Tapahtumatiedot

Rikolliset tunnistautuivat asiakkaan nimissä puhelinoperaattorille, ottivat uuden puhelinliittymän asiakkaan nimissä ja liittivät uuden, asiakkaan nimissä olevan mobiilivarmenteen käyttöönsä ottamaan puhelinnumeroon. Kyseistä uutta mobiilivarmennetta käyttäen on tunnistauduttu 9.6.2025 pankin palveluun ja haettu asiakkaan nimissä 15 000 euron luotto, jonka pankki on maksanut rikollisten luottohakemuksessa ilmoittamalle toisessa pankissa olleelle tilille.

Asiakas on tullut tietoiseksi luotosta saatuaan pankista 27.6.2025 laskun luoton ensimmäistä maksuerää koskien.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että pankki maksaa asiakkaan pankille maksaman lainasumman 10 086,19 euroa asiakkaalle kokonaisuudessaan takaisin, jos Pankkilautakunta toteaa, että asiakas ei ole vastuussa asiakkaan nimissä otetusta lainasta.

Rikollinen on käyttänyt asiakkaan henkilötietoja ja ottanut operaattorilta uuden puhelinliittymän asiakkaan nimellä ja liittänyt siihen mobiilivarmenteen. Tämän jälkeen rikollinen on hakenut lainaa pankista ja tehnyt vahvan tunnistuksen mobiilivarmenteella. Rikollinen oli saanut myös asiakkaan vuoden 2024 verotuspäätöksen haltuunsa ja liittänyt sen lainahakemukseen.

Pankki syyttää asiakasta huolimattomasta pankkitunnusten käytöstä ja perii asiakkaalta rikollisen ottamaa lainaa. Asiakas ei tiedä miten rikollinen on saanut asiakkaan henkilötiedot. Mikään pankkikortti, henkilökortti, ajokortti tai passi eivät ole olleet kateissa eikä asiakas ole luovuttanut henkilötietojaan mihinkään tai osallistunut mihinkään nettikyselyyn tai vastaavaan.

Posti toi asiakkaalle pankin lainanlyhennyslaskun ensimmäisen kerran 27.6.2025. Asiakas otti heti yhteyttä pankkiin ja kysyi mistä lasku johtuu. Asiakas ei ole koskaan ollut kyseisen pankin asiakas.

Pankista kerrottiin, että asiakkaan nimissä oli otettu 15 000 euron laina vahvalla tunnistuksella mobiilivarmenteella ja lasku oli ensimmäinen lainan lyhennys.

Asiakas meni heti poliisille tekemään rikosilmoituksen asiasta. Asiakas poisti itseltään myös mobiilivarmenteen. Asiakas otti yhteyttä oman pankkinsa yhteyshenkilöön ja kertoi asian sekä pyysi tarkistamaan omat tilitietonsa mahdollisten varkauksien osalta. Mitään ei ollut tapahtunut asiakkaan omassa pankissa. Asiakas tarkisti myös omat luottotietonsa ja tiedoista paljastui, että moniin pankkeihin oli tehty lainahakemuksia. Mikään muu pankki ei ollut antanut haettua luottoa.

Poliisin tutkinnassa on paljastunut, että vahva tunnistus ei ollut asiakkaan mobiilivarmenteella tehty vaan rikollinen oli hakenut asiakkaan henkilötiedoilla uuden puhelinliittymän ja ottanut siihen mobiilivarmenteen. Lainahakemukset oli tehty kyseisellä uudella liittymällä ja henkilöllisyyden todentaminen uudella mobiilivarmenteella, ei siis asiakkaan omilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Poliisi oli saanut takavarikoitua epäillyltä henkilöltä 5 032,54 euroa takaisin ja sillä summalla on lyhennetty pankin lainaa.

Asiakkaan kaikki kortit ja tunnukset ovat tallella ja asiakkaan omasta pankista ei ollut viety rahaa. Asiakkaalla on koko ajan ollut passi, pankkikortti, henkilötodistus, ajokortti ja avainlukulista tallessa. Asiakas ei ole käyttänyt mitään linkkejä, kun on kirjautunut pankkiin, Omakantaan tai muihin vastaaviin palveluihin. Asiakkaan omassa taloudessa ei ole ollut pankkilainoja pitkään aikaan. Asiakas ei ole ollut koskaan huolimaton pankkiasioiden hoitamisessa tai henkilötietopaperien säilyttämisessä.

Asiakas ei ole koskaan ennen ollut väärinkäytöksen kohde. Asiakkaan pankkitunnuksia, luottokorttia, puhelinta, tietokonetta tai muita tärkeitä tunnistusvälineitä ei ole koskaan viety tai edes yritetty viedä. Asiakkaan kotiin tai autoon ei ole koskaan murtauduttu tai edes yritetty sitä.

Asiakas on käynyt omassa pankissaan kysymässä pankin lokitietoja pankkitunnustensa käytöstä kesäkuun 2025 kyseisinä päivinä, jolloin rikostapahtumat alkoivat, kuukautta ennen sitä ja sen jälkeen. Lokitiedostoista ei löytynyt mitään epäselviä kirjautumisia tai muuta epäilyttävää. Jos asiakkaan pankkitunnukset olisi viety niin rikollinen olisi todennäköisesti ensimmäiseksi tyhjentänyt asiakkaan pankkitilin.

Asiakas on sittemmin maksanut nimissään nostetun lainan kokonaan pois välttääkseen pankin perimiskulut ja viivästyskorot mutta kiistänyt olevansa vastuussa lainan ottamisesta. Asiakkaan maksama summa on 10 086,19 euroa.

Pankin vastineessa väitettiin, että joitain kulutusluottosopimuksia olisi ollut jo seitsemän kuukautta aikaisemmin kuin tämä 9.6.2025. Se ei asiakkaan mukaan pidä paikkaansa. Listassa mainitut kuluttajaluottosopimukset eivät olleet rikollisen tekemiä lainahakemuksia vaan asiakkaan itse ottamat uusi luotollinen pankkikortti ja sille varakortti (matkakäyttöön ulkomailla) vanhojen vastaavien pankkikorttien tilalle. Pankki kysyi myös yrityksen X luotosta. Se ei ole asiakkaan ottama vaan rikollinen oli siinäkin asialla.

Asiakas on toimittanut Pankkilautakunnalle myös oman pankkinsa lokitietoja tapahtuma-ajalta. Pankin yhteyshenkilön mukaan ne ovat aivan normaaleja tapahtumatietoja, ja niissä ei näy mitään epäilyttävää tai silmiinpistävää. Tämä osoittaa, että asiakkaan pankkitunnuksia ei ole käytetty väärin.

Asiakas on myös kysynyt poliisilta, onko heille selvinnyt, miten rikollinen on saanut avattua uuden puhelinliittymän ja siihen mobiilivarmenteen asiakkaan nimellä. Poliisi ei osannut vastata asiaan.

Lisäksi asiakas on toimittanut Pankkilautakunnalle luottorekisteriotteen positiivisesta luottotietorekisteristä, jossa näkyy rikollisen tekemät 12 lainahakemusta päivämäärineen. Listassa 12.11.2024 näkyy asiakkaan oma pankkikortti, joka vaihtui toiseen saman pankin korttiin 17.6.2025. Pankin olettamus, että asiakkaan tunnistusvälineet olisivat olleet pidemmän aikaa jonkun kolmannen osapuolen hallussa ei pidä asiakkaan mukaan paikkaansa. Jos rikollinen olisi saanut asiakkaan tunnistautumisvälineet haltuunsa jo 12.11.2024 niin hän tuskin olisi odottanut seitsemän kuukautta ja aloittanut vasta sitten kuluttajaluottojen hakemisen.

Asiakas haluaa korostaa, ettei hän ole syyllistynyt huolimattomuuteen tai törkeään huolimattomuuteen tunnuslukujensa käytössä, säilyttämisessä tai muussa omien pankkiasioidensa hoidossa.

Pankin vastine

Pankki katsoo, että asiakas vastaa täysimääräisesti hänen nimissään tehdystä 15 000 euron käyttölainasopimuksesta. Poliisi on saanut epäillyltä tekijältä takavarikoitua 5 032,54 euroa, jolla luottoa on lyhennetty. Riitautetusta luotosta oli tämän jälkeen maksamatta 10 176,47 euroa mahdollisine viivästyskorkoineen.

Pankin käyttölainan yleisten ehtojen mukaisesti käyttölainasopimus koostuu yleisten ehtojen lisäksi hakijan allekirjoittamasta ja pankin hyväksymästä hakemuksesta tai asiakkaan allekirjoittamasta luottosopimuksesta sekä kulloinkin voimassa olevasta hinnastosta.

Käyttölaina haettiin pankin sähköisen hakemuskanavan kautta 9.6.2025 klo 20.16. Hakemuksessa hakija tunnistettiin ja hakemus allekirjoitettiin vahvalla sähköisellä tunnistusvälineellä, tässä tapauksessa mobiilivarmenteella. Mobiilivarmenne täyttää vahvalle sähköiselle tunnistamiselle asetetut lain vaatimukset ja pankki katsoo voineensa luottaa siihen hakijan henkilöllisyyden todentamisessa. Pankki on siis luottosopimuksen tekemisen yhteydessä todentanut hakijan henkilöllisyyden lain edellyttämällä tavalla vahvalla sähköisellä tunnistamisella. Luottohakemukseen liitettiin lisäksi asiakkaan vuoden 2024 verotuspäätös ja siinä ilmoitettiin asiakkaan kotiosoite.

Vahvalla sähköisellä tunnistautumisella allekirjoitetulla hakemuksella ilmoitettiin hakijan puhelinnumeroksi +[XXX XXXXXXXXX] ja sähköpostiosoitteeksi [xxxxxxxxxxxxx]@outlook.com. Hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen lähetettiin vahvistus hakemuksesta ja luottosopimuksen ehdot. Laina maksettiin hakemuksessa ilmoitetulle pankissa Y olevalle tilille. Pankki pyysi varojen palauttamista pankista Y, mutta ei saanut niitä takaisin.

Asiakas on kiistänyt lainan hakemisen ja kertonut ulkopuolisen saaneen käyttöönsä hänen verkkopankkitunnuksensa tai mobiilivarmenteensa. Asiakkaalla on ollut käytössään operaattorin Z mobiilivarmenne. Pankin selvityksen mukaan mobiilivarmenteen voi ottaa käyttöön myös toiselle puhelinnumerolle tunnistautumalla operaattorin tunnistuspalveluun pankkitunnuksilla. Koska asiakkaan pankkitunnukset ovat toisesta pankista, pankki ei ole voinut tarkistaa niiden lokitietoja.

Pankki pyysi asiakkaalta selvitystä siitä, miten ulkopuolinen olisi voinut saada tunnistusvälineet haltuunsa ja mitkä tapahtumat olisivat voineet johtaa tähän. Pankki ei ole saanut selvitystä, joka osoittaisi asiakkaan tunnistetietojen joutuneen vääriin käsiin tai lainahakemuksen tulleen jonkun muun kuin asiakkaan tekemäksi ja hyväksymäksi. Pankilla ei ollut lainahakemuksen hyväksymishetkellä syytä epäillä, ettei käyttölainan hakija olisi ollut asiakas itse.

Asiakas sulki pankkitunnuksensa ja käytössään olleen mobiilivarmenteen saatuaan ensimmäisen laskun riidanalaisesta käyttölainasta 4.7.2025.

Pankki viittaa lisäksi asiakkaan rikosilmoitukseen ja muuhun selvitykseen, joiden perusteella asiakkaan nimissä oli yritetty tehdä yhteensä 13 kuluttajaluottosopimusta ajalla 12.11.2024–17.6.2025. Pankin saamien tietojen mukaan asiakkaan luottorekisterissä oli myös viisi jatkuvaa luottoa. Pankin käsitys on, perustuen asiakkaan tekemään rikosilmoitukseen ja poliisin väliaikatietoon, että nämä jatkuvat luotot on myös myönnetty asiakkaalle. Asiakas on ilmoittanut, etteivät pankit, joista lainoja on hänen nimissään haettu, ole myöntäneet luottoja, mutta yllä mainittujen jatkuvien luottojen osalta asian selvitys on poliisin antaman väliaikatiedon mukaan vielä kesken. Asiakas on tekemässään rikosilmoituksessa kertonut poliisille, ettei ole itse hakenut lainoja eikä tiedä, miten ne on haettu.

Pankki katsoo, että jos asiakas ei ole itse hakenut lainoja tai luovuttanut tunnuksiaan toiselle, tunnistusvälineitä on joka tapauksessa säilytetty tai käytetty tavalla, joka on mahdollistanut niiden joutumisen ulkopuolisen haltuun. Pankin mukaan asiakkaan olisi tullut havaita tunnistusvälineiden oikeudeton käyttö, jos sitä oli jatkunut ainakin seitsemän kuukauden ajan. Mikäli asiakas ei ole itse käyttänyt tunnistusvälineitään hakeakseen kyseistä lainaa tai luovuttanut tunnuksiaan toiselle, on asiakas joka tapauksessa säilyttänyt tunnuksiaan ja toiminut muuten tahallisesti tai törkeän huolimattomasti tavalla, joka on mahdollistanut tunnuksien oikeudettoman käytön yli seitsemän kuukauden ajan ja niin ikään johtanut siihen, että tunnistusvälineillä on voitu hakea käyttölaina pankista.

Jos asiakkaan tunnistusvälineitä (kuten verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta) on käytetty ilman lupaa, asiakas on silti vastuussa tunnistusvälineellä hyväksytyn lainan takaisinmaksusta. Tunnistusvälineet ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa muille. Jos asiakas on antanut tunnukset ulkopuoliselle tai toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti niin, että joku kolmas on voinut käyttää tunnuksia oikeudettomasti, hän vastaa kaikista tunnusten oikeudettomasta käytöstä aiheutuneista seurauksista täysimääräisesti. Näin ollen pankki katsoo asiakkaan olevan vastuussa tunnistusvälineellään hyväksytyn luottosopimuksen velasta täysimääräisesti.

Pankin lisävastineet

Asiakas on kertonut rikollisen avanneen hänen henkilötiedoillaan uuden puhelinliittymän ja ottaneen siihen uuden mobiilivarmenteen, jolla lainahakemukset oli tehty ja henkilöllisyys todennettu. Pankki toteaa, että riidanalaisen käyttölainan hakija oli tunnistettu lain edellyttämällä tavalla vahvalla sähköisellä tunnistusvälineellä eli mobiilivarmenteella. Uuden liittymän avaaminen ja mobiilivarmenteen käyttöönotto on mahdollista tunnistautumalla operaattorin tunnistuspalveluun asiakkaan tunnistusvälineellä. Rikollinen on siten voinut avata liittymän tai ottaa mobiilivarmenteen asiakkaan nimiin, jos hänellä on ollut asiakkaan tunnistusvälineet hallussaan. Pankki ei ole saanut vahvistusta tai lisäselvitystä siitä, miten tunnistusvälineet olivat joutuneet ulkopuolisen haltuun. Jos asiakas ei ollut luovuttanut tunnuksiaan kolmannelle osapuolelle, pankki katsoo tunnistusvälineitä joka tapauksessa käytetyn tai säilytetyn huolimattomasti tavalla, joka on mahdollistanut niiden oikeudettoman käytön.

Asiakkaan rikosilmoituksessa on ilmoitettu, että asiakkaan luottotiedoissa näkyi kyseisellä ajanjaksolla 13 haettua kuluttajaluottosopimusta, joista asiakas ei ollut tehnyt yhtäkään. Pankki pitää tämän vuoksi edelleen mahdollisena, että asiakkaan tunnistusvälineitä oli käytetty oikeudettomasti jo useita kuukausia ennen riidanalaisen käyttölainan hakemista.

Asiakas on myöhemmin täsmentänyt rikollisen tekemien lainahakemusten ajoittuneen ajalle 9.–11.6.2025. Pankki olettaa tämän pohjalta, että kahden yrityksen kanssa tehdyt sopimukset, joiden osalta pankki on aiemmin pyytänyt tarkennusta, on tehty tällä aikavälillä. Lisäselvityksen perusteella jää edelleen epäselväksi, oliko asiakkaan nimissä haettu alkuperäisessä rikosilmoituksessa ilmoitettua vähemmän luottoja ja sijoittuivatko kaikki oikeudettomat hakemukset vain mainitulle kesäkuun ajanjaksolle.

Asiakkaan toimittamien oman pankkinsa lokitietojen mukaan asiakkaan oman pankin tunnuksilla ei ollut tehty tunnistustapahtumia asiakkaan oman pankin tunnistuspalvelun kautta muiden palveluntarjoajien palveluihin ajalla 1.5.–30.6.2025. Pankki katsoo tämän viittaavan siihen, että riitautetun luottosopimuksen hyväksymiseen käytetty mobiilivarmenne oli otettu käyttöön ennen 1.5.2025 tai että ulkopuolinen oli saanut asiakkaan todentamisasiakirjoja haltuunsa tavalla, joka mahdollisti mobiilivarmenteen käyttöönoton ilman asiakkaan oman pankin tunnuksilla tehtyä vahvaa tunnistautumista.

Pankki on edelleen siinä käsityksessä, että asiakkaan tunnistusvälineet olivat toisen henkilön hallussa 12.11.2024–17.6.2025. Vaikka kaikkien luottohakemusten lukumäärästä ja ajoituksesta ei olisi täyttä varmuutta, pankki katsoo selvityksen osoittavan tunnistusvälineiden tai todentamisasiakirjojen olleen jonkin aikaa kolmannen osapuolen käytettävissä. Se, että poliisi oli tarkastanut asiakkaan henkilökortit, pankkikortin ja avainlukulistan olemassaolon, ei pankin näkemyksen mukaan poista sitä, että mikäli asiakas ei ole itse tehnyt riitautettua luottosopimusta tai ottanut itse mobiilivarmennetta käyttöön, on jollain kolmannella osapuolella ollut mahdollisuus käyttää asiakkaan todentamisasiakirjoja tai sähköisiä tunnistusvälinettä tavalla, joka on mahdollistanut luottosopimusten tekemisen asiakkaan nimiin.

Selvitykset

Tapausta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• Tutkintailmoitus 7.7.2025
• Asiakkaan selvityspyyntö pankille 4.7.2025
• Asiakkaan antama lisäselvitys pankille
• Poliisin sähköposti tutkinnan väliaikatiedosta 11.7.2025
• Pankin päätös asiakkaan selvityspyyntöön 22.8.2025
• Käyttölainahakemus ja sopimus
• Lainahakemuksessa oleva verotuspäätös
• Käyttölainan yleiset ehdot 1.9.2023
• Ensimmäinen lasku lainasta 27.6.2025
• Poliisin sähköposti tutkinnan tilasta 5.12.2025
• Poliisin sähköposti tutkinnan tilasta 13.1.2026
• Asiakkaan oman pankin tunnus- ja digisopimuksen vahvistustapahtumat ajalta 1.5.2025-30.6.2025
• Kuvakaappaus asiakkaan näkymästä positiivisessa luottotietorekisterissä
• Poliisin sähköposti, jossa todetaan, että poliisilla ei ole tietoa miten uusi liittymä ja mobiilivarmenne on saatu avattua asiakkaan nimiin

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, vastaako asiakas rikollisten hänen tiedoin käyttöönsä saamasta mobiilivarmenteesta ylipäänsä, ja edelleen vastaako asiakas luotosta, jonka rikolliset ovat mobiilivarmenteella pankin palveluun tunnistautuen asiakkaan nimissä hakeneet.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009) (tunnistuslaki) 2 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan

Tässä laissa tarkoitetaan:
6)tunnistusvälineen haltijalla luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä, jolle tunnistuspalvelun tarjoaja on sopimukseen perustuen antanut tunnistusvälineen.

Tunnistuslain 21 §:n mukaan

Tunnistusvälineen tarjoajan on luovutettava tunnistusväline sen hakijalle siten kuin sopimuksessa on sovittu. Tunnistuspalvelun tarjoajan on varmistettava, ettei tunnistusväline joudu oikeudettomasti toisen haltuun välinettä luovutettaessa siten, että sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdassa 2.2.2 vähintään korotetulle varmuustasolle säädetyt vaatimukset täyttyvät.

Tunnistuslain 23 §:n mukaan

Tunnistusvälineen haltijan on käytettävä tunnistusvälinettä sopimuksen ehtojen mukaisesti. Haltijan on säilytettävä tunnistusvälinettä huolellisesti. Haltijan velvollisuus huolehtia tunnistusvälineestä alkaa, kun hän on vastaanottanut sen.

Tunnistusvälineen haltija ei saa luovuttaa välinettä toisen käyttöön.

Tunnistuslain 25 §:n 1 momentin mukaan

Tunnistusvälineen haltijan on ilmoitettava tunnistusvälineen tarjoajalle tai tämän nimeämälle muulle taholle tunnistusvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä havaittuaan asian.

Tunnistuslain 27 §:n mukaan

Tunnistusvälineen haltija vastaa tunnistusvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän on luovuttanut tunnistusvälineen toiselle;
2) tunnistusvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu hänen huolimattomuudestaan, joka ei ole lievää; tai
3) hän on laiminlyönyt ilmoittaa tunnistuspalvelun tarjoajalle tai sen ilmoittamalle muulle taholle tunnistusvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan.

Tunnistusvälineen haltija ei kuitenkaan vastaa tunnistusvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin tunnistusvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun hän on ilmoittanut tunnistuspalvelun tarjoajalle tunnistusvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos tunnistusvälineen haltija ei ole voinut tehdä ilmoitusta välineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan sen johdosta, että tunnistuspalvelun tarjoaja on laiminlyönyt 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun velvollisuutensa huolehtia siitä, että tunnistusvälineen haltijalla on milloin tahansa mahdollisuus tehdä kyseinen ilmoitus; tai
3) tunnistuspalvelua käyttävä palveluntarjoaja on laiminlyönyt 18 §:n 4 momentin tai 25 §:n 5 momentin mukaisen velvollisuutensa tarkastaa tunnistusvälineeseen liittyvän käyttörajoituksen olemassaolon tai tiedon välineen käytön estämisestä tai sulkemisesta.

Pankin Käyttölainan yleisten ehtojen Soveltamisala ja määritelmät -kohdan mukaisesti

Käyttölainasopimus koostuu näiden yleisten ehtojen lisäksi Hakijan allekirjoittamasta ja Pankin hyväksymästä luottohakemuksesta tai asiakkaan allekirjoittamasta luottosopimuksesta sekä kulloinkin voimassa olevasta hinnastosta. […]

Asian arviointi

Asiassa on jäänyt epäselväksi, miten asiakkaan henkilötiedot tai tunnistusväline ovat joutuneet ulkopuolisen haltuun.

Pankkilautakunta katsoo asiassa selvitetyksi, että rikolliset ovat päässeet tunnistautumaan asiakkaan nimissä puhelinoperaattorille, ottamaan asiakkaan nimissä uuden puhelinliittymän ja liittämään asiakkaan tiedoin myönnetyn mobiilivarmenteen käyttöönsä ottamaan puhelinnumeroon. Mobiilivarmennetta käyttäen rikolliset ovat tunnistautuneet asiakkaan nimissä pankin palveluun ja hakeneet asiakkaan nimissä luoton, jonka pankki on maksanut toisessa pankissa olleelle rikollisten luottohakemuksessa ilmoittamalle tilille.

Rikollisten asiakkaan nimissä pankin suuntaan tunnistautumisen tapahduttua asiakkaan nimissä haettua mobiilivarmennetta käyttäen, on asiassa asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon kannalta ratkaisevaa, vastaako asiakas tapahtuneesta mobiilivarmenteen oikeudettomasta käytöstä tunnistuslaissa säännellyllä perusteella.

Pankkilautakunta katsoo asiassa riidattomaksi, että asiakas ei ole saanut haltuunsa tai käyttöönsä rikollisten hänen tietojensa avulla operaattorilta hakemaa ja käyttöönsä saamaa mobiilivarmennetta eikä asiakas ole ollut tietoinen kyseisestä mobiilivarmenteesta ennen kuin poliisin tutkinnassa paljastui, että vahva tunnistus ei ollut asiakkaan mobiilivarmenteella tehty vaan rikollinen oli hakenut asiakkaan henkilötiedoilla uuden puhelinliittymän ja ottanut siihen mobiilivarmenteen, jolla tunnistautuen riidanalainen luotto haettiin. Asiakkaalla oli ollut tapahtuma-aikaan käytössään mobiilivarmenne mutta rikollisten käyttöönsä saama mobiilivarmenne uuteen puhelinliittymään asiakkaan nimissä on ollut uusi tunnistuslaissa tarkoitettu tunnistusväline.

Pankkilautakunta toteaa, että tunnistuslain 21 §:n mukaan tunnistuspalvelun tarjoajan on varmistettava, ettei tunnistusväline joudu oikeudettomasti toisen haltuun välinettä hakijalle luovutettaessa, ja lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 36/2009) mukaan tunnistuspalvelun tarjoaja kantaa riskin, joka aiheutuu tunnistusvälineen lähettämisestä. Vastaavasti tunnistuslain 23 §:n mukaan tunnistusvälineen haltijan vastuu tunnistusvälineestä ja velvollisuus huolehtia tunnistusvälineestä alkaa, kun hän on vastaanottanut sen.

Tässä tapauksessa mobiilivarmenne on tunnistuslaissa tarkoitettu tunnistusväline ja asiakas laissa tarkoitettu tunnistusvälineen haltija, joka ei kuitenkaan ole vastaanottanut hänen nimissään tehtyyn sopimukseen perustuvaa uutta tunnistusvälinettä. Näin ollen hänen vastuunsa kyseisestä tunnistusvälineestä ei tunnistuslain 23 §:n perusteella ole alkanut eikä hän myöskään vastaa tunnistusvälineen oikeudettomasta käytöstä. Asiakas ei siten myöskään vastaa kyseistä uutta mobiilivarmennetta oikeudetta käyttäen hänen nimissään pankista haetusta luotosta.

Lopputulos

Pankkilautakunta suosittaa pankkia luopumaan saatavan perinnästä ja palauttamaan asiakkaalle asiakkaan kyseiseen luottoon tekemät suoritukset.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Pöntinen

Jäsenet:
Atrila
Piilo
Punakivi
Tervonen