Tapahtumatiedot
A (s. 1975) haki 30.3.2023 päivätyllä vahinkoilmoituksella korvausta koronavirusrokotteiden aiheuttamasta lääkevahingosta.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 26.5.2021 ja toisen annoksen 18.8.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksen mukaan A kävi ennen toisen koronavirusrokotteen saamista parturissa, jolloin hänen hiuksensa olivat vielä normaalit ja hyvävointiset. Tukkapeite oli tasainen ja muut ihokarvat paikoillaan. Viikon kuluttua toisen koronavirusrokotteen saamisesta A:n hiukset alkoivat irrota ja noin kahden viikon kuluttua takaraivoon ilmestyi kalju läiskä. A kävi lääkärissä keskustelemassa asiasta, mutta tuolloin ei vielä ryhdytty lisätutkimuksiin. Sitten hiuksia alkoi lähteä enemmän ja ihokarvat irrota. Tällöin lääkäri totesi, että karvanlähtö oli normaalia nopeampaa. A sai lähetteen ihotautien poliklinikalle, ja hänellä todettiin alopecia universalis. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään sairautta tai muuta tekijä, joka olisi selittänyt alopecia universaliksen alkamisen. A:lla ei ollut tuolloin mitään stressiäkään, joka olisi voinut vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. A:ta hoitaneet lääkärit puhuivat, että selittävänä tekijänä olisi aikayhteys rokotteeseen.
A kertoi vahinkoilmoituksessaan edelleen, että alopecia universalis oli vahvistanut huomattavasti A:n oireita hengitystieinfektioissa ja allergiaoireissa, jotka ilmenivät hengitysteissä. Nenäkarvojen puuttumisen takia A meni helpommin täysin tukkoon siitepölyaikana. Kulmakarvojen ja ripsien puuttuminen oli aiheuttanut ongelmia esimerkiksi silloin, kun A työskenteli korkeassa paikassa. Turvakypärää pitäessä hiki valui suoraan silmiin, jolloin näkökenttä sumeni hetkellisesti. A oli joutunut lopettamaan katolla työskentelyn tästä syystä. Hiukset, ripset tai muutkaan karvat eivät olleet kasvaneet takaisin. A haki korvausta lääkevahingosta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 26.2.2024. Yhtiö viittasi A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja katsoi, että A:lla 18.8.2021 koronavirusrokotuksen jälkeen ilmenneet hiusten ja parran pälvikaljualueet olivat ohimenevästi Comirnaty-koronavirusrokotteesta aiheutunut korvattava henkilövahinko. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisen haitan korvausta haittaluokan 2 mukaisesti 900 euroa.
Edelleen vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, ettei A:lla todetulla yleiskaljuudella ja kaikkien ihokarvojen puuttumisella (alopecia universalis) ollut syy-yhteyttä A:n saamiin koronavirusrokotteisiin. Potilaskertomusten mukaan A:lla oli todettu ihokarvojen lähtöä jo aikaisemmin ja vaiva oli pahentunut koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A:lla todettiin selkeä alopecia universalis, joka ajallisesti alkoi pahentua koronavirusrokotuksen saamisen jälkeen. Yhtiö totesi, että kirjallisuudessa on yksittäisiä selostuksia asiasta, mutta kausaliteettia ei ollut kyetty osoittamaan. Alopecia on autoimmuunisairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta. Vakuutusyhtiön tiedossa ei ollut mitään sellaista luotettavaa lääketieteellistä tutkimusta, joka olisi osoittanut kausaliteetin koronavirusrokotteiden ja alopecia universaliksen välillä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta alopecia universaliksen aiheuttamasta pysyvästä haitasta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii Vakuutuslautakuntaa vahvistamaan, että alopecia universalis -sairaus on korvaukseen oikeuttavassa syy-yhteydessä hänen 26.5.2021 ja 18.8.2021 saamiinsa koronavirusrokotteisiin. A vaatii tilapäisestä haitasta lisäkorvausta, korvausta huomattavasta pysyvästä kosmeettisesta haitasta, korvausta lievästä pysyvästä toiminallisesta haitasta sekä ylimääräisistä kuluista.
A toteaa, että hänellä ilmeni noin 1–2 viikon kuluttua toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta asteittaista ihokarvojen lähtöä. Muutamassa kuukaudessa A:n kaikki ihokarvat olivat lähteneet pysyvästi. A:lla diagnosoitiin alopecia universalis -sairaus, jolla on potilasasiakirjoissa katsottu olevan ajallinen yhteys A:n saamaan koronavirusrokotteeseen. Lisäksi potilasasiakirjoissa on katsottu, että rokotteen ja alopecia universalis -sairauden välistä syy-yhteyttä ei voida sulkea pois. Potilasasiakirjoissa on myös todettu, että koronavirusrokotuksiin on yhdistetty muun muassa autoimmuunisairauksien puhkeamista ja että on mahdollista, että koronavirusrokotteet voisivat tätä aiheuttaa.
A toteaa, että hänen ihokarvoituksensa on lähtenyt kokonaan, eikä se ole palannut vielä neljän vuoden jälkeenkään. Ihokarvojen puuttuminen on aiheuttanut A:lle huomattavaa pysyvää kosmeettista haittaa sekä lievää pysyvää toiminnallista haittaa, sillä nenäkarvojen puuttuminen on aiheuttanut allergiaoireilun pahenemisen ja kulmakarvojen ja ripsien puuttuminen puolestaan silmien sumenemista hien valuessa suoraan silmiin A:n tehdessä töitä.
A viittaa ihotautien ja allergologian erikoislääkärin 19.5.2025 päivättyyn lääkärinlausuntoon, jonka mukaan on todennäköistä, ettei karvoitus enää palaa. A:n ihokarvat eivät ole palanneet vielä neljän vuoden jälkeenkään, minkä takia A pitää selvänä, että todennäköinen syy-yhteys koronavirusrokotteiden ja alopecia universalis -sairauden välillä on olemassa.
Vakuutusyhtiö on tuonut korvauspäätöksessään ratkaisevana seikkana esiin sen, että A:lla on ollut ihokarvojen lähtöä jo aikaisemmin ja että vaiva paheni koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A toteaa, ettei hänellä ole ollut alopeciaan viittaavaa oireilua ennen koronavirusrokotteiden saamista. Työterveyslääkärin kirjauksessa 20.9.2021 mainittu sääritasolla esiintynyt karvaton läiskä viittaa A:lla 16–18-vuotiaana todennäköisesti uimahallin kuminauhan hetkellisesti aiheuttamaan oikean säären alaosassa ilmenneeseen karvattomaan kohtaan. A:lla on sittemmin ja ennen koronavirusrokotteiden saamista ollut tasainen ja normaali ihokarvoitus myös kyseisessä kohdassa. Tämä triviaali seikka ei vakuutusyhtiön väittämän tavoin ole osoitus herkkyydestä alopecia universalis -sairaudelle. Kyseisessä kirjauksessa ei myöskään mainita, milloin ja missä yhteydessä karvaton läiskä on ilmennyt. A katsoo, että tämä epäselvyys tulee katsoa hänen eduksensa. Säärialueen karvoituksen puuttuminen voi johtua monesta syystä. Ihoklinikalla 25.7.2022 tehdyn kirjauksen mukaan A:lla ei ole ollut aikaisempia iho- tai limakalvo-oireita, eikä ensimmäisen asteen sukurasitetta alopecia-oireiluun tai autoimmuunisairauksiin.
A viittaa Vakuutuslautakunnalle toimittamiinsa lääketieteellisiin julkaisuihin ja toteaa, että mRNA-koronavirusrokotteiden ja alopecia universalis -sairauden välisestä yhteydestä on julkaistu erityisesti yksittäistapaustutkimuksia. Tämän lisäksi autoimmuunisairaudet ovat rokotteiden haittavaikutuksina yleisesti tunnettuja erityisesti henkilöillä, joilla on siihen geneettinen alttius. On myös arveltu, että autoimmuunisairauksien yhteys mRNA-koronavirusrokotteisiin on mahdollinen. Autoimmuniteetin laukaisevaksi tekijäksi on esitetty joko rokotteen aiheuttamaa ristireaktiota kehon omien antigeenien kanssa tai rokotteen sisältämien adjuvanttien vaikutusta. mRNA-koronavirusrokotteiden on muun muassa arveltu voivan laukaista muun muassa antigeenien vaikutuksesta tapahtuvan tulehdusreaktion ja T-soluvälitteisen immuunivasteen, joka voi johtaa alopecia-sairauden kehittymiseen. Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa on tehty johtopäätelmä, että alopecia areata -sairauden esiintyminen on harvinaista koronavirusrokotteen saamisen jälkeen, mutta lääkäreiden tulisi ottaa tämä ilmiönä huomioon. A toteaa, ettei se seikka, että sairauden puhkeaminen on harvinainen seuraus rokotteesta, poista korvausvastuuta yksittäistapauksissa.
A käy ratkaisusuosituspyynnössä läpi Vakuutuslautakunnalle toimittamiensa lääketieteellisten julkaisujen sisältöä ja raportoituja yksittäistapauksia. Lisäksi A toteaa, että kirjallisuuskatsauksen perusteella alopecia-oireilu on liitännäinen erityisesti juuri mRNA-koronavirusrokotteeseen. Alopecia universalis -sairautta koskevien artikkeleiden lisäksi useissa muissa artikkeleissa on tarkasteltu muun muassa mRNA-koronavirusrokotteiden jälkeen ilmennyttä eriasteista alopecia areata -oireilua koskevia tapauksia. Jonkinasteinen karvojenlähtö koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen on joka tapauksessa yhä useammin raportoitu ilmiö.
A toteaa, ettei hänen kohdallaan ole todettu mitään muuta alopecia universalis -sairauden puhkeamista todennäköisemmin selittävää tekijää kuin Comirnaty-koronavirusrokote. Potilasasiakirjojen mukaan A on täysin terve lukuun ottamatta siitepölyallergiaa. A:lla ei myöskään tiedetä olevan alopecian sukurasitetta.
Vakuutusyhtiö on todennut, että A:lla ilmenneet hiusten ja parran pälvikaljualueet ovat yhteydessä koronavirusrokotteen saamiseen. A pitää vakuutusyhtiön väitettä, jonka mukaan alopecia universalis -sairauden puhkeamisen ja A:n saamien koronavirusrokotteiden välillä ei ole syy-yhteyttä, keinotekoisena ja vääränä. Ainoa juridisesti merkityksellinen seikka on se, onko potilasasiakirjoissa todettu jotakin sellaista, joka katkaisee alopecia versalis -sairauden puhkeamisen todennäköisyyden ja siten syy-yhteyden koronavirusrokotteisiin. A katsoo, ettei potilasasiakirjoista käy mitään tällaista ilmi. Asiassa ei ole tullut esiin mitään sellaista yksittäistä tekijää, joka A:n kohdalla puhuisi syy-yhteyttä vastaan. Lisäksi A viittaa FINEn Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen FINE-069390, jossa on ollut kyse Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ilmenneestä karvojenlähdöstä.
A toteaa, että hänen tapauksessansa kaikki tiedot viittaavat siihen, että syy-yhteys on lääketieteellisesti ainakin mahdollinen. Kun kaikki taustatiedot, olosuhteet ja lääkevahinkoasioiden alennettu näyttökynnys otetaan huomioon, tulee A:n mielestä tehdä se johtopäätös, että syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteen ja hänellä todetun alopecia universalis -sairauden ja sen seurausten välillä on oikeudellisesti todennäköinen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia käytetään lääkevahinkovakuutuksessa lähtökohtana lääkevalvontaviranomaisten, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA) tuottamaa tietoa sekä valmisteiden virallisia valmisteyhteenvetoja. EMAn tehtävänä on analysoida potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten raportteja, kliinisiä tutkimuksia, lääketieteellistä kirjallisuutta sekä muiden sääntelyviranomaisten jakamia tietoja ja näiden tietojen valossa tunnistaa yhteyksiä epäiltyjen haittavaikutusten ja valmisteen välillä sekä arvioida valmisteen turvallisuutta. Mikäli seurannassa tunnistetaan uusia haittavaikutuksia, määrätään lääkkeen tai rokotteen valmisteyhteenvetoa muutettavaksi.
Vakuutusyhtiö toteaa, että Comirnaty-koronavirusrokotteen haittavaikutustietojen mukaan alopecia ei ole rokotteen tunnettu haittavaikutus. Kirjallisuudessa on esitetty tapausselostuksia rokotteen ja alopecian välisestä syy-yhteydestä, mutta kausaliteettia ei ole kyetty osoittamaan.
Vakuutusyhtiö viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A on ollut puhelimitse yhteydessä työterveyteen kuukauden kuluttua saamastaan toisesta koronavirusrokoteannoksesta. A on 20.9.2021 puhelinkontaktissa maininnut, että noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta hän oli havainnut hiuksettoman läiskän takaraivoseudussa ja parran alueella. Seuraavan kerran A:n tilaa kuvataan seitsemän kuukauden kuluttua 25.4.2022, jolloin A kertoi havainneensa maalis-huhtikuun aikana voimakasta karvojen lähtöä.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lla todetun alopecia universalis -sairauden kulku jää niukkojen potilasasiakirjamerkintöjen valossa epäselväksi. Merkintöjen mukaan A:n tilassa on tapahtunut selkeä muutos maalis-huhtikuun 2022 aikana eli noin seitsemän kuukauden kuluttua hänen saamastaan Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Huomioiden lisäksi se, ettei kyseessä ole rokotteen tunnettu haittavaikutus, yhtiö katsoo, että A:lla ilmennyt alopecia universalis ei ole todennäköisesti aiheutunut A:n 18.8.2021 saamasta koronavirusrokotteesta, eikä kyseessä siten ole vakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitettu lääkevahinko.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 26.5.2021—19.5.2025.
18.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 26.5.2021 ja toisen annoksen 18.8.2021 Comirnaty-valmisteella.
20.9.2021 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktin tekstin (teksti kirjattu 25.4.2022 päivättyyn työterveyshuollon potilaskertomukseen) mukaan A kertoi, että hän oli havainnut hiuksettomat/karvattomat läiskät takaraivoseudussa ja leuan parta-alueella noin kahden viikon kuluttua toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta. A kertoi lisäksi, että hänellä oli ollut aiemmin sääritasolla karvaton läiskä. Lääkäri arvioi A:n kertomien tietojen perusteella, että oireisto sopi pälvikaljutyyppiseksi autoimmuunioireeksi. A:ta kehotettiin halutessaan hakeutumaan ihotautilääkärin vastaanotolle.
25.4.2022 päivättyyn työterveyshuollon tekstiin kirjattujen esitietojen mukaan A:lla oli taustalla tuki- ja liikuntaelinongelmia, lievä rasva-aineenvaihdunnan häiriö, lievästi koholla oleva kreatiiniarvo ja allergisuutta. A kertoi, että hänelle tuli allergiaoireita siitepölyistä, koivusta, lepästä, heinästä, voikukista ja huonepölystä. Lisäksi A:lla oli lääkeyliherkkyyksiä. A oli havainnut maalis-huhtikuun 2022 aikana voimakasta karvojenlähtöä. Hiuskarvat olivat alkaneet lähteä jo aiemmin, mutta ajankohtaisesti myös kämmenselkien ja kyynärvarsien ihokarvat olivat lähteneet parissa viikossa. Kulmakarvat ja säärikarvoitus oli ohentunut, ja ylähuulen viiksialueella oli pälviläikät. A:lla oli hieman ilmavaivoja. A koki, että ulosteen koostumus oli jonkin verran kiinteämpää. Lääkäri arvioi, että A:lle oli kehittymässä varsin nopeasti alopecia universalis. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin.
27.4.2022 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktin tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa ei todettu muuta poikkeavaa kuin jo ennestään koholla olleet hemoglobiini- ja kreatiiniarvot. A sai lähetteen ihotautien poliklinikalle. A kertoi samalla, että hänellä oli alkanut edellisenä päivänä lämpöily ja nuha.
13.6.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli alkanut ilmetä käsien tärinää tavaroita nostaessa. A koki, että käsissä oli vielä voimaa, mutta käsi tärisi jo kahvikuppia nostaessa. Vastaanotolla käsien tärinää ei todettu. Ihokarvat olivat lähteneet. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin.
25.7.2022 päivätyn ihoklinikan tekstin mukaan A kertoi, ettei hänellä ollut ollut aikaisemmin iho-oireita. Ensimmäisen asteen sukulaisilla ei myöskään ollut tiettävästi todettu autoimmuunisairauksia tai alopecia-oireita. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt 26.5.2021 ensimmäisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen päänsärkyä ja rokotetun yläraajan kipua. A oli saanut toisen koronavirusrokoteannoksen 18.8.2021. Alopecia-oireilu oli alkanut viikon kuluttua toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta. A ei kokenut oireista muuten merkittävää haittaa, mutta nenäkarvojen puuttuminen oli hankaloittanut hengitystieallergiaoireita. A:lle asetettiin vastaanotolla diagnoosiksi alopecia universalis. A:n kaikki ihokarvat puuttuivat. Hiuspohjan iho oli kimmoisa, eikä siinä todettu arpeutumista. Lääkäri totesi, että kyseessä oli autoimmuunisairaus. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin muiden autoimmuuniongelmien poissulkemiseksi. Lääkäri totesi myös, että sairauden puhkeamisella oli ajallinen yhteys koronavirusrokotteeseen, ja että kausaliteetti oli tämän suhteen mahdollinen. A sai reseptin kortisonia sisältävään nenäsumutteeseen.
26.9.2022 päivätyn ihoklinikan tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa ei ollut todettu olennaisia poikkeavuuksia. Lääkäri kävi A:n kanssa vielä läpi mahdollista yhteyttä koronavirusrokotteeseen. Lääkäri totesi, että koronavirusrokotteisiin on yhdistetty erinäisten sairauksien, mukaan lukien autoimmuunisairauksien puhkeamista. Tämän yhteyden toteaminen perustuu kuitenkin ajalliseen yhteyteen. Toisaalta tiedetään, että koronavirusrokotteet vaikuttavat immunologiaan laaja-alaisesti ja piilevän tautialttiuden esiin tuleminen on tältä pohjalta luonnollisesti mahdollista. Lääkäri totesi, että alopeciaan käytettävien hoitojen hoitovasteet olivat heikkoja, ja lääkityksiin liittyi mahdollisia haittavaikutuksia. A ja lääkäri päättivät, ettei alopecian hoitamiseksi aloitettu lääkitystä.
19.5.2025 päivätyn iho- ja allergologian erikoislääkärin laatiman lääkärinlausunnon mukaan lääkäri todisti A:n pyynnöstä, että kyseessä oli totaali alopecia eli kaikki ihokarvat puuttuivat. A oli anamnestisesti terve siitepölyallergiaa lukuun ottamatta. A:n suvussa ei ollut tiedossa alopeciaa. A:n tilanne oli jatkunut samanlaisena jo noin neljän vuoden ajan ja lääkäri piti todennäköisenä, ettei karvoitus enää palaa. Lääkäri totesi, että alopecialla oli ajallinen yhteys A:n saamaan koronavirusrokotteeseen ja että rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa autoimmuunireaktioita. Lääkäri arvioi, että rokotteen osallisuutta A:lla todetun alopecian puhkeamisessa voitu poissulkea.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko A:lla todettu alopecia universalis seurausta A:n saamista Comirnaty-koronavirusrokotteista. Lisäksi asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lle maksettua tilapäisen haitan korvausmäärää korottaa ja ovatko A:n vaatimat ylimääräiset kulut korvattavia.
Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat
Vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.
Lainkohdat
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin (509/2004) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin (509/2004) mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.
Asian arviointi
1. Alopecia universalis -sairauden syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteisiin
Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että A:lla 18.8.2021 koronavirusrokotuksen jälkeen ilmenneet hiusten ja parran pälvikaljualueet olivat ohimenevästi Comirnaty-koronavirusrokotteesta aiheutunut korvattava henkilövahinko. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvauksen tilapäisestä haitasta. Yhtiö kuitenkin katsoi, ettei A:lla sittemmin todettu alopecia universalis -sairaus ollut seurausta A:n saamista Comirnaty-koronavirusrokotteista ja ettei A:lle ollut aiheutunut lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa.
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 26.5.2021 ja toisen annoksen 18.8.2021 Comirnaty-valmisteella. A havaitsi noin kahden viikon kuluttua toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta, että hänellä oli hiuksettomat/karvattomat läiskät takaraivoseudussa ja leuan parta-alueella. Maalis-huhtikuun 2022 aikana karvanlähtö oli voimakasta. A menetti kaikki ihokarvansa. A:lle asetettiin 25.7.2022 diagnoosiksi alopecia universalis.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan selvitykseen ja toteaa, että A:n oireilu on alkanut pian toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen takaraivoseudun ja parta-alueen osittaisella kaljuuntumisella, minkä jälkeen oireet ovat pahentuneet, ja A on lopulta menettänyt kaikki hius- ja ihokarvansa. Lautakunta toteaa, että kaikissa edellä kuvatuissa oireissa on kyse alopecia universalis -diagnoosiin johtaneesta sairaudesta, eikä alkuvaiheen oireita voida erottaa tästä kokonaisuudesta. Koska asiassa on riidatonta, että takaraivoseudun ja parta-alueen osittainen kaljuuntuminen on ollut todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteesta, lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lla todetun alopecia universalis -sairauden Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona ja maksamaan A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset.
2. Tilapäisen haitan korvaus
Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle Comirnaty-koronavirusrokotteesta aiheutuneista ohimenevistä hiusten ja parran pälvikaljualueista 900 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvaus sijoittuu liikenne ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) korvausasteikon keskiosaan. A on vaatinut korotusta kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaukseen.
Vakuutuslautakunta viittaa siihen, mitä se on edellä lausunut A:lla todetun alopecia universalis -sairauden ja Comirnaty-koronavirusrokotteen välisestä syy-yhteydestä ja toteaa, ettei hiusten ja parran pälvikaljualueiden osuutta oireilusta ole mahdollista erottaa. Lautakunta kehottaa yhtiötä selvittämään uudelleen A:lle lääkevahingosta aiheutuneen vahingon määrän.
3. Ylimääräiset kulut
A on esittänyt lautakuntaprosessin aikana korvausvaatimuksen ylimääräisistä kuluista. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei ilmene, että A olisi hakenut ylimääräisistä kuluista korvausta vakuutusyhtiöltä tai että vakuutusyhtiö olisi kieltäytynyt ylimääräisten kulujen korvaamisesta. Finanssialan sopimuspohjaisen organisaation (FINE) ohjesäännön 10 §:n mukaan Vakuutuslautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos asiakas ei ole ensin pyrkinyt selvittämään asiaa suoraan palveluntarjoajan kanssa. Lautakunta jättää A:n vaatimuksen tältä osin käsittelemättä. A voi halutessaan esittää ylimääräisiä kuluja koskevan korvausvaatimuksen vakuutusyhtiölle.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa A:lla todetun alopecia universalis -sairauden Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona. Mahdollisen lisäkorvauksen maksaminen tilapäisestä haitasta ja muiden korvausten määrä jäävät tässä vaiheessa osapuolten välisen selvittelyn varaan. Lautakunta ei käsittele A:n vaatimusta ylimääräisisten kulujen korvaamisesta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila