Tapahtumatiedot

Asiakkaan vapaa-ajan asunnolla oli käytössä porakaivo, josta vesi oli jaettu asiakkaan ja naapurin rakennuksille omilla sulkuventtiileillä. Asiakas oli syksyllä 2024 sulkenut porakaivolta pääsulun vapaa-ajan asunnolleen ja kytkenyt kaivon vesipumpun pois talveksi. Vapaa-ajan asunnon kylpyhuoneesta oli poistettu hanat ja pinnoitteet seuraavalle keväälle suunniteltua remonttia varten. Asiakas oli jättänyt asunnon vesisulun auki, jotta putket eivät jäätyisi.

Asiakkaan vapaa-ajan asuntoon oli keväällä 2025 aiheutunut vuotovahinko, kun tuntemattomaksi jäänyt henkilö oli luvattomasti avannut pääsulun porakaivolta ja kytkenyt vesipumpun päälle, minkä seurauksena vesi oli päässyt vapaasti virtaamaan asuntoon.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vuotovahinkoa. Se perusteli päätöstään rajoitusehdolla, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, joka oli aiheutunut omaisuudelle perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingosta aiheutuneen vahingon.

Asiakkaan vapaa-ajan asunnon porakaivo oli yhteiskäytössä toisen vapaa-ajan asunnon kanssa. Porakaivolla sijaitsi kuitenkin erilliset sulut molemmille asunnoille johtaville putkille. Tuntematon henkilö oli avannut asiakkaan asunnon pääsulun porakaivolta ja kytkenyt vesipumpun päälle. Sähkönkulutuslukemien perusteella virta oli kytketty päälle pumppuun 19.4.2025 ja virta oli katkaistu pumpusta sähkönkulutuslukemien perusteella 27.4.2025. Asiakas oletti alun perin, että naapurit, jotka olivat asiakkaan sukulaisia, olisivat epähuomiossa avanneet myös asiakkaan vapaa-ajan asunnon sulun ja kytkeneet vesipumpun päälle. Heistä kukaan ei kuitenkaan tunnustanut asiaa. Asiakas teki vahingonteosta rikosilmoituksen, mutta vahingon aiheuttajaa ei löydetty.

Asiakas oli noudattanut vuotovahinkojen torjuntaa koskevaa suojeluohjetta, jonka mukaan rakennuksen jäädessä asumattomaksi tai käyttämättömäksi yli viikoksi oli suljettava pääsulkuventtiili tai kytkettävä käyttövesipumppu pois käytöstä. Suojeluohjeissa ei mainittu mitään putkien tulp­paamisesta. Asiakas oli myös tyhjentänyt putkiston vedestä. Hänen toimintansa oli siten ollut huolellista ja suojeluohjeiden mukaista.

Mikäli hanakulmat olisi tulpattu, vesijärjestelmä olisi täyttynyt vedellä kolmannen henkilön kytkettyä vedet luvattomasti päälle. Tämä olisi olosuhteet huomioon ottaen todennäköisesti johtanut putkiston jäätymisvahinkoihin, sillä järjestelmään päässyt vesi olisi hyvin mahdollisesti päässyt jäätymään. Vahingon varsinaisena syynä ei ollut hanakulmien tulppaamattomuus vaan kolmannen henkilön luvaton ja ennalta arvaamaton toiminta.

Kuluttaja-asemassa olevan asiakkaan ei voitu edellyttää perehtyvän ammattimaiseen rakentamiseen laadittuun RYL-ohjeistukseen, joka ei ollut edes vapaasti saatavilla. Vakuutusehdoissa ei ollut mitään viittausta kyseiseen ohjeistukseen. Jos rajoitusehtoja tulkittaisiin niin laajasti kuin vakuutusyhtiö esittää, suojeluohjeet menettäisivät kokonaan itsenäisen merkityksensä. Tällöin vakuutusehdot muodostaisivat sisäisesti ristiriitaisen kokonaisuuden, kun suojeluohjeista ei kävisikään ilmi kaikkia vakuutuksenottajaan tai vakuutettuun kohdistuvia huolellisuus- ja toimintavelvoitteita.

Asiakas ei ylipäätään ollut tehnyt vapaa-ajan asunnollaan RYL: n alaisia rakentamistoimia. Hanojen irrottamisessa oli ollut kyse vesijärjestelmän perusteellisesta tyhjentämisestä. Asiakkaalla oli vuosien ajan tapana tyhjentää putkisto ja irrottaa hanat talven ajaksi, ettei talvipakkasella putkisto jäätynyt ja että putkistossa oleva ilma pääsi poistumaan. Hanojen irrottaminen olisi tehty ilman kylpyhuoneen keväälle suunniteltua remonttia. Kysymys ei siten ollut rakentamisesta.

Asiakkaan huolellisuusvelvoite rajoittui hänen omaan toimintaansa. Nyt käsiteltävässä tapauksessa vahingon aiheutti ulkopuolinen henkilö, jonka ennalta-arvaamatonta ja luvatonta toimintaa ei voitu pitää esteenä vakuutuskorvaukselle. Vahinko tulisi korvata vakuutuksesta silläkin perusteella, että kysymyksessä oli vahingonteko.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimuksen.

Vahingon syynä oli se, että käyttövesiverkosto oli jätetty käyttämättömäksi siten, että putkien päät olivat avoinna ja tulpattomina rakennuksen sisätiloissa. Kun vedenpaine palautui, vesi pääsi esteettä virtaamaan rakenteisiin. Toteutus ei vastannut hyvää rakentamistapaa. Koska vahinko oli aiheutunut rakenteessa olleesta puutteesta ja toteutuksesta, jossa käyttövesijärjestelmää ei ollut turvallisesti poistettu käytöstä, vahingon syy ei ollut vakuutusehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Sulun avaaminen tai pumpun käynnistäminen ei itsessään aiheuttanut vahinkoa. Vahingon varsinainen syy oli avoimeksi jätetty putkilähtö, ei ulkopuolisen henkilön toiminta.

Tapauksessa ei ollut osoitettu myöskään vakuutusehtojen tarkoittamaa tahallista vahingontekoa. Asiassa ei ollut mitään näyttöä siitä, että sulku tai pumppu olisi avattu vahingoittamistarkoituksessa. Tahallisen vahingonteon korvattavuus edellytti yksilöitävissä olevaa tekoa ja tekijää, eikä asiassa ollut esitetty selvitystä, joka täyttäisi kyseisen ehtokohdan vaatimukset.

Suojeluohjeet ja rajoitusehdot olivat vakuutusehdoissa kaksi erillistä kokonaisuutta, joilla oli eri tarkoitus. Suojeluohje määritteli vähimmäistoimet, joilla vakuutuksenottaja voi estää tavanomaisia vuotovahinkoja. Niissä ei kuvattu kaikkia teknisiä edellytyksiä, joiden avulla käyttövesijärjestelmä poistettiin turvallisesti käytöstä.

Kun vesikalusteet tai putkilähdöt oli irrotettu, järjestelmä ei ollut enää suljettu kokonaisuus. Putkilähtö oli jätetty avoimeksi ja vesi purkautui sisätiloihin. Kysymyksessä ei ollut poikkeuksellinen tekninen ilmiö, vaan itsestään selvä seuraus avoimesta vesiputkesta. Tämän vuoksi taloteknisessä rakentamisessa oli yleinen periaate siitä, jos käyttövesiverkosta poistetaan laitteita tai verkosto jätetään käyttämättömäksi, avoimet putkilähdöt tulee tulpata tai sulkea. Tämä periaate sisältyi Talotekniikka RYL -ohjeistukseen, jota käytettiin yleisesti hyvän rakentamistavan mittapuuna.

Vesi- ja viemärijärjestelmään tehtävä asennus- tai muutostyö oli tehtävä teknisesti oikealla tavalla riippumatta siitä, tekikö työn ammattilainen vai kuluttaja itse. Jos henkilö ryhtyi LVI-työhön, hän vastasi siitä, että työn lopputulos täytti sen hyvän rakentamistavan, jota alalla noudatettiin.

Käyttövesijärjestelmän jättäminen sisätiloissa avoimeksi siten, että veden kytkeytyessä päälle vesi pääsi välittömästi purkautumaan huonetilaan, muodosti ilmeisen vuotoriskin. Tapauksessa vahingon syy oli käyttövesijärjestelmän rakenteellinen toteutusvirhe (tulpattomaksi jätetty putkilähtö) ja se kuului nimenomaisesti rajoitusehdon soveltamisalaan. Suojeluohjeen noudattaminen ei muuttanut vahingon teknistä syytä eikä laajentanut vakuutuksen korvauspiiriä rajoituksen ohi.

Asiakkaan esittämä arvio siitä, että putkien tulppaaminen olisi todennäköisesti johtanut jäätymisvahinkoon, perustui oletukseen vaihtoehtoisesta vahinkokulusta eikä toteutuneeseen tapahtumankulkuun. Käsiteltävänä oleva vahinko ei ole jäätymisvahinko, vaan sisätiloihin purkautuneen veden aiheuttama kastumisvahinko.

Selvitykset

- Taulukko korjauskustannuksista
- Ilmatieteenlaitoksen tilasto lämpötiloista
- Vahinkotarkastusraportti 7.5.2025
- Rikosilmoitus

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan vapaa-ajan asunnossa tapahtunut vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma vai onko vahinko aiheutunut vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta etenkin sen vuoksi, että käyttövesiputket ovat olleet tulppaamatta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

TalotekniikkaRYL 2024/1, 20.00.6.4 Purettavat LVI-järjestelmät ja -tuotteet:

[…] Purkutyöt tehdään purkusuunnitelman mukaan purkutyölupaa noudattaen. Verkostot tyhjennetään ennen purkua. Rakenteisiin käyttämättömäksi jätettävät verkostot tyhjennetään, kuivataan sekä tulpataan tai tukitaan. Jos verkostosta poistetaan laitteita, tulee laitteiden käyttämättömiksi jäävät käyttö vesiliitännät tulpata. […]

Asian arviointi

Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Asiakkaan tulee siten osoittaa, että vuotovahinko on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Jos vakuutusyhtiö vetoaa rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta on puolestaan vakuutusyhtiöllä.

Suojeluohjeilla tarkoitetaan määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus. Asiassa ei ole väitetty, että asiakas oli laiminlyönyt vakuutussopimuksen suojeluohjeiden noudattamisen.

Vakuutusehtojen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut muun ohella perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. TalotekniikkaRYL sisältää talotekniikan yleiset laatuvaatimukset, mitä pidetään yleisesti hyväksytyn hyvän rakennustavan kuvauksena. Purettavien LVI-järjestelmien ja tuotteiden osalta kyseisten vaatimusten mukaan rakenteisiin käyttämättömäksi jätettävät verkostot tyhjennetään, kuivataan sekä tulpataan tai tukitaan. Jos verkostosta poistetaan laitteita, tulee laitteiden käyttämättömiksi jäävät käyttövesiliitännät tulpata.

Asiassa on selvitetty, että asiakkaan vapaa-ajan asunnon kylpyhuoneesta oli syksyllä purettu pinnat pois ja hanat oli irrotettu valmiiksi seuraavana keväänä tehtävää remonttia varten. Asiakas oli myös sulkenut porakaivon pumpun ja pääsulun. Asunnon vesisulku oli jätetty auki putkien jäätymisen estämiseksi. Tuntemattomaksi jäänyt henkilö oli kuitenkin käynnistänyt pumpun ja avannut pääsulun, jolloin vesi oli päässyt virtaamaan avoimista käyttövesiputkista rakennukseen.

Vuotovahinko on mainitulla tavalla aiheutunut, kun porakaivon pumppu oli kytketty päälle ja päävesisulku avattu. Asiassa ei ole selvitystä siitä, että mainittu teko olisi ollut tahallinen ja siten korvattava vahingontekona. Pumpun käynnistäminen ja pääsulun avaaminen on siten todennäköisesti aiheutunut tuntemattomaksi jääneen henkilön huolimattomasta menettelystä. Vahingon ennalta arvaamattomuuden kannalta tämä ei kuitenkaan suoraan merkitse sitä, että vahinkoa olisi pidettävä ennakoitavana ja että se siten rajautuisi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Pumpun käynnistämistä ja asiakkaan vapaa-ajan asunnon pääsulun erehdyksessä avaamista on lautakunnan näkemyksen mukaan tässä tapauksessa pidettävä lähtökohtaisesti äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana siitäkin huolimatta, että täsmällinen tapahtumainkulku asiaan liittyen onkin jäänyt selvittämättä.

Asennus- ja rakennusvirheistä aiheutuvia vahinkoja ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole pidetty ennalta arvaamattomina. Rajoitusehdon osalta lautakunta toteaa, että asiakkaan vapaa-ajan asunnossa on purettu mainituissa talotekniikan yleisissä laatuvaatimuksissa mainittuja laitteita, mutta vesiliitäntöjä ei ole tulpattu. Asiakas on kuitenkin sulkenut pääsulun porakaivossa, jolloin rakennukseen ei ole tullut vettä lainkaan ennen kuin tuntematon henkilö on käynnistänyt pumpun ja avannut sulun. Näin ollen tässä tapauksessa on perusteltua katsoa, että asiakas on pääsulun sulkemisella tehnyt riittävät toimet ja vahingon on katsottava aiheutuneen tuntemattoman henkilön toiminnan – pääsulun avaamisen – seurauksena. Pääsulun avaaminen ei ole ollut tavanomainen tai ennakoitava riski, johon asiakkaan olisi tullut varautua asunnon vesisulku sulkemalla ja putken päät tulppaamalla. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että kysymyksessä on korvattava vuotovahinko.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Heikinsalmi

Jäsenet:

Koskinen
Kuosa
Ståhlberg
Yrttiaho