Tapahtumatiedot

L Oy:n vahinkoilmoituksen mukaan yhtiön pysyvässä hallinnassa oleva, rahoitusyhtiö X:n omistama Fiat-merkkinen pakettiauto (käyttöönottovuosi 2022) oli varastettu 20. – 21.10.2023 välisenä aikana osoitteesta A-tie 9, johon L Oy:n työntekijä K oli pysäköinyt ajoneuvon 20.10.2023. Vakuutusyhtiölle toimitetun avainselvityslomakkeen mukaan ajoneuvon varsinainen avain oli ollut K:n hallussa. Vara-avain oli osoitteessa H-tie 11 sijaitsevan varaston lukitussa turvakaapissa. L Oy haki vakuutusyhtiöltä korvausta ajoneuvosta sekä ajoneuvossa olleista tarvikkeista ja koneista.  

Vakuutusyhtiön ensimmäinen korvauspäätös

Korvauspäätöksen 15.12.2023 mukaan K oli antanut vakuutusyhtiön vakuutustutkijalle kaksi ajoneuvon avainta, joista toisessa oli kaukosäädinpainikkeet ja taittuva avainosa. Toinen oli pienempi avain ilman kaukosäätöä. Pienemmässä avaimessa oli ollut kumilenkillä kiinnitetty pahvilappu, jossa oli ajoneuvon rekisterinumero. K kertoi, että hän oli lukinnut ajoneuvon ovet kaukosäätönapista. K näytti vakuutustutkijalle kadun varresta paikan, jossa ajoneuvo oli ollut pysäköitynä. Paikalla ei K:n mukaan ollut lasinsirpaleita tai muitakaan jälkiä, joista voisi päätellä, että ajoneuvoon on murtauduttu.

Vakuutusyhtiön mukaan avaimia tutkittaessa ilmeni, että avainten metalliosien jyrsintä ei ollut samanlainen, vaan avaimet kuuluvat eri ajoneuvoihin. Avainten elektroniikkaa tutkittaessa selvisi, että myös sirut olivat erityyppisiä. Taittuvassa avaimessa oli uuden sukupolven transponderisiru ja pienemmässä avaimessa vanhemman laitesukupolven siru.

Vakuutusyhtiön edustaja oli tavannut K:n L Oy:n tiloissa osoitteessa H-tie 11. Varastotila on lukittu ja tiloissa pääsee liikkumaan vain avaimella. Tilassa on avaimella lukittava kaappi, jossa on säilytyksessä kaikki yrityksen ajoneuvojen vara-avaimet. K kertoi, että pakettiauton avainta oli säilytetty tässä kaapissa. Ajoneuvon kadottua K kertoi ottaneensa pienemmän avaimista kaapista. Avaimessa oli autoliike D:n pahvilappu, johon on kirjoitettu rekisterinumero XXX-YYY. Kaapissa oli usean muun ajoneuvon avaimet. Tässä yhteydessä tarkistettiin vielä, ettei kaapissa ole XXX-YYY:n avainta, ja varmistettiin, etteivät kaapissa olleet ajoneuvojen avaimet olleet sekoittuneet keskenään.

K ja L Oy:n toimitusjohtaja V kertoivat vakuutustutkijalle, että varastotiloihin ei ollut murtauduttu, eikä havaintoja ollut siitä, että varastolla olisi liikuttu asiattomasti. K:n mukaan yrityksen työntekijöillä on pääsy varastolle ja he tietävät, missä avainkaapin avainta säilytetään. Avainten osalta asiaa selvitettiin myös ajoneuvon myyneestä autoliike D:stä. D:n mukaan uusi ajoneuvo toimitetaan kahdella avaimella, toinen on kaukosäädinavain ja toinen pelkkä avain. D:n mukaan koskaan aiemmin ei ole tullut ilmi, että uuden ajoneuvon avaimet olisivat sekoittuneet keskenään. Esille ei ole tullut myöskään tapauksia, joissa kyseisen automallin käynnistyksenestojärjestelmä olisi ohitettu ja näin saatu ajoneuvo otettua luvattomasti käyttöön. Poliisilta 22.11.2023 saadun tiedon mukaan ajoneuvoa ei ollut löytynyt ja tutkinta oli keskeytetty ajoneuvon etsintäkuulutuksen jäädessä voimaan.

Vakuutusyhtiö totesi, että vahinkoilmoituksen mukaan ajoneuvon molemmat avaimet olivat tallessa, mutta asiassa selvisi, että lukitusta avainkaapista toimitettu vara-avain ei kuulunut kyseessä olevaan ajoneuvoon.  Selvitysten mukaan yrityksen työntekijöillä on pääsy lukittuun avainkaappiin. Varastotiloihin ei ole tunkeuduttu luvatta, eikä avainkaappiin ole murtauduttu. Vahinkopaikalle ei ole jäänyt merkkejä tai jälkiä siitä, että ajoneuvoon olisi murtauduttu. Ajoneuvossa on käynnistyksenestojärjestelmä ja sitä ei ole löytynyt. Vakuutusyhtiö katsoi, että korvattavan varkausvahingon sattuminen oli jäänyt näyttämättä toteen ja vahingon tapahtumainkulku selvittämättä, minkä takia ajoneuvon menettämisestä aiheutunutta vahinkoa ei korvattu varkausvakuutuksesta.

Pakettiautossa olleiden työkalujen osalta vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään 18.12.2023 vahingon omaisuusrikosvakuutuksesta korvaamisen edellyttävän, että vakuutushuoneistoon on tunkeuduttu rakenteita tai lukkoja rikkoen tai avaimella, joka on saatu haltuun ryöstön tai murtautumisen yhteydessä. Ajoneuvon varkausvakuutuksesta annetun päätöksen perustelut toistaen vakuutusyhtiö katsoi, ettei vahinkoa korvata myöskään työkalujen osalta.

Asian käsittely vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä

L Oy haki päätöksiin muutosta vedoten FINEn ratkaisusuosituksiin, joista ilmenee, että ajonestolla varustettujen ajoneuvojen anastaminen on mahdollista ammattimaisesti toimivien ajoneuvorikollisten toimesta. Poliisi on käynnistänyt tapauksen tutkinnan uudelleen, koska poliisin saamien tietojen perusteella ajoneuvo on ajettu laivaan, mikä merkitsee sitä, että ajoneuvo on saatu käyttöön joko avaimilla tai ajonesto ohittamalla. Ajoneuvoa tai sen avaimia ei ole luovutettu kenellekään rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla. Ajoneuvo on ollut lukittuna. Koska ajoneuvoon kohdistunut varkaus on tullut riittävästi osoitetuksi, myös ajoneuvossa olleet työkalut tulisi korvata vakuutuksesta. 

Korvauspäätöksessään 9.9.2024 vakuutusyhtiö viittasi ajonestolla varustettujen ajoneuvojen menettämistä koskeviin FINEn ratkaisusuosituksiin, joissa oli katsottu ajoneuvon anastamisen ajonestolaite ohittamalla jääneen näyttämättä toteen. Poliisin esitutkinnassa on selvinnyt, että ajoneuvo on viety pois Suomesta. Kuljettaja on tunnistettu, mutta häntä ei ole tavoitettu.

Vakuutusyhtiö yhtyi L:n näkemykseen, jonka mukaan jokin henkilö on ajanut auton maan rajojen ulkopuolelle joko auton avaimilla tai ajonestolaitteen ohittamalla. Puuttuvien murtojälkien, muiden vahinkotapahtumatietojen ja ajonestolaitteesta aikaisemmin kerrottujen seikkojen myötä todennäköisempää oli, että autoa on ajettu avaimia käyttäen. Tätä puoltaa sekin, että toinen auton avaimista oli kadoksissa.

Vakuutusyhtiö piti puheena olevaa tapausta vastuunsa selvittämisen ja arvioinnin kannalta epätavanomaisena. Vakuutusyhtiölle annettu avain ei vastaa jyrsinnältään kadonneen auton avainta, vaikka avaimeen on jossakin vaiheessa kiinnitetty tunnistelappu, joka yhdistää avaimen kadonneeseen autoon. Kun yrityksen tiloihin ei ole murtauduttu, ja avainkaappikin on eheä, jää epäselväksi, minne auton oikea vara-avain on kadonnut, miten väärä vara-avain on päätynyt avainkaappiin ja miten auton kuljettamiseen käytetty avain on päätynyt sen henkilön haltuun, joka on kuljettanut autoa satama-alueella, josta auto on viety Suomen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei se ole saanut ajoneuvon osalta vastuunsa selvittämiseksi tarvittavia selvityksiä käyttöönsä ja korvattavan vahinkotapahtuman sattuminen on jäänyt näyttämättä. Työkalujen osalta näyttämättä jäi, että vakuutettu omaisuus olisi viety rakenteita, lukkoja tai omaisuuden kiinnitys rikkoen taikka avaimella, joka olisi saatu haltuun ryöstön tai murtautumisen yhteydessä. Korvauspäätöksiä ei muutettu.

K Oy:n uudelleenkäsittelypyyntö ja vakuutusyhtiön uudet korvauspäätökset

Uudelleenkäsittelypyynnössään 13.8.2025 L Oy totesi tapaukseen liittyvän poliisin esitutkinnan valmistuneen kesällä 2025. Esitutkinnassa on selvinnyt, että ajoneuvon oli anastanut L Oy:n entinen työntekijä A. Meriliikennetietojen mukaan ajoneuvo oli ajettu Eckerö Linen linjalla 21.10.2023 klo 15.15 Viroon. Esitutkintapöytäkirjan mukaan A myöntää syyllistyneensä törkeään varkauteen ja suostuu asianomistajan mahdollisiin vahingonkorvausvaatimuksiin.

Vakuutusyhtiö on aiemmin katsonut, ettei varastotiloihin ei ole tunkeuduttu luvatta. Tämä väite perustuu ilmeisesti siihen, ettei vahinkopaikalta ollut toimitettu selvityksiä mahdollisista murtojäljistä eikä niistä ollut tehty havaintoja myöskään kohteessa vakuutusyhtiön toimesta tehdyssä tarkastuksessa. Toimitusjohtaja V oli paikalla tarkastuksen aikana, mutta nosto-ovea tai sen kuntoa ei tuolloin tutkittu lainkaan.

L Oy:n mukaan poliisi ilmoitti V:lle suullisesti loppukesästä tai syksyllä 2024 varkaan päässeen tiloihin nosto-oven kautta. V ihmetteli asiaa, sillä hän ei ollut tiennyt sen olevan mahdollista murtojälkiä jättämättä. Hän yritti itse tuolloin nostaa ovea, mutta se ei juurikaan hievahtanut. Tämän jälkeen 30.10.2024 hän käytti apunaan sorkkarautaa, jolloin ovea sai nostettua hieman ylöspäin. Sorkkaraudan käyttämisestä jäi jälki nosto-oveen ja oven vaijerit hyppäsivät pois paikaltaan.

V tutki 20.2.2025 nosto-ovea tarkemmin ja huomasi siinä mahdolliset murtojäljet, joista otetut valokuvat on liitetty L Oy:n oikaisupyyntöön. Jäljet eivät olleet aiheutuneet V:n sorkkaraudan käyttämisestä. Yrityksen työntekijöitä oli ohjeistettu pitämään nosto-ovi salvattuna yöt ja viikonloput. Vaikka ovi on ollut salvattuna, sen avaaminen lienee mahdollista taivutetuilla kärkipihdeillä tiivisteen välistä.

L Oy katsoo, että V:n nosto-ovesta 20.2.2025 havaitsemat murtojäljet osoittavat A:n murtautuneen tiloihin. Valokuvasta on havaittavissa painaumajälkiä ja ovikumin rikkoumaa, jotka viittaavat siihen, että ovi on väännetty väkivalloin auki. Tämä voidaan todeta myös siitä, että V joutui itse käyttämään sorkkarautaa apuna nosto-oven nostamiseksi, mistä jäi vastaavan kaltaisia jälkiä oveen (nämä jäljet eivät tosin ole kuvissa).

Nosto-ovi on sähkötoiminen, eikä ovea ole mahdollista avata ilman voimakeinoja. Tiloihin kulkeva toinen kulkureitti on järeän metallioven kautta, jota ei ole mahdollista avata ilman avainta. A on esitutkinnassa myöntänyt, että tilaan on ollut "helppo päästä, jos sitä salpaa ei ole lukittu sisältä". Koska metallisessa ovessa ei ole A viittaamaa "salpaa", vaan se on nimenomaan nosto-ovessa, L Oy katsoo, että A ei ole voinut päästä vara-avainkaapin tilaan muutoin kuin nosto-oven kautta.

Kuulusteluissa A on myöntänyt myös tienneensä vara-avainten säilytyspaikan, ottaneensa anastetun ajoneuvon vara-avaimen itselleen samoin kuin laittaneensa toisen avaimen anastamansa avaimen tilalle. Lisäksi A kertoo laittaneensa edellä mainittuun tilalle laittamaansa vara-avaimeen anastetun ajoneuvon rekisteritunnuksen ilmoittavan pahvilapun. L Oy pitää näillä perusteilla selvitettynä, että A on työsuhteen päätyttyä murtautunut yrityksen toimitiloihin nosto-oven kautta, varastanut ajoneuvon vara-avaimet ja vaihtanut avaimenperänä toimineen pahvilapun toiseen avaimeen sekä varastanut ajoneuvon sen avaimilla K-tie 9:n kadunvarresta.

L Oy toteaa, että nosto-ovea ei ymmärretty tutkia tarkemmin mahdollisten murtojälkien varalta heti vahingon tapahduttua, koska rikoksen tekotavasta ja -paikasta ei tuolloin ollut riittävästi tietoa tutkinnan keskittämiseksi juuri nosto-oveen. Vasta esitutkinnan valmistuttua asiassa on saatu riittävästi tietoa siitä, miten varas on päässyt tiloihin ja varastanut vara-avaimen

Oikaisupyynnössä käytiin laajasti läpi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksia. L Oy:n mukaan erityisesti asiassa VKL 713/13 annettu ratkaisusuositus osoittaa lautakunnan käytännöksi, että jo vähäisetkin murtojäljet voivat osoittaa murron. Tässä tapauksessa V on havainnut yrityksen toimitilojen nosto-ovessa murtojälkiä, vaikkakin vasta hieman yli vuosi varkauden tapahtumisen jälkeen. Yksinomaan se, että vakuutusyhtiön tutkija ei ole riittävällä laajuudella tarkastanut vahinkopaikkaa, ei ole uskottava peruste sille, etteikö kyseisiä murtojälkiä olisi voinut olla havaittavissa, jos nosto-ovi olisi tutkittu samalla tarkkuudella heti vahingon tapahduttua kuin helmikuussa 2025. V:n toimittamista kuvista ilmeneviä murtojälkiä voidaan pitää vähäistä suurempina, sillä nosto-oven kumissa on selviä auki vääntämisen merkkejä, eikä oven avaaminen ole sen painon vuoksi mahdollista ilman työkaluja, vaikka nosto-oven salpa ei olisi ollutkaan A:n kertomin tavoin kiinni. L Oy kiinnittää huomiota siihen, että yksityiskohtaisen näytön esittäminen ei ole ollut vahingon tapahduttua mahdollista, kun varkauden tekotapa ei ole ollut tiedossa.

L Oy katsoo asiassa tulleen näytetyksi, että A on varastanut ajoneuvon yrityksen toimitiloihin murtautumalla haltuunsa saamalla avaimella. Tämän perusteella on riidatonta, että ajoneuvon menettäminen on korvattava varkausvahinko. Kun auton avaimet on saatu haltuun murtautumalla, vahinko on työkalujen osalta omaisuusvakuutuksesta korvattava.

Korvauspäätöksessään 16.9.2025 vakuutusyhtiö totesi vakuutustutkijan tarkastaneen ja valokuvanneen avainkaapin, käyntioven ja nosto-oven vahingon selvitystyön yhteydessä. Vakuutustutkijan lausunnosta ilmenee, että molemmat yrityksen toimitilan ovet ovat metallirunkoisia ja lukittuina siten, että vain avaimella pääsee liikkumaan tiloissa. Ovet ovat lujia ja hyväkuntoisia, joten ilman murtautumista tai avainta tiloihin pääsy ei ole mahdollista. Murtautumisesta johtuvia jälkiä ei ollut nähtävillä. Raportin mukaan V ja toisaalta esitutkinnassa todistajana kuultu K ovat yhtenevästi kertoneet, että tiloihin ei ollut murtauduttu. V on esitutkinnassa kertonut, että tilaan on pääsy kaikilla työntekijöillä, V:llä itsellään ja kiinteistön omistajalla. Lokeroon pääsee kuka tahansa, joka tietää, missä avaimet sijaitsevat. Lokero on ollut samassa paikassa aina ja avain myös, eli entisetkin työntekijät tietävät, missä ne sijaitsevat. V on edelleen kertonut, että varastolta on muutenkin hävinnyt tavaraa. Hän epäilee A:n kopioineen vara-avaimen. Lukkojen uudelleensarjoituksen jälkeen varkaudet loppuivat.

A on kertonut esitutkinnassa, että tilaan on helppo päästä, jos salpaa ei ole lukittu sisältä. Esitutkinnassa kuultu todistaja K vahvistaa tämän tiedon oikeaksi. Lisäksi K on kertonut, että jos nosto-ovi on sisältä auki, sen saa nostettua voimalla, vaikka se on koneella toimiva. K kertoo olevansa ammatiltaan rakentaja ja tietävänsä, miten nosto-ovet toimivat. Hänen mukaansa kaikki yrityksen työntekijät eivät tiettävästi ole lukinneet ovea sisäpuolelta, vaan ovea sitä pidetty lukitsematta. K:n mukaan halliin voi helposti päästä sisään, jos tietää, miten nosto-oven saa auki. V on vielä kertonut koettaneensa vahingon tapahtumisen jälkeen vääntää nosto-ovea väkivalloin auki. On epäselvää, millaiset vauriot tästä toiminnasta on aiheutunut nosto-oveen.

Käytettävissään olevien selvitysten ja V:n, K:n sekä A:n yhtenevien kertomusten perusteella vakuutusyhtiö katsoi työkalujen osalta jäävän näyttämättä, että omaisuus olisi viety rakenteita, lukkoja tai omaisuuden kiinnitys rikkoen taikka avaimella, joka olisi saatu haltuun ryöstön tai murtautumisen yhteydessä. Kaskovakuutuksen osalta yhtiö katsoi jäävän näyttämättä, että teon kohde olisi ollut lukittu tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöksiään.

Valitus

Ratkaisusuosituspyynnössään L Oy vaatii, että vahingot katsotaan kaskovakuutuksesta ja omaisuusvakuutuksesta korvattaviksi. Yhtiö toistaa viimeisimmässä oikaisupyynnössään esitetyt seikat todeten lisäksi seuraavaa.

Tiloihin vievien metalliovien kunnolla ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä, koska poliisitutkinnan perusteella varas on tullut tiloihin nosto-oven kautta. V:n ja K:n kertomukset siitä, että murtojälkiä ei ollut havaittu, ovat ajalta ennen varkaan myöntämisen jälkeen tullutta tietoa rakennukseen pääsystä nosto-oven kautta. V:n mukaan nosto-ovea tai sen kuntoa ei aikanaan tutkittu lainkaan vakuutustutkijan tai V:n itsensä toimesta. Vakuutustutkijan raportilla ei ole yhtään kuvaa nosto-ovesta, eikä hän tutkinut nosto-ovea tarkemmin. Tiloihin johtava nosto-ovi on sähkötoiminen ja sitä operoidaan rakennuksen sisäpuolella olevista ohjauspainikkeista, joilla ovea voi nostaa joko ylös taikka alas. Yrityksen työntekijöitä oli ohjeistettu pitämään nosto-ovi salvattuna yöt ja viikonloput.

Saatuaan poliisilta tiedon tiloihin pääsemisestä nosto-oven kautta V yritti itse nostaa ovea, mutta se ei juurikaan hievahtanut. Tämän jälkeen 30.10.2024 hän käytti apunaan sorkkarautaa, jolla hän sai nostettua ovea hieman ylöspäin. Sorkkaraudan käyttämisestä jäi jälki nosto-oveen ja oven vaijerit hyppäsivät pois paikaltaan. V tutki 20.2.2025 nosto-ovea vielä tarkemmin ja huomasi siinä mahdolliset murtojäljet, joista on lähetetty kuvat myös Vakuutuslautakunnalle. Jäljet eivät ole aiheutuneet V:n toiminnasta.

L Oy katsoo V:n nosto-ovesta 20.2.2025 havaitsemien murtojälkien osoittavan A:n murtautuneen tiloihin. Tämän osoittavat valokuvasta nähtävät painaumajäljet, joita vastaavia jälkiä jäi myös V:n joutuessa itse käyttämään sorkkarautaa apunaan nosto-oven nostamiseksi. Todennäköisesti varkaan jättämä painauma oli lisäksi vastaavassa kohdassa oven sisäreunassa kuin V:n jättämä jälki. Koska poliisin esitutkinta edistyi vasta myöhemmin, vakuutetulla on vasta nyttemmin ollut mahdollisuus esittää tarkempaa näyttöä murtojäljistä. L Oy pitää kaikesta huolimatta riidattomana, että ajoneuvo ja sen sisällä olleet työkalut on varastettu vakuutetun ex-työntekijä A:n toimesta. Vakuutusyhtiön viittaama V:n arvio siitä, että epäilty on mahdollisesti teettänyt käyntioven avaimesta kopion ja voinut päästä tiloihin avainta käyttämällä, on annettu ennen kuin A on myöntänyt teon ja kertonut sen toteutustavasta, Kyse on ollut V:n omasta pohdinnasta, jolle ei tule antaa asian arvioinnin kannalta merkitystä. Painaumajäljet osoittavat, että kyse on omaisuusvakuutuksesta korvaukseen oikeuttavasta vahinkotapahtumasta.

Kaskovakuutuksen osalta ratkaisusuosituspyynnössä pidetään riidattomana, että A on varastanut ajoneuvon. Vakuutusehtojen mukaan ajoneuvon on tullut olla lukittuna, mutta ehdot eivät edellytä ajoneuvon omilla avaimilla tapahtuvilta varkausvahingoilta sitä, että avaimet olisi saatu haltuun esimerkiksi murtautumisen taikka ryöstön yhteydessä. Vakuutusyhtiö on perustellut ratkaisuaan vain sillä, että teon kohde, vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ajoneuvon avaimet, olisi viety lukitsemattomasta tilasta taikka säilytyssuojasta, johon ulkopuolisilla on ollut pääsy. Vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan lukitsematonta tilaa koskevaa rajoitusehtoa siten sovellettaisiin sekä ajoneuvon että sen avainten varkauksiin.

L Oy toteaa, että yrityksen toimitila ei ole ollut sellainen, johon ulkopuolisilla olisi ollut vapaa pääsy. Mikään seikka ei viittaa siihen, että nosto-ovesta tai muutakaan kulkureittiä käyttämällä olisi voitu vapaasti kulkea tiloihin. Nosto-ovi toimi sähköisesti ja se lukittautuu ala-asentoon, vaikka sen salpa ei olisikaan ollut varkaushetkellä kiinni. Ajoneuvon avain on viety tilan sisällä olleesta lukitusta avainten säilytyskaapista, jonka säilytyspaikan A on entisenä työntekijänä tiennyt.

Kaskovakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä lukitseminen tai ulkopuolisten pääsy tarkalleen ottaen tarkoittaa. Ehtoa ei voida tulkita laajentavasti siten, että varkaan poikkeuksellinen tietämys vahinkopaikasta tarkoittaisi, ettei vakuutusehtojen edellytys lukituksesta taikka ulkopuolisilta suljetulla tilalta täyttyisi käsillä olevassa tapauksessa. Vakuutusyhtiö on tulkinnallaan myös laajentanut varkausvahingon korvausedellytyksiä siten, että olennaista asian arvioinnissa olisi vain ajoneuvon avainten säilytyspaikka, eikä se, että ajoneuvo itsessään on ollut lukittuna ennen varkautta.

L Oy toteaa, että vakuutusyhtiö on kaikesta huolimatta jättänyt huomioimatta vakuutuksen suojeluohjeet avainten säilyttämistä koskien. Niiden mukaan säilytyssuojan avaimia ei saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen voi ennalta olettaa niiden olevan. Vastaavasti saman ehtokohdan mukaan ajoneuvon avaimia ja avaimien valmistamiseen tarvittavia tietoja ei saa säilyttää ajoneuvossa, vaikka ajoneuvon kaikki ovet ja tavaratila on lukittu ja ikkunat suljettu.

Mikäli vakuutusyhtiö on ehdoissaan maininnut tiettyjä vahinkoja koskevasta suojeluohjeesta, tämä tukee Vakuutuslautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaisesti johtopäätöstä siitä, että kyseiset vahingot kuuluvat lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavaksi. Avainten säilyttämistä koskevan suojeluohjeen olemassaolo ei siten tue vakuutusyhtiön väitettä siitä, että käsillä olevan vahingon korvausedellytyksenä olisi avainten säilytys lukitussa säilytyssuojassa ulkopuolisten ulottumattomissa. Suojeluohjeelle ei olisi tarvetta, jos käsillä olevan tapauksen kaltaisia vahinkoja ei korvattaisi vakuutuksesta. Kyse on näillä perusteilla kaskovakuutuksen perusteella korvattavasta varkausvahingosta.

L Oy huomauttaa, että henkilöt, jotka ovat kuvanneet tilaan pääsyä helpoksi, ovat ammatiltaan rakentajia, joten heillä on ollut ammattinsa puolesta erityistietämystä oven toiminnasta. Heillä on myös osaamista käyttää työkaluja ja apuvälineitä, joita oven avaamiseen tarvitaan. Se, että he ovat kuvanneet tilaan pääsyä helpoksi, ei osoita, ettei nosto-ovi olisi ollut ehtojen tarkoittamalla tavalla lukittu. Kyseisestä kommentista keskusteltaessa K on kertonut V:lle viitanneensa "helppoudella" juuri rakennusalalla olevan henkilön ymmärrykseen. Vaikka vastoin L Oy:n näkemystä katsottaisiinkin, että vahingon korvaaminen edellyttäisi avainten säilyttämistä lukitussa säilytyssuojassa, avaimet on tässä tapauksessa varastettu lukitusta säilytyskaapista, jolloin vedottu rajoitusehto ei joka tapauksessa sovellu tapaukseen.

L Oy on vielä lausunut, että ajoneuvoon kuulumattoman avaimen vaihtaminen avainkaappiin ei tee varkausvahingosta epäuskottavaa. Tekijän tarkoitus on ollut viedä ajoneuvo pois maasta, kuten hän on tehnytkin. Kun ajoneuvon katoaminen on havaittu, vara-avainkaappi on tarkistettu ja avaimenperän perusteella todettu, että ajoneuvon vara-avain on tallessa. Se, ettei kyseinen avain kuulu ajoneuvoon XXX-YYY, on selvinnyt vasta myöhemmin vakuutusyhtiön omien tutkimusten myötä. Jos vara-avaimen katoaminen olisi huomattu välittömästi, teosta olisi epäilty heti vain sellaisia henkilöitä, joilla on tieto vara-avainten säilytyspaikasta. Pahvilapun vaihtamalla tekijä saanut aikaa teon suorittamiselle ennen kuin hänen jäljilleen on päästy.

Esitutkintapöytäkirjasta tai muustakaan selvityksestä ilmenevät seikat eivät tue vakuutusyhtiön käsitystä siitä, että tekijällä olisi ollut tunnustukselleen jokin muu motiivi tai tarkoitusperä kuin se, että hän on tehnyt kyseisen teon. Vakuutusyhtiö ei olekaan tuonut ilmi mitään perusteluja väitteelleen. Sitä, että ajoneuvon menettämisen syynä on ollut varkausrikos, tukevat monet muutkin seikat kuin tekijän tunnustus.

L Oy:n mielestä on selvää, että teon kohde eli ajoneuvo XXX-YYY on ollut teon alkaessa vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla lukittuna. Vakuutusehtoja ei voida tulkita niin, että kaskovakuutuksen korvattavien vahinkotapahtumien määritelmässä teon kohteella viitattaisiin myös ajoneuvon avaimeen. Ajoneuvon avain ei voi olla ehtokohdassa 3.5 tarkoitetulla tavalla "lukittuna". Ajoneuvon tavallisessa käytössä ajoneuvon avaimet ovat monesti esimerkiksi kuljettajan taskussa tai laukussa, jolloin ehtokohdan tulkitseminen niin, että avaimen tulisi olla lukitussa säilytyssuojassa. tarkoittaisi käytännössä sitä, että vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäisivät kaikki ne vahingot, joissa avain on varastettu henkilön hallusta.

Näin ollen asiassa on katsottava, että edellytys teon kohteen lukittuna tai lukitussa säilytyssuojasta olemisesta ei sovellu ajoneuvon avaimeen, vaan itse ajoneuvoon. Tätä näkemystä tukee myös se seikka, että kyseisessä varkausvakuutuksen ehtokohdassa mainitaan ensiksi varkaus, moottoriajoneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö tai näiden yritys, minkä jälkeen viitataan teon kohteeseen. Koska tällaisten tekojen kohteena voi olla vain ajoneuvo itse, eikä esimerkiksi sen vakiovarusteisiin kuuluva avain, ehtokohdassa tarkoitetun teon kohteen on tulkittava viittaavan vakuutuksen kohteena olevaan ajoneuvoon. Ehtokohdan mahdollista epäselvyyttä olisi kaikesta huolimatta tulkittava vakuutuksenottajan eduksi. Näin ollen asiassa on katsottava, että varkausvakuutuksen lukitusvaatimuksella viitataan vain ajoneuvoon. Tältä osin K Oy viittaa myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-031406.

Vakuutusyhtiön vastausten johdosta L Oy on vielä lausunut, ettei korvattavan varkausvahingon määritelmää voida tulkita siten, että lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa olemisen vaatimus koskisi ajoneuvon avainta tai ajoneuvon ulkopinnalla olevaa omaisuutta. Nimenomaan tämä tulkinta johtaisi siihen, ettei ajoneuvon ulkopinnalla olevaa omaisuutta, kuten rekisterikilpeä, käytännössä korvattaisi muutoin kuin silloin, kun ajoneuvo, johon omaisuus on kiinnitetty, on ollut tapahtumahetkenä lukitussa säilytyssuojassa.

Omaisuusvakuutuksen osalta L Oy toteaa, että vakuutusehdot eivät nimenomaisesti edellytä murtojälkien aiheutumista. Ratkaisevaa on, onko korvauksen hakija näyttänyt, että tilaan on tunkeuduttu rakenteita tai lukkoja rikkoen. V tai vakuutustutkija eivät kumpikaan ole ennen esitutkinnassa saatuja tietoja osanneet ajatella, että varkaan olisi ollut mahdollista päästä tiloihin nosto-oven kautta. Tämän osoittaa se, että myöskään vakuutusyhtiöllä ei ole valokuvia nosto-ovesta. V tai hänen yrityksensä L Oy eivät koskaan ole asentaneet nosto-ovia, eikä V:llä ole erityistä perehtyneisyyttä nosto-oven toimintaan.

Vastine

Vakuutusyhtiö kiistää L Oy:n vaatimukset perusteettomina. Yhtiö viittaa aiemmin antamiinsa korvauspäätöksiin lausuen lisäksi seuraavaa. Olennaista tapauksessa on, onko vakuutetun esittämää tapahtumankuvausta pidettävä uskottavana. Vakuutettu esittää, että teon tekijä olisi teetättänyt käyntioven avaimesta kopion ja kulkenut tiloihin tätä kautta tai murtautunut tiloihin varoen jättämästä murtojälkiä. Vakuutusyhtiön mukaan puolitoista vuotta vahingon jälkeen esitetyt jäljet ovessa eivät osoita, miten tiloihin olisi ylipäätään voitu päästä sisälle, tai että ne liittyisivät tapaukseen muutenkaan. Yrityksen tilat ovat annetun selvityksen mukaan olleet lukittuna. Lisäksi L Oy:n puolelta on kerrottu, että tekijä olisi päässyt lukittuun avainkaappiin ilman murtojälkiä ja vaihtanut ajoneuvon vara-avaimen tilalle toisen samanmerkkisen ajoneuvon avaimen tarkoituksena varastaa ajoneuvo myöhemmin toisesta, yritykseen liittymättömästä osoitteesta. Avaimen vaihtamiselle ei ole mitään järkevää syytä, jos tekijän tarkoituksena on ollut ottaa ajoneuvo luvatta käyttöönsä. Vakuutettu on kertonut avainkaapin olleen lukittu, joten avaimia ei ole säilytetty suojeluohjeen tarkoittamassa lukitsemattomassa paikassa.

L Oy on vedonnut korvattavan vakuutustapahtuman näyttämiseksi yrityksen entisen työntekijän tekemään tunnustukseen. Vakuutusyhtiö katsoo, että pelkästään henkilön tunnustus ei ole riittävä korvausperuste ja tunnettua on, että tunnustamisella voi olla erilaisia motiiveja ja tarkoitusperiä. Huomiota tulee myös siihen, millä summalla kerrottu varas olisi myynyt ajoneuvon ja siinä olleet työkalut. Tämä hinta poikkeaa merkittävästi ajoneuvon käyvästä arvosta.

Vakuutusyhtiön mukaan murtojälkien osalta tulee kiinnittää huomiota vakuutetun mahdollisuuksiin toimittaa selvitystä ja hänen näyttövelvollisuuteensa. Vakuutettu olisi voinut kuvata ja tutkita nosto-oven jo lokakuussa 2023, eikä vasta puolitoista vuotta ilmoitetun vahinkopäivän jälkeen. Vakuutetulla on myös ollut paras tietämys ja tuntemus omien toimitilojensa laitteiden toiminnasta. Vakuutettu on rakennusalan edustaja, jolloin tietämys nosto-oven toiminnasta ja mekanismista on kiistatta ollut vakuutetulla jo lokakuussa 2023. Vakuutustutkija ei ole todennut ovissa murtojälkiä heti vahingon jälkeen paikan päällä käydessään. Epäselväksi jää myös, miten lukittuun avainkaappiin on murtojälkiä jättämättä päästy vaihtamaan kyseisen ajoneuvon avain.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö katsoo korvattavan vahingon edellytysten jäävän näyttämättä. Murtojälkiä ei ole heti vahingon jälkeen paikalla tehdyissä tutkimuksissa todettu sen paremmin ovissa kuin avainkaapissakaan. V:n myöhemmässä vaiheessa antamia aiemmasta täysin poikkeavia tietoja murtojäljistä ei voida pitää uskottavina. Tässä vaiheessa esitetyt arvailut ovat kaikesta huolimatta jälkikäteistä päätelmää. Avaimen vaihtamiseen ja ajoneuvon katoamiseen liittyvä tapahtumasarja ei ole kokonaisuutena arvioiden uskottava, vaan sisältää useita epäuskottavia, epäloogisia ja jälkeenpäin pääteltyjä seikkoja. Varkaan on väitetty erityistä viekkautta käyttäen vaihtaneen ajoneuvon avaimen vastaavan näköiseen, mutta toiseen ajoneuvoon kuuluvaan avaimeen, jotta avaimen varkaus ei paljastuisi. Tämä ei ole yleisen elämänkokemuksen mukaan uskottavaa, ottaen huomioon myös murtojälkien puuttumisen yrityksen tiloista.

Vakuutusehtojen tulkinnan osalta vakuutusyhtiö toteaa vielä, että ajoneuvon avain voi olla lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa samoin kuin muukin kaskovakuutuksen kohteena oleva vakuutuksen kohde. Varkausvakuutuksesta korvattavan vahingon peruslähtökohtana on, että omaisuus on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa. Vakuutetun edustajan tulkinnan mukaan ajoneuvon avain olisi vakuutuksen kohteena, mutta ei teon kohteena, jolloin avain ei olisi teon kohteena ollessaan vakuutuksenkaan kohteena. Vakuutusyhtiö haluaa kiinnittää huomiota siihen, että tämän tulkinnan mukaan ajoneuvon ulkopinnalle kiinnitetty omaisuus ei myöskään olisi "lukittuna" ja korvattavuuden ulkopuolelle jäisivät aina esimerkiksi lisävalot, rekisterikilvet, erilaiset lisätyt GPS-laitteet yms. omaisuus, jota ei varsinaisesti ole Iukittu. Toisin kuin vakuutetun edustajan vetoamassa tapauksessa FINE-031406, nyt sovellettavassa ehdossa ei ole kyseisessä ratkaisusuosituksessa mainittua epäselvyyttä ja esimerkiksi erilaisia ajoneuvoja koskevia viittauksia, joiden perusteella vakuutusehtoa tulisi tulkita sanamuodosta poikkeavasti niin, ettei vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden tulisi olla lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko L Oy:n pakettiautoon ja siinä olleiden työkalujen anastamisesta aiheutunut vahinko korvattava pakettiauton kaskovakuutuksesta, tai yrityksen työkoneita ja laitteita koskevasta omaisuusrikosvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Esinevakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4.4 (Omaisuusrikosvakuutus, Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu omaisuudelle sen anastamisesta silloin, kun vakuutushuoneistoon on tunkeuduttu
• rakenteita tai lukkoja rikkoen
• avaimella, joka on saatu haltuun ryöstön tai murtautumisen yhteydessä.
[…]

Yritysasiakkaiden kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.6.2023) kohdan 2.1 (Vakuutuksen kohde, kaikki ajoneuvot) mukaan
1. Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa tai vakuutusluettelossa yksilöity ajoneuvo.
2. Vakuutuksen kohteeseen kuuluvat myös ohjehintaan sisältyvät vakiovarusteet sekä vakuutuksenottajan omistamat tai osamaksulla ostamat ajoneuvoon kiinteästi asennetut ja ajoneuvon käyttöön olennaisesti liittyvät tavanomaiset lisälaitteet, lisävarusteet ja päällirakenteet
[…]

Ehtokohdan 2.3 (Ajoneuvosta irrallaan olevat varusteet) mukaan palo- ja varkausvakuutuksen kohteena on ajoneuvosta tavanomaisesti irrotettava yksi samanlainen lisälaite, -varuste ja päällirakenne.

Palo- ja varkausvakuutuksen kohteena on myös
1. ajoneuvosta irrallaan oleva yksi kesä- tai talvirengaskerta henkilö-, paketti- ja mopoautoilla, rekisteröidyillä mönkijöillä (ajoneuvoluokat L2e, L5e, L6e ja L7e) sekä perävaunuilla […]

Ehtokohdan 3.5 (Varkausvakuutus) mukaan varkausvakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vaurioitumisesta aiheutunut esinevahinko, jos syynä on ollut varkaus, moottoriajoneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö, tai näiden yritys ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä.

[…]

Varkausvakuutuksesta ei korvata vahinkoa,
1. jos vahingon aiheuttaja on saanut ajoneuvon tai sen avaimet luvallisesti haltuunsa
[…]

Ehtokohdan 5.7 (Suojeluohjeet) mukaan suojeluohjeiden tarkoituksena on ehkäistä uhkaavia vaaroja ja pienentää syntyviä vahinkoja. Vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön tulee noudattaa suojeluohjeita. Korvausta alennetaan tai se voidaan evätä, jos suojeluohjeen rikkomisella on vaikutusta vakuutustapahtuman syntyyn. Katso lisäksi Yleiset sopimusehdot kohta 6.1 Velvollisuus noudattaa vahinkovakuutuksen suojeluohjeita.

Ehtokohdan 5.7.4 (Avainten ja rekisteröintitodistuksen ilmoitusosan säilytys) mukaan ajoneuvon, luvattoman käytön estävien laitteiden, ajoneuvon säilytyssuojan ja ajoneuvon varusteiden säilytyssuojan avaimia ei saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen voi ennalta olettaa niiden olevan.

Ajoneuvon rekisteröintitodistuksen ilmoitusosaa, sähköistä varmennetta, avaimia ja avaimien valmistamiseen tarvittavia tietoja ei saa säilyttää ajoneuvossa, vaikka ajoneuvon kaikki ovet ja tavaratila on lukittu ja ikkunat suljettu. Avaimissa ei saa olla ajoneuvon tai sen omistus- ja hallintasuhteisiin liittyviä yksilöintitietoja.

Asian arviointi

Vahinkotapahtuman korvattavuus omaisuusrikosvakuutuksesta

Vakuutuslautakunnalle vahinkotapahtumasta esitetty selvitys muodostuu vahinkoilmoituksesta, vakuutusyhtiön vakuutustutkija S:n raportista ja siihen liitetyistä valokuvista sekä polisiin tutkintailmoituksesta asianosaisten kuulustelukertomuksineen.

Selvitysten mukaan L Oy on alun perin vahingosta ilmoittaessaan lähtenyt siitä, että pakettiauto on anastettu joko ajonesto ohittamalla tai ajoneuvon omia avaimia käyttämällä paikasta, johon L Oy:n työntekijä K on jättänyt sen työpäivän päätteeksi. Asiaa selvitettäessä on käynyt ilmi, että L Oy:n varastotilan avainkaapissa ollut vara-avain ei ole ollut anastettuun pakettiautoon kuuluva, vaan jonkin tuntemattomaksi jäävän ajoneuvon avain. Vakuutustutkijan muistion perusteella varastotilojen ovista ei ole ollut havaittavissa jälkiä murtautumisesta ja kaikki ovet ovat normaalisti lukittavia. Esitutkinta on keskeytetty ajoneuvon löytymistiedon puuttuessa 20.11.2023.

Poliisitutkinnassa on myöhemmin selvitetty, että anastetuksi ilmoitettu pakettiauto on viety varkausvahingon havaitsemispäivänä 21.10.2023 autolautalla Viroon. Valokuvien ja matkustajatietojen perusteella pakettiauton kuljettajana on ollut A, joka on L Oy:n entinen työntekijä. Esitutkinta-aineistosta ilmenee lisäksi, että pakettiautoon on ennen laivamatkaa vaihdettu rekisterikilvet, jotka ovat kuuluneet A:n virolaiseen henkilöautoon.

A on heinäkuussa 2024 tapahtuneissa kuulusteluissa aluksi kiistänyt osallisuutensa ajoneuvon anastamiseen. Myöhemmin hän on kertonut anastaneensa auton yksin. A on kertonut, että varastotilaan on helppo päästä, jos ”sitä salpaa” ei ole lukittu sisältä. A on kertonut, että hän tiesi avainten olevan varastotilassa. A otti avaimen ja laittoi tilalle jonkin Fiatin avaimen. Avain oli harmaa. A vaihtoi muistamansa mukaan avaimenperän. Avaimessa oli paperilappu, jossa luki rekisterinumero. A otti paperilapun ja vaihtoi sen väärään. A vaihtoi pakettiautoon toiset kilvet ja vei sen Viroon. A kertoo, että hän myi auton tuntemattomalle henkilölle 500 eurolla. Työkalujen osalta A on kertonut, että autossa oli vain jokunen käsityökalu. Kuulustelussa A on myöntänyt syyllistyneensä törkeään varkauteen.

L Oy:n toimitusjohtaja V:n ja L Oy:n työntekijä K:n kuulustelukertomuksista ilmenee, että puheena oleva avainkaappi on lukittava, mutta sen avaimia säilytetään varastotiloissa. V:n mukaan varastotilaan on pääsy kaikilla L Oy:n työntekijöillä ja kiinteistön omistajalla. Lokeroon pääsee kuka tahansa, joka tietää, missä avain sijaitsee varastotilassa.

K on poliisin kuulustelussa kertonut, että kaikki hänen työkaverinsa ja mahdollisesti myös entiset työkaverit ovat tienneet kyseisen pakettiauton olleen hänen käytössään. K on kertonut A:n L Oy:stä lähtemisen jälkeen aloittaman yritystoiminnan vaikeuksista ja A:lle kertyneistä veloista, sekä todennut A:n tienneen, missä K asuu. K:n mukaan A on ollut usein yhteydessä entisiin työkavereihinsa. K epäilee A:ta ajoneuvon ja työkalujen anastamisesta. K:n mukaan, jos varastotilan nosto-ovi on sisältä auki, sen saa nostettua voimalla, vaikka ovi on koneella toimiva. Jossakin vaiheessa kaikki eivät lukinneet nosto-ovea sisäpuolelta. K ei ole itse kokeillut, saako oven sisältä auki, mutta hän epäilee tämän olevan mahdollista. Kulkuovesta pääsee avaimella sisään. K on kertonut muun muassa A:n tienneen, missä kassakaapin avain on. A on myös tiennyt, että kassakaapissa säilytetään pakettiautojen avaimia.

Vakuutustutkija S:n muistion mukaan K on osoittanut S:lle varastotilassa kassakaapin avainten sälytyspaikan. K on edelleen kertonut, että kaikki yrityksen työntekijät, myös aikaisemmat työntekijät, tietävät missä avainkaapin avain on. Aikaisemmilla työntekijöillä ei pitäisi olla pääsyä varastolle. Vakuutuslautakunnalle toimitetun muistion liitteenä on yleiskuva varastotilasta, kuva avainkaapista ja kuvat vakuutusyhtiölle toimitetuista avaimista sekä pakettiauton ilmoitetusta anastuspaikasta. Poliisin esitutkinta-aineistoon liitetyssä versiossa raportista on edellä mainitun lisäksi kuva varastoon H-tie 11 puolelta johtavasta ovesta ja varaston sisältä otettu valokuva nosto-ovesta. Vakuutustutkijan muistion mukaan ovet ovat lujia ja hyväkuntoisia ja tiloihin pääsy ilman murtautumista taikka avainta ei ole niiden kautta mahdollista. Murtautumisesta johtuneita jälkiä ei ole ollut nähtävillä.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon sattumisesta on korvausta hakevalla. Tässä tapauksessa L Oy:n tulisi omaisuusrikosvakuutuksesta korvausta saadakseen kyetä osoittamaan, että varastotilaan on tunkeuduttu vakuutusehtojen kohdassa 4.4 tarkoitetulla tavalla rakenteita tai lukkoja rikkoen taikka avaimella, joka on saatu haltuun ryöstön tai murtautumisen yhteydessä.

Esitutkinta-aineiston ja vakuutustutkijan muistion perusteella ei ole mahdollista täsmällisesti päätellä, millä tavoin A on päässyt tiloihin, joihin johtavia ovia esitetyn selvitysten perusteella tavallisesti pidetään lukittuina. V on kertonut poliisille tavaroita hävinneen varastotilasta myös muulloin kuin pakettiauton anastamisen yhteydessä.  V on pitänyt mahdollisena, että rikoksesta epäilty on kopioinut varastotilan avaimen. Myös K on kertonut suhtautuvansa epäillen siihen, että A yksin olisi suunnitellut teon, vienyt avaimen ja pakettiauton sekä myynyt sen eteenpäin, vaan on arvioinut, että teossa on ollut useampia henkilöitä mukana. A on kuvannut poliisille myöntämäänsä L Oy:n varastotiloihin tunkeutumistaan varsin yleisesti kertoen tilaan olevan helppo päästä, jos ”sitä salpaa ei ole lukittu sisältä”, minkä kertomuksen on esitettyjen valokuvien perusteella katsottava viittaavan nosto-oveen ja sen salpaan. K on edelleen kertonut, että nosto-ovea on mahdollista nostaa ”voimalla”, jos ovi on sisältä auki.

L Oy:n puolelta on esitetty arvio siitä, että A on tunkeutunut tiloihin nosto-oven erinäisiä apuvälineitä käyttäen avaamalla. Vakuutuslautakunta pitää A:n ja K:n kertomusten perusteella sinänsä mahdollisena, että A on kuulusteluissa kuvaamallaan tavalla saanut, mahdollisesti jotakin apuvälinettä käyttäen, vivuttua sisäpuolelta salvalla lukitsematta olleen nosto-oven auki, ja päässyt tätä kautta varastotilaan. Mahdollista on kuitenkin myös se, että A on päässyt tiloihin oikeudettomasti valmistettua avainkappaletta käyttämällä, tai päässyt esimerkiksi ovien puutteellisen lukitsemisen seurauksena tiloihin ilman tarvetta apuvälineiden käyttämiselle tai rakenteiden rikkomiselle.

Vakuutuslautakunta katsoo, että L Oy:n puolelta esitetyistä valokuvista ilmenevät nosto-oven alaosan painaumajäljet ja ovisalvan vastareiän painauma näyttävät nosto-oven tavanomaisen käytön yhteydessä syntyneiltä jäljiltä. Jäljet eivät riittävällä varmuudella osoita, että A olisi tunkeutunut varastotilaan nosto-oven rikkomalla. Tässä arviossaan lautakunta on ottanut huomioon myös L Oy:n puolelta esitetyt, osin ristiriitaiset kertomukset toimitusjohtaja V:n sorkkaraudalla koemielessä tekemäksi kerrotun nosto-oven avaamisen yhteydessä syntyneistä jäljistä, joiden on ajoittain kerrottu olleen eri paikoissa ja ajoittain mahdollisesti samassa paikassa kuin L Oy:n valituksessa tiloihin tunkeutumisesta aiheutuneiksi kerrotut jäljet ovat.

Lautakunta pitää perusteltuna tulkita ehtokohdan 4.4 korvausedellytystä vakuutushuoneistoon tunkeutumisesta rakenteita tai lukkoja rikkoen siten, että rakenteista todettujen vaurioiden tulisi voida konkreettisesti osoittaa mahdollistaneen tiloihin pääsemisen, kun taas yksinomaan sitä, että rakenteissa on havaittavissa vaurioita, ei voida pitää riittävänä näyttönä tiloihin pääsemisestä rakenteita rikkomalla. L Oy:n lausuntopyynnössä esitetty kuvaus V:n toteuttamasta oven sorkkaraudalla nostamisesta ja vaijerien ”pomppaamisesta” tässä yhteydessä pois paikoiltaan ei lautakunnan näkemyksen mukaan riitä osoittamaan, että tiloihin olisi tässä tapauksessa päästy ehtokohdassa 4.4 tarkoitetulla tavalla rakenteita rikkoen, koska selvitysten perusteella nosto-ovesta ei kerrota L Oy:n henkilökunnan toimesta havaitun mitään tavanomaisesta poikkeavaa ilmoitetun vahinkotapahtuman aikoihin. Jos A on päässyt varastotilaan avaimia käyttämällä, tai avaamalla nosto-oven muulla tavoin kuin rakenteita tai lukkoja rikkomalla, mikä on esitettyjen selvitysten perusteella varteenotettava vaihtoehto, vahinko ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava. Näistä syistä Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että ajoneuvossa olleiden koneiden ja tarvikkeiden menettäminen olisi tapahtunut varastotilaan rakenteita rikkoen tehdyn tunkeutumisen yhteydessä tai tällaisen teon seurauksena. Tämän vuoksi kyse ei näiden esineiden osalta ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Vahinkotapahtuman korvattavuus kaskovakuutuksesta

A, V ja K ovat pääosin yhtenevästi kertoneet, että tiloissa ollut avainkaappi on sinänsä lukittava, mutta avainkaapin avaimen säilytyspaikka on työntekijöiden, myös A:n tiedossa. A on kertonut tiloihin päästyään ottaneensa pakettiautoon kuuluvan avaimen avainkaapista ja jättäneensä tilalle jonkin Fiatin avaimen, johon hän on kiinnittänyt kaapista ottamassaan avaimessa olleen tunnistelapun. Tämän jälkeen A on nähtävästi anastanut pakettiauton siihen kuuluvaa avainta käyttäen, ja kertomansa mukaan vaihtanut ajoneuvoon rekisterikilvet.

Edellä varastotilaan tunkeutumista koskevan arvioinnin yhteydessä esitettyyn viitaten Vakuutuslautakunta toteaa, että selvitysten perusteella ei voida yksiselitteisesti päätellä, millä tavoin A on mahdollisesti päässyt varastotilaan ja saanut pakettiautoon kuuluvan avaimen ja pakettiauton haltuunsa. Osapuolten kannanottojen perusteella asiassa ei kuitenkaan ole erimielisyyttä siitä, että A on vienyt pakettiauton siihen kuuluvaa avainta käyttämällä. Vakuutusyhtiö on kyseenalaistanut vahinkotapahtuman tapahtumainkulkua koskevien arvioiden uskottavuuden, mutta ei ole väittänyt, että kyse olisi varkauden sijaan ollut siitä, että ajoneuvo ja siihen kuuluva avain olisi esimerkiksi L Oy:n toimesta luovutettu A:lle. Vakuutuslautakunta katsoo, että ajoneuvoon kuulumattoman avaimen avainkaappiin laittamista koskeva A:n tapahtumainkulkua koskeva kertomus on lähtökohtaisesti täysin mahdollinen. Lautakunnan näkemyksen mukaan myöskään sillä, että A on kuulusteluissa rikoksesta epäiltynä kertonut rikoksen tekotavasta ja auton myymisestä saamastaan vastikkeesta vähättelevästi, ei voida katsoa olevan olennaista vaikutusta A:n rikosepäilyjen oikeaksi tunnustamisen uskottavuuteen. Näistä lähtökohdista lautakunta pitää asiassa näytettynä, että A on saanut avaimen haltuunsa sen L Oy:n varastotilasta anastamalla, ja arvioi pakettiauton menettämisen korvattavuutta kaskovakuutuksesta seuraavasti.

Vakuutusehtojen kohdan 3.5 mukaan varkausvahingon korvattavuus edellyttää, että kyse on ollut varkaudesta ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Osapuolten kannanottojen perusteella asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että pakettiauto on ollut lukittuna, kun A on anastanut sen ajoneuvoon kuuluvaa avainta käyttämällä.

Vakuutusyhtiö on perustellut kielteistä korvauspäätöstään sillä, että avain, jota on pidettävä vakuutuksen kohteena, ei ole tässä tapauksessa ollut lukitussa säilytyssuojassa. Vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa yksilöity ajoneuvo. Vakuutuksen kohteeseen kuuluvat myös ajoneuvon ohjehintaan sisältyvät vakiovarusteet. Lautakunta toteaa, että pakettiauton avain on ajoneuvon käyttämisen kannalta välttämätön ajoneuvon osa, jota voidaan pitää myös ajoneuvon vakiovarusteena. Näin ollen lähtökohtaisesti voitaisiin ajatella, että avaimen menettämisen korvattavuus edellyttäisi, että avain on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa. Tämän tulkinnan tosin tekee osin ongelmalliseksi, että avain on esine, joka ei voi itsessään olla lukittuna.
Ottamatta kantaa siihen, voitaisiinko ehtokohtaa 3.5 ylipäätään tulkita siten, että se vakuutusyhtiön väittämällä tavalla edellyttäisi ajoneuvon avaimia käyttämällä tehdyn varkausvahingon korvattavuudelta paitsi ajoneuvon lukitsemista, myös samanaikaisesti avainten säilyttämistä lukitussa säilytyssuojassa, Vakuutuslautakunta toteaa, että kaskovakuutuksessa on ehtokohdan 3.5 lisäksi myös avainten säilytystä ja rekisteröintitodistuksen ilmoitusosan säilyttämistä koskeva suojeluohje 5.7.4, jonka mukaan (muun ohessa) avaimia ei saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen voi ennalta olettaa niiden olevan.

Suojeluohjeiden tarkoituksena on ohjata vakuutettuja ehkäisemään ja rajoittamaan korvattavien vahinkojen syntymistä. Jos vakuutusehtojen kohdan 3.5 korvausedellytys merkitsisi sitä, että muualla kuin lukitussa säilytyssuojassa säilytettyä avainta käyttämällä tehtyjä varkausvahinkoja ei lainkaan korvattaisi, vakuutukseen ei lautakunnan käsityksen mukaan olisi ollut tarpeen ottaa avainten säilyttämistä koskevaa suojeluohjetta 5.7.4. Vakuutusyhtiön esittämä rajoitusehdon tulkinta merkitsisi näin ollen sitä, että vakuutusehdot olisivat ristiriitaisia. Tätä ristiriitaa korostaa, että suojeluohjeessa 5.7.4 kielletään avaimien säilyttäminen näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen voi ennalta olettaa niiden olevan, mutta ei määrätä avainten säilyttämistä lukitussa säilytyssuojassa pakolliseksi.

Edellä esitetyn perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa lukittuun pakettiautoon kohdistunut, ajoneuvoon kuuluvia avaimia käyttämällä tehty varkausvahinko on ehtokohdan 3.5 mukainen korvaukseen oikeuttava tapahtuma lähtökohtaisesti silloinkin, jos avainta ei ole osoitettu säilytetyn lukitussa säilytyssuojassa. Asian ratketessa jo tällä perusteella lautakunnan ei ole tarpeen arvioida sitä, olisiko puheena olevaa varastotilaa lukittavine avainkaappeineen tässä tapauksessa tullut vakuutusyhtiön näkemyksestä poiketen pitää lukittuna säilytyssuojana johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Koska vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään, että L Oy olisi laiminlyönyt noudattaa suojeluohjeita, lautakunta katsoo, että pakettiauton varkausvahinko on vakuutuksesta korvattava.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa L Oy:lle pakettiauton menettämisen johdosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. Lautakunta ei suosita ajoneuvossa olleiden työkalujen, koneiden ja muiden tarvikkeiden osalta muutosta vakuutusyhtiön päätöksiin.  

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 Puheenjohtaja Häyhä                                              
Sihteeri Siirala

Jäsenet

Finne
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen
Wallin