Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan 6.9.2025 asiakas oli huomannut omakotitalonsa pesuhuoneen kattopaneelin pullistuneen ja olevan märkä. Asiakas oli purkanut pesuhuoneen kattorakenteita, jolloin oli selvinnyt, että lämminvesiputki vuosi kahdesta kohdasta. Vahinkotarkastusraportin mukaan kupariputkessa oli syöpymä kahdessa kohdassa, ja vuotanut putki oli asennettu vuonna 1984. Kastunut alue rajoittui pesuhuoneen paneelikattoon.
Vakuutusyhtiö teki asiassa 24.9.2025 korvauspäätöksen, jonka mukaan vahinko oli osittain korvattava. Vakuutusyhtiö totesi ikävähennyksen putken korjaamisesta aiheutuvien kulujen osalta olevan yli 100 prosenttia, joten tältä osin vahingosta ei jäänyt korvattavaa osuutta. Vuotovahingon osalta ikävähennyksen todettiin olevan 30 prosenttia tai putkistovuototurvan omavastuu 500 euroa riippuen siitä, kumpi vähennys oli isompi.
Vakuutusyhtiön kanssa käymässään sähköpostikeskustelussa asiakas kysyi 25.9.2025 yhtiöltä, miksi se oli hyväksynyt putkieristeen korvattavaksi, vaikka eriste kuului yhtiön ilmoittaman putken rikkoutumisvahinkoa koskevan ikävähennyksen piiriin. Asiakas myös pyysi yhtiötä toimittamaan vuonna 2015 alkaneen kotivakuutussopimuksen tekohetkellä voimassa olleet vakuutusehdot, tuoteselosteen sekä vakuutuskirjan sekä lisäksi vakuutuksen myyntitilanteeseen liittyvien keskusteluiden litteroinnit. Vakuutuskorvauksen määrän osalta asiakas totesi pesuhuoneen osalta kertakorvauksen 3 200 euroa olevan kohtuullinen molempia osapuolia kohtaan.
Vakuutusyhtiö ilmoitti 10.10.2025 maksaneensa asiakkaalle 3 200 euroa kertakorvauksena pesuhuoneen vahingosta. Asiakas vastasi samana päivänä, ettei kyseessä ollut hänen osaltaan lupaus kertakorvauksen hyväksymisestä. Jatkokeskustelussa yhtiö totesi, että mikäli vahinko oli oletettua laajempi, voitaisiin kertakorvaussummaa tarkistaa. Yhtiö myös totesi, että saunan paneelikaton osalta ei ollut jäänyt korvattavaa osuutta, koska katto täytyi avata ainoastaan putken korjauksen vuoksi ja ikävähennyksen vuoksi katon avaamisesta ei jäänyt korvattavaa osuutta. Lisäksi yhtiö totesi, että heidän tarjoamansa kertakorvaussumma oli laskettu kumppanin alustavan laskelman pohjalta ja että kertakorvauksen tarkoituksena on sopia kiinteä korvaussumma, joka kattaa kaikki vahinkoon liittyvät kustannukset tiedossa olevan laajuuden perusteella, vakuutusehtojen vähennykset huomioiden. Vakuutusehtojen osalta vakuutusyhtiö pyysi huomioimaan, että vahingot käsitellään niiden vakuutusehtojen mukaisesti, jotka ovat olleet voimassa vahinkotapahtuman sattuessa.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas vaatii, että saunan katon aukaiseminen korvataan vakuutuksesta. Rikkoutunut putki on kapillaarijuotettu, ja saunan katto tulee aukaista, ettei vanhaa putkea jää piiloon rakenteiden sisään. Asiakas katsoo myös tältä osin olevan kyse vuotovahingosta aiheutuneesta suoranaisesta omaisuusvahingosta, koska korjaustoimenpiteet ulottuvat myös saunan puolelle.
Asiakas toteaa pesuhuoneesta tehdyn laskelman osalta, että kourueriste on LVI-tuote ja siten vakuutusyhtiön aiemmin ilmoittaman rajoitusehdon piiriin kuuluva tuote. Asiakkaan mukaan, kun kourueriste on otettu korjauskustannuslaskelmaan, sovelletaan siihen silloin vuotovahinkoja koskevia ikävähennyksiä. Asiakas toteaa, ettei ollut saanut pyytämiään asiakirjoja ja vastausta kysymyksiinsä ennen kertakorvausta koskevaa ilmoitusta, vaan asiakirjat toimitettiin vasta tämän jälkeen. Asiakkaan näkemyksen mukaan yhtiö on yrittänyt siirtää hänelle vastuun rajoitusehtojen virheellisestä tulkinnassa sekä korvauspäätöksessä olevasta ristiriidasta. Koska vakuutusyhtiö ei ole oikaissut virhettään, putkieristeen korvattavuus johtaa sopimusoikeudelliseen tahdonilmaisuun vakuutusyhtiön puolelta.
Lisäksi asiakas katsoo, että asiassa tulee soveltaa sopimus vuonna 2015 tehtäessä voimassa olleita tuoteselostetta ja vakuutusehtoja. Asiakas kertoo, että hänelle suositeltiin vuonna 2015 laajaa vakuutusta ja että hänelle tuolloin kerrottiin ikävähennyksen putken rikkoutumisen osalta nousevan ajan kuluessa 100 prosenttiin, mutta vuototurva turvaa rakenteet ja niiden korjaukset. Asiakkaan mukaan rakenteiden osalta vakuutusehtojen sisältö on kerrottu epäselvästi vuoden 2015 tuoteselosteessa. Koska vakuutuksessa on laiterikkoturvan lisäksi vuototurva, jo tällä perusteella saunan katon aukaisu tulisi vakuutuksesta korvata. Vakuutussopimuslain ja kuluttajansuojalain perusteella rajoitusehtoja on tulkittava vakuutuksenottajan eduksi.
Lisäkirjelmässään asiakas toteaa, että yhtiö on vahvistanut sähköisessä järjestelmässään laskelman olevan hyväksytty. Lisäksi asiakas katsoo vakuutusyhtiön toimineen hyvän vakuutustavan vastaisesti tekemällä kertakorvauspäätöksen vastaamatta ensin asiakkaan kysymykseen putkieristeistä ja toimittamalla pyydetyt asiakirjat vasta kertakorvauspäätöksen tekemisen jälkeen.
Vakuutusyhtiö viittaa asiassa tehtyyn korvauspäätökseen sekä asiakkaalle 24.10.2025 lähetettyyn viestiin, jossa yhtiö on kertonut korvauksen perusteista.
Lisäksi yhtiö toteaa, että vahinkotapahtuma on sattunut 6.9.2025, joten asiassa sovelletaan 1.1.2025 voimaan tulleita kotivakuutusehtoja. Yhtiö toteaa, etteivät katon ja seinien avaamis- ja sulkemiskustannukset ole vakuutuksesta korvattavaa kulua. Ehtokohdan 7.5 mukaan ikävähennykset tehdään myös rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkukustannuksista. Käsiteltävässä tapauksessa vuotaneen putken ikävähennykset lasketaan ajalta 1985–2025, joten putken ikävähennykset ovat yli 100 prosenttia. Putkeen sovellettavien ikävähennysten vuoksi myöskään rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista ei jää korvattavaa osuutta.
Yhtiö toteaa asiakkaan saaneen ennen vakuutuksen voimaantuloa tuoteselosteen ja vakuutusehdot. Tuoteselosteessa on kerrottu käsiteltävän tapauksen kannalta olennaiset seikat. Tuoteselosteen sivulla 8 kerrotaan käyttövesiputkistoon kohdistuvasta 3 prosentin vuosittaisesta ikävähennyksestä, samoin siitä, että ikävähennys tehdään myös rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista. Yhtiö katsoo, että tuoteselosteen tiedot ovat yksiselitteisiä, eikä niitä voi tulkita asiakkaan mainitsemalla tavalla. Yhtiö toteaa, että asiakas on tullut tietoiseksi edellä mainituista seikoista ennen vakuutuksen voimaantuloa.
Yhtiön mukaan kertakorvaus on kokonaisarvioon perustuva korvaus ja yhtiö on hyväksynyt asiakkaan esittämän kertakorvauksen. Vaikka yhtiön maksaman kertakorvaussumman taustalla on ollut yhtiön saama alustava korjauskustannuslaskelma, on kertakorvaus, jota asiakas itse on ehdottanut, kokonaisarvioon perustuva ja ehtokohdan 7.6 sisältämät vahingon määrästä tehtävät vähennykset huomioiva korvaus. Se ei kohdistu mihinkään yksittäiseen rakenneosaan. Vaikka korvaussummaan katsottaisiinkin sisältyvän myös putken eristeet, tällä seikalla ei kuitenkaan olisi sellaista vaikutusta, että tämän vuoksi myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset tulisivat vastoin ehtokohtaa 7.5 korvattaviksi. Yhtiö toteaa, että aiemmin todetun mukaisesti kertakorvaussummaa voidaan tarkistaa, mikäli vahinko osoittautuisi oletettua laajemmaksi.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.
Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. […]
Vakuutusehtojen korvaussääntöjen ehtokohdan 7.5 (Ikävähennykset rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen vahingoissa) mukaan rakennuksen koneiden, laitteiden sekä putkistojen jälleenhankinta- ja korjauskustannuksista tehdään seuraavat vuotuiset ikävähennykset toisesta käyttövuodesta alkaen:
Omaisuus Ikävähennys %
Putkistot, säiliöt, sähköjohdot ja -kaapelit,
lämmityskaapelit sekä aurinkopaneelit 3 %
[…]
Yllä mainitut ikävähennykset tehdään myös rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista, vian etsintäkustannuksista sekä maankaivu ja täyttökustannuksista. Palovahingoissa ikävähennyksiä ei tehdä lukuun ottamatta laitetta, josta palo on saanut alkunsa.
Ikävähennys tehdään kertomalla prosenttiluku laitteen käyttöönottovuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärällä. Ikävähennysten lisäksi ei korvauksesta vähennetä vakuutuskirjassa mainittua omavastuuta. Ikävähennys on kuitenkin vähintään tämän omavastuun suuruinen. […]
Ehtokohdan 7.6 ([Kotivakuutuksen] vuotovähennys putkistovuototurvan vahingoissa) mukaan kun vahinko korvataan putkistovuototurvasta ja vahingon syynä on vuoto käyttövesiputkistosta tai lämmitysputkistosta, tehdään vuodosta aiheutuneen vahingon määrästä vuotaneen käyttövesiputkiston tai lämmitysputkiston iän perusteella vähennys seuraavasti:
Putkiston ikä/v Vuotovähennys -% vahingon määrästä
35-49 30
50 vuotta tai enemmän 60
Vuotovähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä.
Putkiston ikä on asentamisvuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärä. Vuotovähennysten lisäksi ei vähennetä vakuutuskirjassa mainittua omavastuuta. Vuotovähennys on kuitenkin vähintään tämän omavastuun suuruinen.
Vuotovähennystä ei tehdä viemäriputkistosta tai käyttölaitteesta (esimerkiksi lämminvesivaraajasta tai vesikalusteesta) aiheutuneessa vuotovahingossa.
Vuotovähennystä ei tehdä vuokra- ja osakehuoneiston osista.
Rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen jälleenhankinta- ja korjauskustannuksista ikävähennys tehdään kuitenkin aina kohdan 7.5 mukaisesti.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, tuleeko saunan korjaustöistä aiheutuvat kustannukset korvata vakuutuksesta. Lisäksi kyse on sovellettavista vakuutusehdoista sekä siitä, onko ennen sopimuksen tekemistä asiakkaalle annetun tuoteselosteen perusteella vakuutusehtoja tulkittava siten, että saunan katon avauskustannukset katsotaan osaksi vuotovahinkoa.
Vahinko on sattunut 6.9.2025, jolloin on ollut käynnissä kuluva vakuutuskausi 01.09.2025–31.08.2026. Kyseisen vakuutuskauden vakuutuskirjan mukaan sopimukseen sovelletaan 1.1.2025 voimaan tulleita kotivakuutusehtoja. FINE katsoo, että näin ollen asiassa sovellettavaksi eivät tule vuoden 2015 vakuutusehdot vaan 1.1.2025 alkaen voimassa olevat vakuutusehdot.
Vahinkokartoitusraportin mukaan kastunut alue oli rajoittunut pesuhuoneen paneelikattoon, eikä saunan puolella ollut havaittu vuotovahinkoa. Asiakas katsoo, että pesuhuoneessa rikkoutunut putki on vaihdettava myös saunan puolella, ettei vanhaa putkea jää rakenteiden sisään. Tämä korjaustyö edellyttää saunan katon avaamista, ja asiakas katsoo, että tästä aiheutuvat kustannukset tulee korvata osana vuotovahinkoa. Vakuutusyhtiö on vaatimuksen kiistänyt katsoen kyseisten kustannusten olevan putkiston rikkoutumista koskevien ikävähennysten piirissä, ja koska vuotanut putki on asennettu vuonna 1984, on ikävähennys putken osalta yli 100 prosenttia. Vakuutusyhtiö on tällä perusteella katsonut, ettei putken korjaustöistä aiheutuvista kustannuksista jää korvausta suoritettavaksi.
FINE toteaa, ettei saunassa ole havaittu vuotovahinkoa. Saunan kattoon rikkoutuneen putken vaihdon takia kohdistuvista korjaustöistä tulee siten tehtäväksi putkiston vahinkoja koskevan ehtokohdan 7.5 mukainen ikävähennys, joka vakuutusehtojen nimenomaisen maininnan perusteella tehdään myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista. Kyseessä oleviin korjauskustannuksiin sovellettavan ikävähennyksen ylittäessä putken iän perusteella 100 prosenttia FINE katsoo, ettei saunan katon korjauskustannuksista jää asiaan sovellettavien vakuutusehtojen perusteella korvausta maksettavaksi.
Asiakas on lisäksi katsonut, että koska putkieriste on sisältynyt pesuhuoneen korjaustöistä tehtyyn kustannuslaskelmaan ja koska vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt eristeen kuulumista korvauksen piiriin, tämä on johtanut sopimusoikeudelliseen tahdonilmaisuun vakuutusyhtiön puolelta. FINE tulkitsee asiakkaan tarkoittavan esittämällään sitä, että vakuutusyhtiö on tehnyt asiassa putkieristeen korvattavuuden osalta sitovan korvauspäätöksen, millä perusteella putkieristeen asentamisesta saunan kattoon aiheutuvat kustannukset on käsiteltävä vuotovahinkona. Vakuutusyhtiö on kiistänyt, että kertakorvauksesta keskusteltaessa tai korvaus maksettaessa olisi otettu kantaa yksittäisen rakennusosan korvattavuuteen asiakkaan esittämällä tavalla. Korjauskustannuslaskelman osalta FINE toteaa, että putkieriste sisältyy kustannuslaskelmassa suihkuhuoneen katon purku- ja uusimistoimenpiteisiin, mutta muutoin eristeeseen ei oteta laskelmassa tai yhtiön toimesta muutoinkaan kantaa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo, että riippumatta siitä, tulisiko eristeen osuus vakuutusehtojen perusteella käsitellä osana vuoto- vai putkiston rikkoutumisvahinkoa, ei putkieristeen sisältyminen pesuhuoneen korjaustöistä tehtyyn laskelmaan ole tulkittavissa vakuutusyhtiötä sitovaksi kannanotoksi saunan korjaustöiden osalta.
Vakuutuksen myyntitilanteen osalta FINE toteaa, että vakuutusyhtiö on kertonut antaneensa asiakkaalle ennen sopimuksen tekemistä kotivakuutuksen tuoteselosteen. Asiakas ei ole tätä kiistänyt. Asiassa tulee tältä osin arvioitavaksi tuoteselosteen sisältö. Tuoteselosteessa on muun muassa kerrottu ikävähennykset, joita vakuutuksesta korvattavista kustannuksista tehdään. Nämä on ilmoitettu sekä putkiston rikkoutumis- että vuotovahinkojen osalta. Putkiston rikkoutumista koskevan ikävähennyksen osalta on myös kerrottu, että ikävähennys tehdään myös rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista. FINE toteaa, että tuoteselosteessa kerrottu vastaa vakuutusehtojen sisältöä, eikä tuoteselostetta voi myöskään pitää epäselvänä tai monitulkintaisena.
Asiakas on vedonnut asiassa myös kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:ään, jonka sisältämän oikeusohjeen perusteella vakuutussopimuksen epäselvää sopimusehtoa on tulkittava ehdon laatineen vakuutusyhtiön vahingoksi. FINE toteaa, että asiaan sovellettavien kotivakuutusehtojen ikävähennyksiä koskevista ehtokohdista ilmenee, mitä omaisuutta tai vahinkoa vähennys koskee, ja myös, miten vähennys lasketaan. Näin ollen FINE katsoo, ettei kyseisiin ehtokohtiin sisälly asiassa sellaista epäselvyyttä, että ehtoa tulisi kuluttajansuojalain tai epäselviä vakiosopimusehtoja koskevien tulkintaperiaatteiden perusteella tulkita sen sanamuodosta poiketen.
Asiakas on lisäksi katsonut vakuutusyhtiön toimineen asiassa hyvän vakuutustavan vastaisesti. Asiakkaan näkemyksen mukaan yhtiö on jättänyt vastaamatta asiakkaan tiedusteluun, tehneen kiireisesti kertakorvauspäätöksen sekä toimittaneen pyydetyt asiakirjat vasta kertakorvauspäätöksen antamisen jälkeen. FINE toteaa, ettei sen toimivaltaan kuulu vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn menettelytapavalvonta, minkä vuoksi se ei käsittele asiakkaan valitusta tämän kysymyksen osalta. Toimivaltainen viranomainen on Finanssivalvonta.
Ottaen huomioon edellä lausutun FINE katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
FINE ei suosita asiassa muutosta.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Karppinen