Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vesiosuuskunnan asentaja oli 7.3.2025 vaihtanut asiakkaan rakennuksen kellarikerroksen laitetilassa olleen vesimittarin etäluettavaan malliin. Vaihdon jälkeen mittarin etupuolen liitin oli jostain syystä alkanut vuotaa vettä. Vuoto havaittiin 27.3.2025, jolloin lattia oli ollut märkä ja kosteus oli imeytynyt myös seinärakenteisiin. Vuoto oli lakannut liitintä kiristämällä. Vesiosuuskunta haki korvausta asiakkaansa rakennukselle aiheutuneesta vesivahingosta toiminnan vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö ilmoitti päätöksellään 16.4.2025 korvaavansa osan vesimittarin asennusvirheen aiheuttaman vahingon korjauskustannuksista.  Yhtiö vetosi vesihuoltolaitosten yleisiin toimitusehtoihin, joiden mukaan asiakas on velvollinen varaamaan vesimittarille viranomaisohjeiden mukaan rakennetun, lämpimän ja lattiakaivolla varustetun tilan. Vesimittari oli sijainnut lattiakaivottomassa tilassa, jonka lattiapinnoite oli ollut osittain auki. Vakuutusyhtiön mielestä mittaritilan toteutuksella oli ollut suurempi merkitys vahingon syntymiseen kuin asennusvirheellä. Lattiakaivollisessa tilassa vahinkoa ei olisi välttämättä lainkaan aiheutunut ja lattiapinnoitteen aukinaisuuden vuoksi vuotanut vesi oli päässyt suoraan rakenteisiin.

Vesihuoltolaitosten yleiset toimitusehdot eivät velvoittaneet asiakasta muuttamaan mittaritilaa toimitusehtojen mukaiseksi, mutta asiakas kantoi itse vastuun vahingoista, jotka seurasivat toimitusehtoja vastaamattomasta mittaritilasta. Vesimittarin asennuksessa oli kiistatta tapahtunut virhe eikä asentaja ollut maininnut mittaritilan toimitusehtojen vastaisuudesta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoi vesiosuuskunnan olevan korvausvastuussa 1/3 osasta vahingon määrästä.

Valitus

Vesiosuuskunta on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vakuutusyhtiön päätöksestä korvata vain 1/3 aiheutuneesta vahingosta vesihuoltolaitosten yleisiin toimitusehtoihin vedoten. Vesiosuuskunnan käsityksen mukaan vakuutusyhtiö ei voi vähentää vakuutuskorvausta toimitusehtojen kohdan 5.3 perusteella.

Vesiosuuskunta on kertonut kiinteistöyhtiön olleen sen asiakas vuodesta 1969 lähtien, jolloin liikerakennus oli rakennettu. Vesiosuuskunnan käsityksen mukaan vesimittari on ollut alusta lähtien samassa paikassa rakennuksen kellarikerroksessa. Tiedossa ei ole, että asiakkaan liittyessä vesiosuuskunnan asiakkaaksi olisi sovellettu ehtoja, joiden mukaan asiakkaan tuli varata vesimittarille lattiakaivolla varustettu tila. Vesiosuuskunta ei ollut vesimittaria ensimmäisen kerran asentaessaan huomauttanut sen sijainnista rakennuksessa tai tilan ominaisuuksista kuten lattiakaivosta. Osuuskunta ei ollut myöskään vesimittarin asentamisen ja vahinkopäivän välisenä aikana huomauttanut asiakkaalle, että mittari sijaitsi tilassa, jossa ei ole lattiakaivoa, saati vaatinut lattiakaivon tekemistä tai uuden lattiakaivolla varustetun asennuspaikan osoittamista mittarille.

Vesiosuuskunta katsoo, että vahinko tulee korvata vastuuvakuutuksesta kokonaisuudessaan. Mittaritila on ollut alun perin täysin asianmukainen ja vesiosuuskunnan hyväksymä. Vesiosuuskunta on ottanut sittemmin käyttöön vakuutusyhtiön mainitsemat Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2015 laatimat vesihuoltolaitosten yleiset toimitusehdot. Osuuskunnan käsityksen mukaan asiakkuuden syntymisen ja vesimittarin asentamisen jälkeen käyttöön otetuille ehdoille ei voida antaa sellaista sisältöä ja merkitystä, että asiakkaan olisi tullut oma-aloitteisesti asentaa mittaritilaan lattiakaivo tai tarjota vesiosuuskunnalle uusien ehtojen mukainen tila vesimittarille. Mittaritilan asianmukaisuus tulee arvioida alkuperäisen asennusajankohdan mukaisesti ja tuolloin mahdollisesti voimassa olleiden ehtojen ja määräysten perusteella. Yleisiin toimitusehtoihin tehdyt myöhemmät muutokset eivät tule sovellettavaksi ennen niiden voimaantuloa tehtyihin asennuksiin.

Pelkästään vesiosuuskunnan omasta aloitteestaan tekemästä vesimittarin vaihtamisesta ei seuraa, että alkuperäisen vesimittaritilan asianmukaisuus tulisi arvioitavaksi uusimishetkenä voimassa olevien sopimusehtojen mukaisesti. Vesiosuuskunta oli käynyt vaihtamassa alkuperäiseen tilaan uuden vesimittarin vaatimatta asiakasta osoittamaan uutta lattiakaivollista sijoituspaikkaa vesimittarille. Vesiosuuskunta ei ollut myöskään ilmoittanut asiakkaalle, että mittarin vaihdon takia sijoituspaikan tuli täyttää nykyisin voimassa olevien toimitusehtojen määräykset. Asiakas ei ollut toiminut asiassa millään tavalla virheellisesti. Näin ollen syntynyt vahinko on täysimääräisesti vesiosuuskunnan vastuulla, joten vakuutusyhtiö ei voi tehdä korvaukseen 2/3 osan vähennystä.

Vesiosuuskunta on lausunut lisäkirjelmässään 16.12.2025, ettei vakuutusyhtiö perustellut vastineessaan, mistä syystä vesiosuuskunnan asiakkaan olisi pitänyt ryhtyä muuttamaan asennusvaiheessa hyväksi ja asianmukaiseksi todettua mittaritilaa myöhemmin käyttöön otettujen toimitusehtojen takia. Vakuutusyhtiön vetoama ratkaisu FINE-062963 poikkeaa oikeustosiseikoiltaan käsiteltävästä tapauksesta olennaisesti. Ratkaisussa oli kyse vuonna 1990 rakennetusta rakennuksesta, jossa mittarin lattiakaivollisen sijoituspaikan vedeneristys ei ollut rakentamisaikaisten määräysten mukainen. Vesiosuuskunnan käsityksen mukaan Vakuutuslautakunta oli antanut erityistä merkitystä sille, ettei mittaritila ollut täyttänyt rakennusaikaisia vaatimuksia hyvästä rakennustavasta.

Toisin kuin mainitussa tapauksessa mittaritila on käsiteltävässä asiassa täyttänyt rakennusaikana ja vahingon tapahtumahetkellä hyvän rakennustavan vaatimukset. Rakentamista koskevat määräykset eivät ole edellyttäneet tilalta, johon vesimittari oli sijoitettu, lattiakaivoa ja sen seurauksena vesieristettä. Vakuutuslautakunta ei ole ratkaisussa FINE-062963 katsonut, että vesiosuuskunta voisi vesimittarin asentamisen jälkeen voimaan tulleilla yleisillä ehdoilla muuttaa takautuvasti aikaisemmin asennutun mittarin sijoituspaikan vaatimuksia. Vesiosuuskunnan mielestä vaatimuksia ei voida jälkikäteen muuttaa vain kirjauksella yleisissä toimitusehdoissa, vaan se on tehtävä ilmoittamalla asiasta asiakkaalle nimenomaisesti.

Vesiosuuskunnan tiedossa ei ole, että kiinteistö olisi yleiseen vesihuoltoverkostoon liittyessään sitoutunut noudattamaan kulloinkin voimassa olevia yleisiä sopimusehtoja. Niiden kohta 5.3 ei myöskään ole vastuunrajoitusehto, vaan vesimittarin sijoituspaikkaa koskeva ehto. Ehtokohdan perusteella vesimittarille voidaan erityisestä syystä varata paikka, jossa ei ole lattiakaivoa. Kohdasta ilmenee, että sitä sovelletaan asennettaessa vesimittaria kiinteistölle ensimmäistä kertaa. Ehtokohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi vanhoihin kohteisiin. Ehtokohdassa käytetään ilmaisuja ”varaamaan” ja ”varata”, mikä osoittaa ehdon soveltamisen vain uusiin kohteisiin.

Ehtokohdassa 5.3 ei myöskään todeta, että kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että tilassa, johon vesimittari sijoitetaan, tulee olla lattiakaivo, eikä, että kiinteistönomistajan tulee asentaa tilaan lattiakaivo, mikäli vesimittari on asennettu lattiakaivottomaan tilaan. Edelleen on ilmeistä, että uuden vesimittarin sijoittaminen vanhan vesimittarin paikalle on ehtokohdassa todettu erityinen syy. Tila, jossa vesimittari on sijainnut, ei ole ollut hyvän rakennustavan vastainen. Hyvää rakennustapaa koskevat määräykset tai säännökset eivät ole edellyttäneet tilalta lattiakaivoa tai rakenteiden vesieristämistä.

Lisävastineessaan 30.1.2026 vesiosuuskunta on toistanut asiassa lausumansa ja kiistänyt vakuutusyhtiön esittämät väitteet vesihuoltolaitosten yleisten toimitusehtojen sisällöstä ja merkityksestä asiassa.

Vesiosuuskunta on kertonut lautakunnan pyynnöstä 30.7.2026 toimittamassaan lisäselvityksessä, että toimitusehtojen käyttöönotosta on ilmoitettu vedenkäyttäjille kirjeellä joulukuussa 2016. Liittymäsopimusasiakkaat eivät ole automaattisesti osuuskunnan jäseniä. Osuuskunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta, joka päättää hakemuksen hyväksymisestä.

Vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksessään lausumansa todeten, että vastuuvakuutuksesta korvataan vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vaikka vesilaitoksen toimitusehdoilla ei olekaan voitu velvoittaa päivittämään aikanaan rakentamismääräykset täyttänyttä mittaritilaa uusia määräyksiä vastaavaksi, vakuutusyhtiö katsoo vesilaitoksella kuitenkin olleen oikeus rajoittaa toimitusehdoissaan korvausvastuunsa laajuutta mittaritilan mahdollisesta puutteellisuudesta seuraavista vahingoista. Vakuutusyhtiö on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FlNE-062963 (2023).

Kiinteistö on yleiseen vesihuoltoverkostoon liittyessään sitoutunut noudattamaan vesiosuuskunnan mahdollisia sopimusehtoja sekä kulloinkin voimassa olevia yleisiä toimitusehtoja. Vesihuollon yleiset toimitusehdot noudattavat valtakunnallisia ehtosuosituksia ja ovat kuluttaja-asiamiehen hyväksymät. Toimitusehtojen kohdan 5.3 vesimittaritilaa koskeva vastuunrajausehto on valtakunnallisesti noudatettu, vakiintunut ja aikanaan muiden ehtojen ohella kuluttaja-asiamiehen arvioitavana käytetty sopimusehto. Näin ollen kyse ei voi olla asiakkaan kannalta ilmeisen kohtuuttomasta tai yllättävästä ehdosta. Mittaritilalle asetetut vaatimukset nojaavat joka tapauksessa rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin (viranomaisten ohjeet), eikä ehtoa ole laadittu rakentamista koskevista määräyksistä ja ohjeista irralliseksi velvoitteeksi tai perusteettomaksi vastuunrajaukseksi vesilaitokselle.

Kiinteistön mittaritilan rakentamisessa ja kunnossapidossa noudatettavien velvoitteiden laiminlyöminen ei näin ollen kohtuudella voi johtaa lopputulokseen, jossa vesiosuuskunta vastasi käsiteltävän tapauksen kaltaisesta vahingosta täysimääräisesti. On ilmeistä, että vahinko olisi ollut vältettävissä, jos vedeneristys ja lattiakaivo olisi toteutettu vaatimusten mukaisesti. Vaatimusta, jonka mukaan vesilaitoksen käyttöön osoitetun mittaritilan on oltava viranomaisten ohjeiden, kuten hyvää rakentamistapaa osoittavien ohjeiden mukainen, ei myöskään voida pitää vesihuoltohuoltolain vesihuollon sopimuksia koskevan 22 §:n vastaisena.

Vakuutusyhtiön mukaan vesiosuuskunnan asentajan olisi pitänyt havaita mittarin asennuspaikan puutteellisuus ja ainakin ohjeistaa kiinteistöä puutteen korjaamiseen. Vastuu rakennuksen kunnossapidosta ja rakennuksen rakenteiden viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaisuudesta kuuluu ensisijaisesti kiinteistön omistajalle. Vaikka vahinko onkin saanut alkunsa vesiosuuskunnan asennusvirheestä, vakuutusyhtiö katsoo, että rakennuksen omistaja on myötävaikuttanut sen syntymiseen vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sen vuoksi ja vahinkoon johtaneet seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen vakuutusyhtiö on kertonut muuttavansa korvauspäätöstä osittain ja korvaavansa puolet (1/2) vahingon määrästä vesiosuuskunnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on lisävastineessaan 8.1.2026 toistanut asiassa lausumansa todeten, ettei vesihuoltolaitosten yleisten toimitusehtojen kohdan 5.3 vastuunrajoitus tarkoittanut, että asiakas olisi velvollinen muuttamaan mittaritilan toimitusehtojen mukaiseksi, vaan että asiakas kantaa itse vastuun vahingosta, joka on seurausta toimitusehtoja vastaamattomasta mittaritilasta. Kiinteistö oli yleiseen vesihuoltoverkostoon liittyessään sitoutunut noudattamaan vesiosuuskunnan mahdollisia sopimusehtoja sekä kulloinkin voimassa olleita yleisiä toimitusehtoja. Vesilaitosyhdistyksen toimitusehdot on laadittu vuonna 2015 ja vesiosuuskunta oli ottanut ne sittemmin käyttöönsä. Vakuutusyhtiö katsoo, että kun ehdot olivat vuonna 2015 tulleet voimaan, oli muutokset tehty niin, että ne ovat tulleet vahingonkärsinyttä sitoviksi. Näyttöä siitä, ettei näin olisi, ei ole esitetty. Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, ettei kiinteistö olisi liittyessään sitoutunut noudattamaan vesiosuuskunnan sopimusehtoja sekä kulloinkin voimassa olleita yleisiä toimitusehtoja. Tilanne, jossa vesihuoltoverkoston liittymissopimusta ja palvelua koskevia sopimus- tai toimitusehtoja ei olisi, ei myöskään ole uskottava.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutusyhtiön velvollisuudesta korvata vesiosuuskunnalle myöntämästään vastuuvakuutuksesta täysimääräisesti kiinteistön omistajalle aiheutunut vuotovahinko, joka on johtunut vesiosuuskunnan suorittaman vesimittarin vaihdon yhteydessä tapahtuneesta asennusvirheestä. Asian ratkaisemiseksi on otettava kantaa siihen, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus alentaa suoritettavan korvauksen määrää vahingonkärsijän oman myötävaikutuksen perusteella vedoten siihen, että vesimittarin asennuspaikkana olleessa mittaritilassa ei ole ollut Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2015 laatimissa vesihuoltolaitosten yleisissä toimitusehdoissa vaadittua lattiakaivoa ja sen rakentamismääräysten mukaan edellyttämää vedeneristystä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Vesihuoltolain 13 §:n 3 momentin mukaan kiinteistön vesihuoltolaitteiston ja vesihuoltolaitoksen laitteiston suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta, käytöstä ja tarkkailusta on lisäksi voimassa, mitä niistä muussa laissa säädetään sekä mitä kiinteistön liittämisestä sekä laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä tehdyssä sopimuksessa on sovittu.

Vesihuoltolain 22§:n (22.8.2014/681) mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin yleiset toimitusehdot on laadittava siten, että ne ovat kohtuulliset ja tasapuoliset.

Vesihuoltolain 23 §:n, Sopimusehtojen muuttaminen, mukaan vesihuoltolaitos saa muuttaa 21 §:ssä tarkoitetun sopimuksen mukaisia maksuja ja muita sopimuksen ehtoja vain:
1) sopimusehdoissa yksilöidyillä perusteilla edellyttäen, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu;
2) lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen siihen perustuvan päätöksen perusteella;
3) muusta erityisestä syystä olosuhteiden olennaisesti muututtua.

Vesihuoltolaitoksella on lisäksi oikeus tehdä sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.

Vesihuoltolaitoksen on hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista lähetettävä asiakkaalle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta maksut tai muut sopimusehdot muuttuvat sekä mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

Asiaan sovellettavien toiminnan vastuuvakuutuksen 1.1.2025 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että vahinko on aiheutunut 7.3.2025 tehdyn vesimittarin vaihtamisen jälkeen mittarin etupuolen liittimen alettua vuotamaan vettä, ja että vuodon syynä on ollut vesiosuuskunnan asentajan tekemä asennusvirhe. Niin ikään on riidatonta, että vesimittarin sijoituspaikkana olevassa mittaritilassa ei ole ollut Vesilaitosyhdistyksen vuodelta 2015 olevien vesihuoltolaitosten yleisten toimitusehtojen vaatimaa lattiakaivoa ja sen rakentamismääräysten mukaan edellyttämää vedeneristystä, ja ettei vesiosuuskunta ollut huomauttanut kiinteistön omistajaa tästä seikasta.

Osapuolten erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus alentaa vesiosuuskunnalle myöntämästään vastuuvakuutuksesta maksettavan vakuutuskorvauksen määrää sen perusteella, että vesimittarin sijoituspaikka on ollut edellä manituin tavoin voimassa olevien vesihuoltolaitosten yleisten toimitusehtojen vastainen. Vakuutusyhtiö on tähän seikkaan vedoten alentanut vakuutuskorvauksen määrän 1/2:aan.

Vesiosuuskunta on vedonnut keskeisesti siihen, että kiinteistön vesijohtoverkkoon liittämisen ajankohtana vesimittarin sijoituspaikaksi ei ollut edellytetty lattiakaivolla varustettua tilaa. Osuuskunnan kannan mukaan verkostoon liittymisen jälkeen kiinteistön omistajalta ei voida enää edellyttää mainitun vaatimuksen täyttävän tilan osoittamista vesimittarille vain Vesilaitosyhdistyksen laatimiin yleisiin toimitusehtoihin myöhemmin otetun määräyksen perusteella. Osuuskunnan mielestä mittaritilan asianmukaisuutta on arvioitava mittarin alkuperäisen asennusajankohdan mukaan.

Vakuutuslautakunta on ratkaisuosituksessaan FlNE-062963 (2023) ottanut kantaa vesihuoltolaitosten yleisten toimitusehtojen mittaritilaa koskevan kohdan 5.3 määräyksen merkitykseen vesilaitoksen korvausvastuun kannalta. Määräyksen mukaan asiakas on velvollinen korvauksetta varaamaan vesimittarille viranomaisohjeiden mukaan rakennetun, lämpimän ja lattiakaivolla varustetun tilan. Vesimittarille voidaan kuitenkin erityisestä syystä varata sellainen tila, jossa ei ole lattiakaivoa. Laitos ei vastaa viranomaisten ohjeiden vastaisesti rakennetussa ja kunnossapidetyssä mittaritilassa aiheutuvista vahingoista tai lattiakaivon puuttumisesta aiheutuvista vahingoista.

Lautakunta on mainitussa ratkaisuosituksessaan lausunut, että vaikkei kiinteistön omistajaa voitu kyseisellä toimitusehtojen määräyksellä velvoittaa päivittämään aikanaan velvoittaneet rakentamismääräykset täyttänyttä mittaritilaa uusia määräyksiä vastaavaksi, vesilaitoksella on kuitenkin toimitusehdoissaan oikeus rajoittaa korvausvastuunsa laajuutta mittaritilan mahdollisesta puutteellisuudesta seuraavien vahinkojen osalta. Lautakunta ei myöskään ole pitänyt vaatimusta, jonka mukaan vesilaitoksen käyttöön osoitetun mittaritilan on oltava viranomaisten ohjeiden, kuten hyvää rakentamistapaa osoittavien ohjeiden mukainen, vesihuoltohuoltolain vesihuollon sopimuksia koskevan 22 §:n vastaisena. Kyseisessä tapauksessa saadun selvityksen perusteella vesimittarin sijoituspaikka ei ollut rakennuksen rakentamisaikana vuonna 1990 voimassa olleiden hyvää rakentamistapaa osoittaneiden ohjeiden mukainen, sillä lattiakaivollisesta tilasta oli puuttunut vedeneristys.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sillä ole syytä muuttaa näkemystään yleisten toimitusehtojen lähtökohtaisesta merkityksestä vesilaitoksen korvausvastuun kannalta. Nyt käsiteltävässä asiassa vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole edes väittänyt, että vesimittarin asennuspaikka ei olisi alun perin täyttänyt rakennuksen rakentamisaikana voimassa olleita määräyksiä. Vesiosuuskunta on vedonnut siihen, että mittaritilan asianmukaisuus on arvioitava alkuperäisen asennusajankohdan mukaisesti, ja etteivät yleisten toimitusehtojen myöhemmät muutokset tule sovellettavaksi ennen niiden voimaantuloa tehtyihin asennuksiin. Mainitut seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, että asiassa on ratkaisevaa, onko tässä tapauksessa selvitetty, että yleisten toimitusehtojen kohdan 5.3 vesiosuuskunnan vastuuta rajoittava määräys olisi tullut vesiosuuskunnan ja asiakkaan välisen toimitussopimuksen osaksi.

Vesiosuuskunnalta saadun selvityksen mukaan se oli ilmoittanut asiakkailleen ottavansa mainitut päivitetyt toimitusehdot käyttöön liittymis- ja käyttösopimuksissaan 1.4.2017 alkaen. Toimitusehtoja muutettaessa voimassa olleen vesihuoltolain 23 §:n 3 momentin mukaan vesihuoltolaitoksen on hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista lähetettävä asiakkaalle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta maksut tai muut sopimusehdot muuttuvat sekä mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

Lautakunta toteaa, ettei vesiosuuskunnan asiakkailleen joulukuussa 2016 lähettämässä toimitusehtojen muuttamista koskeneessa tiedotteessa ole vesihuoltolain 23 §:n 3 momentissa edellytetyin tavoin mainittu, että toimitusehtojen kohtaa 5.3 olisi tuolloin muutettu. Asiassa on siten jäänyt epäselväksi, onko ja jos niin milloin kyseinen vastuunrajoitus tullut vakuutusyhtiön väittämin tavoin vedentoimitussopimuksessa voimaan kiinteistön omistajaa sitovana. Muutoinkaan ei ole esitetty selvitystä siitä, oliko kiinteistön omistaja yleiseen vesihuoltoverkostoon liittyessään sitoutunut noudattamaan vesiosuuskunnan kulloisiakin toimitusehtoja, ja mikä niiden sisältö on ollut.

Sitä vastoin on riidatonta, ettei vesiosuuskunnan asentaja ollut vesimittaria vaihtaessaan varoittanut kiinteistön omistajaa mittaritilan puutteiden mahdollisista seurauksista ja ohjeistanut niiden korjaamiseen, vaikka alan ammattilaisena hänen oli täytynyt havaita mittaritilan ilmeinen toimitusehtojen vastaisuus. Tämän vuoksi ja edellä lausumillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole osoitettu, että kiinteistön omistaja olisi myötävaikuttanut vahingon syntymiseen niin, että korvauksen määrää olisi sen perusteella aihetta alentaa, vaan korvaus aiheutuneesta vahingosta tulee suorittaa alentamattomana.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään vesiosuuskunnan sille ilmoittaman vahingon uudelleen ja maksamaan siitä korvauksen alentamattomana.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä                                              
Sihteeri Isokoski

Jäsenet

Finne
Käenmäki
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen
Wallin