Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vastuuvakuutuksen vakuutettu J Oy oli 11.12.2024 suorittamassa omakotitalon pannuhuoneessa sijaitsevan saunarakennukseen menevän vesiputken liitoksen asennustyötä asiakkaan omistamassa kiinteistössä. Puutteellisen asennustyön seurauksena kohteessa on aiheutunut kosteusvahinkoa.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että selvitysten perusteella vakuutuksenottaja on korvausvastuussa sattuneesta vesivahingosta. Vakuutusyhtiö on todennut, että vuotaneen veden aiheuttama vahinko korvataan vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksen perusteella siltä osin kuin se on seurausta kyseisestä vahinkotapahtumasta. Asiakkaan vaatimia ilmastoinnin puhdistuksesta aiheutuneita kuluja ei korvattu vesivahingon perusteella, koska ne eivät vakuutusyhtiön mukaan ole aiheutuneet itse vesivahingosta, vaan myöhemmin korjaustöiden yhteydessä. Näin ollen syy-yhteys vesivahingon ja ilmastoinnin likaantumisen välillä puuttuu.

Rakennuksen pysyvään arvonalenemiseen liittyvää asiakkaan vaatimaa korvausta ei maksettu vastuuvakuutuksesta, koska vesivahingosta syntynyt esinevahinko on korjattu. Vakuutusyhtiö on todennut, että vahingon korjaamisen jälkeen ei ole todettu sellaista esinevahinkoa, joka voitaisiin korvata toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella. Jotta vastuuvakuutuksen edellyttämä vahingonkorvausvelvollisuus olisi olemassa, tulisi vahingon olla myös syntynyt ja määrältään osoitettavissa. Korjatun vesivahingon mahdollinen vaikutus kiinteistöstä tulevaisuudessa saatavaan kauppahintaan ei sen takia riitä synnyttämään vahingonkorvausvelvollisuutta.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakkaan valitus

Asiakas oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta FINEltä.

Valituksessaan asiakas toistaa asian tapahtumatiedot ja toteaa, että noin kaksi (2) kuukautta vakuutuksenottajan tekemän asennuksen jälkeen liitin lähti yöllä teknisessä tilassa irti, jonka johdosta noin 12 000 litraa vettä pääsi valumaan viemäriin, ulos ja rakenteisiin. Vastuuvakuutus korvasi urakkaan liittyvän esinevahingon. Asiakas kertoo, että hän pyysi vakuutusyhtiötä korvaamaan erillisen valvojan, mutta vakuutusyhtiö ei suostunut tähän. Asiakas kertoo myös, että korjaustyöt sujuivat hyvin, mutta 5.5.2025 yöllä asiakas heräsi kovaan kohinaan ja selvisi, että vakuutuksenottajan tekemä toinen liitos oli nyt irti saunalta. Tämän vahingon johdosta vettä pääsi viemäriin noin 500 litraa.

Asiakas toteaa, että nyt on näin ollen sattunut kaksi vahinkoa, vaikka toisessa ei sinänsä aiheutunutkaan mitään esinevahinkoa. Asiakas kuitenkin katsoo, että vesimäärä on joka tapauksessa sellainen, että periaatteessa kuluttajasuojalain perusteella asiakas olisi velvollinen kertomaan vahingoista, jos olisi myymässä taloa. Asiakas kertoo, että tällä perusteella hän haki vakuutusyhtiöltä 5 % pysyvää arvonalenemaa kiinteistöstä, mutta vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen.

Asiakas toteaa, että hyvä valvoja olisi varmasti osannut vaatia tarkastamaan muutkin liitokset hyvin ja kertoo, että hän kehotti itsekin vakuutuksenottajaa tarkastamaan, mutta liitokset eivät silti pitäneet. Asiakas kiinnittää huomiota myös tarkastusraportin mainintaan siitä, että vuodon syyn epäillään olevan roudan irrottamassa putkessa. Asiakas ei pidä tätä uskottavana, vaan liitokset ovat selvästi olleet löysällä. Asiakas vaatii, että vastuuvakuutuksesta korvataan talon pysyvänä arvon alenemana 17500 €, mikä vastaa 5 % kiinteistön nykyisestä markkina-arvosta (350 000 €).

Asiakas katsoo, että kiinteistöön on jäänyt pysyvä haitta vahinkohistorian vuoksi, sillä vesivahingosta on ilmoitettava kaikille tuleville ostajille ja tämä vaikuttaa ostohalukkuuteen ja alentaa kilpailuasemaa markkinoilla. Asiakas katsoo, että vahinko alentaa kiinteistön myyntiarvoa, sillä kiinteistönvälittäjien ja ostajien suhtautuminen vesivahingon kokeneisiin kohteisiin on selvästi varauksellisempi. Talo ei ole enää "vahinkohistoriaton", mikä vaikuttaa sekä hintapyyntöön että lopulliseen kauppahintaan. Lisäksi asiakas huomauttaa, että vaikka korjaukset on tehty, ei voida täysin sulkea pois piilevien vaurioiden tai kosteusvaurioiden riskiä ja ostajien silmissä tämä luo epävarmuutta.

Valituksen liitteenä asiakas on toimittanut muun muassa vakuutusyhtiön kanssa käytyä sähköpostiviestintää.

Lisäkirjeissään asiakas toteaa, että hän haluaa kiinnittää huomiota siihen asiaan, kun korjauksia tehtiin 12 000 litran vesivahingon jäljiltä. Asiakas kertoo, että sekään ei mennyt kokonaisuudessaan hyvin. Asiakkaan näkemyksen mukaan työntekijä tarvitsee Y3 luvat, jos on tekemisissä yli kolme kiloa kylmäainetta sisältävän laitteen kanssa. Vuodon jälkeen tarvitsi käyttää VILP-sisäyksikköä kahdesti pois ja kahdesti takaisin teknisessä tilassa. Tässä tapauksessa työntekijä ei olisi asiakkaan mukaan saanut koskea VILP-yksikköön ilman tarvittavia työlupia.  Asiakas katsoo, että tältäkin olisi vältytty, jos paikalla olisi ollut ammattimainen valvoja vakuutusyhtiön puolesta.

Vakuutusyhtiön vastineeseen antamassaan lisäkirjeessä asiakas toteaa, että itsessään jo ensimmäinen vahinko on ollut kohtuullisen merkittävä, vaikkakin korjaukset on tehty ja korvattu. Asiakas huomauttaa myös, että korjausten takuuaika on kaksi vuotta, jonka jälkeen asiakas vastaa itse niistä. Asiakas katsoo edelleen, että kohteeseen olisi pitänyt saada valvoja, eikä remontoija voi olla valvoja. Asiakas toteaa, että sattuneet vahingot alentavat kiinteistön arvoa. Asiakas kertoo, että hän on selvittänyt asiaa ja soittanut yhdelle kiinteistönvälittäjälle, joka ei nähnyt arvonalenemaa, joten asiakkaan ei ole mahdollista hankkia raporttia asiasta kiinteistönvälittäjältä. Asiakas kertoo, että hän on itse maksanut vuoden 2022 lopussa kyseisestä kiinteistöstä keskeneräisenä 348 000 euroa ja saattanut loppuun asioita noin 35 000 eurolla pääosin itse tekemällä. Asiakas katsoo, että hänen arvionsa talon arvosta on hyvin realistinen sekä arvon alenemisesta varsin kohtuullinen, johtuen juuri siitä, ettei kiinteistö ole tällä hetkellä myynnissä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa aluksi, että asiassa maaliskuussa 2025 annettu korvauspäätös on koskenut yksinomaan helmikuussa 2025 todettua vesivahinkoa. Asiakkaan valituksessa esiintuodusta toukokuisesta vuodosta saunalla tai VILP-yksikköön kohdistetusta toiminnasta vakuutusyhtiölle ei ole tehty vahinkoilmoitusta.

Toiseksi vakuutusyhtiö toteaa, ettei edellä mainituilla tapahtumilla ole merkitystä käsiteltäessä helmikuussa 2025 todettuun vesivahinkoon perustuvaa korvausvaatimusta kiinteistön arvonalenemisesta.

Edelleen vakuutusyhtiö toteaa, ettei myöskään sillä, ettei asiakkaan ehdottaman valvojan kustannusta ole katsottu vastuuvakuutuksesta korvattavaksi kuluksi, ole merkitystä käsiteltäessä korvausvaatimusta kiinteistön arvonalenemisesta. Kuitenkin yhtiö toteaa vielä selvyyden vuoksi, ettei po. vesivahingon korjausurakka ole ollut laajuudeltaan sellainen, että erillisen valvojan palkkaaminen olisi ollut perusteltua.

Kuten asiakkaan valituksestakin ilmenee, on vesivahinko korjattu ammattilaisten toimesta ja vahingosta tehtyyn kosteuskartoitusraporttiin tukeutuen.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan vaade kiinteistön arvonalenemisesta perustuu siihen, että kiinteistö ei ole enää ”vahinkohistoriaton”. Vakuutusyhtiö viittaa myös FINEn aiempaan ratkaisukäytäntöön muun muassa asiaan FINE-025450, jossa kyse oli veneen arvonalenemisesta. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että ko. tapauksessa FINE katsoi, että koska vahingoittunut vene oli mahdollista saattaa vahinkoa edeltävään kuntoon vahingoittunut masto vaihtamalla, tuli vahingon määrä arvioida korjauskustannusten määrän mukaan. Vakuutusyhtiö toteaa, että FINEn ratkaisu em. asiassa vastaa myös vakuutusyhtiön käsitystä vahingonkorvauksen arvioinnissa sovellettavista perusperiaatteista ja vastasi vakuutuslautakunnan vakiintunutta linjaa. Vakuutusyhtiö viittaa myös kahteen muuhun FINEn aiempaan ratkaisuun, joissa on katsottu, että koska vahingoittunut omaisuus oli mahdollista saattaa vahinkoa edeltävään kuntoon korjaamalla vahinko, tuli vahingon määrä arvioida korjauskustannusten määrän mukaan, eikä omaisuuden arvon alenemista voitu osoittaa.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei tiedossa ole, eikä näin esitetä myöskään ratkaisupyynnössä, että jokin vesivahingon aiheuttama vaurio olisi jäänyt korjaamatta. Asiakkaan kiinteistö on saatettu vahinkoa edeltävään kuntoon. Vakuutusyhtiö katsoo, että kun tiedossa ei ole vaurioita, joita vastuuvakuutuksesta korvattavan vesivahingon korjausurakassa ei olisi korjattu tai ei olisi ollut mahdollista korjata vähintäänkin vahinkoa edeltävään kuntoon, ei asiassa ole perusteita suorittaa korvausta kiinteistön väitetystä arvonalenemisesta.

Vahingon määrän osalta vakuutusyhtiö korostaa vielä, että näyttötaakka siitä on korvausta hakevalla. Asiassa saadun selvityksen mukaan puheena oleva kiinteistö ei ole myynnissä, jolloin korvausta hakevan tehtäväksi jäisi näyttää toteen ammattilaisten korjaamaan vesivahinkoon perustuva, realisoitumaton arvonalennus, joka on kuitenkin sillä tapaa konkreettinen vahinko, että se on euromääräisesti todennettavissa ja että korvauksen hakijan voidaan katsoa olevan tuon määrän verran epäedullisemmassa asemassa kuin ennen po. korjattua vesivahinkoa.

Asiakkaan lisäkirjeeseen antamassa vastineessa vakuutusyhtiö toteaa, että kuten lisäkirjelmästäkin ilmenee, asiassa on riidatonta, että vakuutusyhtiön korvauspäätöksen aiheena ollut vesivahinko on korjattu ja korvattu. Saunalla tapahtunut vahinko ei ole ollut korvauspäätöksen aiheena, eikä vakuutusyhtiöön ole tällaisesta vahingosta vakuutuksenottajan toimesta myöskään ilmoitettu. Yhtiö lisää vielä, että myöskään mitään VILP-yksikköön liittyvää esinevahinkoa ei ole vakuutusyhtiöön ilmoitettu.

Edelleen vakuutusyhtiö toteaa, että on varsin vakiintunutta ja tavanomaista, ettei tämän laajuisissa korjausurakoissa palkata erillistä valvojaa. Lisäksi yhtiö huomauttaa, ettei sillä, että erillisen valvojan kustannusta ei ole katsottu vastuuvakuutuksesta korvattavaksi kuluksi, ole merkitystä, kun käsitellään korvausvaatimusta kiinteistön väitetystä arvonalenemisesta. Vahingon määrää koskevan näyttötaakan osalta vakuutusyhtiö uudistaa edellisessä vastauksessa todetun.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutetulla ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen (voimassa 01.01.2022 lähtien) kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja tai vakuutettu on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Rajoitusehtokohdan 2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutuksenottajan, vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun

- valmistettavana, asennettavana, korjattavana, säilytettävänä tai muulla tavoin käsiteltävänä,
- suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai
- huolehdittavana muulla tavoin.

Rajoitusehtokohdan 2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta, siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.

Vastuuvakuutusten yhteisten ehtojen (voimassa 01.01.2025 alkaen) ehtokohdan 2.8 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu tai jonka väitetään johtuvan suoraan tai epäsuoraan homeesta, sädesienestä tai muusta mikrobi- tai sienikasvustosta.

Ratkaisusuositus

Asiassa on riitaa siitä, onko asiakkaan omistaman kiinteistön arvo alentunut vastuuvahingon seurauksena ja tulisiko arvonalenema korvata vastuuvakuutuksesta.

Vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana esinevahinkojen osalta on täyden korvauksen periaate; vahinkoa kärsinyt on korvauksen avulla saatettava siihen taloudelliseen tilanteeseen, jossa hän ilman vahinkoa olisi. Esinevahingon korvausmäärän arvioinnissa lähtökohtana on vahingoittuneen esineen korjauskustannus. Korjauksen myötä esine tulee saattaa siihen kuntoon kuin, missä se oli ennen vahinkoa.

Näyttötaakka vahingon määrästä on vahinkoa kärsineellä.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vastuuvakuutuksen vakuutettu J Oy oli 11.12.2024 suorittamassa omakotitalon pannuhuoneessa sijaitsevan saunarakennukseen menevän vesiputken liitoksen asennustyötä asiakkaan omistamassa kiinteistössä. Puutteellisen asennustyön seurauksena kohteessa on aiheutunut kosteusvahinkoa. Vakuutusyhtiö on korvannut veden aiheuttaman esinevahingon vastuuvakuutuksesta.

Rakennuksen pysyvään arvonalenemiseen liittyvää asiakkaan vaatimaa korvausta ei maksettu vastuuvakuutuksesta, koska vesivahingosta syntynyt esinevahinko on korjattu. Vakuutusyhtiö katsoo, että kun tiedossa ei ole vaurioita, joita vastuuvakuutuksesta korvattavan vesivahingon korjausurakassa ei olisi korjattu tai ei olisi ollut mahdollista korjata vähintäänkin vahinkoa edeltävään kuntoon, ei asiassa ole perusteita suorittaa korvausta kiinteistön väitetystä arvonalenemisesta. Korjatun vesivahingon mahdollinen vaikutus kiinteistöstä tulevaisuudessa saatavaan kauppahintaan ei riitä synnyttämään vahingonkorvausvelvollisuutta.

FINE antaa ratkaisusuosituksensa osapuolten toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella ja toteaa, että vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

FINE viittaa edellä esitettyyn ja toteaa, että lähtökohtana esinevahingon korjaamiselle on pidettävä esineen korjauskulua, jos esine on korvattavissa ja että korvausvelvollisuus koskee niin ikään lähtökohtaisesti sitä omaisuutta, jolle vahinkoa on konkreettisesti aiheutunut. Korvattavia ovat lähtökohtaisesti vain vahingon johdosta aiheutuneet todelliset kulut. 

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahingosta aiheutuneet vauriot on korjattu ja korvattu vastuuvakuutuksesta ja korjauksen myötä rakennus on saatettu siihen kuntoon kuin, missä se oli ennen vahinkoa. Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, että korjauksen jälkeen kiinteistö arvo olisi laskenut 17 500 eurolla. Näin ollen FINE katsoo, että toimitetun selvityksen perusteella korjatun vesivahingon ei voida yksinään osoittaa vaikuttavan kiinteistön mahdolliseen jälleenmyyntiarvoon tulevaisuudessa, eikä vakuutusyhtiöllä siten ole korvausvelvollisuutta vaaditusta arvonalennuksesta.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen