Haku

FINE-81421-R8W7J7

Tulosta

Asianumero: FINE-81421-R8W7J7 (2026)

Asiaryhmä: Muut asiat

Ratkaisu annettu: 21.04.2026

Pankin vahingonkorvausvastuu virheellisesti järjestetystä perunkirjoitustilaisuudesta. Perukirja. Pesänjako. Testamentti.

Tapahtumatiedot

Asiakas on antanut 3.10.2024 pankille toimeksiannon hoitaa hänen äitinsä perunkirjoituksen. Pankin hoitaessa toimeksiantoa, on epäselvyyttä herännyt siitä, onko vuonna 2011 toiseen perheeseen adoptoitu veli kuolinpesän osakas vai ei. Tämän selvittely on aiheuttanut, että alun perin oikein tehty adoptiopäätös kumottiin käräjäoikeudessa ja tästä syystä perunkirjoitus 19.12.2024 on tehty alkuun pankissa virheellisesti, koska perunkirjoituksessa on ollut mukana henkilö, joka sittemmin todettiin, ettei hän ole kuolinpesän osakas. Uusi perunkirjoitustilaisuus on järjestetty pankissa 13.1.2025, jossa läsnä on ollut pankin toimihenkilöiden lisäksi kuolinpesän osakkaat.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankilta korvausta seuraavasti:
- 71 vuorokauden työstä, 40 €/h
- 71 vrk × 24 h × 40 € = 68 160 €
- puhelinkulut 1 000 €
Yhteensä: 69 160 €

Asiakas on valituksessaan FINElle todennut, että hän on antanut pankille perunkirjoitustoimeksiannon äitinsä kuoleman jälkeen. Alkuun kaikki sujui hyvin ja asiakas tapasi perunkirjoitusta laatineen pankin toimihenkilön kanssa useita kertoja. Pankista tilattiin perunkirjoitukseen tarvittavat asiakirjat. Tässä vaiheessa pankin toimihenkilö on antanut asiakkaalle virheellistä tietoa hinnoista – todelliset kustannukset olivat myöhemmin huomattavasti suuremmat.

Pankin toiminta toimeksiannon toteuttajana

Asiakas valituksessaan toteaa, että saatuaan perunkirjoitukseen tarvittavat asiakirjat pankin toimihenkilö alkoi kyseenalaistamaan asiakkaan entisen veljen asemaa kuolinpesässä. Tämä henkilö on adoptoitu 15.11.2011, ja kyseessä on ollut täysi adoptio. Tästä huolimatta pankin toimihenkilö väitti, että koska henkilö on adoptoitu, hän ei voi menettää äitiään adoptiolla ja että hän kuuluu edelleen rintaperillisiin.

Asiakas ilmoitti olevansa asiasta täysin eri mieltä ja toi esiin, että asiasta on olemassa Kanta-Hämeen käräjäoikeuden päätös. Tästä huolimatta pankin toimihenkilö väitti, että asiassa olisi tapahtunut virhe ja että käräjäoikeuden tallennuksessa olisi virhe, jonka seurauksena entinen veli olisi jälleen rintaperillinen. Väitteille ei koskaan esitetty todisteita, eikä asiakkaalle kerrottu, mihin tahoon pankki oli asiassa ollut yhteydessä. Asiakas ilmaisi tyytymättömyytensä menettelyyn, mutta se ohitettiin olankohautuksella. Kun asiakas tiedusteli, kenen vastuulla asian selvittäminen on, vastaukseksi annettiin, että vastuu kuuluu pesänosakkaille. Asiakas koki menettelyn ylimielisenä ja asiakkaan täydellisenä aliarvioimisena.

Valituksessaan FINElle asiakas kertoi, että 31.10.2024 alkaen hän joutui itse ryhtymään selvittämään asiaa. Oikean tilanteen palauttaminen – eli täysin oikein tehdyn adoption virheelliseksi korjatun päätöksen oikaiseminen takaisin oikeaksi – kesti ajanjakson 31.10.2024–9.1.2025. Tästä huolimatta pankki järjesti perunkirjoituksen 19.12.2024 ja kutsui siihen entisen veljen, vaikka asiakas yritti toistuvasti tuoda esiin, ettei kyseinen henkilö kuulu rintaperillisiin, eikä näin ollen ole osakas kuolinpesässä. Pankki pesi kätensä asiasta ja jätti asiakkaan yksin selvittämään virheen.

Pankin vastaukset olivat epämääräisiä. Asiakas otti yhteyttä myös pankin toimitusjohtajaan, joka suhtautui asiaan aluksi ymmärtäväisesti, mutta ei suostunut selvittämään asiaa tarkemmin.

Asian selvittelyn aikana asiakkaalle soitti pankista henkilö, jonka kanssa asiakas ei ollut aiemmin asioinut. Kyseinen henkilö kohteli asiakasta epäasiallisesti ja haukkui hänet voimakkaasti. Puhelulle on todistaja, asiakkaan veljentytär, joka yhdistettiin puheluun ja hän kuuli osan keskustelusta. Asiakas toimitti FINElle tämän henkilön lausunnon asiasta. Veljentytär lausunnossaan toteaa, että pankin toiminta puhelun aikana oli ylimielistä ja syyttelevää. Soittaja ei esitellyt itseään asianmukaisesti eikä kertonut missä asemassa hän asiakkaalle soitti. Lisäksi hän ei vastannut asiakkaan esittämiin kysymyksiin vaan puhui toistuvasti asiakkaan päälle. Hän korotti puhelun aikana useasti ääntä ja keskustelun sävy oli hyökkäävä, syyttävä sekä epäasiallinen. Soittaja ei missään vaiheessa yrittänyt asialliseen tai ratkaisukeskeiseen viestinään. Asiakas olisi halunnut keskustella pankin toimitusjohtajan kanssa asiasta, mutta tämä ei soittajan mukaan ollut mahdollista. Veljentyttären näkemyksen mukaisesti keskustelu pankin puolelta ei noudattanut hyvää pankkitapaa.

Pankki järjesti perunkirjoituksen, joka myöhemmin todettiin laittomaksi, koska paikalla oli ylimääräinen henkilö. Ensimmäisen perunkirjoituksen yhteydessä asiakas pakotettiin allekirjoittamaan niin sanottu reklamaatiokielto. Asiakas ei saanut asiakirjasta kopiota. Aluksi asiakas kieltäytyi allekirjoittamasta, mutta hänelle ilmoitettiin, ettei perunkirjoitusta voida pitää ilman allekirjoitusta. Asiakkaan käsityksen mukaan menettely tältä osin täyttää kiristyksen tunnusmerkit. 13.01.2025 pidettiin toinen perunkirjoitus eri henkilön toimesta erittäin kireässä ilmapiirissä. Asiakasta yritettiin jälleen painostaa allekirjoittamaan reklamaatiokielto, mistä hän kieltäytyi.

Lisäksi asiakas valituksessaan toteaa, että pankki on tehnyt hänestä täysin perusteettoman huoli-ilmoituksen ilman asiallista syytä. Ilmoitus vaikuttaa tehdyn yksinomaan kiusantekotarkoituksessa. Pankin toiminta ei ole missään vaiheessa ollut hyvän tavan mukaista eikä se ole osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen. Pankki ei ole myöskään noudattanut hyvää pankkitapaa.  Asiakkaan mukaan pankin toiminta voi kokonaisuudessaan täyttää rikostunnusmerkistön, kuten asiakirjaväärennös tai törkeä väärennös.

Käräjäoikeuden ja viranomaisten selvittelyt

Asiakas otti selvittelyjen aikana itse yhteyttä Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, jossa oltiin asiakkaan mukaan hyvin hämmästyneitä tästä tilanteesta. Käräjäoikeuden mukaan he eivät ole antaneet pankille mitään virheellistä tietoa. Asiasta on sittemmin tehty kantelu oikeuskanslerille, joka selvittää Kanta-Hämeen käräjäoikeuden, Digi- ja väestötietoviraston (DVV) sekä muiden viranomaisten osuutta.

Asiakas teki yhteensä 71 vuorokautta työtä yötä päivää selvittääkseen pankin tekemän virheen, joka johtui puutteellisesta lakitiedosta ja osaamattomuudesta. Asiakas soitti satoja puheluita Digi- ja väestötietovirastoon, Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, pankkiin sekä useille lakiasiantuntijoille. Lopulta asiakas vei kaikki asiaan liittyvät asiakirjat henkilökohtaisesti Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, minkä jälkeen asia alkoi selvitä.

Selvisi, että mitään virhettä adoptiopäätökseen suhteen ei ollut koskaan tapahtunut. Adoptio oli täysin oikein tehty ja tallennettu. Asiasta on lausunut myös Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni. Pankki ei ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin virheen korjaamiseksi sen jälkeen, kun se oli itse muuttanut oikean päätöksen virheelliseksi.

Tapaukseen ovat olleet osallisina muun muassa:
- Pankki ja sen työntekijät
- Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ja sen johto
- DVV:n sukuselvitysryhmä
- DVV:n henkikirjoittaja (lausunto 23.12.2024 klo 16.14)
- Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni
- Valtiovarainministeriön edustaja.

Asiakas katsoo, että suurin syyllinen tapauksessa on pankki. Pankki on se, joka on virheellistä tietoa käräjäoikeudelle sekä DVV:lle antanut. Lisäksi DVV on tapauksessa syyllinen muuttaessaan alun perin oikein tehtyä adoptiopäätöstä vääräksi.

Pankin ja viranomaisten virheiden vuoksi asiakkaan äidin perunkirjoituksesta muodostui täydellinen farssi. Koko tilanne johti asiakkaalla hermoromahdukseen, josta on olemassa lääkärintodistus. Asiakas kokee, että hänen äitinsä muisto häpäistiin. Äiti oli tietoinen siitä, että oli menettänyt poikansa adoptiolla vuonna 2011, mutta ei ollut enää kertomassa tätä itse. Asiakas oli äitinsä kuoleman vuoksi syvässä surussa, mikä teki tilanteesta erityisen raskaan. Asiakas huomauttaa, että työskentely tapahtui yötä päivää, mukaan lukien joulun ja uudenvuoden pyhäpäivät, joista ei ole erikseen laskutettu. Asiakas valituksessaan toteaa, että kantelun viivästyminen on johtunut hermoromahduksesta ja siitä toipumisesta.

Pankin vastine

Pankki kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen kokonaisuudessaan.

Tapahtuneen kuvaus

FINElle toimittamassaan vastineessa pankki toteaa tapahtuman menneen kutakuinkin seuraavalla tavalla.

Asiakas antoi 3.10.2024 tapaamisessa pankille toimeksiannon hoitaa perunkirjoituksen äitinsä jälkeen ja allekirjoitti tästä toimeksiantosopimuksen. Tapaamisessa asiakas kertoi hänellä olevan veli, mutta ei maininnut adoption taustoista tarkemmin. Kun kuolinpesän perhesuhdetarkistus ei näyttänyt veljeä, asiakas kertoi, että veli on ilmeisesti adoptoitu, mutta hänellä ei ole tarkempaa tietoa asiasta eikä hän osannut sanoa, onko veli kuolinpesän osakas. Pankki tilasi sukuselvitykset Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) ja seurakunnalta, joista ilmeni, että asiakkaan veli on adoptoitu aikuisiällä. Asiakirjoista ei käynyt yksiselitteisesti ilmi, oliko kyseessä perheen sisäinen adoptio vai katkesiko äitisuhde adoption yhteydessä. Asiakkaalla ei ollut adoptiopäätöstä ja hän oli epävarma veljen asemasta pesän osakkaana. Asiakas vaati pankkia selvittämään asian käräjäoikeudesta, koska ei halunnut itse olla yhteydessä veljeensä eikä viranomaisiin. Asiakas perusteli vaatimustaan sillä, että perunkirjoitus on maksullinen palvelu ja pankin tulisi siksi hoitaa asian selvittäminen. Tästä syystä pankki päätti selvittää asian käräjäoikeudelta, koska perinnönjättäjän viimeisimmässä vuonna 2020 laaditussa testamentissa asiakkaan veljeä kohdeltiin kuten rintaperillistä, ja hänellä on oikeus vaatia lakiosaa sekä häntä nimettiin testamentin laatijan pojaksi. Lisäksi sukuselvityksessä ei ollut selkeää mainintaa äitisuhteen katkeamisesta. Pankin käsityksen mukaan testamentin sisältö ei tukenut väitettä, jonka mukaisesti äitisuhteen katkeaminen olisi ollut asianomaisilla täysimääräisesti tiedossa. Testamenttilauseet ovat sen sijaan antaneet lisäselvitystä vaatineita viitteitä asiakkaan veljen roolista mahdollisena rintaperillisenä. Asian tila ei pankin näkemyksen mukaisesti ollut riittävän selvä asiakkaalle eikä kuolinpesän asiakirjojen perusteella pankille. Selvityksessään pankki sai käräjäoikeudelta suullisesti tiedon, että vuonna 2011 oli tapahtunut virhe, kun veljen suhde biologiseen äitiinsä oli katkaistu. Pankilla on puhelusta ja sen sisällöstä tallenne. Käräjäoikeuden mukaan katkaisua ei ollut tarkoitus tehdä eikä adoptiopäätöksessä mainita asiasta. Käräjäoikeus totesi virheen tapahtuneen DVV:ssä, joka vastaa väestötietojärjestelmän kirjauksista. Pankki ilmoitti käräjäoikeudesta saamansa tiedon DVV:lle ja pyysi korjausta sukuselvitykseen. DVV teki korjauksen ja palautti äitisuhteen. Pankki oli siinä käsityksessä, että DVV tarkisti heillä olevat adoptioon liittyvät asiakirjat ja totesivat virheen tapahtuneen, minkä vuoksi korjaus tehtiin. Ennen perunkirjoitusta pankki varmisti 10.12.2024 käräjäoikeuden kannan adoptioasiaan vielä kerran. Käräjäoikeus vahvisti, ettei äitisuhdetta olisi pitänyt katkaista ja toimitti pankille DVV:lle lähettämänsä kirjallisen selvityspyynnön tapahtuneesta. Tämän sittemmin virheelliseksi todetun sukuselvityksen perusteella asiassa toimitettiin 19.12.2024 perunkirjoitus, jossa asiakkaan veli oli merkitty perilliseksi ja oli näin ollen myös läsnä perunkirjoitustilaisuudessa. Käräjäoikeuden yhteydenoton jälkeen DVV selvitti asiaa sisäisesti ja vahvisti pankille sähköpostitse 23.12.2024, että äiti–poikasuhteen katkaisu vuonna 2011 oli ollut oikein. DVV pyysi palauttamaan korjatun sukuselvityksen ja toimitti uuden sukuselvityksen pankille 10.1.2025. Saatuaan DVV:ltä korjatun sukuselvityksen, pankki toimitti perukirjan oikaisun 13.1.2025 omalla kustannuksellaan.

Pankin arviointia tapahtumista

Pankki katsoo, että viranomainen tekee päätöksiä virkavastuulla ja kantaa vastuun siitä, että sen tekemät kirjaukset ovat oikeita. Pankki on toiminut tapauksessa vilpittömässä mielessä ja perustanut toimintansa viranomaisilta saamiinsa tietoihin ja ohjeisiin. Pankki on kertomansa mukaisesti kuitenkin halunnut ylläpitää hyvää asiakassuhdetta ja on pyrkinyt toimimaan asiassa asiakkaan edun mukaisesti ja sovittelevasti. Pankki tarjosi asiakkaalle sovintosopimusta, jonka allekirjoittamalla kuolinpesälle olisi palautettu ensimmäisestä perunkirjoituksesta veloitettu palkkio kokonaisuudessaan. Lisäksi pankki toimitti perunkirjoituksen oikaisun veloituksetta. Pankki katsoo, että asiakkaan korvausvaatimus perustuu henkisen kärsimyksen korvaamiseen, jota Suomen lainsäädäntö ei tunne sopimussuhteissa. Väitetyt vahingot, kuten asuntokaupan peruuntuminen tai ulkomaanmatkan estyminen, eivät ole syy-yhteydessä pankin toimintaan. Ainoa konkreettinen seuraus on oikaisuperunkirjoituksen kustannukset, jotka pankki on jo kattanut.

Tehdyn sisäisen selvityksen perusteella, pankki ei tunnista asiakkaan toimittaman todistajanlausunnossa ilmeneviä väitteitä. Lisäksi pankki on järjestänyt perunkirjoituksen poikkeuksellisesti kahdessa eri tilassa, minkä lisäksi asiakkaalla on prosessin aikana ollut mahdollista keskustella tapauksesta pankin toimitusjohtajan kanssa. Pankki katsoo, että se on pyrkinyt toimimaan tapauksessa asiakkaan edun mukaisesti ja ratkaisukeskeisesti.  

Kokonaisuudessaan pankki katsoo, että se on pyrkinyt toimimaan asiakastyytyväisyyden nimissä asiakkaan edun mukaisesti ja sovittelevasti. Pankki on alentanut alkuperäisen perunkirjoituksen palkkiota 1 100,00 eurosta 700,00 euroon, minkä lisäksi pankki tarjosi asiakkaalle sovintosopimusta, jonka allekirjoittamalla kuolinpesälle olisi palautettu perunkirjoituksesta veloitettu palkkio kokonaisuudessaan. Lisäksi pankki toimitti perunkirjoituksen oikaisun veloituksetta. Asiakas ei ole hyväksynyt pankin esittämiä sovintoratkaisuja. Pankin sovintoyrityksistä huolimatta asiakas on lähettänyt toistuvia viestejä, jotka sisältävät pankin henkilöstön arvostelua ja syytöksiä. Lisäksi asiakas julkaisi sosiaalisessa mediassa pankin toimihenkilöiden kuvia, nimiä ja yhteystietoja yhdessä herjaavien kommenttien kanssa. Lisäksi asiakas kommentoi toistuvasti häiritsevään sävyyn pankin sosiaalisen median julkaisuja.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- puhelulitterointi pankin ja käräjäoikeuden kirjaamon välillä 12.12.2024
- sähköpostiselvityksiä DVV:ltä sekä käräjäoikeudelta
- asiakkaan veljen tyttären lausunto 12.2.2026
- kuvakaappauksia asiakkaan kommentoinnista pankin sosiaalisen median julkaisuissa
- allekirjoitettu testamentti 30.10.2020.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Onko asiakkaalle syntynyt korvattavaa vahinkoa, josta pankki olisi vastuussa asiakkaalle, jos pankki perunkirjoituksen toimeksisaajana on viranomaiselta saadun virheellisen tiedon perusteella järjestänyt perunkirjoitustilaisuuden henkilöiden kesken, joilla ei ole ollut oikeutta osallistua perunkirjoitukseen?

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Perintökaari 18 luku Kuolinpesän hallinnosta
1 §
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso (…)

2 §
Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. (…)

Asian arviointi

Asiakkaan näkökulmasta pankin tarjoamat notariaattipalvelut rinnastuvat muulta oikeudelliselta asiantuntijalta ostettaviin asiantuntijapalveluihin. Näin ollen pankilta voidaan edellyttää samantasoista oikeudellista asiantuntemusta kuin muilta oikeudellisen alan asiantuntijoilta. Oikeuskäytännön perusteella oikeuskirjallisuudessa on eritelty asiantuntijan velvoitteille ja vastuulle tyypillisiä piirteitä. Asiantuntijalla oikeuskäytännön ratkaisujen valossa on katsottu olevan laaja huolenpitovelvoite toimeksiantajan eduista. On katsottu, että asiantuntija ei saa kaikissa tilanteissa tyytyä tekemään vain niitä toimia tai selvittämään vain niitä seikkoja, jotka asiakas on nimenomaisesti pyytänyt vaan oikeuskäytännössä on katsottu, että asiantuntijalla on velvollisuus varoittaa tai selvittää myös muista seikoista toimeksiantoa tehtäessä, vaikka asiakas ei näitä olisi nimenomaisesti pyytänyt.  Asiantuntijalla on siis laaja informointivelvollisuus asiakasta kohtaan ja sillä voi olla myös velvollisuus tarkastaa asiakkaan asiantuntijalle antamien tietojen paikkansapitävyys. Toimeksiannon luonteesta riippuen huolellisuusvelvollisuus voi laajentua kattamaan myös kolmannen osapuolen eduista huolehtimisen.

Tässä tapauksessa riidatonta on se, että alun perin vuonna 2011 tehty adoptiopäätös on tehty oikein ja kun tätä oikeaa päätöstä korjattiin virheellisesti viranomaisen toimesta, aiheutti se tilanteen, jossa ensimmäinen perunkirjoitustilaisuus pankissa laadittiin väärin osakastiedoin ja näin ollen virheellisesti. Tapauksessa on riidatonta myös se, että perinnönjättäjän viimeksi laaditussa testamentissa on puhuttu adoptioon annetusta lapsesta omana poikana sekä muutoinkin testamentista ilmenee, että häntä on siinä kohdeltu kuten lakimääräistä perillistä. Kiistanalainen kysymys kuitenkin on, onko virheen syntyminen ollut pankin aiheuttama tai johtunut pankin laiminlyönnistä tai muusta sopimusrikkomuksesta.

Pankkilautakunta katsoo, että pankin huolellisuusvelvollisuus tässä tilanteessa voidaan katsoa tarkoittavan sen velvollisuutta valvoa tehtävää suorittaessaan sekä kuolinpesän, sen osakkaiden sekä mahdollisten testamentinsaajien etua. Pankilla on oltava selvillä riittävät tiedot toimeksiannon hoitamiseen ja sen tulee selvittää myös sellaiset seikat, joita toimeksiantaja ei nimenomaisesti ole pyytänyt, mutta joilla on suoraan vaikutusta toimeksiannon hoitamiseen tai sen sisältöön. Tällä voidaan tarkoittaa myös pankin vastuuta selvittää epäselvyydet, jotka liittyvät toimeksiantoon.

Pankkilautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka virallinen adoptiopäätös on astunut voimaan 15.11.2011 on perinnönjättäjä kuitenkin lokakuussa 2020 allekirjoitetussa testamentissa kohdellut adoptioon annettua poikaa kuten rintaperillistään. Lautakunta katsookin, että vaikka pankin ja muiden toimijoiden voidaan lähtökohtaisesti edellyttää voivan luottaa viranomaiselta saatujen asiakirjojen oikeellisuuteen, tässä tapauksessa testamentin sisältö huomioiden pankilla on ollut perusteltu syy tehdä lisävarmistuksia kuolinpesän osakastietojen selvittämiseksi. Näin ollen Lautakunta katsoo, ettei pankin voida toimeksiannonhoitajana katsoa rikkoneen huolellisuusvelvollisuuttaan ryhtyessään varmistamaan asiakirjojen oikeellisuutta, kun testamentin sisältö antoi asiassa perustellun aiheen lisäselvityksille. Pankilla on asiantuntijana vastuu varmistua asiakkaan antamien tietojen paikkansapitävyydestä, ja sen voidaan katsoa omaavan myös huolellisuusvelvollisuuden kolmansien osapuolten etujen huomioon ottamiseen. Pankin näkökulmasta asianmukaisen lisäselvityksen puuttuminen olisi voinut lisätä sen riskiä toimeksiannon asianmukaisessa hoitamisessa. Pankkilautakunta ei pidä todennäköisenä, että pankki olisi tahallisesti antanut virheellistä tietoa käräjäoikeudelle tai DVV:lle tai muutoin tahallisesti hidastanut toimeksiannon hoitamista, vaan toimeksiannon hoitaminen virheettömästi ja huolellisesti on mitä ilmeisimmin ollut myös pankin tavoitteena. Viranomaiset tekevät päätöksiään virkavastuullaan ja vastaavat päätösten oikeellisuudesta. Pankkilautakunta katsookin, että pankilla on ollut perusteltu syy uskoa viranomaisen antamaan uuteen korjattuun päätökseen, joka sittemmin kuitenkin todettiin virheelliseksi. Pankki on asian selvittyä tarjonnut asiakkaalle sovintosopimusta, jonka allekirjoittamalla kuolinpesälle olisi palautettu perunkirjoituksesta veloitettu palkkio kokonaisuudessaan sekä pankki on lisäksi toimittanut perunkirjoituksen oikaisun veloituksetta. Lautakunta katsoo, että tällä pankki on omalta osaltaan pyrkinyt hoitamaan toimeksiannon sovinnollisesti loppuun.

Pankkilautakunta katsoo, että pankki ei ole aiheuttanut asiakkaalle sellaista vahinkoa, josta se olisi vahingonkorvausvastuussa.

Asiakkaan tuntiperusteiseen laskutukseen koskevan vaatimuksen osalta Lautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä esimerkiksi asiakkaalle aiheutuneesta ansionmenetyksestä eikä tavanomaisesta vaivannäöstä poikkeavasta omasta työstä asian selvittämiseksi tai vahinkojen rajoittamiseksi. Edellä mainitun perusteella Lautakunta katsoo taloudellisen vahingon jääneen asiakkaan oman ajan ja työn osalta asiakkaan vastuulle.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Haapsaari

Jäsenet: Atrila, Piilo, Punakivi, Tervonen

Tulosta