Tapahtumatiedot

A:lle (s. 1964) sattui 5.3.2022 tapaturma, kun hän oli hiekoittamassa mäkistä tietä ja liukastui. Ensihoitotietojen mukaan A:n vasen nilkka oli vääntynyt säären alaosasta täysin virheasentoon. A:n vasemmassa sääri- ja pohjeluussa todettiin murtumavamma, joka hoidettiin operatiivisesti. A haki korvausta pysyvästä haitasta yksityistapaturmavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö maksoi A:lle haittaluokkaa 2 vastaavan korvauksen 4.3.2025 tekemällään korvauspäätöksellä. Korvauspäätöksessään yhtiö ilmoitti arvioineensa pysyvän haitan haittaluokitusasetuksen kohdan 2.1 (Alaraajavammat) mukaan perustuen E-lääkärinlausunnossa 26.2.2025 todettuun vamman tilankuvaukseen.

A haki muutosta korvauspäätökseen ja vaati haittaluokan korottamista haittaluokkaa 5–6 vastaavaksi. Muutoksenhaun liitteenä A toimitti ortopedin 19.3.2025 antaman E-lausunnon, jossa määritettyä haittaluokkaa pidettiin alhaisena ottaen huomioon potilaan arjessa kokema todellinen haitta jalan vammasta. Lausunnon mukaan säärimurtumasta oli aiheutunut merkittävä pysyvä haitta liikkumista rajoittavan rasituskivun, pysyvän hermokivun, nukkumista vaikeuttavan leposäryn ja liikkumista rajoittavan ja kaatumisen riskiä aiheuttaman epävakauden sekä lisäksi arpien muodossa.

Korvauspäätöksellään 4.4.2025 vakuutusyhtiö korotti korvausta haittaluokkaa 3 vastaavaksi perustuen nilkassa kuvattuun voimakkaaseen kiputilaan.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön arvioiman haittaluokan suuruuteen ja vaatii haittaluokan korottamista vähintään haittaluokkaa 5 vastaavaksi. Lisäksi A vaatii korvausta asiamieskuluistaan.

Valituksessaan A toteaa, että hänellä todettiin tapaturman seurauksena monimutkainen sääri- ja pohjeluun murtuma, joka on vaatinut mittavaa leikkaushoitoa, jotta nilkan luut on saatu tuettua ja nilkan toiminta säilytettyä. A kertoo, että hän alkoi välittömästi onnettomuuden jälkeen kärsimään kivuista ja toiminnallisista oireista. Oireita on säännönmukaisesti kirjattu A:ta koskeviin potilastietoasiakirjoihin onnettomuudesta lähtien ja nilkan kuntoutuminen on ollut hidasta. A kertoo, että hänen työkykynsä on alentunut nilkan vammojen ja niiden jälkitilojen seurauksena merkittävästi. A:n työhön kuuluu kiipeämistä kuorma-auton kyytiin sekä vasemman jalan käyttämistä ajoneuvon polkimiin. Kuorma-auton lavalle nouseminen ja nosturiauton kuljettaminen ei onnistu enää turvallisesti. Nilkka kipeytyy päivän aikana ja kipu vaikeuttaa illalla A:n nukahtamista, joten A joutuu käyttämään uni- ja kipulääkkeitä.

A katsoo, että hänelle on nilkan vammojen seurauksena jäänyt huomattava toiminnallinen haitta, joka ilmenee keskeisiltä osin alentuneena rasituksen sietona, epätasaisella liikkumisen rajoitteina, leposärkynä ja hermokipuna sekä pohkeen kipeytymisenä. Lisäksi raskaampien kotitöiden tekeminen on vaikeutunut, A on joutunut jättämään pois aiempia liikuntaharrastuksiaan, kipu estää juoksemisen, pidempään seisominen kipeyttää nilkan, nilkassa on liikerajoitusta ja löysyyttä, nilkka saattaa pettää alta ja tasapaino on heikentynyt. Nilkka myös turpoaa yleensä iltaa kohden, eikä tämä aina liity selvästi rasituksen määrään. A kertoo, että nilkka vaivaa häntä todella paljon ja siitä on aiheutunut hänelle merkittävää muutosta sekä työhön että vapaa-aikaan. Toimintakyky on toki edennyt liukastumisen jälkeen, mutta vammat haittaavat vielä merkittävästi hänen työkykyään sekä tavallisia arjen toimintoja.

A vetoaa toimittamaansa 19.3.2025 päivättyyn E-lausuntoon, jossa hoitava lääkäri on leikkauksen jälkeisessä kontrollissa arvioinut pysyvän haitan vastaavan haittaluokkaa 5. A viittaa toimittamaansa hoitavan lääkärin esittelytekstiin ja katsoo, että hoitava lääkäri on erityisen pätevä tekemään kyseinen pysyvän haitan arvion, koska hän toimii ortopedinä ja jalkakirurgina, ja hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Lisäksi hän on suorittanut Euroopan Jalkakirurgiayhdistyksen EFAS:n jalkakirurgian erityispätevyyden. A katsoo, että hoitavaa lääkärin voidaan katsoa olevan asiantuntevampi tekemään pysyvän haitan arvio, ja näin hoitavan lääkärin näkemys pysyvästä haitasta tulee ottaa arvioinnin lähtökohdaksi.

A toteaa, että pysyvä haitta voidaan lähtökohtaisesti arvioida haittaluokka-asetuksen kohdan 2.2. (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan. A katsoo, että pysyvän haitan voidaan arvioida sinänsä sijoittuvan kohtien ”lievä toiminnanvajaus” ja ”keskivaikea toiminnanvajaus” välimaastoon, sillä A:n kävely on ontuvaa ja hänen liikkumisensa epätasaisella on selvästi rajoittunut. Lisäksi A on joutunut teettämään käyttöönsä erikoispohjalliset. A katsoo, että haitta-arviossa tulisi ottaa erityisesti huomioon, että hänen kohdallaan lievän toiminnanvajauksen määritteistä täyttyvät kaikki ja selvästi jopa osa keskivaikean toiminnanvajauksen määritteistä. Lievän toiminnanvajauksen asteikko ulottuu välille 0–5 ja vakuutusyhtiön päätös sijoittaa arvio asteikon keskivaiheille on virheellinen.

Lisäksi A toteaa, ettei nilkan vammoille tai näistä johtuvalle pysyvälle toiminnalliselle haitalle ole löydettävissä mitään muuta selittävää tekijää kuin vuonna 2022 tapahtunut liukastuminen. A:lla ei ole ollut mitään liukastumisesta riippumattomia sairauksiin liittyviä tekijöitä, joilla olisi olennaista merkitystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa, viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin ja toteaa, että vakuutusehtojen mukaan pysyvän haitta määritetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta eli tässä tapauksessa viimeistään 5.3.2025 tilankuvauksen perusteella. Käyntitekstin 26.2.2025 mukaan nilkassa kuvataan rasitus- ja hermokipua, leposärkyä ja epävakautta. Kävelyn kuvataan olevan hieman ontuvaa, turvotusta on melko lievästi ja arvet ovat siistejä. Varpaille nousussa kannat varisoituvat hyvin ja nilkan ojennus-koukistusliike on vähän rajoittunut.

Yhtiö toteaa, että se on korvauspäätöksillään arvioinut A:lle aiheutuneen vasemman sääri- ja pohjeluun alaosan murtumavamman jälkitilan aiheuttaman pysyvän haitan haittaluokka-asetuksen kohdan 2.1 (Alaraajavammat) arviointiperusteiden mukaisesti. Yhtiö katsoo nyt kuitenkin korvauspäätöksistä poiketen, ettei pysyvää haittaa tule arvioida kohdan 2.1 mukaan, vaan kohdan 2.2. (Alaraajavammat) kokonaisuutena arviointiperusteita soveltaen. Yksityiskohtaisempaa vammanimikettä ei voida asiassa soveltaa, sillä tätä täysin vastaavaa nimekettä ei ole.

Yhtiö katsoo asiassa käytettävän olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan pysyvän haitan vastaavan lievää toiminnanvajautta vastaten haittaluokkaa 2, kun kävely on hieman ontuvaa ja nilkassa on epätukevuutta sekä liikerajoitusta. Lisäksi erityinen kivulloisuus on nostanut haittaluokkaa yhdellä. Sen sijaan asiassa ei ole yhtiön näkemyksen mukaan tullut esiin seikkoja, joiden perusteella tapaturmavamman jälkitilan aiheuttama pysyvä haitta vastaisi tätä korkeampaa haittaluokkaa.

Lisäksi yhtiö vielä toteaa, ettei se ole sidottu hoitavan lääkärin esittämään arvioon pysyvästä haitasta, vaan se tekee lopullisen korvausoikeudellisen harkinnan itsenäisesti ottaen huomioon myös lääkärinlausunnossa esitetyt korvausharkintaan vaikuttavat seikat. Yhtiö toteaa, ettei toimintakykyä arvioitaessa oteta huomioon ammattia, elin- tai asuinoloja eikä vahingoittuneen muita yksilöllisiä olosuhteita.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 5.3.2022-19.3.2025.

Ensihoitokertomuksen 5.3.2022 mukaan A oli ollut hiekoittamassa mäkistä pihatietä hiekoittimilla ja liukastunut. Vasen nilkka oli mennyt virheasentoon ja ensihoito on leikannut saappaan auki ja reponoinut jalan hieman parempaan asentoon. Päivystyskäyntiä 5.3.2022 koskevan potilaskertomuksen mukaan nilkka oli vääntynyt vasemman säären alaosasta täysin virheasentoon.

Röntgenkuvauksessa 5.3.2022 säären alaosassa todettiin niveltason yläpuolella oleva osittain virheasennossa oleva murtuma, josta ulottui särö myös nivelpinnalle sekä pohjeluun puolivälin murtuma.

Leikkauksessa 7.3.2022 sääriluun murtuma kiinnitettiin levyllä ja ruuvein.

E-lausunnossa 1.7.2022 todetaan A:n tulevan vastaanotolle yhden kyynärsauvan kanssa ja ontuvan vasenta jalkaa. Vastaanotolla vasemman säären todettiin olevan selvästi turvonnut. Vasen nilkka kiertyi ulospäin ja vasemman jalan varvastyöntö oli vähäinen. Nilkan todettiin olevan selvästi jäykempi oikeaan verrattuna.

Vastaanottokäynnillä 28.10.2022 nilkan liikkeiden todettiin olevan alentuneet ja aristusta oli edelleen. Kävely oli ontuvaa. Kävellessä nilkka kääntyi lievään ulkokiertoon, sisäsivun tuki petti ja jalkaholvin tuki pääsi alentumaan. Särkyä oli tullut lisää.

Vastaanottokäynnillä 11.1.2023 kuntoutumisen todettiin edenneen hitaasti. Kipuilu ja turvotus alkoi 500 metrin kävelymatkan jälkeen. Lisäksi öisin oli särkyä. Nilkassa oli kosketusarkuutta nilkan sisäkehräksen alueella ja nilkan ojennus oli rajoittunut 85 asteeseen, myös koukistus jäi vajaaksi. Koukistusvoima kuvattiin heikohkoksi. 

Kartiokeilatietokonetomografiakuvauksessa 12.1.2023 luutumisen todettiin olevan vielä osittain kesken.

Kartiokeilatietokonetomografiakuvauksessa 20.4.2023 luutuminen oli edennyt hyvin. Enää edessä sisäreunalla todettiin vähän auki olevaa murtumarakoa.

Vastaanottokäynnillä 29.6.2023 turvotuksen ja kuumotuksen todettiin olevan selvästi vähäisempää. Arpi oli siisti. Arven keskivaiheilla oli ihotunnon häiriötä. Muuten tunto oli normaali koko jalkaterän alueella. Luutumisen todettiin kartiokeilatietokonetomografiakuvauksen perusteella etenevän. Hermovaurion todettiin oireilevan paikallisesti ja siihen määrättiin karaisuhoito ja paikallisesti puudute.

12.2.2024 A:lle tehtiin nilkan tähystyspuhdistus ja levyn poisto. Tähystyksessä rustopintojen todettiin olevan kauttaaltaan ehjät ja siistit. Arvessa kiinni ollut saphenus-hermo katkaistiin.

Vastaanottokäynnillä 27.8.2024 nilkan tilanteen todettiin jääneen paikoilleen. Nilkassa oli särkyä ja se oli liikkeelle lähtiessä jäykkä, mutta vertyy liikkeelle lähdön jälkeen ja liikkuminen onnistuu. Pohkeen todettiin kipeytyvän enemmästä kävelystä. Nilkan sisäsyrjällä oli edelleen herkkyyttä ja kipua.

Vastaanottokäynnillä 26.2.2025 tilanteen todettiin olevan ennallaan. A käveli vähän ontuen, turvotusta oli vastaanottohetkellä melko lievästi. Nilkka kallistui sisäänpäin mutta korjaaminen lihasvoimalla onnistui hyvin. Nilkan ojennus-koukistusliikkeen todettiin olevan vähän rajoittunut. Arpien todettiin olevan siistit. Sisäkehräksen alueella oli edelleen ihotunnon häiriötä. Kipuja oli pieneenkin rasitukseen liittyen, lisäksi oli leposärkyä ja hermokipua. Pohkeen todettiin kipeytyvän todennäköisesti nilkan epävakauden ja kivun aiheuttaman askelluksen virheen vuoksi. Arkiliikkumisen todettiin sujuvan kohtalaisesti, mutta raskaampien kotitöiden tekeminen oli vaikeutunut. A oli joutunut jättämään pois aiempia harrastuksiaan. Kävelylenkki koiran kanssa oli nyt enintään yhden kilometrin pituinen. Pidempään seisominen kipeytti jalan, eikä juokseminen kivun vuoksi onnistunut. Työkykyisyys ei ollut palannut, koska nilkassa oli liikerajoitusta ja löysyyttä. Nilkka saattoi pettää alta ja tasapaino heikentyä. Turvottelutaipumuksen todettiin vaihtelevan. Yleensä turvotus lisääntyi iltaa kohti, mutta se ei ollut aina yhteydessä rasituksen määrään. Särky oli hankalaa ja iltaisin leposärky vaikeutti nukahtamista. Nilkan ojennusasento pahensi leposärkyä.

E-lausunnolla 19.3.2025 vakuutusyhtiön arvioima haittaluokka 2 arvioitiin olevan alhainen ottaen huomioon A:n arjessa kokema todellinen haitta jalan vammasta, joka oli tarkemmin kuvattu E-lausunnolla 26.2.2025. Lausunnon mukaan kokonaisuutena arvioiden alaraajan toiminnanvajaus lähenteli haittaluokkaa 5. A:lla todettiin olevan säärimurtumasta merkittävä pysyvä haitta liikkumista selkeästi rajoittavan rasituskivun, pysyvän hermokivun, nukkumista vaikeuttavan leposäryn, liikkumista rajoittavan ja kaatumisen riskiä aiheuttavan epävakauden sekä arpien muodossa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta, jolla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys. Kivioja käy lausunnossaan läpi tapahtumatietoja ja A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä.

Kivioja toteaa, että A:lla todettiin tapaturman 5.3.2022 jälkeen sääriluun alaosan nivelpintaankin ulottunut murtuma sekä pohjeluun puolivälin murtuma. Säärimurtuma luutui varsin hitaasti. Nilkkaniveleen ei ole kehittynyt vammanjälkeistä nivelrikkoa.

Kivioja toteaa, että pysyvän haitan arviossa 26.2.2025 oireina on kuvattu rasituskipu, hermokipu, leposärky, epävakaus, arvet. Nilkan liikelaajuus on ollut vähän rajoittunut, nilkan epävakautta ei ole tarkemmin kuvattu. Levyn poiston yhteydessä arvessa kiinni ollut saphenus-hermo on katkaisu ja sen katkaisu voi olla aiheuttamassa hermosärkyä tai tunnottomuutta. Arvista ei ole esitetty valokuvamateriaalia, jonka perusteella voisi todentaa pysyvää toiminnallista haittaa. Nilkka on ollut heti vamman jälkeen tapahtumapaikalla merkittävässä virheasennossa. Merkittävä virheasento tunnetusti aiheuttaa enemmän vammanjälkeistä kipua kuin hyväasentoinen nilkkamurtuma.

Kiviojan mukaan haittaluokituksen kohdasta 2.1 on vaikeahkoa löytää juuri tähän tapaukseen sopivaa kohtaa. Kun käytetään luokituksessa kohtaa 2.2 Alaraajat kokonaisuutena, tulee huomioida, että haitta tulee ainoastaan säären alaosasta ja nilkkanivelestä. Kuvattu säären alaosan vamman jälkitila sijoittuu luokkaan lievä toiminnanvajavuus (0–5). Perusteita sijoittaa tämä tapaus esitetyillä tiedoilla luokan ylärajalle ei ole. Yksittäisistä alaraajavammoista esimerkkinä mainittakoon nilkan amputaatio, joka vastaisi haittaluokkaa 5. Tässä tapauksessa toiminnallinen haitta ei ole lähelläkään tasoa nilkan amputaatio, vaikka haittaavia oireita onkin. Kivioja arvioi pysyvän haitan olevan haittaluokkaa 3.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt tapaturman 5.3.2022 seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, ehtokohdan 2.1 (Invaliditeettiturva, turvan keskeinen sisältö) mukaan oikeus korvaukseen syntyy, kun vakuutetulle aiheutuu turvan voimassaoloaikana pysyvä haitta turvan voimassaoloaikana sattuneen tapaturman vuoksi ja pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta turvan edelleen voimassa ollessa.

Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle ja joka ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu. Vammautuneen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan määritykseen.

Haitan suuruus määritetään tapaturman sattuessa voimassa olleen valtioneuvoston antaman työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvan haittaluokitusasetuksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja haittaluokka 1 pienintä korvattavaa haittaa.

Täydestä eli haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutuskirjassa kerrottu korvausmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.

Pysyvä haitta määritetään vamman muodostuttua lääketieteellisesti arvioiden pysyväksi ja aikaisintaan kolmen kuukauden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. Turvan tulee edelleen olla tällöin voimassa.

Jos haitta muuttuu vähintään kaksi haittaluokkaa ennen kuin kolme vuotta on kulunut tapaturman sattumisesta, muutetaan korvauksen määrää vastaavasti edellyttäen, että invaliditeettiturva on edelleen voimassa. Maksettua korvausta ei kuitenkaan peritä takaisin.

Korvaus maksetaan tapaturman sattumishetkellä voimassa olevien vakuutusehtojen mukaisesti.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 2.2, alaraajat kokonaisuutena, mukaan näitä arvioperusteita käytetään, jollei edellä mainittuihin yksityiskohtaisiin haittanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Haitta voi aiheutua yhden tai molempien alaraajojen toiminnanvajauksesta.

Kyseessä on alaraajojen lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0–5, kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle ja joka ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu. Vammautuneen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan määritykseen. Haitan suuruus määritetään tapaturman sattuessa voimassa olleen valtioneuvoston antaman työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvan haittaluokitusasetuksen perusteella. A:n tapaturman sattuessa on ollut voimassa valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla antama asetus 768/2015.

Tässä tapauksessa A:lle on 5.3.2022 sattunut vakuutusehtojen mukainen tapaturma, kun hän liukastui pihaa hiekoittaessaan ja hänen vasemmassa sääri- ja pohjeluussaan todettiin murtumavamma, joka hoidettiin operatiivisesti.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:n oireina kuvataan rasituskipua, leposärkyä ja hermokipua sekä epävakautta ja arvet. Kävely on vähän ontuvaa ja nilkan ojennus-koukistusliike on vähän rajoittunut. Varpaille nousu onnistuu hyvin. Arpien kuvataan olevan siistit. Sisäkehräksen alueella on ihotunnon häiriöitä. Arkiliikkuminen sujuu kohtaisesti.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että nilkan vammasta jäänyttä toiminnallista haittaa tulee arvioida haittaluokka-asetuksen kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena), lievää toiminnanvajavuutta koskevan asteikon (haittaluokka 0–5) mukaisesti. Pysyvän haitan arvioinnissa tulee tässä tapauksessa huomioitavaksi rasituskipu, hermokipu ja leposärky, lievä ontuminen sekä nilkan epävakaus ja alentunut liikelaajuus.

Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei näe perusteita korottaa vakuutusyhtiön päätöksen mukaista haittaluokkaa 3, eikä näin ollen suosita lisäkorvauksen maksamista.

Siltä osin, kun A on vaatinut asiamieskulujensa korvaamista, Vakuutuslautakunta toteaa, että sen toiminnassa noudatettavan Finanssialan sopimuspohjaisen asiakasorganisaation (FINE) ohjesäännön 6 §:n mukaan riita-asiassa ei käsitellä valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vakuutusasiana voidaan kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Tästä ei nyt ole kyse, joten Vakuutuslautakunta ei käsittele asiamieskuluja koskevaa vaatimusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Toukonen

Jäsenet:
Kummoinen
Laitiainen
Rahijärvi
Sibakov