Tapahtumatiedot
A (s. 1972) haki korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 26.1.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 29.4.2021 Spikevax-valmisteella (Moderna) ja toisen annoksen 22.7.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksessaan A on ilmoittanut seuraavat diagnoosit ja tiedot: 12.1.2022 eteislepatus ja Eliquis-lääkityksen aloittaminen, 17.1.2022 eteisvärinä/lepatus, 9.2.2022 kuume ja hengenahdistus, 16.3.2022 supraventrikulaarinen tiheälyöntisyys, 27.4.2022 määrittämätön keuhkokuume (virusperäinen), 1.6.2022 muu rintakipu ja supraventrikulaarinen tiheälyöntisyys, 23.6.2022 rintakipu ja eteislepatus, 18.8.2022 ablaatiotoimenpide pahojen rytmihäiriöiden takia ja 25.1.2023 uuden eteisvärinän ja tiheälyöntisyyden takia lähete sydänpuolelle. A sai toisen annoksen koronavirusrokotetta 22.7.2021. Ensimmäinen annos koronavirusrokotetta oli annettu kuusi viikkoa aiemmin. A:lla ei ollut ollut ennen koronavirusrokotteiden saamista mitään sydänvaivoja. Nyt A:lla on sydänongelmia lopun ikäänsä sekä hyytymisenestolääkitys.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 12.12.2023. Yhtiö totesi, että vahinkoilmoituksessa kerrotusta poiketen A:ta oli tutkittu sydänvaivojen vuoksi jo vuosia ennen koronavirusrokotteiden saamista. Lisäksi A oli ollut työkyvytön jo ennen koronavirusrokotteiden saamista. Koronavirusrokotteiden ei tiedetä aiheuttavan pitkittynyttä sydämen tiheälyöntisyyttä. Yhtiö katsoi, ettei koronavirusrokotteiden ja A:lla ilmenneiden oireiden välillä ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. A:n ilmoittamia kuumetta ja keuhkokuumetta ei voitu lainkaan todeta yhtiön saamista potilasasiakirjoista, minkä takia niiden mahdollista syy-yhteyttä rokotteisiin ei voitu arvioida. A:lla ei ollut myöskään todettu vakuutusehdoissa tarkoitettua sairautta tai vammaa. Yhtiö ei maksanut korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
A pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen. Lisäksi A haki korvausta uusista haitoista. A katsoi edelleen, että sydänvaivat olivat tulleet koronavirusrokotteiden seurauksena. A:lle on asetettu diagnoosi Y59 eli biologisen aineen tai rokotteen aiheuttama haitta. Rokotehaitan takia A on ollut pois työelämästä. Olkapääleikkauksen jälkeen A oli vuosina 2021 ja 2022 eläkevakuutusyhtiön kautta järjestyneessä työkokeilussa. Olkapää oli kunnossa ja A sai puitesopimuksen, eli hänet kutsuttiin erikseen töihin. Koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen A ei voinut enää tehdä töitä edes neljää tuntia päivässä, sillä hänen vointinsa romahti. A sopi työnantajansa kanssa tuolloin, että hän ei turhaan sairastuttaisi itseään enempää. A olisi edelleen töissä ilman rokotehaittaa. Ennen koronavirusrokotteiden saamista A ei ollut joutunut ambulanssiin tai kärsinyt oireista, joiden takia hän tulee menettämään kuulonsa 5–10 vuoden kuluttua. Sittemmin A:lle asetettiin diagnooseiksi uniapnea, alaselän hermostollinen oire/vaiva, kasvain pikkurillissä, dysautonomia, ohutsäieneuropatia, kuulon menetys, impotenssius ja diabeettinen polyneuropatia. Lisäksi A oli menossa keuhkotutkimuksiin ja ENMG-hermoratatutkimukseen. A:lla oli ilmennyt migreeniä, tinnitusta, voimattomuutta sekä raajojen kylmyyttä ja kipuja. A katsoi, että kaikki edellä kerrotut diagnoosit ja oireet johtuivat koronavirusrokotteista.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa toisen korvauspäätöksen 7.7.2025. A:lla on perussairauksina verenpainetauti, tyypin 2 diabetes, veren korkea kolesterolipitoisuus, uniapnea ja sydämen tiheälyöntisyys. Yhtiö katsoi sydänoireiden osalta, ettei asiassa ollut esitetty sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella korvauspäätöstä olisi aihetta muuttaa. Yhtiö katsoi, etteivät A:n ilmoittamat uudet oireet ja sairaudet olleet vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä koronavirusrokotteisiin. Yhtiö ei maksanut korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että koronavirusrokotteista aiheutuneet haitat katsotaan lääkevahinkovakuutuksesta korvattaviksi.
A toteaa, että vuonna 2021 koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen hänen perussairauksiensa oireet pahenivat, ja lisäksi ilmeni uusia oireita. A:n mukaan useat lääkärit ovat jo myöntäneet, että koronavirusrokotteet aiheuttavat erilaisia sydänvaivoja. A:lle suunnitellaan psykofyysistä terapiaa, jossa hänen työkykynsä arvioidaan. Rokotehaittojen takia A menetti tulevan työpaikkansa ja elämänlaatunsa. Lisäksi A:lle määrättiin lisää lääkityksiä, ja hänellä on jatkuvasti kipuja. A arvelee saavansa pian myös masennuslääkityksen, koska hänen mielialansa huononee koko ajan. Lääkärien lausunnot ovat selviä, mutta työeläkevakuutusyhtiö ja Kela eivät hyväksy niissä esitettyjä haittoja. Haitat ovat kuitenkin todellisia, ja ne ovat pilanneet A:n elämän.
A katsoo, että pahimmat rokotehaitat ovat sydänhaitat, polyneuropatia ja hermostohaitat. Sydänhaitat aiheuttivat rytmihäiriöitä, tarpeen kahdelle ablaatiotoimenpiteelle, pysyvän eteisvärinän ja lääkityksen. Polyneuropatian osalta A toteaa, että diabeteksen vuoksi se aiheutti nyt vaikeammin hoidettavan haitan. Polyneuropatia on aiheuttanut A:lle lisäksi silmänpohjanmuutoksia eli näön huonontumista, vapaiden ja sormien nivelrikkoa sekä jatkuvia kipuja. Hermostohaitat ovat aiheuttaneet jatkuvia selkäkipuja, kävelykipuja, lihastärinää, nykimistä, jalkojen toimimattomuutta aamuisin, aaltomaista migreeniä ja jatkuvaa tinnitusta.
A katsoo, että syy-seuraussuhde on olemassa jo sen takia, että oireet alkoivat rokotteiden saamisen jälkeen. A:n veressä on edelleen rokoteainetta, mikä selittää myöhemmin ilmenneet oireet. Veressä oleva mRNA tuhoaa oman immuniteetin, jolloin voi saada minkä vain sairauden. Saksassa tutkitut verinäytteet osoittivat, että A:lla on tulehdustila päällä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa sydänoireiden osalta antamiinsa korvauspäätöksiin ja toistaa niissä esittämänsä perustelut.
Potilasasiakirjan 3.7.2023 mukaan A on kärsinyt tinnituksesta jo ennen lääkevahinkoa. A:lla on todettu joulukuussa 2023 vaikea tinnitus ja heikkenevä sisäkorvaperäinen kuulonalennus. Kuulonmenetyksellä tai tinnituksella ei ole ajallista yhteyttä A:n saamiin koronavirusrokotteisiin, sillä ne on todettu vasta vuosia rokotteiden saamisen jälkeen.
A:lla on todettu joulukuussa 2023 diabeettinen neuropatia ja erittäin selvä ohutsäieneuropatia, jonka toteamisessa ei ole kuitenkaan hyödynnetty mitään kliinisiä tutkimuksia. Ohutsäieneuropatian toteaminen jää epäselväksi ilman kliinisiä tutkimuksia. Ohutsäieneuropatian on potilasasiakirjamerkinnöissä joka tapauksessa todettu olevan diabetekseen liittyvää. Silmänpohjanmuutokset liittyvät merkintöjen mukaan myös diabetekseen.
Potilasasiakirjoissa A:n liikkumisen on todettu olleen vähäistä huono toimintakyvyn vuoksi. Fysioterapiassa A:lle on ohjattu kotiharjoitteita alaselkäkivun hoitoon. Yhtiö katsoo, ettei A:n tules-peräiseksi kuvautuva selkäkipu ole yhteydessä koronavirusrokotteisiin.
Arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia käytetään lääkevahinkovakuutuksessa lähtökohtana lääkevalvontaviranomaisten, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvatoiminnan tuottamaa tietoa. EMAn tehtävänä on analysoida potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten raportteja, kliinisiä tutkimuksia, lääketieteellistä kirjallisuutta sekä muiden sääntelyviranomaisten jakamia tietoja ja näiden tietojen valossa tunnistaa yhteyksiä epäiltyjen haittavaikutusten ja valmisteen välillä sekä arvioida valmisteen turvallisuutta. Mikäli seurannassa tunnistetaan uusia haittavaikutuksia, määrätään lääkkeen tai rokotteen valmisteyhteenvetoa muutettavaksi.
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:lla maaliskuussa 2023 diagnosoitu dysautonomia sovi olemaan koronavirusrokotteiden aiheuttama. Koronavirusrokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa rokotusreaktiolle tyypillisiä yleisoireita, kuten kuumetta, väsymystä ja huonovointisuutta. Sekä Comirnaty- että Spikevax-koronavirusrokotteiden valmisteyhteenvetojen haittavaikutustiedoissa todetaan, että rokotteen aiheuttamat yleisoireet ovat voimakkuudeltaan yleensä lieviä tai kohtalaisia, ja ne häviävät muutaman vuorokauden kuluessa rokotuksen jälkeen. Yhtiö katsoo, ettei A:n pitkittynyt oireilu ole todennäköisesti koronavirusrokotteen aiheuttamaa. Myöskään usean vuoden jälkeen rokotteesta ilmenevät niveloireet eivät sovi koronavirusrokotteiden aiheuttamiksi. Etäkontaktimerkintöjen 27.3.2023 mukaan A on kärsinyt migreenistä jo ennen koronavirusrokotteiden saamista, eikä koronavirusrokotteiden myöskään tiedetä aiheuttavan migreeniä.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 29.4.2021–30.7.2025.
29.4.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella.
10.6.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut vuoden 2020 puolella sydämen rytmihäiriöitä, joita oli pidetty alkuun eteislepatuksena, mutta sittemmin supraventrikulaarisena takykardiana. Lääkitykseksi oli aloitettu Isoptin Retard. Marraskuussa 2020 A:n vasempaan olkapäähän oli tehty avarrusleikkaus, josta hän oli kuntoutunut erinomaisesti. Olkapää toimi nykyisin moitteettomasti ja oli täysin kivuton. Oikeassa olkanivelessä oli kipua lähinnä silloin, kun A kiersi olkapäätään ulospäin loitonnuksessa, mutta tämä ei vaikuttanut toimintakykyyn. Maaliskuussa 2021 A:lle oli tehty leikkaus oikean käden pikkusormen tyvijäsenen rustokasvaimen takia. Leikkausalueeseen oli jäänyt särkyä ja turvotusta. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A:n jaloissa ei ollut turvotusta, mutta ne olivat entiseen tapaan hikiset ja hieman viileät. Diabeteslääkitystä säädettiin.
22.7.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.16.3.2022 päivätyn etäkontaktin mukaan A:lla oli ollut toukokuussa 2020 päivystyskäynti tykytyskohtausten vuoksi. Tuolloin oli todettu eteislepatus, ja A:lle oli aloitettu Eliquis-hoito. Tämän jälkeen A oli käynyt kardiologian poliklinikalla arviossa, jossa oli todettu normaalikokoinen sydän. EKG-tutkimuksen tulosten oli arvioitu sopivan ensisijaisesti ektooppiseen eteistakykardiaan. Eliquis-hoito oli lopetettu, ja tilalle oli aloitettu Primaspan-lääkitys. Viimeksi A oli joutunut käymään päivystyksessä rytmihäiriötuntemusten takia tammikuussa 2022. Tuolloin oli todettu lievä TnT-päästö, jonka oli arvioitu liittyvän tykytyskohtaukseen. EKG:ssa oli todettu normaali sydämen rytmi, kytkennässä III poikkeava T-aalto ja kytkennässä AVF osittainen poikkeava T-aalto. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt vuoden ajan hengenahdistusoiretta kotiaskareidenkin aikana. Lisäksi A:lla oli ollut vuoden ajan jatkuvasti painava tuntemus pallean alueella. Lääkäri arvioi, että A:lla oli todettavissa tyypillinen eteislepatus. A:lla oli rytmihäiriökohtauksia useamman kerran viikossa, ja hän koki olevansa näiden suhteen oireinen. Hoidoksi valikoitui ablaatiotoimenpide, ja A laitettiin leikkausjonoon. A:lla oli merkittävä hengenahdistusoire, joka ei ollut kuitenkaan pahentunut vuoden aikana. A sai lähetteen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen sekä reseptin Dinit-suihkeeseen. A:lle aloitettiin Eliquis-hoito.
16.5.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A tuli sovitusti diabeteksen seurantakäynnille. A kertoi, että stressi oli helpottanut työkokeiluun pääsemisen myötä. Työkokeilu kesti heinäkuun 2022 alkuun asti. A:lla oli ollut rytmihäiriöitä ja ajoittain korkeaa sykettä. Välillä A:n olo oli ollut vetämätön ja väsynyt. A:n libido oli ollut lähes olematon. Lisäksi A:lla oli ollut erektio-ongelmia. A oli käynyt omatoimisesti testosteroniarvomittauksissa. S-Testo oli ollut 11 nmol/l ja S-TestoVl 249 pmol/l, joten lukemat olivat normaalialueen alaosassa. Aiemmin A:lla oli ollut Nebido-kuuri alhaisten testosteronitasojen hoitamiseksi, ja se oli auttanut.
16.6.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla on perussairauksina tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja veren korkea kolesterolipitoisuus. Edellisinä vuosina A:n suurimpana ongelmana olivat olleet olkapäiden kipuongelmat, joiden takia A oli ollut työelämästä pois jo vuosia. A:n oikeaan olkapäähän oli vastikään tehty vastaava toimenpide, kuin mikä hänen vasempaan olkapäähänsä oli tehty marraskuussa 2020. A:ta oli vaivannut edellisten vuosien ajan kohtauksittainen eteisvärinä/-lepatus. A:lla oli lähete ablaatiotoimenpiteeseen, mutta hän ei ollut saanut siihen vielä aikaa. Hiljattain tehdyssä sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksessa oli todettu puhtaat suonet. A oli ollut 1,5 kuukauden ajan työkokeilussa vakuutusyhtiön kautta. A kertoi, että työkokeilu oli sujunut kohtuullisen hyvin. Raskaita taakkoja nostaessa oikea olkapää oli kipuillut. Olkapääoperaatio oli keskeyttänyt työkokeilun. A:n verensokeriarvot olivat olleet tasaisia. Verenpainearvot olivat olleet tasolla 125/70–80 mmHg. Vastaanotolla todettiin, että A:n yleisvointi oli hyvä.
18.8.2022 päivätyn kardiologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli sovitusti eteislepatuksen ablaatiotoimenpiteeseen. A oli käyttänyt Eliquis-lääkettä keskeytyksettä.
24.1.2023 päivätyn lähetteen tekstin mukaan A kertoi sydämentykytyksistä sekä rinnan molemminpuolisesta pistemäisestä kivusta. A oli itsekin sitä mieltä, että kivut saattoivat johtua rasituksesta. EKG-tutkimuksessa todettiin eteisvärinä.
8.3.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A hakeutui päivystysvastaanotolle sairausloman tarpeen arvioimiseksi. Rintakehäoireet olivat jatkuneet ennallaan. A kuvaili, että rintakehällä oli paineentunnetta ja epämukavaa oloa. Voimakkaampi kipu/arkuus oli ohittunut. A:lla ilmeni päivittäin noin tunnin jaksoja, jolloin hän huomasi sydämensä sykkeen nousevan. Lisäksi ilmeni tykyttelyä, muljahtelua sekä korkeaa ja epäsäännöllistä sykettä. Tuolloin myös rintakehän paineentunne lisääntyi. Rytmihäiriön ohituttua A koki voimattomuutta ja väsymystä. Työskentely ei onnistunut oireiden takia. A koki, että hän oli ollut sydämen suhteen oireeton elokuussa 2022 tehdyn ablaatiotoimenpiteen jälkeen, mutta tammikuussa 2023 päivittäiset rytmihäiriötuntemukset olivat palanneet. Isoptin Retard -lääkityksen annosta nostettiin.
27.2.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli käynyt kuukausi aiemmin päivystyksessä rytmihäiriötuntemusten takia. A oli saanut töitä, mutta hän oli joutunut lopettamaan työt sydäntuntemusten takia. Leposyke oli koholla ja sydän tykytteli. Lisäksi A:lla oli paineentunnetta/rintakipua ja pahoinvoivaa oloa. Kipupaikaksi A näytti ylävatsan/rintalastan alaosan. Sairaanhoitaja teki A:lle kliinisen tutkimuksen. Sydämen kuuntelussa todettiin tasainen, mutta nopeahko rytmi. Tunnustelussa ilmeni voimakasta arkuutta ylävatsan keskiosassa. Verenpainearvot olivat 137/98 mmHg ja syke 91 lyöntiä minuutissa. A kertoi, että kotona mitatessa verenpainearvot olivat tasolla 120/75 mmHg. EKG-tutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä.
27.3.2023 päivätyn neurologi B:n etäkontaktin tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt heinäkuussa 2021 saadun koronavirusrokotuksen jälkeen dysautonomiaan sopivaa sykkeen nousua. Tammikuusta 2022 alkaen A oli hakeutunut päivystykseen ensin supraventrikulaarisen takykardian ja myöhemmin eteisvärinäkohtauksen vuoksi, syke oli ollut 174 lyöntiä minuutissa. A:lla oli ilmennyt rokotehaittana tinnituksen pahenemista, kuulon heikkenemistä, migreenin pahentumista, raajojen laskimoiden pullottamista, värimuutoksia huonoon ääreisverenkiertoon liittyen, sormien ja varpaiden valkoisuutta sekä kynsien sinerrystä. Neurologi totesi, että A:lla oli ollut ohutsäieneuropatiatyyppisiä oireita kaikissa raajoissa. A:lla oli ilmennyt sisäistä värinän tunnetta ja oikean yläreiden nykimistä. A hikoili voimakkaasti. A:lle oli tullut erektiohäiriöitä. A oli sairastanut syksyllä 2022 virusperäisen keuhkokuumeen. Laboratoriokokeissa helmikuussa 2023 piikkiproteiinin vasta-ainetasot olivat olleet 10 872. Neurologi arvioi, että A:n oireet ja oireiden ajallinen kulku sopivat rokotehaittaan. Diagnooseiksi asetettiin G90.8 Dysautonomia, Y59 mRNA rokotteen haittavaikutus ja G62.9 SFN-tyyppiset oireet.
20.4.2023 päivätyn neurologi B:n etäkontaktimerkinnän mukaan A raportoi migreenin kriteerit täyttävästä päänsärystä. A sai reseptin Zomig Rapimelt -lääkitykseen.
25.4.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ollut ajankohtaisesti lähes päivittäin epäsäännöllistä sykettä ja tykytystuntemuksia. Isoptin Retard-lääkitystä oli tehostettu, mikä oli auttanut oireisiin jonkin verran. A:lle tehtiin eteisvärinän ablaatiotoimenpide.
6.6.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A kertoi, että haittaavimpana oireena oli korkea leposyke ja siitä aiheutuva hengenahdistus. A kertoi, että hänen sykkeensä oli levossa luokkaa 80 lyöntiä minuutissa ja esimerkiksi heti seisomaan nousemisen jälkeen luokkaa 100 lyöntiä minuutissa. A oli tämän takia työkyvytön. A:lle oli tehty pään magneettitutkimus, jossa oli todettu pikkuaivoissa yksittäinen valkean aineen hemosideriinitäplä ja vieläkin hennompi vastaava muutos vasemman pikkuaivon taka-alaosassa. Muutoin magneettitutkimuksessa ei ollut todettu epänormaaleja löydöksiä.
3.7.2023 päivätyn neurologi B:n etäkontaktin tekstin mukaan A:lla oli ollut tinnitusta jo vuosia, mutta se oli pahentunut koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen. A koki, että rasituksensiedon huonontuminen oli pahin vaiva. Isoptin Retard -lääkityksen annostusta vähennettiin. A sai reseptit Emconcor-, Montelukast- ja Melatonin-lääkityksiin.
10.10.2023 päivätyn korvaklinikan tekstin mukaan lääkäri arvioi A:lle tehtyjen tutkimusten löydösten perusteella, että A:lla oli todennäköisesti geneettistä perua oleva kuulovika. A:n kyvyssä kuulla korkeita ääniä oli poikkeavuutta. Diagnoosiksi asetettiin H90.3 Molempien korvien sensorineuraalinen huonokuuloisuus.
13.12.2023 päivätyn sydänkeskuksen tekstin mukaan kyseessä oli ablaatiotoimenpiteen jälkeinen kontrollikäynti. Ablaatiotoimenpiteen jälkeinen tulos oli hyvä. Isoptin Retard -lääkitys lopetettiin beetasalpaajalääkityksen rinnalta. Kardiologian poliklinikalle ei sovittu jatkotutkimuksia. Eliquis-lääkitys jäi A:lle pysyväksi lääkkeeksi.
13.12.2023 päivätyn neurologi B:n vastaanottotekstin mukaan piikkiproteiinin vasta-ainetasot olivat laskeneet tasolle 4 000. A oli käyttänyt muun muassa nattokinaasia. Neurologi totesi, että nattokinaasilla oli raportoitu olevan vaikutusta piikkiproteiinin määrään. Neurologi arvioi, että pieniannoksinen naltreksonilääkitys oli tarpeellinen kognitiivisen fatiikin ja keskittymiskyvyn häiriön takia. A oli edelleen selvästi työkyvytön. A:lle tehdyissä tutkimuksissa oli todettu uutena löydöksenä diabeettinen neuropatia ja erittäin selvä ohutsäieneuropatia. Neurologi suositteli, että A:lle tehdään GPCR reseptoriautovasta-ainetutkimus ja ohutsäieneuropatiadiagnoosin takia FGRF3 vasta-ainetutkimus. Neurologi arvioi, että A:lla oli erittäin vaikea ääreisverenkierron häiriö. Kapillaaritäyttö oli äärimmäisen hidas. Etenkin A:n jalkaterät olivat kylmät. Jalkaterän valtimosyke tuntui huonosti. Jalkaterien tunnot olivat alentuneet, erityisesti kuuman ja kylmän tunteminen. A kertoi lisäksi, ettei hän tuntenut lainkaan jäätävän ja kuuman eroa. Lisäksi A:lla oli herkistynyt kiputunto. Akillesjänteet puutuivat. Polvirefleksi oli vaimea. Diagnooseiksi on kirjattu Y59 mRNA rokotteen haittavaikutus, G62.9 Ohutsäieneuropatia (SFN), G63.2*E11.4 Diabeteksen polyneuropatia aikuistyypin diabetes, I10 Essentiaalinen (primaarinen) verenpainetauti, E78.01 Muu hyperkolesterolemia, H93.1 Tinnitus ja H91.8 Sisäkorvaperäinen kuulon heikentyminen.
15.1.2024 päivätyn neurologin tutkimuspyynnön mukaan A:lla oli alkanut vuonna 2021 Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen epämääräiset oireet, kuten sydämen tykyttely, tinnituksen paheneminen, kuulon heikkeneminen, rajojen palelu ja värimuutokset, hengästyminen, sisäistä värinän tunnetta raajoissa ja nykimistä kädessä. A:lla epäiltiin polyneuropatiaa. A sai lähetteen ENMG-tutkimukseen.
26.2.2024 päivätyn fysioterapeutin lausunnon mukaan A:n suoritukset lihasvoimatesteissä olivat keskimääräistä heikompia. Kävelytestin tulos jäi 187 metriä viitearvosta. Puristusvoimatestin tulokset olivat huonot. A oli ollut aikaisemmin aktiiviliikkuja, mutta ajankohtaisesti liikunnan harrastaminen rajoittui voimakkaan väsymysoireiston vuoksi pakolliseen hyötyliikuntaan ja kotitöistä selviytymiseen. Fysioterapeutti arvioi, että A:lla oli selkeä dysautonominen oirekuva sekä tuki- ja liikuntaelimistön kipuja, minkä takia A:n toimintakyky oli alentunut.
5.3.2024 päivätyn ENMG-tutkimuslausunnon mukaan A:lla ei todettu paksujen säikeiden polyneuropatiaan viittaavia löydöksiä, eikä oireisemman oikean alaraajan osalta tullut esiin juuritason vaurioihin viittavia löydöksiä.
14.3.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli aloittanut joulukuussa 2023 PEF-seurannan rasituksessa ilmenneen hengenahdistuksen takia. A oli joutunut lopettamaan avaavan lääkkeen käytön kahden päivän kuluttua seurannan aloittamisesta. PEF-seurannan tulokset olivat varsin tasaiset eli 480–530 l/min luokkaa. Ajankohtaisesti A oli käynyt spirometriatutkimuksessa, jossa oli todettu, että uloshengityksessä vitaalikapasiteetti jäi voimakkaasti vajaaksi, mutta sisäänhengityksessä vitaalikapasiteetti oli hyvä. Lääkäri oli keskustellut löydöksestä keuhkolääkärin kanssa. A:lla uloshengityksen loppuvaiheessa ilmenneen romahduksen syy jäi epäselväksi. A koki, että hän uupui ja väsyi herkästi arkiaskareita tehdessään. Kävelyrasituksessa ilmeni sykkeen nousua ja hengenahdistusta. A:lla ilmeni herkästi rintakehän etuosan kipua, joka herätti myös nukkuessa. Ajankohtaisesti A:n alaselkä oli ollut kipeä. Lisäksi vasemman isovarpaan tyvinivelessä oli ollut kipua. A sai lähetteen rintakehän röntgentutkimukseen. Lääkäri arvioi, että alaselän ja isovarpaan tyvinivelen kivut johtuivat rappeumaperäisistä muutoksista.
9.4.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyssä rintakehän röntgentutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä.
7.6.2024 päivätyn rintakehän tietokonetomografialausunnon yhteenvedon mukaan keuhkokudos näytti yleisesti säännölliseltä. Keuhkoissa erottui hyvin lievää keuhkorakkuloiden laajentumaa ja pieniä arpimuutoksia. Uloshengityskuvissa todettiin, että keuhkot tyhjenivät vähän epätasaisesti. Ilmasalpausta tai henkitorven ja suuren keuhkoputken kasaan painumista ei todettu.
11.6.2024 päivätyn keuhkosairauksien poliklinikan tekstiin kirjattujen esitietojen mukaan A:lle oli tehty aiemmin suulaen ja nielurisojen leikkaus uniapnean vuoksi. Vuonna 2014 A:lle oli tehty nenän sivuonteloiden tähystysleikkaus. Ohutsäieneuropatian oli arvioitu liittyvän diabetekseen. A sai lähetteen yöpolygrafia- ja ergospirometriatutkimuksiin.
2.7.2024 päivätyn ergospirometriatutkimuslausunnon mukaan todettiin, että A:n suorituskyky oli lievästi alentunut maksimaalisessa rasituskokeessa. Uloshengitysilman hiilidioksidiosuus levossa oli normaalia matalampi.
17.7.2024 päivätyn keuhkosairauksien poliklinikan tekstin mukaan A:lle oli tehty rasituksensiedon huonontumisen takia lisää tutkimuksia. Yöpolygrafiatutkimuksen löydösten perusteella todettiin, että A:lla oli asentoriippuvainen ja keskivaikea-asteinen obstruktiivinen uniapneatauti. Ergospirometriatutkimuksessa todettiin, että suorituskyky oli lievästi alentunut. Lisäksi todettiin lepoaikaiseen hyperventilaatiotaipumukseen viittaavia löydöksiä. A:n kanssa keskusteltiin CPAP-laitehoidosta, josta A ei ollut erityisen innostunut. A sai lähetteen fysioterapeutilla hengitysharjoituksia varten.
8.8.2024 päivättyyn neurologin konsultaatiovastaukseen kirjatun lähetteen mukaan A oli hakeutunut terveyskeskukseen naltreksonilääkityksen uusintaa ajatellen. A:n mukaan hänen elämänlaatunsa oli parantunut ja lääkityksestä oli ollut hyötyä fatiikkioireisiin. Neurologi totesi konsultaatiovastauksessaan, että naltreksonilla ei ole väsymysoireyhtymän suhteen virallista käyttöindikaatiota. Kyseessä on kuitenkin yleisesti turvallinen hoito ja A oli kokenut lääkkeestä olleen hyötyä, joten neurologi piti lääkityksen jatkamista mielekkäänä.
10.10.2024 päivätyn fysioterapeutin konsultaatiovastauksen mukaan A kertoi, että hän kärsi hengenahdistustunteesta jatkuvasti. Hengenahdistusta ilmeni varsinkin puhuessa, mutta A koki hengittämisen olevan helpompaa rasituksen aikana. A teki 2–3 kertaa päivässä noin 2 km kävelylenkkejä. Kovempaa rasitusta A ei sietänyt. Fysioterapeutti totesi A:n hengityksen olevan pinnallista. Fysioterapeutti totesi, että esimerkiksi pitkäaikaiset kivut voivat altistaa hengityksen pinnallistumiselle. A:lle ohjattiin palleahengitysharjoitus.
14.1.2025 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A toi esiin merkittävimpänä työkykyä rajoittavana tekijänä alaselkäkivun, jonka takia A heräili öisin. Lisäksi isovarpaiden tyvinivelet olivat kipeät. Ylös noustessa ilmeni ontumista. A käveli varovaisen oloisesti. A:n kanssa keskusteltiin alustavasti Norspan-kipulaastarin kokeilemisesta.
A:lle on asetettu 21.7.2025 diagnoosiksi E11, 3+ Aikuistyypin diabetes diabeteksen silmäkomplikaatiot. Vakuutuslautakunnalla ei ole käytössä potilaskertomusta, josta diagnoosin asettamiseen johtaneet syyt ilmenisivät.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet moninaiset oireet ja sairaudet, kuten sydämen eteislepatus, rytmihäiriötuntemukset, hengenahdistus, väsymysoireisto, rasituksensiedon heikkeneminen, erektio-ongelmat, tinnituksen paheneminen, kuulon heikkeneminen, jalkaterien tuntopuutokset, dysautonomia ja uniapnea seurausta Spikevax- ja/tai Comirnaty-koronavirusrokotteista.
Vakuutuslautakunta toteaa selvyyden vuoksi, ettei sen toimivaltaan kuulu ottaa kantaa Kelan tai työeläkevakuutusyhtiön päätöksiin.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja veren korkea kolesterolipitoisuus. A:lle on tehty suulaen ja nielurisojen leikkaus uniapnean vuoksi, mutta leikkauksen ajankohta ei ole lautakunnan tiedossa. Vuonna 2014 A:lle on tehty nenän sivuonteloiden tähystysleikkaus. Vuonna 2020 A:lla ilmeni sydämen rytmihäiriöitä, joita pidettiin aluksi eteislepatuksena ja sittemmin supraventrikulaarisena takykardiana. A:lla on ollut vuosien ajan tinnitusta.
A sai 29.4.2021 ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella ja 22.7.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella. Tammikuussa 2022 A hakeutui päivystykseen rytmihäiriötuntemusten takia. Potilaskertomuksen 16.3.2022 mukaan A kertoi vuoden ajan kestäneestä hengenahdistusoireesta, pallean alueen painavasta tunteesta ja useamman kerran viikossa ilmenneistä rytmihäiriötuntemuksista. A:lle aloitettiin Eliquis-antikoagulaatiohoito sydämen eteislepatuksen takia. Toukokuussa 2022 A kertoi väsyneisyydestä, libidon heikkenemisestä ja erektio-ongelmista. Testosteronitasot olivat normaalialueen alarajoissa. Elokuussa 2022 A:lle tehtiin eteislepatuksen ablaatiotoimenpide.
Maaliskuussa 2023 kirjatun neurologi B:n etävastaanoton tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt sydänoireiden lisäksi muun muassa tinnituksen pahentumista, kuulon heikkenemistä, migreenin pahentumista, raajojen laskimoiden pullottamista, värimuutoksia huonoon ääreisverenkiertoon liittyen sekä valkosormisuutta sormissa ja varpaissa. A:lle asetettiin diagnooseiksi G90.8 Dysautonomia, Y59 mRNA rokotteen haittavaikutus ja G62.9 SFN-tyyppiset oireet. Huhtikuussa 2024 A:lle tehtiin eteisvärinän ablaatiotoimenpide. Kesäkuussa 2023 A piti haittaavimpana oireena korkeaa leposykettä ja siitä aiheutunutta hengenahdistusta. Heinäkuussa 2023 A kertoi, että pahin vaiva oli rasituksensiedon huonontuminen. Lokakuussa 2023 A:lla todettiin molemmissa korvissa sensorineuraalinen kuulonalenema, jonka arvioitiin olevan geneettistä perua. Joulukuussa 2023 A:n jalkaterien tunnot todettiin alentuneiksi. A:n kiputunto oli herkistynyt. A kertoi, ettei hän tuntenut kylmän ja kuuman eroa. Neurologi B asetti A:lle diagnoosiksi diabeettisen polyneuropatian. A sai reseptin pieniannoksiseen naltreksonilääkitykseen.
Tammikuussa 2024 toinen neurologi teki A:lle ENMG-hermoratatutkimuslähetteen polyneuropatiaepäilyn takia. ENMG-tutkimuksessa ei todettu paksujen säikeiden polyneuropatiaan viittavia löydöksiä. Potilaskirjauksen 14.3.2024 mukaan A oli tehnyt joulukuusta 2023 alkaen PEF-seurantaa rasituksessa ilmenneen hengenahdistuksen takia. PEF-seurannan tulokset olivat tasaiset ollen 480–530 l/min luokkaa. Spirometriatutkimuksessa oli todettu, että uloshengityksessä vitaalikapasiteetti jäi voimakkaasti vajaaksi. A:n alaselässä ja vasemman isovarpaan tyvinivelessä oli kipuja, joiden lääkäri arvioi olevan rappeumaperäisiin muutoksiin liittyviä. Heinäkuussa 2024 A:lla todettiin asentoriippuvainen obstruktiivinen uniapnea. Ergospirometriatutkimuksessa todettiin, että A:n suorituskyky oli lievästi alentunut ja että uloshengitysilman hiilidioksidiosuus levossa oli normaalia matalampi.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteellisen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on ollut jo ennen rokotteiden saamista rytmihäiriöitä, hoitamaton uniapnea ja tinnitusta. Lääketieteellisten tutkimusten perusteella koronavirusrokotteiden ei ole todettu lisäävän riskiä tinnituksen ilmenemiseen tai pahenemiseen. A:lla on myös todettu perinnöllinen sisäkorvaperäinen kuulonalenema ja degeneratiivisiin muutoksiin liittyviä oireita. Lautakunta katsoo, että muut A:lla ilmenneet oireet sopivat A:lla todettuihin perussairauksiin liittyviksi.
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila