Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 15.6.2023 mukaan A (s. 1946) hakeutui lääkärin vastaanotolle lievän huimauksen ja koholla olleiden verenpainearvojen vuoksi. A sai 5.6.2019 reseptit Atorvastatin- ja Clopidogrel-lääkityksiin. A:lla ilmeni ihottumaa, joka teki hänen elämästään sietämätöntä. Ihottuman aiheuttamista rakkuloista erittyvä erite pilasi vaatteita. Sosiaalinen kanssakäyminen estyi ja A oli vain kotona. A:n olo oli ollut stressaava, turvaton ja pelokas. Atorvastatin-lääkitys lopetettiin 25.7.2019, mutta ihottumaa oli edelleen. A sai 3.6.2021 reseptin Rosuvastatin-lääkkeeseen. Tuolloin myös Clopidogrel-lääkitys lopetettiin. A:lle tuli lisää allergiaoireita, jolloin hän lopetti Rosuvastatin-lääkkeen käytön. Iho-oireet kuitenkin jatkuivat. A kertoi lisäksi miettineensä, oliko hänellä todettu sydämen eteisvärinä seurausta stressistä.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 25.4.2024. Yhtiö viittasi A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että ihottuma oli jatkunut A:n lääkityksiin tehdyistä muutoksista huolimatta. Ihottumasta oli otettu helmikuussa 2023 kudosnäyte, jossa ei todettu mitään selkeää diagnostista muutosta, vaan ainoastaan epämääräistä kudosreaktiota. Ihotautilääkäri oli pitänyt ihottumaa kyhmykutinana (prurigo nodularis). Yhtiö totesi, ettei kyhmykutinan aiheutumissyytä tiedetä. Sen taustalla on ihon hermosäikeiden ja tulehdusvälittäjäaineiden häiriintynyt toiminta ja säätely. Vaikka A ei ollut enää käyttänyt Atorvastatin-, Rosuvastatin- ja Clopidogrel-lääkityksiä, ei sillä ollut ollut vaikutusta ihottumaan. Lisäksi ihottumasta otettujen kudosnäytteiden arvioinnissa huhtikuussa 2023 oli todettu, ettei mitään erityisiä viitteitä lääkereaktioista ollut tullut esille. Yhtiö katsoi, ettei A:lla todettu sydämen eteisvärinä ollut myöskään todennäköisesti aiheutunut A:n käyttämistä lääkkeistä. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla todetut kyhmykutina ja flimmeri olleet todennäköisesti aiheutuneet Atorvastatin-, Rosuvastatin- ja Clopidogrel-lääkkeiden käyttämisestä.

A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut antamaansa korvauspäätöstä.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hän saa lääkevahingosta asianmukaisen korvauksen.

A kertoo, että hänellä todettiin vuonna 2014 TIA-kohtaus, jolloin hänelle määrättiin lääkkeiksi Asasantin Retard, Ramipril Actavis ja Simvastatin. A lopetti lääkkeiden käytön vähitellen, koska hän tunsi vointinsa parantuneen. A kävi vuositarkastuksessa 2019, jolloin hän sai reseptit Clopidogrel- ja Atorvastatin-lääkkeisiin. Siitä alkoivat allergiaoireet ja ihottumat.

A toteaa, että hän hakeutui oireiden ilmettyä terveyskeskukseen. Kysymys ei ole jonkinlaisista rakkuloista ja hieman verestävistä rupimuutoksista, vaan kihelmöivästä ja polttavasta ihosta sekä rikkoutuneista haisevista rakkuloista. A:lla on myös pahoinvointia, huimausta ja yöunien häiriintymistä.

A toteaa, ettei hän hyväksy väheksyvää ja mitätöivää asennetta. A:lla ei ole ollut koskaan aiemmin allergisia reaktioita. A:lla aiemmin todetuilla sairauksilla ei ole mitään yhteyttä ihottumaan.

A toteaa, että pitkittynyt ihottuma on aiheuttanut hänelle masennusta ja lamaannusta. A on lisäksi miettinyt, miten hän selvää arjessa loppuelämänsä ajan. A toivoo, että hän saisi terveytensä takaisin sekä asianmukaisen korvauksen lääkevahingosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessa 25.4.2025 korvauspäätöksessä esitetyt perustelut. Lisäksi yhtiö toteaa, että lääkeaineiden aiheuttamat ihottumat ovat tyypillisesti allergisia tai ei-allergisia yliherkkyysreaktioita, jotka ohittuvat päivien tai viikkojen kuluessa lääkityksen lopettamisesta. Potilasasiakirjamerkinnöistä saadun selvityksen mukaan A on kärsinyt kesällä 2019 alkaneesta pitkittyneestä ihottumasta ainakin vuoteen 2023 saakka. Ihottumaan on liittynyt aaltoilua ja pahenemisvaiheita, eikä se ole ohittunut lääkkeiden lopettamisen myötä. Yhtiö katsoo edelleen, ettei A:lla ilmennyt ihottuma ole todennäköisesti aiheutunut A:n käyttämistä Clopidogrel-, Atorvastatin- tai Rosuvastatin-lääkkeistä.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 5.6.2019—13.6.2023.

5.6.2019 päivättyjen potilaskertomusten tekstien mukaan A oli sairastanut vuonna 2014 TIA-kohtauksen eli ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. A oli ollut viimeksi kontrollikäynnillä vuonna 2016, jolloin oli kirjattu, että hän oli lopettanut lääkkeet omatoimisesti. Vastaanotolla A kertoi, että hänellä oli huimausta. A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa oli todettu merkittävästi koholla oleva veren kolesterolipitoisuus. A:lla oli ollut aiemmin käytössä uusien TIA-kohtausten estämiseksi Asasantin-lääkitys, nyt kohtausten estämiseksi määrättiin Clopidogrel-lääkitys. Veren kolesterolipitoisuuden laskemiseksi määrättiin Atorvastatin-lääkitys. Lääkäri ja A sopivat, että A tekisi kotona verenpainearvojen seurantaa. A sai lähetteen fysioterapiaan huimauksen vuoksi.

9.7.2019 päivättyihin potilaskertomuksiin kirjattujen esitietojen mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt 5–6 päivää aiemmin kämmenten kihelmöintiä ja kutinaa. Kämmenet olivat olleet punakat. Sitten käsivarsiin oli levinnyt nokkosrokkomaista ihottumaa. Ihottumaa oli ollut myös jaloissa ja vartalolla. Ajankohtaisesti ihottuma rajoittui vartalolle. A oli raapinut ihon rikki. A oli lopettanut Atorvastatin- ja Clopidogrel-lääkkeiden käytön sillä hän epäili, että ihottuma oli aiheutunut niistä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A:n ylävartalolla/yläselässä oli pieniä, punaisia ja epätarkkarajaisia läikkiä, jotka olivat rikki raavittuja. Käsissä ja jaloissa ei todettu ihomuutoksia. A sai reseptin setiritsiiniin. A:n verenpainearvot olivat hyvin korkealla, mutta A ei halunnut aloittaa verenpainelääkitystä.

17.6.2020 päivättyjen potilaskertomusten mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut vielä vuoden 2020 aikana jonkinlaisia rakkuloita ja verestäviä rupimuutoksia rakkulakohdissa. Lisäksi A:lla oli ollut pidemmän aikaa niska-hartiaseudun jännitysoiretta ja huimausta. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että olkavarsilla ja rintakehällä oli rupisia ihomuutoksia. Niska-hartiaseutu oli tunnusteltaessa jäykähkö. Ihottuman suhteen jäätiin seurantalinjalle. A sai lähetteen fysioterapiaan niska-hartiaseudun ongelman osalta. A ei käyttänyt ajankohtaisesti mitään lääkkeitä säännöllisesti.

3.6.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hän oli käyttänyt noin kolme kuukautta aiemmin Laxoberonia ummetusoireen hoitoon, minkä jälkeen hänelle oli tullut vesikellomaisia rakkuloita iholle. A oli lopettanut lääkkeen käytön ja ihottumaa oli edelleen, mutta rakkuloita ei enää ollut. Ajankohtaisesti A:lla oli ainoana lääkityksenä D-vitamiini. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin ylävartalon iholla ja yläraajoissa runsaasti punertavia ja epätarkkarajaisia ihomuutoksia. Vastaavaa ihottumaa oli myös vasemmassa sääressä. Verenpainearvot olivat korkeat. A sai reseptit Ramipril- ja Rosuvastatin-lääkityksiin. Lisäksi aloitettiin neurologin jo aiemmin määräämä Orisantin-lääkitys.

18.6.2021 päivättyjen potilaskertomusten mukaan A kertoi, että hänen ihonsa oli alkanut kutista edellisenä päivänä. Ihossa oli punoitusta ja vesirakkuloita. A oli käyttänyt Ramipril-, Rosuvastatin- ja Orisantin-lääkkeiden lisäksi jälleen myös klopidogreelia, vaikka sitä ei ollut lääkelistalla. A oli ilmeisesti saanut apteekista klopidogreelia vanhalla reseptillä. A:ta neuvottiin lopettamaan klopidogreelin käyttö. A kertoi, että Ramipril-lääkityksen aloittamisen myötä hänen verenpainearvonsa olivat laskeneet normaalille tasolle.

24.6.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan lääkäri soitti A:lle ihotilanteeseen liittyen. A kertoi, että kutina ja muut edellisellä viikolla ilmenneet iho-oireet olivat väistyneet muutamassa päivässä klopidogreelin lopettamisen jälkeen. A koki, että hän oli hyötynyt antihistamiinin käyttämisestä. A ei ollut käyttänyt mitään lääkettä viikkoon. A:ta kehotettiin jatkamaan Ramipril-, Rosuvastatin- ja Orisantin-lääkityksiä. Lääkäri oli keskustellut ihotautilääkärin kanssa A:n ihottumatilanteesta. Ihotautilääkäri oli todennut, että lääkeaineen aiheuttaman ihottuman pitäisi väistyä noin viikossa. A:lla oli ollut ihottumaa muutaman vuoden ajan vaihdellen aikaisemmasta klopidogreelin aloituksesta lähtien, minkä takia ihottuman ei arveltu sopivan ainakaan pelkästään lääkkeen aiheuttamaksi. Ihotautilääkäri oli arvellut, että ihottuman taustalla oli kyhmykutinaa eli prurigo nodularista. Ihosta otettavan koepalan tutkiminen oli mahdollista, mutta ihotautilääkäri oli todennut, että siitä saadaan harvoin informatiivista näytettä.

26.7.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A tuli vastaanotolle ihottuman takia. Tilanne oli parantunut sen jälkeen, kun A oli lopettanut klopidogreelin käytön. Uusia rakkuloita ei ollut tullut. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että ihottumamuutokset olivat selvästi lieventyneet pari kuukautta aiemmin olleeseen tilanteeseen verrattuna. Vasemmassa sääressä näkyi edelleen muutamassa kohtaa ihorikkoa. A:n verenpaine oli koholla.

28.2.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hänelle oli tullut uusia ihottumamuutoksia, mutta rakkulat olivat erilaisia kuin ennen. Reisiin oli tullut ihottumaa, tätä ei ollut ollut aiemmin. A kertoi, että rakkulat tuoksahtivat puhjetessaan. Lisäksi A mainitsi, että hän oli pyörtynyt noin kuukausi aiemmin. A:lla oli ollut pyörtymisiä aiemminkin, ja tästä oli jo vuonna 2018 ensihoidon merkintä. A oli ihotilanteen takia kuormittunut. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin pieniä ja hailakanpunoittavia ihottumakyhmyjä raajojen ja ylävartalon iholla.

30.6.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n ihottumatilanne oli pysynyt ennallaan. Selkeitä uusia rakkuloita tai ihomuutoksia ei ollut. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin pieniä, hailakanpunoittavia ihottumakyhmyjä raajojen ja ylävartalon iholla. Osa oli raavittu rikki.

19.9.2022 päivättyjen potilaskertomusten mukaan A oli ollut menossa tekstien kirjauspäivän aamuna hammaslääkäriin, jossa hänelle oli tullut heikottava olo. A oli melkein pyörtynyt. A oli havainnut sydämen hakkaavan nopeasti. A:lle tehtiin EKG-tutkimus, jossa todettiin sydämen eteisvärinä. Sydämen rytmi palautui vastaanotolla normaaliksi. A sai reseptin Eliquis-lääkkeeseen. A:ta kehotettiin aloittamaan uudelleen Ramipril- ja Rosuvastatin-lääkitykset.

17.2.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n ihosta otettiin koepaloja ihottuman tutkimiseksi. A:lla oli käytössä ainoana säännöllisenä lääkkeenä Ramipril verenpainetaudin hoitoon. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että ihomuutoksia oli säärissä, reisissä, käsivarsissa ja vatsalla. Muutokset eivät olleet kovin tuoreita. Suurin osa ihottumaläiskistä oli haaleanpunakoita, ihontasaisia ja epätarkkarajaisia. Osassa rupi oli raavittu rikki. Osassa oli keskellä hieman arpimaista paksuuntumaa. Iholla näkyi myös vanhoja valkoisia arpia. Ajankohtaisesti ei ollut rakkulointia.

16.5.2023 päivätyn ihotautien poliklinikan tekstin mukaan A:n reidestä oli otettu helmikuussa 2023 kaksi koepalaa, joissa oli tutkimuslausunnon mukaan todettu hyperplasia epithelialis, joka lääkärin arvion mukaan sopii kyhmykutinaan. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A:n iho oli kauttaaltaan kuiva ja hilseilevä. Vartalolla, raajoissa ja alaleuassa todettiin laajasti kyhmykutinaan sopivia kutinakyhmyjä. A:n reiden ihottuma-alueelta otettiin kaksi koepalaa. A sai lähetteen verikoetutkimuksiin. A:n kanssa keskusteltiin valohoidon mahdollisuudesta, mutta A koki niissä käymisen käytännön syistä hankalana.

30.5.2023 päivätyn ihotautien poliklinikan tekstin mukaan ihottumasta otettujen koepalojen tutkimuksissa ei ollut todettu viitteitä autoimmuunisesta ihosairaudesta. Ihorikossa todettiin bakteeritulehdus.

13.6.2023 päivätyn ihotautien poliklinikan tekstin mukaan A:lta otetuissa laboratoriokokeissa ei ollut todettu kutinaa selittäviä löydöksiä. A oli käyttänyt noin kahden viikon ajan Ovixan-kortisonivoidetta, minkä myötä ihotilanne oli lähtenyt rauhoittumaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla todetut kyhmykutina ja sydämen eteisvärinä seurausta Clopidogrel-, Atorvastatin- tai Rosuvastatin-lääkkeiden käyttämisestä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Sovellettavien lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina verenpainetauti ja veren korkea kolesterolipitoisuus. A on sairastanut vuonna 2014 TIA-kohtauksen. A hakeutui 5.6.2019 lääkärin vastaanotolle huimauksen takia. A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa oli todettu korkea veren kolesterolipitoisuus. A sai kolesterolipitoisuuden laskemiseksi reseptin Atorvastatin-lääkkeeseen. Lisäksi A sai reseptin Clopidogrel-lääkitykseen uusien TIA-kohtausten estämiseksi. A hakeutui 9.7.2019 lääkäriin 5–6 päivää aiemmin alkaneiden kutina- ja ihottumaoireiden takia. A:n ylävartalolla/yläselässä todettiin ihomuutoksia. A lopetti Clopidogrel- ja Atorvastatin-lääkkeiden käytön, koska hän epäili, että ihottuma johtui niistä. Lääkärin vastaanotolla 17.6.2020 A:n olkavarsilla ja rintakehällä todettiin rupimaisia ihomuutoksia. Lääkärin vastaanotolla 3.6.2021 A:n ylävartalon, yläraajojen ja vasemman säären iholla todettiin runsaasti punertavia ja epätarkkarajaisia ihomuutoksia. A:n verenpainearvot olivat koholla. A sai reseptit Ramipril- ja Rosuvastatin-lääkityksiin. Lisäksi aloitettiin A:lle jo aiemmin määrätty Orisantin-lääkitys. A oli terveydenhuoltoon yhteydessä 18.6.2021 ja kertoi, että hänellä oli jälleen ilmennyt ihon punoitusta ja vesirakkuloita. A oli käyttänyt Ramipril-, Rosuvastatin- ja Orisantin-lääkitysten lisäksi Clopidogrel-lääkettä, jota hän oli saanut apteekista ilmeisesti vanhalla reseptillä. A lopetti Clopidogrel-lääkkeen käytön, minkä myötä hänen ihotilanteensa tuli paremmaksi muutamassa päivässä. A lopetti myös Rosuvastatin- ja Orisantin-lääkkeiden käyttämisen. Helmikuussa 2022 A kertoi, että hänelle oli tullut uusia ihottumamuutoksia. Aiemmasta poiketen ihottumaa oli myös reisissä. Syyskuussa 2022 A:lla todettiin sydämen eteisvärinä. Helmikuussa 2023 A:lla oli käytössä ainoastaan Ramipril-verenpainelääkitys. A:lla oli ihottumamuutoksia säärissä, reisissä, käsivarsissa ja vatsalla. A:n ihottumasta otettiin koepaloja. Toukokuussa 2023 ihotautien poliklinikalla arvioitiin, että ihokoepalojen tutkimuslausunnoissa todettu hyperplesia epithelialis sopi kyhmykutinaan. A:n iho oli kauttaaltaan hilseilevä ja kuiva. A:n ihosta otettiin uudelleen koepaloja, joissa ei todettu viitteitä autoimmuunisesta ihosairaudesta. Ihorikossa todettiin bakteeritulehdus. Kesäkuussa 2023 todettiin, että A:n kahden viikon ajan käyttämä Ovixan-kortisonivoide oli rahoittanut ihotilannetta.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei kyhmykutinan tiedetä olevan lääkeaineen laukaisema reaktio. A:ta koskevasta lääketieteellisestä selvityksestä ei myöskään ilmene selvää ajallista yhteyttä Clopidogrel-, Atorvastatin- ja Rosuvastatin-lääkkeiden käytön ja vaihtelevien iho-oireiden välillä. Lautakunta toteaa, ettei sydämen eteisvärinä ole edellä mainittujen lääkkeiden tunnettu haittavaikutus. Lautakunta katsoo, että eteisvärinä on Clopidogrel-, Atorvastatin- ja Rosuvastatin-lääkkeitä todennäköisemmin aiheutunut A:n perussairauksista. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla todetut kyhmykutina ja sydämen eteisvärinä ole todennäköisesti seurausta Clopidogrel-, Atorvastatin- ja Rosuvastatin-lääkkeiden käyttämisestä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheejohtaja Norio                                             
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila