Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa oli tapahtunut vuotovahinko. Vahinkokartoitusraportin mukaan vahingon syynä olivat saunan ja pesuhuoneen vedeneristyksessä todetut useat puutteellisuudet.

Kartoitusraportin havaintoihin viitaten vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessä 6.6.2025 vahingon aiheutuneen kotivakuutuksen rajoitusehtokohdissa 6.17 ja 6.19 mainituista rakennustyövirheestä sekä veden vuotamisesta putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta, minkä vuoksi vahinkoa ei korvattu vakuutuksesta.

Asiakas haki päätökseen muutosta perustuen siihen, että vakuutusyhtiö oli laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä, eikä rajoitusehtoa näin ollen voinut soveltaa sopimukseen. Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen katsoen päätöksessä 21.10.2025, ettei vakuutuksen myyntitilanteessa ollut tapahtunut tiedonantovirhettä.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas pyytää lausumaan, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutussopimuksen ja pakottavan lainsäädännön mukainen. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa.

Asiakas kertoo vakuutuksen myyntitilanteesta, että vakuutusmyyjä on lähettänyt asiakkaalle tarjoukset vakuutuksista sähköpostitse. Sähköpostin liitteenä on ollut kaksi tarjousasiakirjaa, joista toinen on koskenut muun ohella kotivakuutusta ja toinen vakuutuksia autoille, moottorikelkalle ja peräkärrylle. Muita liitteitä sähköpostissa ei ole ollut. Asiakas on hyväksynyt saamansa tarjoukset.

Asiakas vetoaa vakuutussopimuslain 3 ja 5 §:issä säädettyyn sekä vakuutussopimuslain 5 §:stä hallituksen esityksessä todettuun. Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan vakuutusyhtiön tai sen edustajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa se, että vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asiakas toteaa, että Vakuutuslautakunta on useissa tapauksissa katsonut, ettei vakuutusyhtiöllä ole oikeutta vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, mikäli se on laiminlyönyt velvollisuutensa kertoa vakuutuksenottajalle vakuutusturvan olennaisista rajoituksista vakuutuksen hankkimishetkellä.

Asiakas toteaa, että näyttövelvollisuus siitä, että vakuutuksen hakijalle on toimitettu vakuutussopimuslain 5 §:n mukaiset tiedot, on vakuutusyhtiöllä. Vakuutusyhtiö on kertonut, että tuoteopas ja tuotetietoasiakirja on toimitettu asiakkaalle verkkopalvelussa ennen vakuutussopimuksen tekoa, mutta vakuutusyhtiö ei ole toimittanut tästä mitään näyttöä. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään toimittanut näyttöä, joka osoittaisi, että vakuutusyhtiön viittaamassa materiaalissa on kiinnitetty huomiota vakuutusehtojen kohtien 6.17 ja 6.19 mukaisiin vakuutusturvan rajoituksiin. Koska Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja eikä vakuutusyhtiö ole näyttänyt täyttäneensä vakuutussopimuslain 5 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, tulee asiakkaan kotivakuutuksesta korvata vahinkokartoitusraportin mukainen vahinko.

Lisäkirjelmissään asiakas toteaa, että tapauksessa vakuutusmyyjä on 29.11.2024 puhelun jälkeen lähettänyt asiakkaalle sähköpostitse tiedoksi tarjouslaskelman, mutta kyseisessä sähköpostiviestissä ei ole ollut liitteenä muita tarjoukseen liittyviä asiakirjoja. Tarjoukseen liittyvät muut asiakirjat on siis toimitettu ainoastaan vakuutusyhtiön verkkopalveluun. Tarjouslaskelma on toimitettu sähköpostitse seuraavalla saatteella: ”Kiitoksia puhelusta! Ohessa vakuutustarjoukset PDF-muodossa. Toisella PDF:llä autot, kelkka & peräkärry. Toisella koti, vene & henkilövakuutukset. Tarjoukset löytyvät myös vakuutusyhtiön verkkopalvelusta kirjautumalla. Palataan asiaan alkuviikosta, ja katsotaan homma vielä läpi ja tehdään tarvittaessa muutoksia.” Kyseisessä viestissä ei ole ohjattu asiakasta tutustumaan verkkopalvelussa oleviin liitteisiin, joita sähköpostiviestin liitteenä ei ole ollut. Pyyntö tutustua huolellisesti tarjoukseen sekä sen liitteenä oleviin vakuutusehtoihin ja tuoteoppaisiin on ollut vain verkkopalveluun toimitetussa viestissä. Sähköpostiviestissä on sen sijaan vain todettu, että tarjoukset löytyvät myös verkkopalvelusta kirjautumalla. Tästä asiakas on perustellusti päätynyt siihen käsitykseen, että verkkopalvelussa olevat dokumentit ovat samat, jotka asiakkaalle on sähköpostitse toimitettu, eikä viestin saatteesta käy ilmi, että verkkopalvelussa olisi jotain lisämateriaalia, johon asiakkaan tulisi tutustua ennen tarjouksen hyväksymistä. Näin ollen asiakas ei ole sähköpostiviestin perusteella voinut tietää, että verkkopalvelussa on jotain sellaisia dokumentteja, joita sähköpostiviestissä on ollut ja joihin hänen odotetaan tutustuvan. Päinvastoin asiakas on voinut perustellusti käsittää, että sähköpostiviestin liitteenä on samat tiedot, jotka verkkopalveluun on toimitettu.

Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön tulee antaa vakuutussopimuslain 5 §:n mukaiset tiedot oma-aloitteisesti, joten sillä, että sähköpostitse toimitetuilla tarjousasiakirjoilla on lueteltu kaikki tarjoukseen liittyvät muut asiakirjat, ei ole merkitystä asian kannalta. Asiakkaalla ei ole velvollisuutta pyytää liitteitä tai lähteä etsimään niitä verkkopalvelusta.

Asiakas toteaa, että myyjän selvitys siitä, miten hän yleensä myyntitilanteessa toimii, ei riitä näytöksi siitä, että kuvatulla tavalla olisi toimittu juuri tässä kyseisessä tapauksessa. Asiakas vetoaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FINE-032650, jossa lautakunta on todennut, että vakuutusyhtiön esittämä kuvaus noudatetusta myyntikäytännöstä ei ollut riittävä osoittamaan tiedonantovelvollisuuden täyttämistä muun selvityksen puuttuessa. Lisäksi Vakuutuslautakunta on samassa ratkaisussaan todennut, ettei se, että selvityksen esittäminen puhelinkeskustelusta on vaikeaa, jos puhelua ei nauhoiteta tai muutoin dokumentoida, ole peruste alentaa näyttökynnystä tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä. Vakuutuksenantaja kantaa riskin siitä, että markkinointi- ja myyntitapahtumia ei dokumentoida riittävästi. Näin ollen asiassa on katsottava jääneen näyttämättä, että asiakas olisi ohjattu tutustumaan oma-aloitteisesti verkkopalvelussa olevaan laajempaan tarjousmateriaaliin, varsinkin kun asiakas oli nimenomaisesti pyytänyt myyjää lähettämään asiakirjat hänelle sähköpostitse.

Myyjän viestissä ei ole tuotu ilmi, että verkkopalvelussa oleva materiaali on laajempi, kuin mitä asiakkaalle on sähköpostitse toimitettu. Hän ei ole voinut mistään päätellä, että pelkkään sähköpostitse toimitettuun tarjoukseen tutustuminen ei ole riittävää, jotta hän saisi oikean kuvan vakuutuksen sisällöstä. Kuluttajalta ei voida edellyttää, että hän tarjousasiakirjan liiteluettelon perusteella lähtee etsimään, ovatko mainitut liitteet mukana hänen saamassaan asiakirjassa etenkin, kun lain mukaan vastuu vakuutussopimuslain 5 §:ssä mainittujen tietojen oma-aloitteisesta toimittamisesta on vakuutuksenantajalla. Päinvastoin kuluttaja tulee voida luottaa siihen, että alallaan asiantunteva vakuutuksenantaja huolehtii siitä, että hänelle toimitetaan kaikki lain vaatimat tiedot, ja jos kaikkia näitä tietoja ei toimiteta kerralla tai samalla tavalla, hänet ohjataan tutustumaan kaikkeen siihen materiaaliin, johon hänen odotetaan tutustuvan ennen sopimuksesta päättämistä.

Vakuutusyhtiön kanta

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa aiemmin tekemäänsä päätökseen ja toistaa siinä esitetyn. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutussopimus on alkanut yhtiössä 3.12.2024 ja että vakuutustarjous on tehty 29.11.2024. Vakuutusmyyjä on keskustellut lausunnonpyytäjän kanssa omakotitalon vakuuttamisen lisäksi laajasti myös muista perheen vakuutuksista, min­kä jälkeen vakuutusmyyjä on toimittanut asiakkaalle kirjalliset tarjoukset verkkoviestin liitteenä 29.11.2024.

Kotivakuutuksen osalta verkkoviestin liitteenä on toimitettu vakuutusehdot, tuoteopas ja kotivakuutusta koskevat tiedot sisältävä asiakirja. Myy­jä on verkkoviestissään 29.11.2024 pyytänyt asiakasta tutustumaan huolellisesti sekä tarjoukseen että liitteenä oleviin vakuutusehtoihin ja tuoteoppaisiin. Asiakas on 3.12.2024 lähettämässään vastauksessa hyväksynyt tarjouksen.

Siltä osin, kun valituskirjelmässä esitetään, että tietoja annettaessa ei ole kiinnitetty asiakkaan huomiota vakuutuksen olennaisiin rajoituksiin, yhtiö toteaa, että tarjouksen liitteenä toimitetun tuoteoppaan sivulla 6 kerrotaan selkeästi esimerkit, joita vakuutus ei korvaa. Esimerkkeinä mainitaan, että vakuutus ei korvaa esimerkiksi nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on läpäissyt vedeneristeen tai vedeneriste on puuttunut kokonaan tai neste on vuotanut putkiston tai rakenteiden liittymäkohdasta. Saman esimerkkiluettelon viimeisen kohdan mukaan vakuutus ei korvaa esimerkiksi suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirheitä eikä näistä aiheutuneita vahinkoja.

Vakuutuslautakunta on todennut ratkaisukäytännössään, että vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön ja tutustua toimitettuun materiaaliin. Mikäli vakuutuksenottaja ei näin tee, on hän lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Yhtiö katsoo, että asiakkaalle on annettu riittävä ja tarpeellinen tieto vakuutuksesta ennen vakuutussopimuksen solmimista, eikä asiassa ole tapahtunut tiedonantovirhettä.

Lisävastineissaan yhtiö toteaa, että vakuutusmyyjä on verkkoviestin 29.11.2024 lisäksi toimittanut asiakkaalle hänen pyynnöstään tarjouskirjeet myös pdf-tiedostoina sähköpostitse. Myyjältä saadun selvityksen mukaan, jos asiakas pyytää toimittamaan tarjouksen sähköpostitse, hän poikkeuksetta kertoo asiakkaille, että tuoteoppaat, ehdot ja muut asiakirjat löytyvät vakuutusyhtiön verkkopalvelusta ja että tarjoukset myös hyväksytään verkkopalvelun kautta. Myös tässä tapauksessa myyjä on kertomansa mukaan toiminut näin.

Asiakas on hyväksynyt vakuutustarjouksen vastaamalla 3.12.2024 myyjän 29.11.2024 lähettämään verkkoviestiin, jonka liitteenä asiakkaalle on toimitettu tarjouskirjeen lisäksi tuoteopas, ehdot ja muut asiakirjat erillisinä pdf-tiedostoina. Myös sähköpostitse toimitetussa tarjouskirjeessä on lueteltu kaikki tarjouksen liitteet, joita ovat muun muassa kotivakuutuksen tuoteopas ja vakuutusehdot. Tarjouskirjeessä on tuotu selvästi esille, mitä ehtoja vakuutukseen sovelletaan ja liiteluettelo-kohta on sisältänyt luettelon kaikista tarjoukseen kuuluvista liitteistä, joten ei voida pitää uskottavana, ettei asiakas olisi ollut jo tämän perusteella tietoinen siitä, mitkä asiakirjat tarjoukseen sisältyvät.

Edellä mainituin perustein yhtiö katsoo, ettei asiakas ole voinut perustellusti päätyä siihen käsitykseen, että tarjous ei olisi sisältänyt tarjouskirjeen lisäksi mitään muita asiakirjoja. Asiakirjat on todistettavasti toimitettu asiakkaalle ja hän on nämä myös saanut.  

Lisäksi yhtiö toteaa, että toisin kuin lisäkirjelmässä esitetään, ei asiakkaan ole edellytetty lähtevän etsimään liitetiedostoja, vaan ne on toimitettu verkkoviestin liitteenä. Asiakas on lukenut verkkoviestin ja viestissä on ollut selvä ohjeistus tutustua huolellisesti liitteenä oleviin asiakirjoihin. Asiakas on ollut tietoinen, että ainoastaan vastaamalla verkkoviestiin hän voi saada vakuutuksen voimaan.  Asiakas on hyväksynyt vakuutuksen vastaamalla verkkoviestiin. On selvää, että asiakkaan vastuulla on ollut tutustua verkkoviestin liitteenä toimitettuihin asiakirjoihin. Näin ollen sillä seikalla, että tarjouskirje on toimitettu tiedoksi myös sähköpostitse, ei ole ratkaisevaa merkitystä asiassa. Vakuutusyhtiö on täyttänyt asiassa vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 5 §:n (Tiedot ennen sopimuksen tekemistä, 20.4.2018/238) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Lainkohdan 3 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.

Vakuutussopimuslain 5 a §:n (Tietojen toimittaminen pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla, 20.4.2018/238) 1 momentin mukaan ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata […]

6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja

6.19 nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta, kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on läpäissyt vedeneristeen tai vedeneriste on puuttunut kokonaan […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenantaja laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Tarkemmin kyse on sen arvioimisesta, onko silloin, kun vakuutustarjous toimitetaan asiakkaalle sekä sähköpostitse että yhtiön verkkopalveluun, riittävää, että vakuutussopimuslain edellyttämät tiedot toimitetaan vain verkkopalveluviestin yhteydessä. Lisäksi asiassa on arvioitavana, onko tuoteoppaas­sa riittävän selkeästi kerrottu vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä vedotuista rajoitusehtokohdista 6.17 ja 6.19. Selvyyden vuoksi FINE toteaa, ettei asiakas ole esittänyt väitettä siitä, että rakennuksessa ei olisi kyseisissä rajoitusehtokohdissa mainittuja vedeneristyspuutteita tai rakennustyövirheitä, vaan kyse edellä todetusti on tiedonantovelvollisuuden väitetystä laiminlyönnistä.

Asiakas on katsonut, että koska vakuutusmyyjän lähettämässä sähköpostiviestissä ei ole kerrottu, että verkkopalvelussa oleva materiaali on viestin yhteydessä toimitettua laajempi, ei hän ole voinut päätellä, että pelkkään sähköpostitse toimitettuun tarjoukseen tutustuminen ei ole riittävää oikean kuvan vakuutuksen sisällöstä saamiseksi. Vakuutusyhtiö on todennut asiakkaan lukeneen verkkoviestin, jossa on ollut selvä ohjeistus tutustua huolellisesti liitteenä oleviin asiakirjoihin, joihin on sisältynyt muun muassa kotivakuutuksen tuoteopas. Edelleen yhtiö on todennut asiakkaan olleen tietoinen, että ainoastaan vastaamalla verkkoviestiin hän voi saada vakuutuksen voimaan, ja näin asiakas on menetellytkin.

Vakuutussopimuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 114/1993) 5 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä.

Hallituksen esityksessä (HE 114/1993) on todettu, että pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

FINE toteaa, että vakuutussopimuslain 5 ja 5a §:ien mukaisessa tiedonantovelvollisuudessa ennen vakuutussopimuksen päättämistä on kyse vakuutusyhtiölle laissa asetetusta velvollisuudesta, jonka asianmukaisen täyttämisen vakuutusyhtiö on tarvittaessa velvollinen näyttämään. Samoin FINE toteaa, että 1.10.2018 voimaan tulleilla, vakuutuksesta annettavia tietoja koskevan vakuutussopimuslain 2 luvun muutoksilla (laki 238/2018) vakuutusyhtiön velvollisuudeksi on säädetty antaa ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot vakuutuksen hakijalle paperilla, muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla.

FINE toteaa, ettei asiassa ole erimielisyyttä vakuutusyhtiön asiakkaalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä toimittamien sähköposti- ja verkkopalveluviestien sisällöstä. Kyseiset viestit on kirjelmöinnin yhteydessä toimitettu FINElle. Sen sijaan asiakkaan ja vakuutusmyyjän välisestä puhelinkeskustelusta FINElle ei ole toimitettu tallennetta tai litteraattia. Kirjallisessa selvityksessään myyjä on kertonut sanovansa aina puhelinkeskusteluissa asiakkaille, jos nämä haluavat vakuutustarjoukset myös sähköpostitse, että tuoteoppaat, vakuutusehdot ja muut asiakirjat löytyvät verkkopalvelusta ja että vakuutustarjoukset myös hyväksytään verkkopalvelun kautta. Nyt käsiteltävässä tapauksessa riidatonta on, että asiakas on hyväksynyt tarjoukset vastaamalla myyjän lähettämään verkkoviestiin. Tämän FINE katsoo puoltavan johtopäätöstä, että myyjä on kyseisessä myyntitilanteessa menetellyt kertomallaan tavalla. Asiaa arvioitaessa on myös selvää, että asiakas on verkkopalveluviestin saanut, koska hän on viestiin vastannut.

FINE toteaa, että asiakkaalle myyntitilanteessa annettuja tietoja arvioitaessa on huomioitava sekä suullisesti että eri tavoin kirjallisesti annetut tiedot sen mukaan, millainen selvitys tietojen antamisesta on esitetty. Nyt käsiteltävässä asiassa asiakas on edellä todetusti saanut kotivakuutusta koskevan vakuutustarjouksen sekä sähköpostitse että toimitettuna verkkopalveluun. Verkkoviestissä asiakasta on ohjeistettu tutustumaan huolellisesti sekä tarjoukseen että liitteenä oleviin vakuutusehtoihin ja tuoteoppaisiin. Asiakkaalle on samassa viestissä myös ilmoitettu, että hän voi hyväksyä voimaan muut kuin terveysselvityksiä edellyttävät vakuutukset vastaamalla kyseiseen viestiin.

FINE toteaa, että vaikka sähköpostitse toimitettujen tarjousten saateviestissä asiakasta ei ole ohjattu tutustumaan vakuutustarjouksessa mainittuihin, verkkopalveluun toimitettuihin liiteasiakirjoihin, on asiakas ollut tietoinen kyseisten asiakirjojen toimittamisesta verkkopalveluun viimeistään siinä vaiheessa, kun hän on verkkopalvelussa asioinut. Vakuutusyhtiön toimittaman selvityksen perusteella puheena oleva verkkoviesti on myös sisältänyt linkit tarjouksen liiteasiakirjoihin, joten FINE katsoo vakuutusyhtiön toimittaneen tuoteoppaan ja muut asiakirjat asiakkaalle vakuutussopimuslain edellyttämällä tavalla ja siten tältä osin täyttäneen vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa.

Kotivakuutuksen tuoteoppaan sisällön osalta FINE toteaa oppaassa kerrotun, että vakuutus ei korvaa esimerkiksi nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on läpäissyt vedeneristeen tai vedeneriste on puuttunut kokonaan tai neste on vuotanut putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta; ei myöskään suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirheitä, eikä näistä aiheutuneita vahinkoja. Tuoteoppaassa on siten kerrottu juuri niiden rajoitusehtokohtien sisällöstä, joihin vakuutusyhtiö on asiassa vedonnut. Näin ollen FINE katsoo, että vakuutusyhtiö on kiinnittänyt asiakkaan huomiota kyseisiin korvausrajoituksiin vakuutussopimuslain edellyttämällä tavalla ja täyttänyt myös tältä osin tiedonantovelvollisuutensa. FINE myös toteaa, ettei asiaa ole perusteltua arvioida toisin sillä perusteella, että tuoteoppaassa ei ole mainittu kyseisten ehtokohtien numeroita.

Edellä kerrotuin perustein FINE katsoo vakuutusyhtiön täyttäneen vakuu­tussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa. Vakuutusyhtiö voi siten vedota asiassa korvauspäätöksessä mainittuihin rajoitusehtokohtiin 6.17 ja 6.19, joiden perusteella kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Karppinen