Tapahtumatiedot

Poliisin esitutkintapöytäkirjan ja vakuutuksenottaja A:n vahinkoilmoituksen mukaan A:n henkilöauto, jota oli kuljettanut luvallisesti A:n lapsi B, oli ollut 5.12.2024 liikennevahingossa. B oli sanottua ajoneuvoa kuljettaessaan ja pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkillä varustettuun risteykseen saapuessaan kääntynyt risteävälle tielle, jolloin B:n kuljettaman ajoneuvon oikeaan takakulmaan oli törmännyt C:n kuljettama henkilöauto vaurioseurauksin.

A haki vahingosta korvausta kaskovakuutuksestaan ja vakuutusyhtiö maksoi ajoneuvosta lunastuskorvauksen korvauspäätöksellä 16.12.2024. Vakuutusyhtiö ilmoitti kuitenkin 15.5.2025 antamallaan korvauspäätöksellä hakevansa kaskovakuutuksen perusteella maksetut korvaukset takaisin B:ltä saatuaan asiassa lisätietoja ja katsoessaan B:n aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudella tämän laiminlyötyä pysähtymisen pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkin kohdalle.

A haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Oikaisupyynnössään hän vetosi siihen, ettei vahinkoa ollut aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. Uudessa korvauspäätöksessään 19.9.2025 vakuutusyhtiö totesi, että se voi alentaa korvausta tai evätä sen kokonaan siltä vakuutetulta tai häneen samastettavalta henkilöltä, joka on aiheuttanut vahinkotapahtuman tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Ajoneuvon kuljettaja B oli lainvoimaisesti tuomittu rangaistukseen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tämän laiminlyödessä tilanteessa pakollista pysähtymistä osoittavan liikennemerkin edellyttämän pysähtymisvelvollisuuden, laiminlyödessä väistämisvelvollisuuden väistää risteyksessä muita ajoneuvoja ja laiminlyödessä noudattaa erityistä varovaisuutta risteystä lähestyessään sillä seurauksella, että B oli törmännyt risteysalueella etuajo-oikeutetun ajoneuvon kanssa. Vakuutusyhtiö on katsonut B:n törkeän huolimattoman menettelyn vaikuttaneen vahingon syntymiseen, minkä perusteella se on alentanut törmäysturvasta maksettavaa korvausta yhdellä kolmasosalla (1/3) ja ilmoittanut hakevansa korvauksesta tehtävän alennuksen takaisin vahingon aiheuttaneelta B:ltä takautumisoikeuteensa perustuen.

Asiakkaan valitus

A vaatii lausuntopyynnössään, että vakuutusyhtiö ei alenna korvausta törkeän huolimattomuuden perusteella. 

Lausuntopyynnössä A on esittänyt, että asiassa oli jäänyt epäselväksi, oliko B pysähtynyt pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkin kohdalle vai ei. Lisäksi tapahtumaan oli voinut vaikuttaa toisen ajoneuvon kuljettajan korkea tilannenopeus ja se, että tapahtuma-aikana oli ollut hämärää, jolloin muiden ajoneuvojen valot ja muut valot olivat voineet häikäistä B:tä ja vaikuttaa tämän havainnointiin. B ei ollut havainnut toista ajoneuvoa kuin vasta risteysalueella, ja asiassa voitiin tapahtumakuvauksen ja käräjäoikeuden tuomion perusteella katsoa, että B oli pyrkinyt huolellisesti havainnoimaan muun liikenteen ennen risteysalueelle ajoa.

A on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että rikosoikeudellinen, vahingonkorvausoikeudellinen ja vakuutusoikeudellinen tuottamusarviointi voivat erota toisistaan ja B menettelyä tuli arvioida suhteessa vakuutustapahtumaan eli vakuutuksen kohteena olevan ajoneuvon vaurioitumiseen. A:n mukaan pelkästään se seikka, että B oli tuomittu törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tai se, että vahingonvaara oli konkretisoitunut törmäystilanteena, eivät suoraan osoittaneet, että B menettely oli ollut törkeän huolimatonta myös vakuutussopimuslain 30 ja 34 §:ien näkökulmasta, ja että vakuutusyhtiöllä olisi tämän perusteella oikeus alentaa korvausta. Lausuntopyynnössä on lisäksi laajasti selostettu Vakuutuslautakunnan ratkaisun FINE-024435 sisältöä, johon nyt kysymyksessä olevan tapauksen on katsottu rinnastuvan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan toistanut aikaisemmissa päätöksissään lausutut perustelut ja kiistänyt A:n vaatimukset katsoen, että vakuutusyhtiön päätös on ollut oikea.

Saadun selvityksen mukaan pysähtymättä jättäminen oli tullut osoitetuksi. B oli esitutkinnassa ensin tunnustanut, ettei hän ollut noudattanut pakollinen pysähtyminen -liikennemerkin osoittamaa pysähtymisvelvollisuutta, mutta oli tämän jälkeen muuttanut kertomustaan siten, ettei ollut voinut varmasti muistaa oliko ollut kokonaan pysähtyneenä liikennemerkin kohdalla. Korvauksen hakijan kertomuksen muuttuessa korvausprosessin kuluessa on ensimmäistä kertomusta lähtökohtaisesti pidettävä uskottavimpana. Käräjäoikeuden tuomion perusteluissa oli lisäksi muun ohella autojen vaurioiden perusteella katsottu, että törmäys oli tapahtunut melko pian siitä hetkestä, kun B oli ohittanut liikennemerkin, ja että mikäli B olisi kokonaan pysähtynyt liikennemerkin kohdalle ja katsonut auton ollessa pysähtyneenä muuta liikennettä, törmäystä ei todennäköisesti olisi tapahtunut. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään todennut, että vaikka rikosasiassa tehty ratkaisu ei ollut sitova vakuutusasiaa ratkaistaessa, tuomioistuinkäsittelyssä esiin tulleilla seikoilla ja tuomioistuimen tekemällä arviolla esitetystä näytöstä voi kuitenkin olla harkintaa ja selvitysten arviointia ohjaavaa vaikutusta myöhemmässä riita-asiassa. Nyt käsillä olevassa asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella tuomioistuimen näkemystä B:n pysähtymisvelvollisuuden laiminlyönnistä tulisi pitää vääränä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään lisäksi todennut, että pakollista pysähtymistä osoittavan liikennemerkin edellyttämän pysähtymisvelvollisuuden laiminlyönnin voidaan yhdessä väistämisvelvollisuuden laiminlyönnin kanssa katsoa ilmentävän törkeää huolimattomuutta. Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa FINE-024435 olosuhteet olivat poikenneet nyt käsillä olevasta tapauksesta olennaisin osin.

B:n tulosuunnasta pakollinen pysähtyminen -liikennemerkki oli ollut helposti havaittavissa ja näkymä risteykseen oli ollut hyvä. Tapahtuma-aikana on ollut hämärää ja tieosuus on ollut valaistu. Hämärissä olosuhteissa risteystä lähestyvien ajoneuvojen ajovalot ovat lähtökohtaisesti paremmin havaittavissa kuin kirkkaassa päivänvalossa. B:llä oli siten ollut risteykseen saapuessaan erinomaiset edellytykset täyttää hänelle osoitettu pysähtymis- ja väistämisvelvollisuus. Tutkintailmoituksen mukaan tien pinta oli tapahtumahetkellä ollut jäinen, jolloin B:n olisi tullut olla korostetun varovainen risteystä lähestyessään.

Menettelyn huolellisuuden arvioinnissa tuli myös ottaa huomioon liikennemerkin osoittaman pysäyttämisvelvollisuuden luonne ja se, että pysähtymisellä tarkoitetaan sitä, että pyörät eivät pyöri lainkaan. Pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkkiä käytetään usein risteyksissä, joissa on huono näkymä, vilkas liikenne tai joku muu tarkkaavaisuutta vaativa syy. Kuljettaja ei voi pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkin kohdalla itsenäisesti arvioida onko ollut riittävästi huolellinen vai ei, jos hän ei ole täysin pysähtynyt merkin kohdalle. Vaikka B olisi pyrkinyt täyttämään huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitteensa, pelkkä pyrkimys ei ole kyseisessä risteyksessä riittävä. Pakollinen pysäyttäminen -merkin kohdalla auton pysäyttäminen on ehdoton vaatimus. Kokonaisuutena arvioiden B:n tulee katsoa laiminlyöneen velvollisuutensa noudattaa liikenneolosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä laiminlyöneen noudattaa erityistä varovaisuutta risteystä lähestyessään. Menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa. Menettelyn tuli kokonaisuutena arvioiden katsoa olleen törkeän huolimatonta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus alentaa A:lle maksettavaa korvausta B:n menettelyn perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 33 §:n (Samastaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön 1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta.

Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Tieliikennelain 3 §:n mukaan Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata.

Tieliikennelain 24 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvolla on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa ellei 2–4 momentissa toisin säädetä.

Tieliikennelain 25 §:n mukaan ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä.

Tieliikennelain 28 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä tai sinne ajettaessa ajotapa on sovitettava niin, ettei risteävän tien liikenteelle aiheudu haittaa, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.

Tieliikennelain liitteen 3.2 (Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit) kohdan B5 (Väistämisvelvollisuus risteyksessä) mukaan Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta. Liikenneympyrässä merkkiä käytetään merkin D2 kanssa. Saman liitteen kohdan B6 (Pakollinen pysäyttäminen) mukaan merkillä osoitetaan, että ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä sellaiseen kohtaan, josta on hyvä näkemä risteävään suuntaan. Muuten merkistä on voimassa, mitä merkistä B5 säädetään.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 20.4.2024 alkaen) kohdan 3.1 mukaan törmäysturvasta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että B on kuljettanut henkilöautoa vakuutuksenottaja A:n luvalla, minkä johdosta vakuutussopimuslain 33 §:n mukaisen samastamisen edellytykset täyttyvät ja B:n menettelyllä on korvauksen alentamisen kannalta vakuutuksenottaja A:n menettelyä vastaava merkitys. Väitteitä vahingon tahallisesta aiheuttamisesta ei ole esitetty. Tämän johdosta arvioitavana on, voidaanko B:n katsoa aiheuttaneen vahinkotapahtuman törkeällä huolimattomuudellaan.

Vahinkotapahtumaa koskevana näyttönä asiassa on esitetty muun ohessa poliisin esitutkintapöytäkirja ja käräjäoikeuden tuomio. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei käräjäoikeuden liikennerikosasiaa koskevan ratkaisun lopputuloksella ole oikeusvoimavaikutusta vakuutuskorvausta koskevaa riita-asiaa ratkaistaessa. Rikosasian tuomioistuinkäsittelyssä esiin tulleilla seikoilla ja tuomioistuimen tekemällä arviolla esitetystä näytöstä voi kuitenkin olla tapauskohtaisesti harkintaa ja selvitysten arviointia ohjaavaa vaikutusta myöhemmässä riita-asiassa. Rikosasioiden riita-asioita korkeampi näyttökynnys voidaan lisäksi ottaa huomioon tapahtumainkulkua koskevan näytön arvioinnissa.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään (esimerkiksi FINE-046447) katsonut, että tilanteessa, jossa vakuutettu on laiminlyönyt väistämisvelvollisuutensa risteyksessä, korvauksen alentaminen törkeän huolimattomuuden perusteella edellyttää sitä, että vakuutettu on esimerkiksi vakavaa moitittavuutta ilmentävällä tavalla laiminlyönyt liikenneolosuhteiden edellyttämän muun liikenteen havainnoinnin, tai lähestyvän ajoneuvon havaitsemisesta huolimatta lähtenyt kuljettamaan ajoneuvoaan risteykseen siten, että menettelystä on aiheutunut suuri vahingonvaara. Myös pakollista pysähtymistä osoittavan liikennemerkin edellyttämän pysähtymisvelvollisuuden laiminlyönnin voidaan yhdessä väistämisvelvollisuuden laiminlyönnin kanssa katsoa ilmentävän törkeää huolimattomuutta.

Käräjäoikeus on tuomiossaan arvioinut ajoneuvojen yhteentörmäykseen liittynyttä tapahtumainkulkua rikosoikeudenkäynnissä esitetyn henkilö- ja asiakirjatodistelun pohjalta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt sellaista selvitystä, jonka perusteella käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviä johtopäätöksiä ajoneuvojen yhteentörmäykseen johtaneesta tapahtumainkulusta olisi arvioitava siitä poikkeavalla tavalla. Valokuvien perusteella törmäystilanteessa varioituneiden ajoneuvojen vauriot ovat viitanneet siihen, että törmäys on tapahtunut melko pian siitä hetkestä, kun B on ohittanut pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tapahtumahetkellä vallitsevat liikenneolosuhteet eivät ole olleet sellaiset, etteikö B olisi voinut noudattamalla liikennemerkin edellyttämää pysähtymisvelvollisuutta havainnoida risteysalueelle saapuvaa C:n kuljettamaa ajoneuvoa.

Lautakunta toteaa, että B:llä on ollut velvollisuus väistää kyseisessä risteyksessä muita ajoneuvoja ja että tämän velvollisuuden tehosteena ajoneuvo on lisäksi tullut pysäyttää ennen risteävälle tielle ajamista. Kysymyksessä olevassa tilanteessa B on ollut vahvan ja selvästi pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkillä osoitetun väistämisvelvollisuuden alainen. Tieliikennelain 25 §:n mukaan kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkin ohittaminen ilman pysähtymistä aiheuttaa erityisen vahingon ja myös henkilövahingon vaaran risteävällä tiellä kulkevien olettaessa pysäyttämisvelvollisuutta noudatettavan. Mikäli B olisi noudattanut liikennemerkin edellyttämää pysähtymisvelvollisuutta ja havainnoinut ajoneuvon ollessa pysähtyneenä muuta liikennettä, törmäystä ei todennäköisesti olisi tapahtunut.

Edellä lausutun perusteella Vakuutuslautakunta pitää asiassa näytettynä, että B on kyseisessä tilanteessa laiminlyönyt noudattaa liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta, laiminlyönyt noudattaa väistämisvelvollisuutta osoittavaa pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkkiä risteyksessä sekä laiminlyönyt noudattaa erityistä varovaisuutta risteystä lähestyttäessä.

Laiminlyöntien laatu huomioon ottaen lautakunta katsoo B:n aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudellaan. Olosuhteet huomioon ottaen B:n menettelyä, joka on ollut ajoneuvojen yhteentörmäyksen pääasiallisena syynä, on pidettävä varsin moitittavana ja siihen liittynyttä vahinkoriskiä suurena. Tähän nähden lautakunta pitää vakuutusyhtiön tekemää korvauspäätöstä korvauksen alentamisesta yhdellä kolmasosalla perusteltuna.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Kariniemi

Jäsenet:
Kinnunen
Ståhlberg
Yrttiaho