Tapahtumatiedot
A (s. 1998) haki korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 13.3.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai 17.11.2021 toisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla ilmeni rokotuspäivän iltana heikotusta, rintakipuja, oksentelua ja kuumetta. Seuraavana päivänä A:lla ilmeni voimakkaita rytmihäiriöitä. A meni rytmihäiriöiden aikana toimintakyvyttömäksi, eikä hänellä ollut ollut niitä koskaan aiemmin. A:lla ilmeni myös voimakasta päänsärkyä ja aivosumua, joka vaikeutti kognitiivisia toimintoja ja aiheutti näköhäiriöitä. A hengästyi äärimmäisen vähäisestä rasituksesta ja leposyke oli 120 lyöntiä minuutissa. Pelkkä rauhallinen kävely sisätiloissa nosti sykkeen niin, että se oli yli 170 lyöntiä minuutissa. Lisäksi rintaa puristi ja henkeä ahdisti. A:n olo oli heikko. Lisäksi A:ta huimasi. A joutui tauottamaan yliopisto-opintonsa ja asumaan vanhempiensa luona kuusi kuukautta. A joutui luopumaan kesätöistään ja menetti koko kesän ansionsa. Lisäksi A joutui lopettamaan liikuntaharrastuksensa. A:n mukaan kardiologi kertoi, että A:n hermosto oli ylivirittynyt rokotteen immuunivasteen takia. Beetasalpaajien avulla A pystyi palaamaan opintojensa pariin kymmenen kuukauden kuluttua siitä, kun hän oli saanut rokotteen. A:lla oli vahinkoilmoituksen tekemisen aikaan edelleen oireina voimakas sykeoireilu, sydämentykytykset, heikentynyt rasituksensieto, pyörtyily ja päivittäiset rytmihäiriöt. A joutui suunnittelemaan päivänsä hermoston jaksamisen mukaan.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 26.2.2024. Yhtiö katsoi, että A:lla heti rokotteen jälkeen ilmenneet oireet (huonovointisuus, heikotus, hengenahdistus ja kuume) olivat ohimenevästi syy-yhteydessä ja johtuivat todennäköisesti Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Osaa A:n ilmoittamista oireista ei voitu todentaa potilasasiakirjoista (oksentelu, päänsärky, aivosumu ja hengästyminen). Yhtiö katsoi, etteivät A:n oireet olleet kestäneet lääkevahinkovakuutuksen edellyttämällä tavalla vähintään 30 vuorokautta ja että kyse oli joka tapauksessa vakuutusehtojen kohdassa 6.1 tarkoitetuista kohtuudella siedettävistä haittavaikutuksista, jollaisista ei makseta korvausta.
Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että mRNA-rokotteiden, jollainen myös Comirnaty-koronavirusrokote on, tiedetään voivan aiheuttaa joissain harvinaisissa tapauksissa sydänlihastulehdusta tai sydänpussitulehdusta, jotka voivat aiheuttaa sydämentykytystä tai rintakipua. A:lle oli tehty tutkimuksia, joissa ei ollut todettu mitään näihin sairauksiin viittaavia löydöksiä. Potilasasiakirjojen mukaan A:lla ei ollut todettu rytmihäiriöitä. Yhtiön mukaan koronavirusrokotteiden ei tiedetä voivan aiheuttaa rytmihäiriöitä. Yhtiö katsoi, ettei A:lla ollut todettu lääkevahinkovakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitettua ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka lääke olisi todennäköisesti aiheuttanut.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänellä ilmenneet oireet ja todettu dysautonomia tulee korvata Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
A toteaa, että asiassa ei ole kyse rokotteen jälkeen ilmenneistä lyhytkestoisista oireista. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan A:n oirekuva oli alkuun vaikea-asteinen, minkä seurauksena hänen fyysinen ja kognitiivinen rasituksensieto romahtivat merkittävästi. Oirekuva lievittyi pääosin kuuden kuukauden jälkeen. Vuosien 2023–2025 potilasmerkintöjen mukaan A:lle on jäänyt pysyvinä oireina korkea syke, ajoittaisia rytmihäiriötuntemuksia, hermoston ylivirittyneisyyttä sekä alentunut rasituksensieto.
A toteaa, että hänellä ilmeni rokotteen jälkeen selkeitä ohutsäieneuropatian sekä autonomisen hermoston toimintahäiriön oireita. Sydämen tykyttelytuntemukset, rytmihäiriötuntemukset sekä korkea syke ovat tyypillisiä autonomisen hermoston toimintahäiriön oireita. A katsoo, että hänellä rokotteen jälkeen ilmennyt oirekuva ja todettu dysautonomia ovat erittäin todennäköisessä syy-yhteydessä 17.11.2021 annettuun Comirnaty-koronavirusrokotteeseen.
A toteaa, että Comirnaty-koronavirusrokotteen tiedetään voivan aiheuttaa A:n kuvaaman kaltaisia autonomisen hermoston toimintahäiriön oireita. Lisäksi mRNA-rokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa dysautonomiaa ja POTS:ia. Kansainvälisesti on raportoitu useita vastaavia tapauksia, joissa mRNA-rokotteen jälkeen on puhjennut autonomisen hermoston immuunivälitteisiä häiriöitä. Todennäköinen mekanismi liittyy piikkiproteiinin laukaisemaan autovasta-ainereaktioon. A viittaa Vakuutuslautakunnalle toimittamiinsa lääketieteellisiin artikkeleihin.
Neurologian erikoislääkäri B totesi 26.3.2025, että A:n kohdalla kyseessä on autovasta-ainevälitteinen dysautonomia. Dysautonomian oireina olivat lepo-, rasitus- ja pystyasentosykkeen aiheeton nousu, jossa myös POTS-kriteerit selvästi täyttyivät noin 40 sykenousun johdosta. A:lla oli vaikeahko lämmönsäätelyhäiriö, kuuman ja kylmän sietokyvyn heikentyminen sekä lievä ääreisverenkierron häiriö. A:lla oli selvästi yliaktiivinen rakko, akkomodaatiovaikeus ja ehkä ylivirittyneisyyttä. Ääreishermoston oireina olivat selkeät ohutsäieneuropatian oireet heti alkuun, pistelyä, puutumista ja elohiirimäistä väreilyä. Kaikki edellä kuvaillut oireet pääosin helpottuivat kuuden kuukauden kuluttua koronavirusrokotteen saamisesta, mutta oireiksi jäivät kohtalainen sykkeen sääntelyn häiriö ja lievästi alentunut fyysinen rasituksensietokyky.
Neurologian erikoislääkäri B on todennut, että A:n kohdalla on erittäin selkeä piikkiproteiinin laukaisema mRNA-rokotteen haitta, mikä on varmistettu GPCR-paneelilla. Laboratoriotutkimuksessa 26.3.2025 todettiin piikkiproteiinin vasta-aineiden olevan 5996 AU/ml, eli arvo oli yli 100-kertainen viiterajaan nähden. Tämä tarkoittaa, että A:n elimistö on muodostanut erittäin voimakkaan immuunivasteen piikkiproteiinille. Oireiden alkaminen selkeästi ennen sairastettua koronavirusinfektiota osoittaa rokotteen olevan todennäköinen laukaisija.
A toteaa, että oikeudellisessa arvioinnissa on olennaista, että hän on ollut ennen 17.11.2021 saamaansa rokotetta täysin terve. A:lla ei ole ollut säännöllisiä lääkityksiä eikä diagnooseja. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A ei ole kärsinyt autonomisen hermoston toimintahäiriön oireista. A harrasti aiemmin aktiivisesti liikuntaa, juoksua ja salilla käymistä. Rokotteen saamisen jälkeen A on joutunut luopumaan näistä harrastuksista, sillä sykkeet nousevat rasituksessa liian korkealle. Nykyisin A pystyy harrastamaan ainoastaan rauhallisia aktiviteetteja, kuten kävelyä.
A toteaa, että arvioinnissa on lisäksi olennaista se, että hänellä ilmenneet autonomisen hermoston toimintahäiriön oireet alkoivat välittömästi 17.11.2021 Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A:n kohdalla ei ole todettavissa mitään muuta oirekuvaa ja dysautonomiaa todennäköisemmin selittävää tekijää kuin mRNA-rokote. Sydämen ultraäänitutkimuksen löydökset olivat normaaleja. A:lla ei ole todettu lääketieteellisiä sydänvikoja eikä neurologisia tai psykiatrisia sairauksia. A:n helmikuussa 2022 sairastama koronavirusinfektio ei aiheuttanut oireita tai muuttanut oirekuvaa. Koska A:n oireet alkoivat välittömästi koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ja ennen koronavirusinfektion sairastamista, on kyseessä erittäin todennäköisesti rokotteen laukaisema oirekuva.
A toteaa, että dysautonomian oirekuva vaikuttaa edelleen hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Korkeiden sykkeiden ja rytmihäiriötuntemusten takia A:lla on käytössä säännöllisenä lääkityksenä Bisoprolol-beetasalpaaja.
A toteaa, ettei Covid-19-infektio tavanomaisesti aiheuta vakavaa tai hengenvaarallista hengitystieinfektiota A:n ikä- ja riskiryhmässä. A katsoo, ettei kyseessä ole vakuutusehtojen kohdassa 6.1 tarkoitettu kohtuudella siedettävä rokotteen haittavaikutus, kun otetaan huomioon hänen yleinen terveydentilansa, rokotteen aiheuttamien haittavaikutusten vaikea-asteisuus sekä hänellä todettu pysyvä sairaus eli dysautonomia.
Lisäkirjelmässään A toistaa ratkaisusuosituspyynnössään esittämänsä perustelut. Lisäksi A toteaa, etteivät vakuutusyhtiön dysautonomiaan liittyvät väitteet vastaa ajantasaista lääketieteellistä tutkimustietoa. Se, että A:lla ilmennyt ja diagnosoitu dysautonomia ei ole vielä Suomessa kovin tunnettua, ei poissulje syy-yhteyden todennäköisyyttä yksittäistapauksissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on raportoitu useita autonomisen hermoston toimintahäiriön kuten dysautonomian ja POTS:n kehittymistä mRNA-rokotteen jälkeen. A viittaa Vakuutuslautakunnalle toimittamiinsa tapaustutkimuksiin sekä neurologian erikoislääkäri B:n 26.3.2025 laatimaan potilaskertomukseen.
A:lle tehdyssä GPCR-vasta-ainetutkimuksessa todettiin useita selvästi koholla olevia vasta-aineita. Lääketieteellisissä tutkimuksissa GPCR-vasta-aineet on yhdistetty autonomisen hermoston toimintahäiriöihin. A:lla todetut GPCR-vasta-aineet ovat samalla tasolla kuin lääketieteellisessä tutkimuksessa todetuilla immuunivälitteistä dysautonomiaa sairastavilla.
A toteaa, että hänellä ilmennyt autonomisen hermoston toimintahäiriöön sopiva oirekuva alkoi välittömästi koronarokotteen saamisen jälkeen. Oirekuva on jatkunut tähän päivään saakka. A:lla todettiin dysautonomialle tyypillisiä oireita, kuten sydämen rytmihäiriötuntemuksia, tykyttelytuntemuksia ja korkeaa sykettä 19.11.2021 eli kaksi vuorokautta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A hakeutui päivystykseen 23.11.2021 eli kuusi vuorokautta koronavirusrokotteen saamisen jälkeen rytmihäiriötuntemuksen, tykyttelyn, muljahdusten ja hengenahdistuksen takia.
A toteaa, ettei syy-yhteysarvioinnissa ole olennaista merkitystä sillä, milloin dysautonomian diagnoosi on tosiasiassa annettu, vaan milloin tähän sopiva oirekuva on ilmennyt. Autonomisen hermoston toimintahäiriöiden kohdalla diagnoosi annetaan tavanomaisesti viiveellä vuosia myöhemmin oireiden alettua, sillä tämä jää usein diagnosoimatta tai väärin tunnistetuksi, kuten A:n kohdalla. Koronavirusrokotteen saamisen jälkeen A ei saanut ohjausta tai lähetettä neurologin vastaanotolle, vaan hän hakeutui oma-aloitteisesti yksityiselle neurologin vastaanotolle vuonna 2025, mikä selittää vuosien viiveen diagnoosin saamisessa. Lääketieteellisessä tutkimuksessa tutkittiin 672 potilaan kokemuksia dysautonomian diagnosoinnista. Keskimääräinen diagnoosin saaminen kesti noin 7,7 vuotta. Dysautonomian diagnostista prosessia vaikuttivat oireiden päällekkäisyys ja rajallinen pääsy autonomisen hermoston erikoislääkäreille.
A toteaa, että syy-yhteysarvioinnissa on olennaista se, onko yksittäisessä tapauksessa kyse lääkkeen aiheuttamasta haitasta vai onko haittaan jokin muu mahdollinen syy. Syy-yhteys on todennäköinen, jos haittaan ei ole muita mahdollisia syitä kuin käytetty lääke tai jos lääke on muista mahdollisista syistä todennäköisin. A:n kohdalla ei ole todettu sairauksia tai muita mahdollisia syitä oirekuvalle.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että se on katsonut A:lla heti koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ilmenneiden oireiden (huonovointisuus, heikotus, hengenahdistus ja kuume) olevan ohimenevästi syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Yhtiö on kuitenkin katsonut, että oireet ovat kohtuudella siedettäviä rokotteen haittavaikutuksia ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja mahdollinen vaikeusaste. Koronaviruksen aiheuttama tauti on hengitystieinfektio, jonka voimakkuus vaihtelee oireettomasta erittäin vakavaan. Vakavimmissa tapauksissa sairaus vaatii tehohoitoa ja voi johtaa jopa kuolemaan. Joillekin COVID-19-tautiin sairastuneista jää myös pitkäaikaisseurauksia, kuten väsymystä, hengenahdistusta, yskää sekä nivel- ja rintakipuja. Tämän vuoksi korvausta ei voida suorittaa vakuutusehtojen kohdan 6.1 perusteella.
Vakuutusyhtiö on katsonut muiden kuin edellä kerrottujen lyhytaikaisten oireiden osalta, etteivät ne ole todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksessään esittämänsä perustelut. Lisäksi yhtiö toteaa, että arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia käytetään lääkevahinkovakuutuksessa lähtökohtana lääkevalvontaviranomaisten, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvatoiminnan tuottamaa tietoa. EMAn tehtävänä on analysoida potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten raportteja, kliinisiä tutkimuksia, lääketieteellistä kirjallisuutta sekä muiden sääntelyviranomaisten jakamia tietoja ja näiden tietojen valossa tunnistaa yhteyksiä epäiltyjen haittavaikutusten ja valmisteen välillä sekä arvioida valmisteen turvallisuutta. Mikäli seurannassa tunnistetaan uusia haittavaikutuksia, määrätään lääkkeen tai rokotteen valmisteyhteenvetoa muutettavaksi.
A:lla on todettu uutena oireena myös ohutsäieneuropatia maaliskuussa 2025 eli yli kolme vuotta rokotteen antamisen jälkeen. Ohutsäieneuropatian toteamisessa ei ole kuitenkaan hyödynnetty mitään kliinisiä tutkimuksia, joilla diagnoosi olisi voitu vahvistaa. Diagnoosi jää näin ollen epäselväksi. Ohutsäieneuropatiaan ja rytmihäiriötuntemuksiin liittyen A:lla ei ole todettu lääkevahinkovakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitettua ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke olisi todennäköisesti aiheuttanut.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lla maaliskuussa 2025 diagnosoitu dysautonomia ei sovi olemaan koronavirusrokotteen aiheuttama. Koronavirusrokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa rokotusreaktioille tyypillisiä yleisoireita, kuten kuumetta, väsymystä ja huonovointisuutta. Comirnaty-koronavirusrokotteen valmisteyhteenvetojen haittavaikutustiedoissa todetaan, että rokotteen aiheuttamat yleisoireet ovat voimakkuudeltaan yleensä lieviä tai kohtalaisia ja häviävät muutaman vuorokauden kuluessa rokotteen saamisesta. Yhtiö katsoo, ettei A:n pitkittynyt oireilu ole todennäköisesti koronavirusrokotteen aiheuttama.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 17.11.2021—28.7.2025.
Rokotuksen seuranta -asiakirjan mukaan A sai 17.11.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
23.11.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt koronavirusrokotteen saamisen jälkeen tykyttelyä, muljahtelua ja hengenahdistusta. Vastaanotolla tehdyssä sydämen kuuntelussa todettiin muutama lisälyönti. A:n korvasta mitattu kehon lämpötila oli 37,6 astetta. EKG-tutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä. Lääkäri arvioi, että hieman koholla oleva kehon lämpötila ja muut oireet saattoivat liittyä normaaliin rokotusreaktioon.
7.12.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli edelleen rytmihäiriötuntemuksia, lisälyöntejä ja yleisvoinnin laskua. Lisäksi A:lla oli ollut 1,5 viikon ajan rintakipua. Oireet olivat pahentuneet. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei todettu oireita selittävää. A sai lähetteen laboratoriokokeisiin.
5.1.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa todettiin lievästi alhainen veren kaliumpitoisuus sekä kohonnut veren valkosolumäärä.
2.2.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyissä kontrollilaboratoriokokeissa todettiin edelleen lievästi alhainen veren kaliumpitoisuus. A kertoi, että hänellä oli edelleen tykyttelytuntemuksia. Syke oli levossa lähellä 100 lyöntiä minuutissa ja nousi herkästi 160 lyöntiin minuutissa. Rasituksensieto oli heikentynyt. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin.
9.2.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai reseptin Bisoprolol-lääkitykseen.
4.3.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa todettiin, että vuorokauden aikana kerätystä virtsasta mitatut kalium- ja natriumarvot olivat lievästi matalat. Verestä mitattu aldosteroniarvo oli puolestaan koholla.
21.3.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan endokrinologia oli konsultoitu laboratoriokoetutkimusvastauksista. Endokrinologi oli pyytänyt tietoa, onko A:lla käytössä e-pillerit/estrogeeni/progesteenilisä, joka voi vääristää aldosteronipitoisuutta. A:lla oli käytössä Slinda-pillerit endometrioosin hoitoon. A ei halunnut kuitenkaan tauottaa pillereiden käyttöä uuden aldosteronitestin ottamista varten.
7.3.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan A:lle oli tehty EKG-pitkäaikaisrekisteröintitutkimus, jonka aikana A:lla oli ollut oireina heikotusta, ahdistusta, voimakasta huimausta ja korkeaa sykettä. Tutkimuksessa todettiin normaali sydämen rytmi ja lievää normaalin sydämen rytmin kiihtymistä. Merkittävää lisälyöntitaipumusta ei todettu. A:lle oli tehty sydämen ultraäänitutkimus, jossa sydämen todettiin olevan normaalirakenteinen. Jatkotutkimuksille ei todettu olevan tarvetta.
2.6.2022 päivätyn ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hänen sykkeensä nousi pienessäkin rasituksessa tasolle 160 lyöntiä minuutissa. Syke pysyi tuolla tasolla niin kauan kuin rasitus, esimerkiksi kävely, kesti. A:lle oli määrätty jo aiemmin Bisoprolol-lääkitys, jonka avulla syketaso pysyi tasolla 140 lyöntiä minuutissa rasituksen aikana. Leposyke oli 85 lyöntiä minuutissa. Ennen Bisoprolol-lääkityksen aloittamista leposyke oli ollut 110 lyöntiä minuutissa. A kertoi, että hänen verenpainearvonsa olivat olleet normaalilla tasolla. A:lla oli ajoittain rytmihäiriötuntemusta ja tunnetta, että henkeä salpaa. Oire ilmeni rasituksessa, mutta se meni levolla itsestään ohi. A kuvaili rytmihäiriötuntemuksia värinänä. Välillä A:lla oli tunne, että sydän jätti lyöntejä välistä.
20.6.2022 päivätyn ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tekstin mukaan vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä. Jatkotutkimuksia ei sovittu.
22.3.2023 päivätyn ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön etäkontaktin tekstin mukaan A:n oirekuva oli pysynyt samanlaisena. Oireet voimistuivat entiseen tapaan rasituksessa. A oli joutunut lopettamaan juoksuharrastuksensa oireiden vuoksi. A oli kokenut, että beetasalpaajasta oli ollut hyötyä.
26.3.2025 päivätyn neurologian erikoislääkäri B:n etäkontaktin tekstin mukaan A oli sairastanut koronavirusinfektion helmikuussa 2022. Neurologi kävi läpi A:lla 17.11.2021 koronavirusrokotteen jälkeen ilmenneitä oireita ja totesi, että A:n fyysinen rasituksensieto oli romahtanut alkuun siten, että postilaatikollekin käveleminen oli ollut liikaa. Kognitiivisen rasituksensiedon huonontuminen oli estänyt opiskelun. Dysautonomian oireita olivat olleet lepo-, rasitus- ja pystyasentosykkeen aiheeton nousu, jossa myös POTS-kriteerit olivat täyttyneet noin 40 sykenousun johdosta. A:lla oli ollut vaikeahko lämmönsäätelyhäiriö, kuuman- ja kylmänsieto olivat heikentyneet. Lisäksi A:lla oli ollut lievä ääreisverenkierron häiriö ja selvä yliaktiivinen rakko, akkommodaatiovaikeus ja ehkä ylivirittyneisyyttä. Ääreishermoston oireina olivat olleet selkeät ohutsäieneuropatian oireet heti alkuun, pistelyä, puutumista ja elohiirimäistä väreilyä. Kaikki oireet olivat pääosin helpottuneet kuuden kuukauden kuluessa, mutta A:lle oli jäänyt kohtalainen sykkeen säätelyn häiriö ja lievästi alentunut rasituksensietokyky. Neurologi arvioi, että A:n tapauksessa oli kyse erittäin selkeästä piikkiproteiinin laukaisemasta mRNA-rokotteen haitasta, joka oli ollut noin kuuden kuukauden ajan vaikea ja sen jälkeen enää lieväksi luokittuva ja stabiili. Uusia pahenemisvaiheita ei ollut tullut, eikä A:n sairastama koronavirusinfektio ollut vaikuttanut haittaavasti. Neurologin mukaan kyseessä oli autovasta-ainevälitteinen dysautonomia, joka pyrittäisiin varmistamaan GPCR-paneelilla. Neurologi arvioi, että lievän taudinkuvan takia aihetta oli ainoastaan dysautonomian stabilointiin. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin sekä reseptin Emconcor CHF -lääkkeeseen.
26.3.2025 päivätyn S-COVID-19-koronavirustauti vasta-ainetutkimustulosasiakirjan mukaan nukleokapsidivasta-aineet (S-CV19AbG) olivat positiiviset ja piikkiproteiinivasta-aineet olivat 5996 AU/ml, viitearvo <50 AU/ml.
26.5.2025 päivätyn neurologian erikoislääkäri B:n etäkontaktin tekstin mukaan A:lle tehdyissä GPCR autovasta-ainetutkimuksissa todettiin, että vasta-aineet olivat sympaattisen hermoston osalta (beta-1 ja beta-2) mittaamattoman korkeat ja muilta osin korkeat. Sen sijaan CXCR3 vasta-aineet eivät olleet koholla. Neurologin arvion mukaan kyseessä oli siten varmistettu mRNA-rokotehaittana syntynyt autoimmuunivälitteinen dysautonomia. Neurologi suositteli LDN-hoitokokeilua.
23.6.2025 päivätyn yksityisen terveysaseman tekstin mukaan A kertoi, että hän oli ollut aikaisemmin terve. A:lla oli edelleen sydämen sykkeen säätelyhäiriö, johon Bisoprolol-lääke auttoi. Terveysaseman odotusaulassa A:n leposyke oli lyhyen kävelymatkan jälkeen 120 lyöntiä minuutissa. A:n syke nousi korkealle silloin kun A nousi seisomaan. A:n rasituksensietokyky oli heikko, eikä hän pystynyt harrastamaan aerobista liikuntaa. A:lla oli edelleen rytmihäiriötuntemuksia, huonovointisuutta seisomaan noustessa ja pahoinvointioiretta. Lisäksi A:lla oli vaikeahko lämmönsäätelyhäiriö. A pyörtyili kaupoissa lämpimillä keleillä. A ei sietänyt saunomista. Ääreisverenkierto oli heikentynyt. Neurologi B:n suosittelemaa LDN-lääkehoitoa ei aloitettu.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:n Comirnaty-koronavirusrokotteen todennäköisesti aiheuttamat alkuvaiheen oireet kestäneet alle 30 vuorokautta ja onko oireissa kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta. Lisäksi asiassa on kyse siitä, onko A:lla ilmennyt pidempiaikainen oireilu todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen.
Sovellettavat vakuutusehdot
Sovellettavien lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.
Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määrätyllä tavalla.
Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata , jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.
Asian arviointi
1. Lyhytaikaiset oireet
Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään ja vastineessaan, että A:lla heti Comirnaty-koronavirusrokotteen jälkeen ilmenneet oireet eli huonovointisuus, heikotus, hengenahdistus ja kuume ovat olleet lyhytaikaisesti todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Lisäksi yhtiö on todennut, ettei osaa A:n ilmoittamista oireista, kuten oksentelua, päänsärkyä, aivosumua ja hengästymistä voitu todentaa potilasasiakirjoista. Yhtiön näkemyksen mukaan rokotteeseen todennäköisesti syy-yhteydessä olevista oireista ei ollut aiheutunut A:lle vähintään 30 vuorokautta kestänyttä haittaa vakuutusehtojen 5 kohdassa edellytetyllä tavalla, minkä lisäksi tällaisia oireita on pidettävä ehtojen 6.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuudella siedettävinä.
Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan lääkevahinko korvataan muun muassa silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää. Edellä kerrotusta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa ehtojen kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.
Vakuutuslautakunta toteaa, että koronarokotteen saamisen jälkeen voi ilmetä rokotteesta johtuvia oireita, kuten pistoskohdan kipua, väsymystä ja kuumetta, ja niihin liittyen myös suorituskyvyn laskua. Tällaiset oireet ovat yleensä lieviä ja väistyvät suhteellisen pian rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan selvitykseen ja toteaa, että A:lla ilmenneet edellä kerrotut oireet voivat olla lyhytaikaisesti Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamia. Lautakunta katsoo, etteivät A:n ruumiintoiminnot ole kuitenkaan olleet vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla heikentyneinä vähintään 30 päivää koronavirusrokotteen takia. Vakuutusehtojen mukaan edellä kerrottua lyhytaikaisempienkin oireiden aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys voidaan kuitenkin korvata, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että tällaistenkin kulujen korvattavuus edellyttää, ettei vahingossa ole kyse mistään vakuutusehtojen rajoitusehtokohdassa mainitusta tilanteesta.
Vakuutusyhtiö on vedonnut A:lla ilmenneiden lyhytaikaisten oireiden osalta oireiden keston lisäksi vakuutusehtojen kohtaan 6.1, jonka mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena huomioon ottaen hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja muut vastaavat seikat.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n saadessa koronavirusrokotteen SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama Covid-19-virusinfektio oli luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, johon liittyi merkittävää sairastuneisuutta ja kuolleisuutta. Vakuutuslautakunta katsoo, että ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste A:lla ilmenneet lyhytaikaiset oireet ovat olleet vakuutusehtojen kohdan 6.1 tarkoittamalla tavalla kohtuudella siedettäviä haittavaikutuksia, joista ei kyseisen ehtokohdan mukaan makseta korvausta.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.
2. Muut oireet
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai 17.11.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella. A hakeutui 23.11.2021 päivystykseen tykyttely-, muljahtelu- ja hengenahdistustuntemusten takia. A:lla oli lämpöä. Oireiden arvioitiin liittyvän normaaliin rokotusreaktioon. Oireet kuitenkin pahenivat, jolloin A hakeutui uudelleen lääkärin vastaanotolle 7.12.2021. Tammikuussa 2022 A:lla todettiin laboratoriokoetutkimuksissa lievästi alhainen veren kaliumpitoisuus sekä kohonnut veren valkosolumäärä. Helmikuussa 2022 A kertoi kohonneesta sydämen sykkeestä sekä rasituksensiedon heikentymisestä. A sai reseptin Bisoprolol-lääkitykseen, jonka A koki auttavan sykkeen alentamisessa. Maaliskuussa 2022 A:lle tehtiin EKG-pitkäaikaisrekisteröintitutkimus, jossa todettiin lievää sydämen normaalin rytmin kiihtymistä. A hakeutui maaliskuussa 2025 neurologian erikoislääkäri B:n etävastaanotolle, josta kirjatun tekstin mukaan A:n oireisto oli ollut 17.11.2021 saadun koronavirusrokotteen jälkeen vaikea noin kuuden kuukauden ajan, minkä jälkeen oireet olivat pääosin helpottuneet. A:lla oli kuitenkin edelleen kohtalainen sykkeensäätelyhäiriö ja lievästi alentunut rasituksensietokyky. Neurologi asetti diagnoosiksi dysautonomian ja katsoi, että A:n oireissa oli kyse koronavirusrokotteen aiheuttamista haittavaikutuksista.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan selvitykseen ja toteaa, ettei A:lle tehdyissä laajoissa tutkimuksissa ole todettu mitään sydänsairauteen viittaavaa. Lisäksi lautakunta toteaa, että koronavirusinfektion sairastaneilla voi esiintyä sairauden jälkitilana pitkittynyttä oireilua. Koronavirusrokotteisiin ei tiedetä liittyvän samankaltaista oireilua. Sen sijaan koronavirusrokotteiden on todettu vähentävän tällaisen oireilun kehittymisen riskiä koronan jälkitilana. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet pitkittyneet oireet ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila