Tapahtumatiedot
Asiakas ilmoitti 22.6.2025 vakuutusyhtiölle omakotitaloon ja ulkorakennuksena vakuutettuun hallirakennukseen kohdistuneesta ilkivaltavahingosta. Vakuutusyhtiö pyysi asiakasta toimittamaan poliisin tutkintailmoituksen sekä lisäselvitystä vahingon määrään liittyen.
Poliisin tutkintailmoituksen mukaan asiakas oli 24.1.2025 ilmoittanut, että hänen isänsä kuolinpesän omistuksessa olevaan omakotitaloon ja hallirakennukseen oli murtauduttu rakenteita rikkoen ja rakennuksissa ollutta irtaimistoa oli varastettu. Lisäksi muun muassa liesi oli rikottu. Tekojen ajankohdaksi asiakas oli ilmoittanut 1.11.2023–20.1.2025. Kuolinpesän osakkaita olivat asiakkaan poliisille ilmoittaman mukaan hän ja hänen veljensä.
Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 2.7.2025. Yhtiö kertoi tiedustelevansa vakuutusta verkkopalvelussa ostettaessa, omistaako vakuutuksenottaja omakotitalon, jota hän on vakuuttamassa. Asiakas oli ilmoittanut 25.10.2024 voimaan tullutta vakuutusta verkkopalvelussa ostaessaan, että hän omistaa rakennuksen. Vahinkokäsittelyn yhteydessä saatujen tietojen perusteella rakennus oli kuitenkin siirtynyt 22.5.2023 kuolinpesän omistukseen, ja lisäksi kyseinen kiinteistö on ulosmitattu 13.6.2025.
Vakuutusyhtiö totesi, että yleisten sopimusehtojen mukaan ennen vakuutuksen myöntämistä vakuutuksenottajan ja vakuutetun on annettava oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta. Korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai onko se evättävä kokonaan, otetaan huomioon, mikä merkitys vahingon syntymisessä on ollut seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan ja vakuutetun toiminnan tahallisuus tai huolimattomuuden laatu ja muut olosuhteet.
Yhtiö totesi, että koska se ei myönnä vapaaehtoisia vakuutuksia kuolinpesälle tai sen osakkaalle, ei se olisi myöntänyt nyt kyseessä olevaa vakuutusta lainkaan, jos se olisi saanut tiedon siitä, että kohde on kuolinpesän omistuksessa. Koska rakennusvakuutusta ei olisi alun perin myönnetty kyseiseen kohteeseen, yhtiö lisäksi ilmoitti tulevansa irtisanomaan vakuutuksen päättymään rakennuksen omistusta koskevan uuden tiedon myötä.
Asiakkaan valitus
Valituksessaan 5.9.2025 asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa suosittamaan vakuutusyhtiötä muuttamaan korvauspäätöstään siten, että korvaukset vahingoista maksetaan vakuutusehtojen mukaisesti. Toissijaisesti vakuutusmaksut tulee palauttaa täysimääräisesti koko vakuutusajalta.
Asiakas toteaa olevan mahdollista, että hän on vakuutusta ostaessaan kirjannut omistavansa kyseisen omakotitalon, koska käytännössä näin on ollut asian laita. Hän on omistanut siitä osuuden, eikä hän ole maallikkona ollut tietoinen, että omistus tulee vasta siinä vaiheessa viralliseksi, kun kuolinpesän konkreettinen jakokirja on allekirjoitettu ja jako on tullut lainvoimaiseksi. Omistaminen on tällaisessa asetelmassa varsin epäselvä termi ja tilanteessa, jossa kuolinpesässä on kaksi osakasta ja jossa asiakas on myös asunut kohteessa, on omistus ollut kuvaavin termi osoittamaan hänen suhdettaan kyseiseen rakennukseen. Vakuutusyhtiön olisi joka tapauksessa pitänyt verkkopalvelussa kysyä tätä seikkaa tarkemmin ja eri vaihtoehdoilla, jotta kuluttaja kykenee hahmottamaan, mitä omistamisella juuri tuossa yhteydessä oikeudellisesti tarkoitetaan. On siten selvää, että näissä olosuhteissa asiakas ei ole millään tavalla rikkonut tiedonantovelvollisuuttaan vakuutuksen ottaessaan tai sen jälkeen. Missään tapauksessa ja millään tulkinnalla väite vilpillisestä menettelystä ei pidä paikkaansa, kun kyse ei ole edes vakuutuksenottajan huolimattomuudesta.
Asiassa on olennaista, että verkkopalvelussa kysytään asumismuotoa koskevassa kohdassa ainoastaan, asuuko vakuutuksenottaja vuokralla vai omistaako hän rakennuksen/asunnon. On selvää, että tuohon kysymykseen asiakas on vastannut, että hän omistaa rakennuksen/asunnon, koska hän ei ole ollut kohteessa vuokralla. Muita vastausvaihtoehtoja ei ole ollut.
Asiakas kiinnittää lisäksi huomiota vakuutusyhtiön verkkosivuilla valituksen laatimisen aikana olleeseen kuolinpesän vakuutusasioita koskevaan ohjeeseen, jonka mukaan kotivakuutus jatkuu kuolinpesällä kuoleman jälkeen. Tällä on asiassa merkitystä osoituksena siitä, ettei asiakkaalla ole käynyt mielessäkään oma-aloitteisesti epäillä vakuutusyhtiön halua vakuuttaa vakuutuksen kohteena olevia rakennuksia.
Korvauspäätöksen maininnan vakuutuksen irtisanomisesta asiakas katsoo tarkoittavan, että vakuutus on riidattomasti ollut voimassa irtisanomiseensa saakka, mikä puoltaa vakuutusyhtiön korvausvastuuta.
Yhteenvetona asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole asiassa perusteita kiistää korvausvastuutaan. Asiakkaan väitetty huolimattomuus on hyvin vähäistä, ja asiassa on enemmän kyse vakuutusyhtiön huolimattomuudesta koskien käyttämäänsä verkkosovellusta ja siinä esitettyjä kysymyksiä, mikäli kyseisillä seikoilla on ollut niin suuri merkitys, kuin yhtiö on esittänyt.
Toissijaisen vaatimuksensa osalta asiakas toteaa, että vakuutusmaksujen laskuttaminen edelleen sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on saanut tiedon, että rakennukset ovat kuolinpesän omistuksessa, on hyvin kyseenalaista. Joka tapauksessa kaikki vakuutusmaksut tulee palauttaa, jos vakuutus ei olisi mitään koskaan korvannut.
Lisäkirjelmässään 8.10.2025 asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole vastineessaan kiistänyt sitä, että vakuutuksen ostaminen verkkopalvelussa antaa vaihtoehdoksi vain joko omistaminen tai vuokraaminen eikä tarkentavia kysymyksiä tältä osin esitetä. Samoin asiakas toteaa asiassa olevan riidatonta, ettei mistään ilmene, että vakuutusyhtiö ei myy vakuutuksia tällaisiin kohteisiin. Ne asiakkaan esittämät seikat, joita vakuutusyhtiö ei ole omassa vastauksessaan kiistänyt, on otettava ratkaisun pohjaksi.
Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuutta koskevan vakuutussopimuslain 23 §:n soveltamisen lisäksi asiassa on kyse myös vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta. Vaikuttaa siltä, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja jopa itse huolimattomuudellaan tai tahallisesti johtanut vakuutuksenottajaa harhaan omassa verkkopalvelussaan. Vakuutuksen ostamisesta verkkopalvelussa asiakas toteaa lisäksi, että muissa tilanteissa kuin vakuutettaessa omakotitalo, esimerkiksi pari- tai erillistaloa vakuutettaessa, yhtiö kysyy tarkentavia kysymyksiä ja ohjaa asiakkaan olemaan erikseen yhteydessä myyntipalveluun tietyissä tilanteissa. Verkkosivuilla myydään myös erikseen ulkorakennusvakuutusta eikä kyseisessä ulkorakennusvakuutuksessa kysytä lainkaan rakennuksen omistuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan 2.10.2025 vakuutusyhtiö toteaa, että kyseisen kiinteistön ja sillä sijaitsevat rakennukset omistaa asiakkaan isän kuolinpesä. Perinnönjakoa ei ole vakuutusyhtiön tietojen mukaan suoritettu vakuutuksen ostohetkellä tai vahingon tapahtuma-aikana. Vakuutuksen ostanut asiakas ei näin ollen ole rakennusten omistaja. Yhtiö toteaa myöntävänsä rakennusten vakuutuksia verkkosivuilla ilmoitetun mukaisesti ainoastaan rakennusten omistajalle.
Korvauspäätöksessä kerrotun mukaisesti yhtiö ei korvaa ilmoitettua vahinkoa, sillä se ei myönnä vapaaehtoisia vakuutuksia kuolinpesille tai sen osakkaalle. Vakuutusta ei olisi lainkaan myönnetty, jos yhtiö olisi saanut tiedon siitä, että kohde on kuolinpesän omistuksessa.
Yhtiö toteaa, että vakuutuksenottajalla on vastuu selvittää rakennusten omistussuhteet ennen vakuutuksen ottamista ja hänen on ennen vakuutuksen myöntämistä annettava oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin, joilla voisi olla merkitystä yhtiön vastuun arvioimisen kannalta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko asiakas menetellyt vilpillisesti täyttäessään hänellä ennen vakuutuksen myöntämistä olevan tiedonantovelvollisuuden ja onko vakuutussopimus tällä perusteella vakuutusyhtiötä sitomaton.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 3 §:n (Säännösten pakottavuus) 2 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.
Vakuutussopimuslain 15 §:n (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutuskauden aikana) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos:
1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi vakuutusta myöntänyt;
[…]
Lainkohdan 2 momentin mukaan vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa, jollei vakuutuksenottaja ole 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vilpillisesti laiminlyönyt 26 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä.
Vakuutussopimuslain 22 §:n (Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Vakuutussopimuslain 23 §:n (Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahinkovakuutuksessa täyttäessään 22 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa. Vakuutuksenantajalla on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.
Lainkohdan 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se evätä.
Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.11.2021 alkaen, kohdan 4.5 (Rikosturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka tapahtuma-aika, -paikka ja -olosuhteet voidaan tarkoin yksilöidä ja jonka syynä on
- varkaus tai murto: vahinko irtaimistolle ja rakennukselle, kun rakennukseen on
- murtauduttu rakenteita rikkomalla tai muuten väkivaltaisesti, esimerkiksi lukkoja vahingoittaen
- tunkeuduttu avaimella, joka on saatu murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.
- ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta tai sen yritystä, jossa henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi.
- ilkivalta eli vahingonteko, jolla tarkoitetaan ulkopuolisen tahallisesti aiheuttamaa esinevahinkoa.
[…]
Vakuutussopimukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen, voimassa 1.5.2019 alkaen, kohdan 2.2 (Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan ennen vakuutuksen myöntämistä vakuutuksenottajan ja vakuutetun on annettava oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta.
Vakuutuskauden aikana vakuutuksenottajan ja vakuutetun on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä oikaistava vakuutusyhtiölle vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on menetellyt vilpillisesti täyttäessään edellä mainittua velvollisuuttaan, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.
Ehtokohdan 2.2.1 (Seuraukset vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä vahinkovakuutuksessa) mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. harkittaessa, onko korvausta alennettava tai onko se evättävä kokonaan, otetaan huomioon, mikä merkitys vahingon syntymisessä on ollut seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee. lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan ja vakuutetun toiminnan tahallisuus tai huolimattomuuden laatu ja muut olosuhteet.
[…]
Asian arviointi
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, ettei kotivakuutussopimussopimus sido yhtiötä, koska asiakas on laiminlyönyt antaa ennen sopimuksen tekemistä yhtiölle oikean tiedon rakennuksen omistussuhteista. Asiakkaan sijaan vakuutuksen kohteena olevat rakennukset omistaa kuolinpesä, jossa asiakas on osakkaana, eikä yhtiö myönnä vapaaehtoisia vakuutuksia kuolinpesälle tai sen osakkaalle. Jos yhtiö olisi saanut oikeat tiedot, se ei olisi vakuutusta myöntänyt.
Asiakas on katsonut, ettei asiassa ole perusteita katsoa hänen laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan etenkään vilpillisesti, mitä vakuutussopimuksen katsominen mitättömäksi edellyttäisi. Huomioiden vakuutusyhtiön verkkosivuilla vakuutusta ostettaessa esitetyt kysymykset asiakas on katsonut, että hänen väitetty huolimattomuutensa on ylipäätään ollut enintään hyvin vähäistä.
Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta säädetään vakuutussopimuslain 22 §:ssä ja velvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista kyseisen lain 15 ja 23 §:issä. Vakuutuksenottajana oleva asiakas on kuluttaja, joten huomioiden vakuutussopimuslain 3 §:n pakottavuussääntely eivät väitetyn laiminlyönnin seuraamukset voi poiketa vakuutussopimuslaissa säädetystä.
Lautakunta tulkitsee vakuutusyhtiön kannanottoja asiassa siten, että yhtiö katsoo asiakkaan menetelleen vilpillisesti hänen ilmoitettuaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä, että hän omistaa omakotitalon, vaikka kiinteistö rakennuksineen onkin asiakkaan isän kuolinpesän omistuksessa. Näin sen vuoksi, että vakuutuksen katsominen vakuutusyhtiön väittämin tavoin yhtiötä sitomattomaksi edellyttää asiakkaan menetelleen tiedonantovelvollisuutta täyttäessään vilpillisesti. Vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993, s. 35) todetaan vilpillisyyden osalta, että vakuutuksenottajan katsotaan menetelleen vilpillisesti, jos hän on hyötymis- tai hyödyttämistarkoituksessa menetellyt velvollisuuksiensa vastaisesti.
Lautakunta toteaa, että asiassa on ensin arvioitava, onko asiakkaan katsottava menetelleen vakuutussopimuslain 22 §:n vastaisesti jättämällä antamatta oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, ja jos on, onko tämä tapahtunut vilpillisesti. Näyttötaakka siitä, että asiakas on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vakuutusyhtiölle vakuutussopimuslain 22 §:n vastaisesti virheellisiä tietoja, on tähän seikkaan vetoavalla vakuutusyhtiöllä.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutushakemusta verkkosivuilla täytettäessä ja valittaessa asunnon/rakennuksen tyypiksi omakotitalo, valittavaksi tulevat vaihtoehdot ’Omistan rakennuksen/asunnon’ ja ’Asun vuokralla’. Muita tarkentavia kysymyksiä omakotitalon omistuksesta ei esitetä. Lautakunta toteaa, että omaisuuden ollessa jakamattoman kuolinpesän hallinnassa kyse on jaottomasta, koko pesän varallisuuteen kohdistuvasta yhteisomistuksesta. Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat hallitsevat ja edustavat kuolinpesää yhteisesti.
Vaikka asiakas on tässä tilanteessa esiintynyt vakuutuksenottajana omissa nimissään, asiakas on kuolinpesän osakkaana omistanut osuuden kuolinpesään, johon kuuluu omakotitalokiinteistö. Verkkosivulla annetuista rajoitetuista vaihtoehdoista valintaa tehtäessä lautakunta pitää vaihtoehtoa "Omistan rakennuksen / asunnon" oikean tiedon antamisena vakuutusyhtiölle. Asiaa arvioidessaan lautakunta on kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, ettei verkkosivu lainkaan huomioi minkäänlaisia yhteisomistustilanteita, jotka omakotikiinteistöjen kohdalla ovat yleisiä, ja että esimerkiksi ulkorakennusta vakuutettaessa omistuksesta ei esitetä kysymyksiä. Kyseisellä verkkosivulla ei myöskään tuoda millään tavoin tuoda esille korvauspäätöksessä ja vakuutusyhtiön vastineessa korostettua kuolinpesien omistuksessa olevaa omaisuutta koskevaa vastuunvalintaperustetta.
Vakuutusyhtiön verkkosivuilla vakuutuksen ostamisen yhteydessä asiakkaalle esitettäviä kysymyksiä koskevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että asiakas olisi laiminlyönyt vakuutussopimuslain 22 §:n mukaisen velvollisuutensa antaa vakuutusyhtiölle oikeat ja täydelliset vastaukset tämän esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole perustetta katsoa vakuutussopimuksen olevan pätemätön. Lautakunta toteaa myös, ettei vakuutusyhtiö ole tarkemmin perustellut väitettään asiakkaan menettelyn vilpillisyydestä.
Vakuutusyhtiö ei ole suoraan perustellut korvauksen epäämistä vakuutussopimuslain 23 § 2 momentin mukaisesti sillä, että asiakas on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. Lautakunta kuitenkin selvyyden vuoksi toteaa näkemyksenään, ettei edellä esitetyin perustein asiakkaan menettelyssä ole kyse myöskään korvauksen alentamisen tai epäämisen edellyttämästä huolimattomuudesta.
Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään ilmoittanut tulevansa irtisanomaan vakuutussopimuksen. Asiakirjaselvityksestä ei ilmene, onko vakuutusyhtiö menetellyt ilmoittamallaan tavalla. Lautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 15 §:n mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi vakuutusta myöntänyt. Vaikka vakuutuksen irtisanomisella vahingon sattumisen jälkeen ei ole vaikutusta asiakkaan vakuutusyhtiölle ilmoittaman vahingon korvattavuuteen, toteaa lautakunta, että huomioiden edellä myyntitilanteessa esitetyistä kysymyksistä lausuttu, ei asiakkaan voida katsoa antaneen lainkohdassa tarkoitettuja vääriä tai puutteellisia tietoja. Asiassa ei siten ole perustetta myöskään vakuutussopimuksen irtisanomiselle vakuutussopimuslain 15 §:n 1 momentin 1) kohdan perusteella.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asiakkaan korvaushakemuksen ja arvioi vahingon korvattavuuden kotivakuutusehtojen mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Koskinen
Kuosa
Ståhlberg
Yrttiaho