Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 14.7.2024 mukaan A (s. 1973) sai 1.11.2023 influenssarokotuksen VaxigripTetra-valmisteella. Kahden päivän kuluttua rokotuksesta A oli jo sairauslomalla. A:lla ilmeni kovia kipuja ja jäykkyyttä niskassa, hartiassa ja yläselkäalueella. Pian kivut ja jäykkyydet siirtyivät myös alaraajoihin. A:lla diagnosoitiin lihasreuma eli polymyalgia rheumatica. A piti influenssarokotteen ja lihasreuman puhkeamisen välistä syy-yhteyttä selvänä. Vahinkoilmoituksen tekemisen aikaan A oli edelleen todella kipeä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 19.5.2025. Yhtiö katsoi, ettei A:n ilmoittaman lihasreuman ja VaxigripTetra-rokotteen välinen syy-yhteys ollut lääkevahinkovakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköinen. Selvitysten perusteella A:lla ilmenneet oireet olivat lihasreumatyyppisiä. Oireilun syy jäi epäselväksi. Jotkin oireet olivat lihasreumalle epätyypillisiä. Lihasreuma ei myöskään ole VaxigripTetra-rokotteen tunnettu haittavaikutus. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että ainakin kaikki lääke- ja hoitokulut korvataan. A on joutunut kärsimään kovista kivuista ja jäykkyydestä jo kaksi vuotta, mistä A myös vaatii korvausta. Epäselvää on, ovatko oireet pysyviä.
A sairastui kahden päivän kuluttua rokotuksen saamisesta. A jäi sairauslomalle. A ajatteli ensin, että hän oli saanut jonkin flunssan tai koronataudin, vaikka hänellä ei ollut hengitystieoireita. Kipu ja jäykkyys alkoivat ylhäältä päin niskoista, olkapäistä ja hartiaseudulta. Kuukauden kuluessa kipu ja jäykkyys siirtyivät alaspäin lonkkiin, pakaroihin ja nivusiin. A ei enää kyennyt kunnolla pukeutumaan tai peseytymään. A ei meinannut pystyä kävelemään kahden kilometrin työmatkaa. A ei päässyt tuolilta ylös ilman käsiapua. Öisin A joutui pitämään päästään kiinni puolta vaihtaessaan, koska häneen sattui niin paljon.
A:lla ei ole ollut aiemmin minkäänlaisia liikkumisrajoituksia. A on liikkunut koko ikänsä ja pitänyt huolta itsestään. Reumatologi epäili A:lle asetettua lihasreumadiagnoosia, koska reumatologin mielestä A ei ollut tyypillinen lihasreumapotilas. A:lla oli silti sairauteen täsmäävä oirekuva, joten hoitoa päätettiin jatkaa.
A on tutkinut VaxigripTetra-rokotteen haittavaikutuksia, joita voivat olla muun muassa lihaskivut (myalgia) ja jäykkyys. A katsoo, ettei näitä faktoja voi sivuuttaa hänen tapauksessaan.
Lisäkirjelmässään A toteaa, ettei hän sairastanut koronatautia ennen kipujen ilmenemistä, sillä A oli silloin töissä. A ei olisi mennyt töihin tartuttamaan työkavereitaan ja asiakkaitaan koronaan, jos hänellä olisi sellainen ollut. Lisäksi koronataudissa ilmenee monenlaisia oireita, mutta A:n oireet olivat vain lihaskivut ja -jäykkyys molemmin puolin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa asiassa antamaansa korvauspäätökseen ja toistaa siinä esittämänsä perustelut.
Lihaskipu on VaxigripTetra-influenssarokotteen tunnettu haittavaikutus. Kyseessä on lievä oire, joka ilmenee yleensä muutaman vuorokauden sisään rokotteen saamisesta ja mene nopeasti ohi. Rokotteen yhteydessä on raportoitu myös hermoston häiriöitä, jotka saattavat aiheuttaa niskan jäykkyyttä ja kipua raajoissa.
Diagnoosi on ollut epäselvä. Sisätautien 13.2.2024 kirjauksen mukaan oireet ja laboratoriolöydökset ovat sopineet lihasreuman diagnoosiin, mutta vastaanotolla mitään lihasreumatyyppistä taudinkuvaa ei ole tullut esille. Maaliskuussa 2024 tehtyjen merkintöjen mukaan laboratorioarvot ovat olleet kunnossa, minkä vuoksi lääkäri epäili lihasreumadiagnoosin oikeellisuutta. Merkinnän 25.6.2024 mukaan taudin aktiivisuus on ollut matala, ja subjektiivisten oireiden ja objektiivisten löydösten välillä on ollut epäsuhta. Niskan ja hartian osalta on kuvattu jännitysniskan tyyppistä oireilua. Liikerajoituksiin ovat vaikuttaneet virheasennot. Oireita on pidetty mahdollisesti myös koronan jälkitilaan liittyvänä.
Vakuutusyhtiö toteaa, että VaxigripTetra-rokotteen tiedetään aiheuttavan lyhytaikaista ja ohimenevää lihaskipua. Yhtiö katsoo, ettei A:lla ilmennyt pitkäkestoinen lihasoireilu sovi VaxigripTetra-rokotteen aiheuttamaksi. Lihasreuma on tulehduksellinen reumatauteihin kuuluva sairaus, joka ei ole VaxigripTetra-rokotteen tunnettu haittavaikutus. A:lla ei ole todettu sellaista vakuutusehdoissa tarkoitettua sairautta tai vammaa, jonka VaxigripTetra-rokote voisi aiheuttaa, joten korvausta ei voida tälläkään perusteella suorittaa.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 1.11.2023—7.11.2024.
1.11.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai influenssarokotteen VaxigripTetra-valmisteella.
22.11.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli saanut kolme viikkoa aiemmin influenssarokotteen. A oli sairastanut samaan aikaan koronataudin. Tauti oli lähtenyt, mutta hartian ja niskan jäykkyydet olivat jääneet. A ei pystynyt kääntämään päätään. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että pään kääntäminen oli kivuliasta. Niska-hartiaseudulla ilmeni tunnustelussa kipua ja jäykkyyttä, eniten nikaman C7 alueella. A:lle määrättiin lihaskivun ja -kramppien hoidoksi Arcoxia- ja Sirdalud-lääkekuurit.
27.11.2023 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A soitti ja kertoi, että kivut olivat jo hieman helpottamaan päin. A kuitenkin koki, että Arcoxia- ja Sirdalud-lääkkeet aiheuttivat huonovointisuutta ja tokkuraisuutta.
5.12.2023 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A oli yrittänyt venytellä lonkkaa, mutta hänellä oli edelleen vaikeuksia muun muassa nostaa tavaroita lattialta. Portaita kulkiessa sattui pakaraan oikealla jalalla astuessa. Pakarassa tuntui kipua istuessa. A oli ollut töissä. Syyskuun 2023 lopulla A oli kaatunut ulkona oikean pakaran päälle, mutta tällöin pakarassa tai lonkassa ei ollut tuntunut kipua.
7.12.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli sairastanut kuukausi aiemmin koronan, ja sen jälkeen hänen lihaksensa olivat olleet jumissa. A oli saanut edeltävästi influenssarokotuksen. A:lla oli oireita yläselässä ja hartioissa. Sirdalud- ja Arcoxia-lääkkeistä oli ollut vähän apua. Oireita oli tullut myös pakaroihin ja lonkkiin. A:lla oli kipua ja jäykkyyttä, eikä hän pystynyt kunnolla istumaan. Jumppa ja venyttely pahensivat oireita. Ennen kipuja A oli kävellyt paljon.
8.12.2023 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:lle oli tehty laboratoriokoetutkimuksia, joiden vastauksissa B-Leuk oli 8.9 E9/l, B-Tromb 366 E9/l, P-CRP 27 mg/l ja B-La 60 mm/h. Lääkäri arvioi, että A:lla ilmenneet oireet sekä laboratoriokoetutkimuksen tulokset sopivat lihasreumaan. A:lle aloitettiin Prednisolon-kortisonilääkitys.
22.12.2023 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että hänen vointinsa oli hyvä. A oli pystynyt tekemään reippaitakin kävelyitä ilman oireita. Edellisen päivän aamuna A:n olkapäissä ja pakaroissa oli ollut oireita. Muuten korkeintaan välillä hyvin pientä kolotusta olkapäissä ja pakaroissa saattoi tuntua.
2.1.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan B-Leuk oli 10.8 E9/l eli koholla ja E-MCHC oli 318 g/l eli matala. Muutoin verikoearvot olivat normaalit. Kortisonilääkityksen todettiin nostavan leukosyyttiarvoa. A kertoi, että hän oli välillä oireeton. Joulukuun 2023 lopussa A:lla oli ollut kipuja pakara-nivusseudussa. Virtsaamistarve oli tihentynyttä. Lääkäri oli soittanut reumatologille, joka arvioi, että A:n oireet voisivat sopia lihasreumaan tai koronataudin jälkeiseen oireiluun. Kortisonilääkityksen annostusta laskettiin sen näkemiseksi, pysyisivätkö tulehdusarvot normaaleina.
3.1.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan vastaanotolla todettiin, että A:lla oli jännitysniskaoireilulta vaikuttavaa jännitystä niska-hartiaseudun lihaksissa. A:lla oli ollut joskus aiemminkin samantyyppistä oireilua, mutta ei kuitenkaan sellaisia kipuja kuin ennen kortisonilääkityksen aloittamista. Istuinkyhmyjen seudussa oli pientä oiretta. Alavatsalla oli vähän painontunnetta, mutta se vaihteli. Virtsaamistarve oli tihentynyttä. Nivusissa oli välillä tuntemusta. A:lla oli vanhastaan vasemmassa polvessa rustovaurio ja nivelkalvopoimun repeämä, joiden takia hänellä oli tehty operaatiot. Polvi rajoitti esimerkiksi kyykistymistä jonkin verran. Lääkäri totesi, että diagnoosiksi tulkittiin lihasreuma tai koronataudin jälkeinen oireilu. Kortisonilääkityksen annosta laskettaisiin osissa, minkä jälkeen laboratoriokokeet kontrolloitaisiin. A ohjattiin hakeutumaan terveyskeskukseen reumatologin ohjeistuksen mukaisesti DNA-vasta-aineiden tarkistukseen. Lihasreuman hoito oli tarkoitus siirtää terveyskeskukseen. A:lla oli alavatsalla paineen tunnetta sekä tihentynyt virtsaamistarve, joiden taustalla arveltiin olevan joko A:lla jo aiemmin todettu endometrioosi tai sitten kortisonilääkitys. A ohjattiin kuitenkin hakeutumaan terveyskeskukseen myös alavatsaoiretutkimuksiin.
9.1.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että alavatsan paineentunne oli helpottanut kortisonilääkityksen annoslaskun myötä. Myös tihentynyt virtsaamistarve oli helpottanut. Kivut olivat kuitenkin olleet pahempia kahden päivän ajan. Lääkäri totesi A:n kertoman kuulostavan siltä, että lihasreuman oireet olivat lisääntyneet annoslaskun myötä. Kortisonilääkityksen annostusta nostettiin.
16.1.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:lle oli tehty 10.1.2024 laboratoriokoetutkimuksia, joissa CRP oli 12 mg/l ja lasko33 mm/h, eli ne olivat lievästi koholla. Kortisonilääkityksen annosnosto oli auttanut vähän, mutta A:lla oli edelleen oireita. A:lla oli kipuja yläselässä, nivusissa ja pakaroissa. Puoleen päivään saakka A:lla oli ilmennyt jäykkyyttä, eikä kyykkyyn meno onnistunut.
17.1.2024 päivätyn etäkontaktin mukaan CRP- ja laskoarvo olivat normaalit.
13.2.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A:n suvussa ei ollut reumasairauksia. A kertoi, että hänellä oli ollut edellisellä viikolla kolmen vuorokauden ajan kuumetta. Kuumeen yhteydessä A:lla oli ollut keuhko-oireita. A ei ollut laihtunut, vaan päinvastoin hänen painonsa oli noussut 2,5 kg kortisonihoidon aikana. Ajankohtaisesti A oli oireeton. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei todettu lihasreumalle tyypillistä vaikeutta ylä- tai alaraajoissa. Nivelissä ei todettu arkuutta tai turvotusta. Kortisonilääkitys päätettiin purkaa pois.
21.2.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että niveliin oli alkanut tulla kipuja kortisoniannoksen laskemisen myötä.
11.3.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että nivelkivut vain yltyivät.
15.3.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:lle tehdyt laboratoriokoetutkimukset olivat vastauksiltaan normaalit. A:n kipujen ei katsottu johtuvan taudin aktivoitumisesta. Kortisonilääkityksen purkamista jatkettiin.
18.3.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:lla oli ilmennyt lisääntyvästi jäykkyyttä ja kipua kortisonilääkityksen annoslaskun myötä. Kipua ja jäykkyyttä oli eniten olkapäiden, pakaroiden ja nivusten alueella. Aamuisin A ei saanut nostettua käsiään ylös. Vaatteiden pukeminen oli vaikeaa. Kyykistyminen ei onnistunut. Tilanne helpotti iltapäivisin, mutta täysin kivutonta olotilaa ei ollut.
18.3.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan lihasreumalle on tyypillistä, että mikäli oireita on paljon, myös tulehdusarvot nousevat tai edes toinen niistä. Reumatologille heräsi epäilys siitä, oliko lihasreumadiagnoosi oikea. Reumatologi pyysi A:ta käymään uudelleen verikoetutkimuksissa.
22.3.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A:n CRP-arvo oli lievästi nousussa. Laskoarvo oli normaali. Kortisoniannosta nostettiin ohimenevästi. Kortisonilääkityksen annoslaskun myötä reumalääkkeeksi aloitettaisiin Trexan-lääkitys.
25.4.2024 päivätyn työfysioterapeutin tekstin mukaan A:lla oli ajankohtaisena vaivana niska- ja yläselkävaivat. Kipua oli lähes koko ajan niska-hartiaseudussa. A nukkui hyvin, mutta asentoa vaihtaessa tuntui kipua niskassa ja joskus käsien puutumista. Myös rinta- ja kaularangan alue oli turvonneen tuntuinen. Aamuisin A:n oli muun muassa vaikea pukea päälle. Välillä tuntemuksia oli pakaraseudussa. Vastaanotolla todettiin, että yläselässä oli kumaruutta. Olkapäät olivat kiertyneet eteen ja pää oli voimakkaasti eteenpäin työntynyt. Kävely sujui hyvin, mutta A:n oli vaikea ojentaa selkää suoraksi. Selän liikkuvuudet olivat vajaat kaikkiin liikesuuntiin. Olkanivelen koukistus- ja loitonnusliikkeet olivat muuten täydet, mutta loppuliike jäi vajaaksi rintarangan kumaruuden vuoksi. Samasta syystä myös kiertoliikkeet olivat vajaat, varsinkin oikean olkanivelen sisäkierto, jossa A sai kämmenselän oikean pakaran päälle. Kaularangan liikkuvuudet olivat vajaat kaikkiin liikesuuntiin. Kipua ei kuitenkaan ilmennyt. Niska- ja hartiaseutu olivat tunnustellessa jännittyneet, ja A koki lievää kivuntunnetta. A jännitti hartioitaan lähes koko ajan. Fysioterapeutti ohjasi A:lle liikkuvuusharjoitteita.
21.5.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A oli käyttänyt Trexan-lääkitystä seitsemän viikon ajan. A koki, ettei lääkityksestä ollut apua. Jalat eivät tahtoneet joka päivä nousta, mutta A kävi kuitenkin töissä.
25.6.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A kertoi olevansa edelleen hyvin oireinen. Trexan-lääkitys oli vaihdettu Nordimet-lääkitykseen eli metotreksaattia sisältävään injektiokynään. A koki, että Nordimet-lääkityksen aloittamisen jälkeen hänen vointinsa oli jopa huonontunut. A koki, että hän oli lähes samassa jamassa kuin silloin, kun oireet olivat marraskuussa 2023 alkaneet. A kertoi, että hänen työpaikassaan oli todettu sisäilmaongelmia. A epäili, että hänen oireensa saattoivat liittyä sisäilmaongelmiin. Reumatologi totesi, että DAS28-asteikolla mitattuna taudin aktiivisuus oli matala. Subjektiivisten oireiden ja objektiivisten löydösten sekä laboratorioparametrien välillä oli selvä epäsuhta.
8.8.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A oli lopettanut metotreksaattilääkityksen, eikä hän halunnut enää käyttää sitä. Ajankohtaisesti A:lla oli käytössä vain pieni annos kortisonilääkettä. A:lla oli edelleen oireita, mutta hän pystyi käymään töissä. Vartalon tietokonetomografiatutkimuksessa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. A kertoi epäilevänsä, että hänen oireensa liittyivät influenssarokotteeseen. A kertoi saaneensa rokotteen 1.11.2023 ja oireiden alkaneen 3.11.2023.
22.8.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hänen tilanteensa oli pysynyt entisenlaisena. A:lle oli tehty joulukuussa 2023 keuhkokuvaus, jossa kaikki oli ollut kunnossa. Ajankohtaisesti A:lle oli tehty uusi keuhkojen kuvantamistutkimus, jossa oli todettu keuhkojen oikeassa ylälohkossa yksi arpi-/levyatelektaasijuoste ja oikeassa alalohkossa pieni emfyseemabulla. A oli tarttunut näihin löydöksiin sekä työpaikalle tehtyjen sisäilmatutkimusten tuloksiin voimakkaasti. A toivoi pääsevänsä keuhkolääkärille juttelemaan asiasta.
23.9.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n työpaikalla oli todettu kahdessa kohdassa rakenteita mikrobikasvustoa: kosteusvauriota ja sieni-itiöitä ja aktinomykeettejä. A oli tehnyt PEF-seurantaa sekä kotona että työpaikalla, eikä tulosten välillä ollut eroa. Lääkäri totesi, että syy-seuraussuhteiden selvittäminen sairauksien/oireiden ja sisäilman välillä oli haasteellista.
15.10.2024 päivättyjen kuvantamislausuntojen mukaan A:lle oli tehty rintakehän, kaularangan, lonkan ja lantion röntgentutkimukset, joissa ei todettu epänormaaleja löydöksiä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet lihasoireet seurausta VaxigripTetra-influenssarokotteesta.
Sovellettavat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sai-rautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai 1.11.2023 influenssarokotteen VaxigripTetra-valmisteella. A hakeutui 22.11.2023 lääkärin vastaanotolle niskakivun takia. Kyseistä käyntiä koskevan potilaskirjauksen mukaan A oli sairastanut influenssarokotuksen saamisen aikaan koronavirustaudin. Joulukuussa 2023 kipuja ja jäykkyyttä ilmeni yläselän ja hartioiden lisäksi pakaroissa ja lonkissa. A:n leukosyytti-, trombosyytti- ja CRP-arvo olivat koholla. Oireiden ja laboratoriokoetulosten perusteella arvioitiin, että A:lla oli lihasreuma, jonka hoidoksi aloitettiin kortisonilääkitys. Joulukuun 2023 loppupuolella A kertoi, että hänellä oli jonkin verran oireita, mutta hänen olonsa oli hyvä. Tammikuussa 2024 A:n oireilussa oli vaihtelua. Arveltiin, että oireet johtuivat joko lihasreumasta tai A:n aiemmin sairastamasta koronavirustaudista. Helmikuussa 2024 reumatologin vastaanotolla ei todettu lihasreumalle tyypillistä vaikeutta ylä- tai alaraajoissa. Nivelissä ei todettu arkuutta tai turvotusta. Kortisonilääkitys päätettiin purkaa pois. Kortisonilääkityksen annoksen vähentämisen myötä A:n oireet pahenivat. Maaliskuussa 2024 reumalääkkeeksi aloitettiin Trexan-lääkitys. A käytti kuitenkin edelleen myös kortisonia. A:n oireilu oli aaltoilevaa. Kesäkuussa 2024 reumatologi totesi, että A:n kokemien oireiden ja objektiivisten löydösten ja laboratoriokokeiden tulosten välillä oli selvä epäsuhta. A kertoi myös työpaikkansa rakennuksessa todetuista sisäilmaongelmista, joita hän epäili oireidensa aiheuttajaksi.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on alkanut pian influenssarokotteen saamisen ja samaan aikaan sairastetun hengitystieinfektion jälkeen suurten lihasten voimakas kipu ja tulehdusarvo laskon merkittävä nousu. A:n saamasta kortisonihoidosta on ollut hyvä vaste. Lautakunta katsoo, että A:lle asetettu lihasreumadiagnoosi on asianmukainen. Lautakunta toteaa, että influenssarokote voi laukaista immunologisen reaktion välityksellä autoimmuunisairauden kuten lihasreuman. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi esittämillään perusteilla evätä vakuutuskorvausta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lla todetusta lihasreumasta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila