Tapahtumatiedot

P:n laatiman vahinkoilmoituksen mukaan hän oli kuljettanut 2.12.2023 noin klo 04.00 rahoitusyhtiön omistamaa ja A Oy:n pysyvässä hallinnassa ollutta pakettiautoa moottoritiellä noin 80 km/h ajonopeudella, kun ajoneuvo suistui tieltä. Vahingon syyksi P oli merkinnyt tien liukkauden.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 4.3.2024 poliisin esitutkintapöytäkirjaan, jonka tietojen mukaan ajoneuvo oli suistunut tieltä ja

suistuessaan ojaa kohti rikkonut moottoritien kaidetta useiden metrien matkalta. Turvatyynyt olivat lauenneet ja ajoneuvoa kuljettanut P oli ollut poliisin saapuessa paikalle ambulanssissa. P:n havaittiin olevan alkoholin vaikutuksen alainen ja rikosteknisen laboratorion myöhemmän lausunnon mukaan hänen verenalkoholipitoisuudekseen todettiin 0,76 promillea.

Poliisin kuulustelussa 21.3.2024 P oli kertonut, että hänen tarkoituksenaan oli tehdä itsemurha. P ei ollut ollut humalassa, vaan hänen oli ollut tarkoitus hakea punaviiniä juomalla rohkeutta. Auto oli ollut painava sen lastina olleiden laitteiden johdosta. P oli kääntänyt rattia moottoritien kaiteen suuntaan tarkoituksellisesti, koska ei kertomansa mukaan jaksanut enää elää. Hän ei mielestään ollut ajanut tilanteessa ylinopeutta.

Vakuutusyhtiön selvitysten mukaan P on toinen A Oy:n omistajista, ja tämän perusteella hän on samastettava henkilö omistamaansa yritykseen nähden. Koska P on aiheuttanut vahingon tahallisesti ja alkoholin vaikutuksen alaisena, vakuutusyhtiö katsoi yleisten sopimusehtojensa ja vakuutussopimuslain nojalla olevansa vastuusta vapaa vahingon suhteen, minkä vuoksi korvausta A Oy:lle ei maksettu. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että rahoitusyhtiölle maksettu loppuvelka ja muut vahingon johdosta korvatut kulut tullaan perimään takaisin P:ltä.

Valitus

A Oy vaatii lausuntopyynnössään, jonka on laatinut yhtiön toimitusjohtaja T, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon kaskovakuutuksesta. Lisäksi yhtiö vaatii korvausta vahinkotapauksesta ja viivästyneestä korvauskäsittelystä aiheutuneesta liikevaihdon vähentymisestä sekä yhtiön toiselle omistajalle T:lle aiheutuneesta henkisestä rasituksesta ja vahinkotapauksesta koituneista taloudellisista vaikeuksista. Vaatimusten pääasialliset perusteet ovat seuraavat.

Vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti

T:n mukaan P oli kärsinyt uupumuksesta ja hänelle oli määrätty masennuslääkkeitä. P ei kuitenkaan ollut itsetuhoinen, eikä ole koskaan halunnut päättää elämäänsä. Poliisin esitutkintamateriaalin kirjaukset ovat T:n käsityksen mukaan johtuneet P:n puutteellisesta kielitaidosta ja stressaavasta kuulustelutilanteesta johtuneesta väärinymmärryksestä. T:n ja P:n yhteinen äidinkieli on farsi, jota he puhuvat keskenään.

P on T:n kanssa käydyissä keskusteluissa vakuuttanut, että hänen tarkoituksenaan ei ollut tehdä itsemurhaa, vaan hän oli erittäin väsynyt ja uupunut. Tämän takia P oli alkoholin vaikutuksen alaisena nukahtanut rattiin ja menettänyt ajoneuvon hallinnan.

T toteaa, että P:n kuulustelu on tapahtunut ilman tulkkia. P:n suomen kielen taito on heikko. Myöskään vahinkotapahtuman olosuhteet eivät sovi itsetuhoisessa tarkoituksessa tehtyyn tekoon, vaan kyse on ollut olosuhteiltaan tyypillisestä nukahtamisonnettomuudesta.

P:n samastaminen A Oy:öön ei ole perusteltua

A Oy on itsenäinen oikeushenkilö. Vahinkotapahtuman sattuessa ajoneuvo oli P:n henkilökohtaisessa käytössä hänen vapaa-ajallaan. Ajoneuvon käyttö on tapahtunut omavaltaisesti ja vakuutettuna olevan yrityksen tietämättä. Yrityksen tai toisen osakkaan ei ole ollut mahdollista valvoa tilannetta, tai estää auton luvatonta käyttöä omiin ajoihin. A Oy katsoo, että yksinomaan P:n osakkuus yrityksessä ei ole riittävä peruste samastamiselle.  

Vakuutussopimuslain 33 §:n 1) kohdassa ja yleisissä sopimusehdoissa tarkoitettu vakuutetun suostumus tulee tämän tapauksen kannalta ymmärtää siten, että samastamisen edellytyksenä olevan suostumuksen antajan tulisi olla A Oy oikeushenkilönä. A Oy ei kuitenkaan ole tehnyt päätöstä ajoneuvon luovuttamisesta kuljettajan yksityiskäyttöön tai hyväksynyt ajoneuvon käyttöä muissa kuin työajoissa taikka alkoholin vaikutuksen alaisena. Yksityiskäyttö on päinvastoin nimenomaisesti kielletty. Suostumus työajalla tapahtuvaan työajoon on eri asia kuin vapaa-ajalla tapahtuvaan käyttöön.

Lausuntopyynnössä huomautetaan, että A Oy ei vakuutussopimuslain 33 §:n 2) kohdassa tarkoitetulla tavalla myöskään omista vakuutettua omaisuutta yhdessä P:n kanssa, tai käytä sitä yhdessä hänen kanssaan. Tämä säännös ei lainkaan sovellu tilanteeseen, jossa vakuutettu on osakeyhtiö, jonka varallisuus on täysin erillinen sen osakkaiden varallisuudesta. Osakas ei omista osakeyhtiön omaisuutta, vaan osakkeita, jotka eivät anna omistusoikeutta yhtiön omaisuuteen. Puheena ajoneuvo on ollut yksinomaan P:n käytössä yrityksen perustamisesta lähtien. Toinen osakas T ei ole käyttänyt ajoneuvoa lainkaan. Näin ollen ajoneuvo ei ole ollut osakkaiden yhteiskäytössä.

Lopuksi valituksessa todetaan, että vakuutussopimuslain 33 §:n 3) kohdassa tarkoitettu yhteisessä taloudessa asuminen ei voi tulla kysymykseen vakuutettuna olevan osakeyhtiön osalta, koska osakeyhtiö ei voi ”asua” kenenkään kanssa yhteisessä taloudessa.

Vakuutusyhtiön vastausten johdosta annetuissa lausumissa A Oy vielä korostaa, että ajoneuvon P:n yksinomaiseen käyttöön luovuttamisen ei tulisi katsoa muodostavan perustetta samastamiselle. 

A Oy:lle ja T:lle aiheutuneet vahingot sekä kohtuuttomuus

A Oy:n mukaan on kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi ajoneuvon menettämisen kautta kärsimään vahinkoa vahinkotapahtumasta, johon se ei ole voinut millään tavalla vaikuttaa. A Oy:llä on ollut kolme pakettiautoa, eikä sillä ole ollut varaa hankkia lainarahalla uutta pakettiautoa tuhoutuneen tilalle. P on käyttänyt ajoneuvoa ilman lupaa, mikä on ollut yrityksen ja sen toisen osakkaan kannalta täysin ennalta arvaamatonta. A Oy ei ole menetellyt tuottamuksellisesti. Vakuutusyhtiön välillisenä korvauksena mainitsema loppuvelan lyhennys on kattanut vain pienen osan taloudellisista menetyksistä, joita A Oy:lle on aiheutunut vahinkotapahtuman ja pitkittyneen korvauskäsittelyn johdosta. Myös toisen osakkaan taloudelliset menetykset ja hänelle aiheutuneet muut seuraamukset tulee ottaa huomioon. Samastaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ja perusteltujen vakuutuksenottajan perusteltujen odotusten vastaiseen tilanteeseen, jos A Oy vakuutusmaksujen maksajana joutuisi yhdessä toisen osakkaan kanssa vastaamaan kokonaisuudessaan yksittäisen osakkaan menettelyn seuraamuksista. Osakkaiden välillä oli sovittu, ettei ajoneuvoa käytetä omiin ajoihin työajan ulkopuolella.

Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten A Oy pitää kohtuuttomana myös sitä, jos P:n vakuutusyhtiölle antamien virheellisten tietojen seuraamukset kohdistuisivat vakuutettuun yritykseen tai T:hen sen toisena omistajana.

Vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A Oy:n vaatimukset. Yhtiö pitää P:n heikosta kielitaidosta esitettyä väitettä epäuskottavana ja katsoo, että kyse on vahinkotapahtumasta annetun kertomuksen muuttamisesta sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on antanut A Oy:n korvausvaatimusten johdosta kielteisen korvauspäätöksen. Kuulustelupöytäkirjan mukaan poliisi on ennen kuulustelua ilmoittanut P:lle hänen kielellisistä oikeuksistaan, eli oikeudesta tulkkiin. P ei kuitenkaan ole ilmoittanut tarvitsevansa tulkkia. Huomioiden koko kuulustelukertomuksen, P on pystynyt vastaamaan kaikkiin poliisin esittämineen kysymyksiin suomen kielellä, eikä ole missään vaiheessa kertonut poliisille, ettei ymmärtäisi kysymystä tai pystyisi vastaamaan suomen kielellä esitettyihin kysymyksiin. P on vastannut poliisin kysymyksiin yksiselitteisesti kertoen, että hän ajoi tarkoituksella kaidetta päin itsemurhatarkoituksessa, mikä ei kuitenkaan onnistunut.

Vakuutusyhtiö katsoo, että P on ollut A Oy:n toisena omistajana yritykseensä samastettava henkilö. Samastamiseen voidaan vedota myös siksi, että kyseinen ajoneuvo on ollut yksinomaan P:n käytössä. Kaikesta huolimatta P on yrityksen toisena omistajana ollut päätäntävaltainen sen suhteen, kuka yrityksen ajoneuvoa saa käyttää.

Sillä, että yritys tai sen toinen omistaja eivät ole voineet vaikuttaa P:n menettelyyn, ei ole merkitystä samastamisen kannalta. Myöskään sillä, että autoa on käytetty vapaa-aikana alkoholin vaikutuksen alaisena, tai sillä, että yritys on kärsinyt osakkaansa menettelyn johdosta taloudellista tappiota, ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta. Samastettavan henkilön aiheuttaessa vahingon tahallaan tai alkoholin vaikutuksen alaisena, yleisten sopimusehtojen ja vakuutussopimuslain mukaiset seuraamukset ovat samat kuin vakuutetun itsensä aiheuttaessa vahingon.

P on ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiölle 5.12.2023 verkkopalvelun kautta. Hän on kertonut vahingon syyksi liukkaan ja huonokuntoisen tien ja ilmoittanut, että kukaan vahinkotapahtumaan osallisista ei ole ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Näin ollen P on antanut vakuutusyhtiölle vahingon jälkeen vahinkotapahtumasta vilpillisiä tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, Vakuutusyhtiö katsoo, että sillä on myös tällä perusteella ollut oikeus alentaa korvaus tai evätä se.

Korvauskäsittelyn viivästymisen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että se on saanut poliisin esitutkintapöytäkirjan vasta 15.1.2025 useita kertoja sitä pyydettyään. Korvauspäätöksen ollessa kielteinen viivästyskorkoa ei kaikesta huolimatta muodostu maksettavaksi. Kaskovakuutus ei myöskään sitä koskevien ehtojen mukaan kata A Oy:lle vahingon seurauksena aiheutunutta liikevaihdon menetystä tai T:n henkistä rasitusta. Kaikesta huolimatta A Oy on saanut välillisesti korvausta vahingosta vakuutusyhtiön maksettua rahoitusyhtiölle ajoneuvon loppuvelan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Kyse on siitä, onko P:n osoitettu aiheuttaneen vakuutustapahtuman tahallaan. Jos vastaus tähän kysymykseen on myönteinen, arvioitavaksi tulee, täyttyvätkö vakuutussopimuslain 33 §:n mukaiset samastamisen edellytykset, ja onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus evätä vakuutettu A Oy:lle maksettava korvaus P:n menettelyn perusteella. Vakuutusyhtiö on toissijaisesti vedonnut P:n vakuutustapahtumasta antamiin vääriin tietoihin ja katsonut, että korvauksen alentaminen tai epääminen on vilpin perusteella oikeutettua.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 2 §:n (Määritelmiä) mukaan tässä laissa tarkoitetaan:
[…]
2) vahinkovakuutuksella vakuutusta, joka otetaan esinevahingon, vahingonkorvausvelvollisuuden tai muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen korvaamiseksi;
[…]
5) vakuutetulla sitä, joka on henkilövakuutuksen kohteena tai jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa;

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. 

Saman pykälän 3 momentin mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään.

Vakuutussopimuslain 33 §:n (Samastaminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta

2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai

3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.
 

Vakuutussopimuslain 62 §:n (Henkilöt, joiden hyväksi omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa) mukaan jollei toisin ole sovittu, omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 70 §:n (Korvauksen suorittaminen) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Saman pykälän 3 momentin mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.

Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. 

Liikennevakuutuslain (460/2016) 48 §:n (Alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vaikutus korvaukseen) 1 momentin mukaan jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden yhteisvaikutuksesta, hänelle aiheutunut henkilövahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon.

Saman pykälän 2 momentin mukaan jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden yhteisvaikutuksesta, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n 1 momentin mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 4.1.1 (Kolarivakuutus, Vakuutustapahtuma) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä

• yhteentörmäys
• kaatuminen
  […]

Kaskovakuutusehtoihin liitettyjen yleisten sopimusehtojen kohdissa 7 (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen), 8 (Samastaminen) ja 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet) on vakuutussopimuslain 30, 33, 34 ja 72 §:iä sekä liikennevakuutuslain 48 §:ää vastaavat määräykset.

Asian arviointi

Onko vakuutustapahtuma aiheutettu tahallisesti?

Asiassa esitetyn poliisin tutkintailmoituksen mukaan P:n kuljettama pakettiauto on suistunut moottoritiellä ajosuunnassaan oikealle rikkoen moottoritien kaidetta useiden metrien matkalta. Tutkintailmoituksen merkintöjen ja valokuvien perusteella ajoneuvon etuosa on vaurioitunut laajasti ja turvatyynyt ovat lauenneet. P on kuulustelussa 21.3.2024 vastauksena muun muassa rattijuopumusta ja liikenneturvallisuuden vaarantamista koskeviin rikosepäilyihin kertonut, että hänen tarkoituksenaan ei ollut tehdä rikosta, vaan hän oli ajatellut tekevänsä itsemurhan, mikä oli tyhmä ajatus. P oli lähtenyt ajamaan kotoaan juotuaan tätä ennen noin puoli pulloa punaviiniä. Hän ei ollut mielestään humalassa, vaan haki alkoholista rohkeutta. P:n mukaan ajoneuvon kaiteeseen osuminen johtui siitä, että hän käänsi tarkoituksellisesti rattia kaidetta kohti tarkoituksenaan tehdä itsemurha, mikä ei kuitenkaan onnistunut. P halusi tehdä itsemurhan, koska ei halunnut enää elää. Taustalla olivat P:n mukaan häntä harmittaneet yrityksen asiat ja niihin liittyvät maksuvelvollisuudet. P kertoo myöhemmin käyneensä lääkärillä ja saaneensa lääkkeitä, mutta pitää ongelmiaan todellisina, eikä katso kärsivänsä mielenterveyden häiriöstä. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että P on poliisin kuulustelussa yksiselitteisesti kertonut ulosajon johtuneen siitä, että hän on yrittänyt itsemurhaa. P:n kuulustelukertomus on kirjattu kuulustelupöytäkirjaan yksityiskohtaisesti ja se on selkeä ja johdonmukainen, minkä lisäksi kuulustelupöytäkirjassa on merkintä kielellisistä oikeuksista P:lle ilmoittamisesta. Esitutkintamateriaalista ei ilmene viitteitä A Oy:n lausuntopyynnössä väitetystä P:n puutteellisesta kielitaidosta, tai muistakaan mahdollisista kuulustelussa ilmenneistä käytetyn kielen ymmärtämiseen liittyvistä vaikeuksista, taikka näihin liittyneistä väärinymmärryksistä. A Oy:n puolelta ei ole esitetty näyttöä, joka tukisi yhtiön lausuntopyynnössä esitettyä väitettä siitä, että ulosajo olisikin P:n kuulustelukertomuksessa kuvatun tahallisen teon sijaan aiheutunut kuljettajan väsymyksestä ja nukahtamisesta. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että P on ohjaamalla kuljettamansa ajoneuvon tarkoituksellisesti päin moottoritien kaidetta aiheuttanut ajoneuvon vaurioitumiseen johtaneen vahinkotapahtuman tahallaan.  

Samastaminen. Onko vakuutusyhtiöllä ollut perusteet evätä A Oy:lle maksettava korvaus P:n menettelyn perusteella?

Vakuutussopimuslain 33 §:n ja vakuutusehtojen mukainen samastaminen tarkoittaa sitä, että kolmannen henkilön teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko tai laiminlyönti. Samastamista koskevat säännökset ja niitä tässä tapauksessa vastaavat kaskovakuutusehtojen määräykset merkitsevät poikkeusta siitä vahinkovakuutuksen periaatteesta, jonka mukaan kukin vakuutettu on vastuussa vain omasta menettelystään.

Vakuutusyhtiö on viitannut vakuutussopimuslain 33 §:ään ja katsonut, että P voidaan samastaa vakuutettuna olevaan A Oy:öön, koska hän omistaa 50 % yhtiöstä. Vakuutusyhtiön mukaan P:llä on ollut omistuksensa perusteella päätäntävalta siitä, kuka yhtiön ajoneuvoja saa käyttää. Lisäksi yhtiö on tuonut samastamisen perusteena esille sen, että puheena oleva ajoneuvo on ollut yksinomaan P:n käytössä.

Tässä tapauksessa kaskovakuutuksen vakuutettuna on ajoneuvon omistajana olleen rahoitusyhtiön lisäksi ollut ajoneuvon rahoituksella ostanut A Oy, joka on myös ollut ajoneuvon pysyvä haltija. Vakuutuslautakunta toteaa, että osakeyhtiö on itsenäinen, omistajistaan erillinen oikeushenkilö, jota edustavat yhtiön toimielimet. Osakeyhtiön ja sen osakkaiden varat ovat toisistaan erillisiä. Osakkaiden hallinnolliset oikeudet toteutetaan lähinnä yhtiökokoukseen liittyvässä päätöksenteossa, mutta osakkailla ei ole osakeomistuksensa pohjalta päätäntävaltaa osakeyhtiön juoksevaan hallintoon kuuluvien toimenpiteiden osalta. Koska osakkuus ei myöskään sellaisenaan merkitse osakeyhtiön lakimääräistä edustamisoikeutta, eikä asiassa ole väitettykään, että P:llä olisi ollut A Oy:n edustamisoikeus yhtiöjärjestyksen perusteella, P:n ei voida katsoa aiheuttaneen vahinkotapahtumaa vakuutetun ominaisuudessa. 

Vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan samastaminen voi moottorikäyttöisten ajoneuvojen, kuten pakettiautojen osalta perustua siihen, että henkilö on vakuutetun suostumuksella vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta ajoneuvosta. Muut momentissa mainitut samastamisperusteet ovat kohdassa 2) tarkoitettu omaisuuden yhdessä omistaminen ja yhdessä käyttäminen vakuutetun kanssa, sekä kohdan 3) mukainen asuminen vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja omaisuuden käyttäminen yhdessä hänen kanssaan.

Vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksissään tai vastauksissaan tuonut lähemmin esille, mihin vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin kolmesta erillisestä samastamisperusteesta yhtiö tarkoittaa tässä tapauksessa vedota. Koska vakuutusyhtiö on perustellut kantaansa P:n omistuksella A Oy:ssä ja sillä, että ajoneuvo on ollut yksinomaan P:n hallinnassa, lautakunta tulkitsee vakuutusyhtiön tarkoittaneen vedota joko momentin 1) tai 2) kohtaan.

FINEn riidanratkaisun käytännesääntöjen kohdan 2.2 mukaan finanssialan palveluntarjoajat ovat oman alansa asiantuntijaorganisaatioita. Palveluntarjoajan on vastineessaan ja muissa kirjelmissään esitettävä kaikki asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliseksi katsomansa seikat. FINEn toimisto tai lautakunnat eivät käsittelyssään ota huomioon mahdollisia muita palveluntarjoajan kantaa tukevia seikkoja, ellei asiakkaan vaatimus ole ilmeisen perusteeton. 

Vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan samastaminen voi perustua siihen, että henkilö on ollut vakuutetun suostumuksella vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole väittänyt, että ajoneuvo olisi ollut P:n käytössä A Oy:n antaman nimenomaisen suostumuksen perusteella, tai myöskään tuonut esille, että A Oy:n suostumus olisi pääteltävissä osapuolten esittämistä selvityksistä ilmenevien olosuhteiden perusteella. Vaikka A Oy:n lausuntopyynnössä on erikseen kiistetty, että ajoneuvo olisi ollut vahingon sattuessa P:n kuljettavana A Oy:n suostumuksella, vakuutusyhtiö ei ole tällöinkään väittänyt ajoneuvon olleen P:n vastuulla vakuutetun suostumuksen pohjalta. Näin ollen samastaminen ei tule kyseeseen A Oy:n suostumuksen perusteella.

Ottaen huomioon, että P ei ole ollut puheena olevan ajoneuvon omistaja sekä osakeyhtiön ja osakkaiden varojen erillisyydestä edellä lausutut seikat, Vakuutuslautakunta katsoo, että samastamista ei voida tässä tapauksessa perustaa myöskään 33 §:n 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettuun vakuutetun omaisuuden yhdessä omistamiseen ja yhdessä käyttämiseen. Koska samastamisen edellytykset eivät näin ollen vakuutusyhtiön vetoamien seikkojen pohjalta täyty, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä ei ole ollut oikeutta evätä A Oy:lle tulevaa korvausta sen perusteella, että P on aiheuttanut vahingon tahallaan.

Vahinkotapahtumasta annetut tiedot ja korvauksen alentaminen

Vakuutusyhtiö on vedonnut toissijaisesti siihen, että P on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tietoja, kun hän on vahingosta ilmoittaessaan kertonut ajoradalta suistumisen syyksi tien liukkauden, vaikka kyse tosiasiassa oli tahallisesta tehosta. Lisäksi ajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena kuljettanut P on vastannut kieltävästi vahinkoilmoituslomakkeen kysymykseen siitä, oliko joku vahinkotapahtumaan osallisista alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. A Oy ei ole kiistänyt P:n antamien tietojen virheellisyyttä. Yhtiö on ilmoittanut pitävänsä kohtuuttomana, jos P:n vahinkotapahtumasta antamat virheelliset tiedot vaikuttavat yhtiölle maksettavaan korvaukseen.

P on joitakin päiviä vahinkotapahtuman sattumisen jälkeen laatimassaan vahinkoilmoituksessa ilmoittanut vahingon johtuneen liukkaista tieolosuhteista, vaikka hän on tosiasiassa tahallisesti aiheuttanut ajoneuvon törmäämisen kaiteeseen. Vakuutuslautakunta pitää asiassa riittävästi näytettynä, että P on antanut vakuutusyhtiölle väärät tiedot salatakseen menettelynsä tahallisuuden, joka on vakuutussopimuslain 30 §:n mukainen korvauksen epäämisperuste. Tämän takia lautakunta katsoo P:n menetelleen vilpillisesti. Koska vahingon tahallinen aiheuttaminen lähtökohtaisesti on jo sellaisenaan korvauksen epäämisen oikeuttava peruste, ja P:n tahallisesti aiheuttaman törmäysvahingon ei voida katsoa johtuneen hänen päihtymystilastaan, lautakunta katsoo, että A:n alkoholin osalta antamalla virheellisellä tiedolla ei ole tässä tapauksessa ollut itsenäistä vaikutusta vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta.

Asiaan soveltuvan vakuutussopimuslain 72 §:n mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Lautakunta toteaa, että säännöksen soveltaminen edellyttää pääsääntöisesti, että vakuutuksenantajan, joka aikoo vedota siihen korvausvastuunsa alentamiseksi, on ensin selvitettävä vahingon suuruus ja vasta sitten harkittava, onko korvausta korvauksenhakijan vilpillisen menettelyn johdosta alennettava ja kuinka paljon.

Vakuutusyhtiö ei ole toimittanut lautakunnalle selvitystä ajoneuvon käyvästä arvosta. A Oy:n lausuntopyynnön mukaan ajoneuvon hankkimiseksi otettua lainaa oli ehditty vahingon sattuessa maksaa pois noin 18.000 euroa. Rahoitusyhtiön vakuutusyhtiölle 31.7.2024 lähettämän viestin mukaan A Oy:n loppuvelka rahoitusyhtiölle on ollut per 8.9.2024 16.071,34 euroa, minkä määrän vakuutusyhtiö on maksanut rahoitusyhtiölle. Ajoneuvosta ja sen hankinta-ajankohdasta asiakirjoista ilmenevien tietojen perusteella lautakunta arvioi ajoneuvon arvon olleen vähintään 25.000 euron luokkaa, mitä tapauksessa on pidettävä myös tavoitellun hyödyn määränä.  Lautakunta on P:n menettelyn moitittavuutta arvioidessaan ottanut huomioon, että P on vahinkoilmoituksessaan ilmoittanut poliisin käyneen vahinkopaikalla, minkä perusteella P:nkin näkökulmasta on ollut sinänsä todennäköistä, että todellinen vakuutustapahtuman tapahtumainkulku tulee myös vakuutusyhtiön tietoon. 

Esillä olevassa tapauksessa P on tehnyt vahinkoilmoituksen A Oy:n puolesta. A Oy:n puolelta ei ole väitettykään, että P:llä ei olisi ollut kelpoisuutta hoitaa vahinkoasiaa, ja hakea vahingosta korvausta A Oy:n edustajana. Vakuutuslautakunta katsoo, että korvausta voidaan alentaa A:n vakuutusyhtiölle antamien tietojen perusteella. Vakuutusyhtiö ei ole ottanut erikseen kantaa korvauksen alentamisen määrään. Lautakunta pitää olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena, että vakuutusyhtiö maksaa A Oy:lle vahinkotapahtumasta puolella (1/2) alennetun korvauksen.

A Oy:n muut korvausvaatimukset

A Oy on vaatinut korvausta ajoneuvon menettämisestä aiheutuneesta yrityksen liikevaihdon vähenemisestä. A Oy:llä ei ole ollut ilman vakuutuskorvausta varaa hankkia uutta pakettiautoa vaurioituneen tilalle. Lisäksi kohtuusarvioinnissa pyydetään huomioimaan myös T:lle tapahtuneesta aiheutunut henkinen rasitus.

Vakuutuslautakunta toteaa, että pakettiauton kaskovakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Ajoneuvon haltijana olevalle yritykselle aiheutunut liikevaihdon vähentyminen ei sisälly vakuutusehtojen mukaan korvattaviin vahinkoeriin.

Koska lautakunta on katsonut vahinkotapahtuman olevan osittain korvattava, korvauksen maksaminen on tässä tapauksessa viivästynyt. Vakuutuksenantajan suorituksen viivästyessä vakuutussopimuslain 70 §:ssä säädetystä, seuraamuksena viivästyksestä on lain mukaan viivästyskoron maksuvelvollisuus. Vakuutetun vastuulla puolestaan on vaurioituneen omaisuuden omistajana tai haltijana tarvittaessa hankkia korvaava ajoneuvo korjauskelvottomaksi vaurioituneen tilalle. Tämä vastuu vakuutetulla on riippumatta siitä, onko vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö myöskään tällä perusteella ole korvauksen maksamisen viivästymisen johdosta vastuussa A Oy:n liikevaihdon vähentymisestä.

A Oy:n kohtuullistamisvaatimuksen osalta lautakunta toteaa edellä esitettyyn viitaten, että P:n antamien väärien tietojen takia korvausta on olosuhteet huomioon ottaen tässä tapauksessa kohtuullista alentaa puolella. Arvioinnissa sovellettavat väärien tietojen antamista koskevat vakuutusehdot ovat vakuutussopimuslain sisällön mukaisia. Tämän vuoksi ne eivät ole itsessään kohtuuttomia. Lakiin perustuvan vähennyksen tekemistä on yleensä pidettävä kohtuullisena. Tämän perusteella lautakunta päätyy siihen, ettei korvauksen alentamisen voida tässä tapauksessa katsoa johtavan A Oy:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A Oy:lle törmäysvahingon johdosta puolella (1/2) alennetun korvauksen laillisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Siirala

Jäsenet:

Finne
Käenmäki
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen