ennakoitavissa.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja kertaa tapahtumatietoja. Tapahtumatietojen osalta yhtiö muun muassa toteaa, että vakuutusyhtiön muistiolle on 23.5.2025 kirjattu, että tarkastusraportin mukaan vettä olisi vuotanut käsikäyttönupista, mutta kysyttäessä tarkemmin asiakkaalta, on asiakas kertonut, että vettä on vuotanut varoventtiilin läpi sen vikaannuttua. Yhtiö toteaa, että vahinkokartoittajalle on siis todettu, että vesi on vuotanut varoventtiilin säätönupin kautta ja kysyttäessä asiakkaalta tarkennusta, on asiakas kertonut, että vettä on vuotanut varoventtiilin läpi sen vikaannuttua. Asiakas on maininnut, että vesi on virrannut varoventtiilin putken suuaukosta, ei käsikäyttönupin mekanismista. Asiakas on nähnyt itse vuototapahtuman ja näin ollen hän on pätevä kertomaan vuotokohdan sijainnin. Yhtiö toteaa, ettei varoventtiilissä ole ollut ylivuotoputkea. Varoventtiili toimii päivittäin aina, kun varaaja lämmittää vettä. Lämmityksen yhteydessä vesisäiliön sisällä paine kasvaa, joka ajoittain purkautuu varoventtiilin läpi ulos. On tavanomaista, että varoventtiiliin voi jäädä roska tai muuta vastaavaa, joka jättää varoventtiilin tiivisteen auki ja vuoto tapahtuu. Varoventtiili voi myös rikkoutua jostain syystä. Yhtiö toteaa, että tarkastusraportilla on hieman virheellisesti selvitetty, että varoventtiilin käsikäyttönuppi olisi vuotanut, vaikka oikeasti vettä on valunut varoventtiilin kautta putkiston läpi varoventtiilin vikaannuttua. Vahinkokartoittajan kirjaama vuodon syy kuvaa sitä kohtaa, josta putkistossa vuoto on tapahtunut. Itse varoventtiilin rakennetta vahinkokartoittaja ei ole tutkinut.

Yhtiö toteaa asiassa olevan kiistatonta, että varoventtiilin rikkoutuminen on korvattava vahinkotapahtuma. Korjauskustannus on kuitenkin niin pieni, että ikävähennys ja omavastuuosuus huomioiden korvattavaa osuutta ei jää. Rakenteille aiheutuneet vahingot taas johtuvat asennusvirheistä. Varoventtiilistä on puuttunut ylivuotoputki, joka ohjaa ylivuotoveden suoraan lattiakaivoon, ja vettä on roiskunut myös seinille. Myöskään tilan lattian vedenpitävyyttä ei ole toteutettu määräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Vuonna 2014 voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan lattiakaivollinen tila vedeneristetään. Hyvän rakentamistavan edellyttämät vedeneristysohjeet löytyvät muun muassa teoksesta RIL 107, jossa mainitaan suositus, että vedeneristeen noston seinälle tulisi olla 100 millimetriä. Samoin mainitaan myös määräyksessä RakMk C2 1998, Rakennuksen kosteustekninen toiminta 7.2.3.1 (Ohje), jonka mukaan lattian vedeneristyksen reuna on suositeltavaa nostaa seinälle ainakin 100 mm korkeuteen lattiapinnasta. Edellinen ohje koskee myös muilla materiaaleilla kuin vedeneristeellä toteutettuja rakenteita. Määräys ja ohje kuvaavat sitä tavoitetta, jota vedenpitävien rakenteiden tiiveydeltä vaaditaan. Rakentamismääräys ja RIL 107 -julkaisu esittävät, että lattian ja seinän rajapinnan tule olla vesitiivis. Vahinkokartoitusraportin mukaan ”Teknisen tilan maalatun betonilattian ja kipsilevyseinien liittymäkohdat epätiiviitä”. Rakennusajankohtana toteutetun ja vedeneristettäväksi määritellyn rakenteen tulee olla vesitiivis, eikä näin ole kohteella ollut. Varoventtiili sijaitsee noin metrin korkeudessa lattiapinnasta. Yhtiön mukaan oleellista on se, että vesi on veroventtiililtä lähtien päässyt roiskumaan seinäpinnoille, joten lattian vedeneristeen nostokaan ei olisi estänyt vesivahingon aiheutumista.

Yhtiö myös katsoo, ettei varoventtiilistä vuotaneen veden aiheuttama vahinko ei ole ennalta arvaamaton. Yhtiön mukaan on selvää, että varoventtiilistä, jossa ei ole ylivuotoputkea, tapahtuu vuoto siten, että kun venttiili jää auki, niin vettä roiskuu myös ympäristöön.

Yhtiö toteaa, että kiinteistön omistaja vastaa oman kiinteistönsä kunnosta ja rakenteista eikä se, ettei omistaja havaitse nähtävissä olevaa rakennusvirhettä, tee rakennusvirheen seurauksena aiheutuneesta vahingosta vakuutuksesta korvattavaa. Lisäksi yhtiö toteaa, että lämminvesivaraajan käyttöohjeissa mainitaan veroventtileistä, että varoventtiilin toiminta tulee tarkastaa 3–4 kuukauden välein. Tarkastustilanteessa varoventtiilin vääntönuppia kierretään vastapäivään, jolloin varaajan säiliöstä vapautuu paineellista vettä varoventtiilin poistoputkea pitkin lattiakaivoon. Mikäli tällaisen huoltotoimenpiteen on suorittanut, niin kohteella on ollut heti havaittavissa varoventtiilin ylivuotoputken puuttuminen. Kiinteistöissä on paljon tekniikkaa, jota pitää jatkuvasti seurata ja huoltaa, samoin kiinteistön tekniset ratkaisut tulee tuntea. Varsinkin omakotitaloissa ja paritaloissa tämä jää yleensä omistajien tehtäväksi, kun taas taloyhtiössä on erikseen palkattu huoltoliike, joka hoitaa tämän kaltaiset huoltotoimenpiteet ja seuraa kiinteistön kuntoa. Varoventtiilin rikkoutuminen on ollut asiakkaasta riippumaton tapahtuma, mutta rakennuksen vahinkojen korvattavuutta arvioidaan tällöinkin kohteessa toteutettujen teknisten ratkaisujen perusteella. Kohteessa virhe on tapahtunut jo paljon aikaisemmin, ja vastuussa siitä on venttiilin asentaja, joka ei ole ylivuotoputkea asentanut. Kotivakuutuksen korvattavuuden kannalta sillä ei ole merkitystä, kuka virheen on tehnyt, vaan korvausratkaisu tehdään vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusehdon mukaan rakennusvirheen seurauksena aiheutunutta vahinkoa ei korvata.

Naapurin toisesta vakuutusyhtiöstä saaman korvauksen osalta yhtiö toteaa, ettei sen tiedossa ole, miksi toinen vakuutusyhtiö on päätynyt korvaamaan rakennusvirheen seurauksena aiheutuneen vahingon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asiakas olisi oikeutettu vakuutusehtojen vastaiseen korvaukseen, vaikka hän kokeekin olevan eriarvoisessa asemassa. Vakuutusehtojen mukainen ratkaisu ei ole myöskään kohtuuton, vaan tasa-arvoinen kaikkien muiden vakuutuksenottajien kanssa.

Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta tai
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana. Vuototurvasta ei korvata putkiston, käyttölaitteiden ja LVISA-laitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta.

Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) alakohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut
e) kun lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty tai rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset rakentamismääräykset, ohjeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edellyttäneet.

Rakentamismääräykset- ja ohjeet

D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007

4.2 Viemäröinnin järjestely
4.2.1.3 Ohje
Huonetila, joissa on lattiakaivo, vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. […]

C2 Suomen rakentamismääräyskokoelma
Kosteus, 1998

Märkätila
7.2 Lattia- ja seinäpinnoitteet
7.2.3.1 (ohje)
Lattian vedeneristyksen reuna on suositeltavaa nostaa seinälle ainakin 100 mm korkeuteen lattiapinnasta. […]

Talotekniikan yleiset laatuvaatimukset 2002 (Talotekniikka RYL 2002)

G1252 Varoventtiilit
Vaatimus, Varoventtiilin asennus
Varoventtiilin ulospuhallusputki asennetaan jatkuvasti laskevaksi. Varoventtiilin puhallusputki on mahdollisimman lyhyt, ja se johdetaan keräyssuppiloon tai lattiakaivoon niin, ettei putkesta ulosvirtaava aine aiheuta henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Ulospuhallusputken läpimitta ei saa olla varoventtiilin yhteen läpimittaa pienempi. Varoventtiilin ja suojattavan järjestelmän tai laitteen välille ei saa asentaa sulkulaitetta.

Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet (RIL 107-2012)

sivu 172
Lattian ja seinän vedeneristyksen on liityttävä vesitiiviisti yhteen.
[…]
Lattian vedeneristyksen reuna on suositeltava nostaa vähintään 100 mm:n korkeuteen lattiapinnasta. […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys paritalon teknisessä tilassa aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta.

Vuonna 2014 rakennetun rakennuksen teknisessä tilassa sijaitsevan, kaukolämpöön liitetyn laitteen kylmän käyttöveden syöttöputken varoventtiilistä vuotanut vesi on aiheuttanut kosteusvaurion vuotoveden kasteltua lattia- ja seinärakenteita.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko on aiheutunut asennusvirhees­tä, koska varoventtiilille ei ole asennettu ylivuotoputkea rakentamisajankohtana voimassa olleiden rakentamista koskevien määräysten, ohjeiden ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Lisäksi yhtiö on vedonnut rakennusvirheeseen, koska lattiakaivollisen tilan vedeneriste on ollut puut­teellinen. Yhtiö myös katsoo, ettei kyseessä ole ennalta arvaamaton vahinko, koska ylivuotoputki on puuttunut.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty, ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että rakennukseen kiinteästi asennetun putkiston tai laitteen vuotaessa tästä aiheutuvat vuotovahingot lähtökohtaisesti ovat vuototurvan sisältävästä kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja, ellei vuodon syy ole aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamasta seikasta, kuten rakennus- tai asennusvirheestä. Vahingon syynä olevan tapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, joten arviointiin ei vaikuta se, onko vahinko ollut vakuutuksenottajalle yllätyksellinen.

Paritalon rakentamisaikaan vuonna 2014 voimassa Talotekniikka RYL 2002 -julkaisun mukaan varoventtiilin ulospuhallusputki asennetaan jatkuvasti laskevaksi. Varoventtiilin puhallusputki on mahdollisimman lyhyt, ja se johdetaan keräyssuppiloon tai lattiakaivoon niin, ettei putkesta ulosvirtaava aine aiheuta henkilö- tai omaisuusvahinkoja.

Lattian vedeneristystä koskevan rakentamisohjeistuksen osalta FINE toteaa, että vuonna 2007 voimaan tulleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 kohdan 4.2.1.3 mukaan lattiakaivollisen huonetilan lattian on oltava vedenpitävä ja liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Julkaisun RIL 107-2012 kohdan 7.1 mukaan lattian ja seinän veden­eristyksen on liityttävä vesitiiviisti yhteen. Lattian vedeneristyksen reuna on suositeltava nostaa vähintään 100 mm:n korkeuteen lattiapinnasta. FINE toteaa, että Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan edellä mainittujen ohjekohtien soveltamisen osalta ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä märkätila vai muu lattiakaivollinen tila.

FINE toteaa asiassa olevan riidatonta, että varoventtiilille ei ole tässä tapauksessa asennettu ylivuotoputkea. Asennusaikana voimassa olleet rakentamista koskevista ohjeista ilmenee, että varoventtiiliin on tullut liittää ylivuotoputki. Lisäksi FINE toteaa, että talon rakentamisajankohtana voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaan edellytetty, että lattiakaivollisen teknisen tilan lattiaan tulee asentaa vedeneristys ylösnostoineen ja kaivo tulee liittää vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Lattiakaivo sellaisenaan asettaa rakentamismääräysten mukaisesti vaatimuksen tilan vedeneristämisestä.

Vaikka vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti korvattavia vahinkoja, Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vuotanut vesi on päässyt imeytymään lattian kautta rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Tämä ratkaisukäytäntö ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksista VKL 221/15 ja FINE-013555. 

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo, että mikäli varoventtiilille olisi asennettu sille edellytetty ylivuotoputki ja jos lattiarakenne olisi ollut määräysten mukaisesti vedenpitävä, varoventtiilistä vuotanut vesi ei olisi päässyt aiheuttamaan lattia- ja seinärakenteiden kastumista.

Edellä mainituin perustein FINE katsoo, että kyseessä on vakuutuksen rajoitusehtojen mukaisesta asennus- ja rakennusvirheestä aiheutunut vahinko, joka rajautuu vakuutusehtojen mukaan kotivakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on näin ollen pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen