Tapahtumatiedot
Asiakkaan omakotitalon varastossa sijaitsevan lämminvesivaraajan varoventtiilin havaittiin 31.1.2025 rikkoutuneen ja alkaneen vuotaa. Varaajan alla oleva kuivakaivo oli tapahtumahetkellä tukkeutunut. Asiakkaan ilmoitettua vahingosta vakuutusyhtiölle kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 4.4.2025. Kartoitusraportin mukaan varaajasta vuotaneet vedet olivat päässeet lautalattian läpi eristetilaan, koska lautalattia ei ole ollut vedenpitävä. Vakuutuskirjalle merkityn mukaan omakotitalon rakennusvuosi on 1990.
Vakuutusyhtiö teki asiassa 9.4.2025 vuotovahingon osalta kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi vahingon aiheutuneen hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta, josta aiheutunut vahinko on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Yhtiö vetosi rakennuksen rakentamisajankohtana voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 ohjekohtaan 3.2, jonka mukaan lattiakaivollisessa tilassa tulee olla vedenpitävä lattia ja kaivo tulee liittää tiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Lämminvesivaraajan rikkoutumisen osalta yhtiö totesi, että kyseessä on korvattava vahinkotapahtuma, mutta ikävähennysten vuoksi korvausta ei tule maksettavaksi varaajankaan osalta.
Asiakas teki vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön todeten, että rakennus on valmistunut vuonna 1991 ja että tuon ajankohdan rakentamismääräysten mukaan tila, jossa on viemäri, mutta ei lattiakaivoa tai suihkua, ei automaattisesti edellyttänyt vedeneristystä tai tilan määrittämistä märkätilaksi. Vedeneristys oli teknisissä tiloissa tuolloin suositus, ei lakiin tai rakentamismääräyskokoelman osaan D1 perustuva velvoite. Rakentamisessa on noudatettu kyseisen ajan määräyksiä ja vallitsevaa hyvää rakennustapaa. Varastona käytetty tila on toiminut ongelmitta yli 30 vuoden ajan, eikä siellä ole aiemmin tapahtunut vesivahinkoja. Vahinko johtui varoventtiilin vuotamisesta sekä samassa yhteydessä tapahtuneesta viemärin tukkeutumisesta. Kyseessä on siis äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, joka kuuluu vakuutuksen piiriin. Vakuutusehdoissa korvattavuutta ei ole rajattu pois tällaisessa tilanteessa, ellei rakennustavassa ole selkeää virhettä suhteessa sen aikaisiin vaatimuksiin, mitä tässä tilanteessa ei ole. Kyseinen rakenne on alkuperäinen, ja se on aikanaan hyväksytty rakennusvalvonnan toimesta. Vastauksessaan asiakkaalle vakuutusyhtiö ei muuttanut aiempaa päätöstään.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas katsoo, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingosta aiheutuneet korjauskustannukset kokonaisuudessaan. Asiakas viittaa vakuutusyhtiölle aiemmin esittämäänsä ja korostaa vahingon johtuneen varoventtiilin vuotamisesta sekä samassa yhteydessä tapahtuneesta viemärin tukkeutumisesta, ei väitetystä hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta. Talon rakentamisen aikaan on ollut tavallista sijoittaa lämminvesivaraajia myös sellaisiin huoneisiin, joissa ei ole ollut lattiakaivoa tai minkäänlaista vedeneristystä, joten tässä tapauksessa tila on ollut varusteltu rakentamisajankohdan tavanomaista tapaa paremmin. Tapahtumatietojen osalta asiakas toteaa, ettei tarkkaa tietoa rikkoutumisen ajankohdasta ole, koska tilassa ei käydä päivittäin. Asiakas myös viittaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-64966-G1J7H, jossa lämminvesivaraajan vuotovahinko oli katsottu korvattavaksi.
Vakuutusyhtiö katsoo korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen. Vahinko on yhtiön mukaan seurausta hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta, eikä syytä päätöksen muuttamiselle siten ole. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei vettä ole vahingon johdosta roiskunut suoraan seinäpintoihin
Sopimusehdot ja rakentamismääräykset
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- […]
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
- […].
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, joissa
- vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja korokerenkaan liittymiskohdista tai lattiakaivon, korokerenkaan ja muiden rakenteiden liittymiskohdista
- vesi on päässyt rakenteeseen korokerenkaan tai lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä
- vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
- […].
Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) kohdan 3.2 ohjeen mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.
Ratkaisusuositus
Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että varastotilassa, jossa vesivaraaja on vuotanut, ei ole ollut vedeneristystä lattiassa. Riidanalainen kysymys asiassa koskee sitä, onko tilassa rakentamisajankohtana voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaan vaadittu vedeneristystä ja onko vahingon vedeneristyksen puuttumisen perusteella katsottava aiheutuneen rajoitusehdossa mainitusta hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta.
Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.
Osapuolten kesken on riidatonta, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava rikkoutumisvahinko. Vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan rakennuksen putken tai laitteen rikkoutuessa tai viemärin tukkeutuessa aiheutuva vuotovahinko lähtökohtaisesti täyttää vuotovahingon korvattavuudelle asetetut edellytykset.
Vakuutusyhtiö on vuotovahingon osalta vedonnut rajoitusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakentamisajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, jossa vesieriste on puuttunut kokonaan. Rajoitusehdot merkitsevät, että jos rakentamismääräysten tai hyvän rakennustavan katsotaan edellyttävän tilan lattiassa vedeneristystä, ei puutteellisesta vedeneristyksestä aiheutunutta vuotovahinkoa korvata riippumatta siitä, mistä syystä vesi on päätynyt lattialle.
FINE toteaa, että rakennuksen rakentamisajankohtana voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 kohtaan 3.2 sisältyvien ohjeiden mukaan lattiakaivollisessa tilassa edellytetään lattian vedenpitävyyttä sekä sitä, että kaivo on liitetty vedenpitävästi lattian vedenpitävään kerrokseen. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vuotanut vesi on päässyt imeytymään lattian kautta rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Näin on silloinkin, kun vesi on päätynyt lattialle lähtökohtaisesti korvattavan tapahtuman, kuten putken tai laitteen rikkoutumisen taikka viemärin tukkeutumisen seurauksena. Lisäksi FINE toteaa ratkaisukäytännössä katsotun, ettei rakennusvirhettä tai rakenteen hyvän rakennustavan mukaisuutta arvioitaessa merkitystä voida antaa sille, ettei rakennusvirhe ollut aiheuttanut vahinkoja aikaisemmin, tai ettei asiakas ole tiennyt virheen olemassaolosta. Asian arviointiin ei vaikuta myöskään se, että rakennustarkastaja tai rakennusvalvontaviranomainen on aikanaan hyväksynyt rakennuksen käytettäväksi.
Vakuutuslautakunnan aiemman ratkaisukäytännön FINE toteaa ilmenevän esimerkiksi ratkaisusuosituksesta FINE-013555 (2018). Ratkaisusuosituksessa Vakuutuslautakunta on katsonut, että vahinko on ollut seurausta hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, kun lattiakaivollisessa tilassa ei ole ollut vuonna 1991 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden edellyttämää vedeneristystä. Asiakkaan viittaaman ratkaisusuosituksen FINE-64966-G1J7H (2025) osalta FINE toteaa, että kyseisessä tapauksessa omakotitalo oli rakennettu vuonna 1981 eli ennen vakuutusyhtiön nyt vetoaman rakentamismääräyksen (D1 1987) voimaantuloa. Vakuutuslautakunta ei siten ole ottanut viitatussa ratkaisusuosituksessa kantaa nyt käsiteltävässä asiassa merkitykselliseen rakentamisohjeistukseen, eikä tapauksen lopputuloksesta näin ollen ole tehtävissä johtopäätöksiä nyt käsiteltävän, vuonna 1990 rakennetun rakennuksen kohdalla.
Edellä mainitun perusteella FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että vahinko on aiheutunut rajoitusehdoissa mainituista hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta ja vedeneristyksen puutteellisuudesta, kun lattiakaivollisessa huonetilassa, jossa lämminvesivaraaja on sijainnut, ei ole ollut lattiassa vedeneristystä. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita asiassa muutosta.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Kukkonen