Tapahtumatiedot

Asiakkaat huomasivat syksyllä 2024, että heidän vuonna 2022 valmistuneen ja käyttöönotetun omakotitalonsa wc:n lattiasaumat olivat kastuneet. Asiakkaat tekivät vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen ja kohteessa tehtiin vahinkokartoitus. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa sillä perusteella, että vahinko johtui asennusvirheestä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöksensä lopputulosta asiakkaiden oikaisupyyntöjen johdosta.

Asiakkaiden valitus

Asiakkaat vaativat, että vakuutusyhtiö korvaa vesivahingosta aiheutuneiden vahinkojen korjauskulut.

Vakuutusyhtiö teki päätökset väärien johtopäätösten perusteella. Sen mukaan vesivahinko aiheutui teknisen tilan vuodosta, vaikka suurimmat vahingot olivat wc:n lavuaarin ja kaapiston takana suihkuseinää vasten. Raportit, rakenneavaukset ja lausunnot tukevat sitä, että vesivahinko oli aiheutunut wc-tiloissa. Vesi ei voinut tulla wc-tilan vesieristeen päälle teknisen tilan kautta, koska wc-tila oli eristetty kaukaloksi seinille nostoineen. Purkuvaiheessa teknisen tilan ja wc-tilan väliseinän villat eli eristeet olivat kuivat ja runkopuut olivat lähes terveen näköisiä, kun taas hanakulmaseinällä villat olivat aivan läpimärät sekä alajuoksu käytännössä täysin laho. Ei ollut vahingonkärsijän tehtävä selvittää, mistä vahinko johtui.

Vesivahingon juurisyy oli vuotava hanakulmarasia, joka olikin todettu vuodon aiheuttajaksi.

Viemäriputken läpi menneellä ruuvilla ei ollut merkitystä, koska ruuvin tekemä reikä oli tiivis eikä kysymyksessä ollut paineenalainen vesiputki, vaan wc-tilan altaan purkuputki.

Vahinko oli pitkäaikainen, mutta vahingon havaitsemiseen oli mennyt paljon aikaa sen vuoksi, että vesieritys, seinämateriaalit sekä laatoitus olivat pitäneet veden sisällään. Edelleen raportit, rakennetutkimukset ja lausunnot tukivat sitä, että kyseessä oli ollut asennusvirhe jo alun perinkin, ja vahinkohetki oli ollut talon käyttöönottamisen hetki.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaiden vaatimukset.

Kohteeseen vahinkokartoituksen suorittanut A Oy on havainnut kohteessa vesijohdon vuodon. Vuodon syyksi on havaittu pex-putken ja hanakulmarasian liitos. Liitos on ollut rakennusvaiheen painekokeessa pitävä, mutta alkanut vuotamaan myöhemmin. Hanakulman on todettu olleen ehjä. Vedeneristeen pitävyys on testattu ja veden on todettu kulkeutuvan rakenteisiin vedeneristetyn rakenteen läpi, mikä ei ole mahdollista kuin tilanteessa, jossa vedeneristeessä on reikä. Pinnoitteeseen on jäänyt reikä, josta vesi on päässyt rakenteisiin. Kysymyksessä on asennusvirhe.

Rakennusvaiheessa asennuksen tehnyt putkiasentaja on myöntänyt, että liitosta ei ole alun perin asennettu ohjeiden mukaisesti. Asiakkaat ovat itsekin ilmoittaneet urakoitsijan myöntäneen asennusvirheen. Kysymyksessä on hitaasti ja vähitellen aiheutunut vahinko, joten urakoitsijan vastuuvakuutuksen korvausratkaisut ovat olleet kielteisiä. Asiakkaat ovat ilmoittaneet päässeensä sovintoon rakennuttajan ja LVI-työt tehneet urakoitsijan kanssa, ja nämä ovat suorittaneet vahingon korjaustoimenpiteitä omalla kustannukseltaan.

Asiakkaat ovat tilanneet kohteeseen tarkastuksen B Oy:ltä.  Sen mukaan pahimmat vauriot olivat wc- ja suihkuhuone/sauna -välisessä seinässä sen runkotasolla. B Oy on päätynyt katsomaan, että teknisen tilan vedeneristeen vuoto ei ole aiheuttanut kyseisten rakenteiden vaurioitumista, vaan vuotokohdan tulee olla jossain muualla. Muuta vuotokohtaa rakenteisiin ei kuitenkaan ole löytynyt. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan raportista, jossa on hyödynnetty B Oy:n tekemän rakennustutkimuksen raporttien kuvia, ilmenee että teknisen tilan seinärakenteen vaurioita on vähätelty ja niissä on vastaavaa massahävikkiä kuin wc-tilan ja saunan väliseinän rakenteissa. B Oy on tulkinnut suppeasti ja virheellisesti ainoastaan vuotovahingosta seuranneiden vaurioiden perusteella sitä, missä kohdassa vuoto on tapahtunut.

Lisäksi A Oy:n raportissa wc-tilan lavuaarin oikealla puolella oleva punainen piste numerolla varustettuna on kosteusmittauspisteen merkintä, eikä vuotokohta, kuten B Oy on virheellisesti tulkinnut. Ristiriitaa tapauksen vuotokohtien ja vuodon seuraamusten välillä ei siten ole. Vuotovahingossa pahimmin vaurioituneet rakenteet eivät välttämättä ole juuri vuodon kohdalla, vaan siellä, minne vesi lopulta helpoimmin kerääntyy.  Veden kulkemiseen vaikuttavat monet tekijät.

Rakennuksen teknisen tilan vedeneristyksessä on asennusvirhe siltäkin osin kuin lattian läpi kulkevien suojaputkien juureen ja putken ympäri ei ole asennettu vedeneristeen vahvikkeita. Vastaavasti seinälle nostoja ei ole toteutettu vahvikekankaalla, vaan seinän ja lattianrajassa on ainoastaan elastinen kitti, jonka päällä eristekerros on. Lattiapinnan tasoitus korokkeen päällä on myös ollut puutteellinen, sillä pinnassa ei saa olla teräviä korkeuseroja ja epätasaisuutta, joita kohteessa on ollut.

Siltä osin kuin viemäriputkesta on havaittu ruuvi, läpi poratusta ruuvista voi sinänsä aiheutua jossain vaiheessa vahinkoa, mutta vasta sen jälkeen, kun kiinnike on ruostunut riittävästi ja ruuvi löystyy reiässä. Kohteessa putkessa ei ole ollut avointa reikää, kun ruuvi on ollut paikoillaan. Se ei ole myöskään ruostunut siten, että vuotoa olisi tapahtunut. Joka tapauksessa ruuvin poraaminen viemäriputkeen on asennusvirhe, josta aiheutuva vahinko ei vakuutusehtojen mukaan ole korvattava vakuutustapahtuma.

Rakenteille aiheutunut vahinko on pitkäaikaisen kastumisen seurausta. Rakennusvirheen vuoksi aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää ennalta-arvaamattomana. Vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:
- Pöytäkirja käyttöveden koeponnistuksesta 28.1.2024
- A Oy:n vahinkokartoitusraportti 12.9.2024
- A Oy:n vastaus vakuutusyhtiölle 16.9.2024
- A Oy:n vahinkokartoitusraportti 20.9.2024
- A Oy:n vahinkokartoitusraportti 20.2.2025
- A Oy:n viesti vakuutusyhtiölle 3.11.2025
- B Oy:n lausunto 26.2.2025
- B Oy:n lausunto korjauslaajuudesta 1.4.2025
- B Oy:n lausunto 19.5.2025
- Vastaavan työnjohtajan lausunto 3.4.2025
- Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan lausunto 4.6.2025
- RT-kortti 84-11166 märkätilojen rakenteet
- RT-kortti 84-10558 asunnon kosteiden tilojen rakenteet
- SisäRYL 2000 Talonrakennuksen sisätyöt F5 F56
- Urakoitsijoiden vastuuvakuutuksia koskevat päätökset 12.11.2024 ja 2.1.2025

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on arvioitavana, onko asiakkaiden omakotitalossa havaittu vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Sovellettavien kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut tai siksi, että vedeneristys on puutteellinen.

Ympäristöministeriön rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen lattiakaivojen olennaisista teknisistä vaatimuksista antaman asetuksen 3 §:n 3 momentin mukaan lattiakaivon on oltava liitettävissä tiiviisti lattian vedeneristykseen.

Ympäristöministeriön rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista antaman asetuksen 14 §:n mukaan vesilaitteiston on oltava tiivis. Asetuksen 16 §:n mukaan vesijohtojen kannatusten ja kiinnityspisteiden on oltava sellaisia, ettei lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta putkien siirtymistä, irtoamista, rikkoontumista tai häiritsevää ääntä. 

Asian arviointi

A Oy on tehnyt kohteessa ensimmäisen vahinkokartoituksen pian asiakkaiden vahinkoilmoituksen jälkeen. Raportin 12.9.2024 mukaan vuodon syynä oli wc:n käsienpesualtaalle menevän kylmän käyttöveden vuoto pex-putken ja hanakulman välisessä liitoksessa. Koska vuotovettä oli päässyt seinärakenteeseen, raportin mukaan täytyi suojaputken olla epätiiviisti liitetty hanakulmarasiaan tai suojaputkessa oli reikä. Vahingon laajuudesta on kirjattu, että lattia ja seinärakennetta oli kastunut osittain teknisen tilan, saunan, pesuhuoneen ja eteisen alueella. Wc:n ja pesuhuoneen välinen seinä oli kastunut vyötärön korkeudelle.

A Oy on raportissaan 20.9.2024 todennut, että wc:n seinärakenne oli avattu allaskaapin takaa. Suojaputki oli täytetty vedellä ja hanakulmarasian sekä suojaputken oli todettu toimivan. Vesi nousi suojaputkesta teknisen tilan lattialle. Jakotukkien ympärille tehdyn korotusvalun kohdalla oli pieni reikä lattian ja seinän liitoskohdassa, josta veden havaittiin valuvan väliseinärakenteen sisään. Epätiiviitä kohtia voi olla useampikin, ainoastaan yksi voitiin kuitenkin todentaa.

A Oy on vielä käynyt kohteessa 20.2.2025, jolloin se on kirjannut raporttiinsa, että seinärakenteita oli avattu wc:stä sekä teknisestä tilasta. Raportin mukaan seinärakenteisiin muodostuneet lahovauriot osoittavat vuodon olleen pitkäaikaista, mutta pienimuotoista vaurioiden laajuus huomioiden. Vauriojälkien perusteella vuotoa rakenteisiin oli voinut tapahtua myös wc:n puolelta. Veden kulkureittiä rakenteeseen ei kuitenkaan pystytty toteamaan. Hanakulmarasian ja vedeneristeen liitos näytti asiakkaiden rakennusaikaisen valokuvan mukaan asianmukaiselta. Hanakulmarasioista havaittiin puuttuvan seinäkannakointi.

B Oy:n lausunnon 26.2.2025 mukaan A Oy:n raportissa oli hieman ristiriitaa kastumalaajuuden ja toisaalta rakennuksen pohjakuvaan merkittyjen vuotokohtien välillä. Lausunnon mukaan pahimmat vauriot olivat wc:n ja suihkuhuoneen sekä saunan välisessä seinässä sen runkotasolla. Lievempinä vauriot näkyivät wc:n ja teknisen tilan välisessä seinässä. Vauriot olivat pitkäkestoisen vesirasituksen aiheuttamia. Lausunnon mukaan teknisen tilan lattian ja seinän rajalla ollut pistemäinen epätiiviys ei ollut vaurioiden taustalla, eikä sen voitu katsota aiheuttaneen erottuvaa erillistä tai toista kosteusvauriotakaan. Epäselvää oli, missä vuoto oli tapahtunut, mutta vauriot viittasivat sen tapahtuneen wc:n lavuaariseinässä, eikä aivan lattian tasossa vaan hieman korkeammalla. Kokonaisuus huomioiden vaikutti, että kysymyksessä oli käyttövesilinjan vuoto.

B Oy:n lausunnossa 19.5.2025 on todettu reikä lavuaarin viemärissä lähellä lattian rajaa. Oli mahdollista, että käyttövesivuodon vahinko oli ollut pinnallinen vuoto, jota tutkittaessa ilmeni vaurioita aiheuttanut viemärin vahinko. Käyttövesiputkiston vuoto oli syntynyt myöhemmin, koska rakentamisen jälkeen tehdyn painekokeen aikana se oli ollut kunnossa. Viemärin vuoto oli mahdollistunut jo työaikana tapahtuneen rakennusvirheen seurauksena.

Kohteen rakennushankkeen vastaavan työnjohtajan lausunnon mukaan vaurion aiheuttaja ei voinut olla lämmönjakohuoneessa oleva seinän ja lattian epätiiveyskohta. Jos näin olisi, epätiiveyskohdan ympäristön tulisi olla läpeensä märkä ja puurakenteiden lahonneita. Suurimmat vauriot olivat kuitenkin hanakulmaseinällä. Vauriot huomioon ottaen oli hyvinkin todennäköistä, että hanakulma oli vuotanut kahteen suuntaan ulospäin wc-tilan vesieristeen päälle sekä sisälle päin wc-tilan seinän sisään.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on arvioinut syyksi seinärakenteiden vaurioitumiseen hanakulman vuodon. Teknisen tilan vedeneristeen puutteellisuuden vuoksi vuotovesi on päässyt rakenteisiin.

Kohteen rakennusaikainen urakoitsija ja LVI-urakoitsija ovat tehneet vastuuvakuutustensa perusteella ilmoitukset vakuutusyhtiöilleen, jotka ovat antaneet asioissa kielteiset korvauspäätökset. LVI-urakoitsijaa koskevan ratkaisun mukaan urakoitsija oli ilmoittanut ohjeistaneensa timpuria kiinnittämään hanakulmarasiat rakenteisiin, mutta näin ei ollut tapahtunut, minkä seurauksena oli aiheutunut vesivahinko.

Edellä esitetyn perusteella rakennuksen wc-tilassa allaskaapin takana on havaittu vuoto pex-putken ja hanakulman välisessä liitoksessa. Lisäksi teknisessä tilassa on havaittu vedeneristeessä pieni reikä lattian ja seinän liitoskohdassa, josta vesi on päässyt valumaan väliseinärakenteen sisään. Vaurioita koskevista kuvista on havaittavissa, että etenkin wc:n ja pesuhuoneen välisessä seinässä ja myös wc:n ja teknisen tilan välisessä seinärakenteessa kosteusvaurioita.

Rakennusaikainen LVI-urakoitsija on yllä mainitussa vahinkoilmoituksessaan ilmoittanut, että hanakulmarasioita ei ollut kiinnitetty rakenteisiin, mistä oli aiheutunut vesivahinko. Asiakkaat ovat itsekin ilmoittaneet vakuutusyhtiölle urakoitsijan myöntäneen virheen ja he ovat urakoitsijan kanssa tekemänsä sovintosopimuksen perusteella saaneet urakoitsijalta korvausta. Asiassa ei ole ilmennyt muuta syytä vuotovahingolle kuin asennusvirhe ja puutteellinen vedeneristys eikä lautakunnalla ole edellä esitetyn johdosta perusteita katsoa, että vahinko olisi aiheutunut muusta syystä. Kysymyksessä ei siten ole korvattava vakuutustapahtuma.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen                                        
Sihteeri Heikinsalmi

Jäsenet

Koskinen
Kuosa
Ståhlberg
Yrttiaho