Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vuotovahingosta 16.4.2025 vakuutusyhtiöön. Vahinkoilmoituksen mukaan 1.2.2025 vesiletku oli asennettu pannuhuoneessa olevaan vesihanaan ja vesiletku oli vedetty sisätilojen kautta ulos. Vesiletku oli vuotanut pannuhuoneen viereiseen huoneeseen. Vesiletkussa oli ollut pieni halkeama, jota asiakas ei ollut huomannut vesihanaa avatessaan. Vesihana oli ollut auki noin kahden tunnin ajan. Vahinkoilmoituksen mukaan vettä oli kulkenut todennäköisesti rakenteisiin. Asiakas oli asentanut puhaltimia ja lattiat oli kuivattu. Vahingon oli luultu olevan vain seinien rajassa, mutta myöhemmin oli muodostunut hajuhaittaa.

Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 6.5.2025. Vahinkokartoitusraportin mukaan asiakas oli täyttänyt poreammetta vesiletkulla. Vesiletku oli kytketty teknisen tilan vesihanaan. Asiakas oli täyttänyt ammetta noin kahden tunnin ajan. Vesiletku oli vuotanut makuuhuoneessa reiän tai painauman kohdalta lattiapinnalle, ja vettä oli päässyt lattian tai seinän liittymästä muovimaton alle ja seinärakenteeseen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 23.6.2025 katsoen, että vahinko oli vakuutuksen perusteella osittain korvattava. Vakuutusyhtiö oli vähentänyt suoritettavasta korvauksesta 500 euron putkistoturvan omavastuun. Lisäksi yhtiö oli tehnyt 30 prosentin suojeluohjevähennyksen kaikista korvauksista vedoten vakuutusehtojen suojeluohjeeseen, jonka mukaan rakennuksen vesihanaa ei saa jättää avoimeksi ilman valvontaa. Vesiletkulla oli ollut tarkoitus täyttää ulkoporeammetta, ja kun ammeen täyttöä ei ollut valvottu, asiassa oli kysymys suojeluohjeen laiminlyönnistä.

Asiakas haki 5.8.2025 muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä ja vaati vahinkoa kokonaisuudessaan korvattavaksi. Asiakas vetosi yhtiön verkkosivuilla olevaan tietoon, jonka mukaan öisin voi pestä pyykkiä ja jättää vesihanan vartioimatta ja käydä esimerkiksi piha-askareissa ilman suojeluohjevähennystä. Asiakas myös korosti tarkistaneensa, ettei vesiletkuliitos eikä vesiletku vuoda ennen kuin oli poistunut pannuhuoneesta. Lisäksi asiakas totesi kyseessä olleen samanlainen vesihana, josta voidaan ottaa pyykin- tai astianpesukoneelle vesi.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden, edelleen saman sisältöisen ratkaisun 15.8.2025. Vakuutusyhtiö korosti, että suojeluohjeiden laiminlyönti perustuu kokonaisharkintaan. Pyykinpesukoneen osalta suojeluohjeissa todetaan erikseen, että pesukoneen poistoletku tulee asentaa kiinteästi viemäriverkostoon tai pesukoneen toimintaa tulee valvoa. Mikäli pyykinpesukoneen poistoletkua ei ole kiinteästi asennettu, tulee sitäkin valvoa tarpeellisissa määrin mahdollisten vesivahinkojen varalta. Yhtiö totesi, ettei vesihanoista, saati ulosvedettävistä letkuista, ole samanlaista suojeluohjetta. Sen sijaan vesihanaa ei saa jättää avoimeksi ilman valvontaa. Vakuutusyhtiö vetosi siihen, että vesiletku oli kulkenut rakennuksen jokapäiväisen asumistarkoitukseen tarkoitettujen sisätilojen kautta sen sijaan, että vesiletku olisi kulkenut pannuhuoneesta tai esimerkiksi autotallista tai ulkoseinään sijoitetusta vesipisteestä suoraan ulkona olevaan poreammeeseen. Koska letku oli kulkenut sisätilojen kautta, olivat sisätilat alttiita ulkokäyttöön tarkoitetun letkun aiheuttamalle vahingolle. Yhtiö totesi olevan hyvin tavanomaista, että säännöllisessä käytössä olevaan vesiletkuun tulee pieniä halkeamia ja siksi sen kunnon valvominen on myös sen käytön aikana tarpeellista. Letkussa olevia halkeamia ei heti huomaa, minkä vuoksi sen letkun toimivuuden tarkistaminen ainoastaan poreammeen täyttöä aloitettaessa ei ole riittävää.  

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiöltä korvauksen suorittamista täysimääräisesti.

Asiakas toistaa vakuutusyhtiölle esittämiään perusteluja valituksessaan. Lisäksi asiakas kertoo, kuinka pyykin- ja astianpesukoneita yleensä käytetään. Pyykin- tai astianpesukoneiden pesuohjelmat kestävät yleensä kahdesta kolmeen tuntiin ja näitä saa käyttää valvomatta. Kuitenkaan kotoa ei saa poistua ja vesihana täytyy sulkea käytön jälkeen. Asiakas vetoaa siihen, että on toiminut nyt kyseessä olevassa tapauksessa samalla tavalla poreammeen kanssa. Asiakas on sulkenut vesihanan, kun amme on täytetty. Lisäksi asiakas toteaa, että vesihanaan asennettu vesiletku on yhtä lailla kiinteästi asennettu kuin astianpesukoneen tulovesiletku.

Lisäkirjelmässään 10.9.2025 asiakas toteaa, että vakuutusyhtiö ei voi vedota suojeluohjeiden kohtaan 4. Asiakkaan mukaan vesiletku liitetään poreammeeseen täyttöä varten. Lisäksi poreammetta tyhjennettäessä vesiletku liitetään poreammeeseen ja vesiletkulla ohjataan vesi poreammeesta ojaan. Asiakas myös toteaa, että vesiletku, joka on vedetty pihalle ei ole verrattavissa pyykinpesukoneen poistoputken ei-kiinteään asennukseen viemäriin, jota tulisi valvoa. Lisäkirjelmäänsä asiakas on liittänyt valokuvan poreammeen liitoskohdista.

Lisäksi asiakas toteaa lisäkirjelmässään, että vesiletkua ei ollut tarkoitettu ainoastaan ulkokäyttöön. Vesiletku kestää 22 barin vedenpainetta, mikä on suurempi kuin omakotitalon käyttövesipaine. Missään ei ole kerrottu, että kyseistä vesiletkua ei saisi käyttää sisätiloissa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja viitaten korvauspäätöksessään sekä sisäisessä muutoksenhaussaan tehdyssä ratkaisussa lausuttuihin perusteluihin uudistaa siinä lausutun kantansa sekä toteaa seuraavaa.

Suojeluohjeiden kohdan 4 mukaan pesukone on aina liitettävä omalla sulkuventtiilillä ja hyväksytyllä paineenkestävällä täyttöletkulla vesijohtoverkostoon. Pesukoneen poistoletku tulee asentaa kiinteästi viemäriverkostoon tai pesukoneen toimintaa tulee valvoa. Pesukoneiden paineellisten vesijohtojen sulkuventtiilit tulee sulkea pesuohjelman päätyttyä. Putkistoliitosten pitävyyttä tulee seurata ja varmistaa, etteivät letkut ole taitoksissa.

Yhtiö toteaa, että tilanne, jossa ulkona olevaan poreammeeseen johdetaan vettä ulkokäyttöön tarkoitetulla puutarhaletkulla asuintilojen läpi, on lähinnä rinnasteinen tilanteeseen, jossa pyykinpesukoneen poistoletkua ei ole kiinteästi liitetty viemäriverkostoon, koska myöskään puutarhaletkua ei ole poreammeen päässä liitetty mihinkään. Yhtiön mukaan tällaisessa tilanteessa vesihanaa ei saa jättää avoimeksi ilman valvontaa, kuten käsiteltävässä tapauksessa on tapahtunut.

Lisävastineessaan 11.9.2025 vakuutusyhtiö viittaa kaikkeen asiassa esittämäänsä ja toistaa kertomansa perustelut. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että käsiteltävässä tapauksessa letkun pituus oli huomattavasti suurempi kuin pyykinpesukoneen poistoputken pituus. Näin ollen riski veden vuotamisesta putkessa jossain kohti olevasta reiästä tai halkeamasta oli suurempi. Asiakkaan toimittaman valokuvan mukainen letkun liitos ulkoporeammeeseen ei ole rinnastettavissa poistoputken liittämiseen kiinteästi viemäriverkkoon.

Vakuutusyhtiön mukaan vahingon laajuuden perusteella letkun voidaan päätellä vuotaneen koko poreammeen täytön ajan. Mitään ulkopuolista tekijää, joka olisi rikkonut letkun täytön aikana ei ole esitetty. Yhtiön mukaan asiassa oli poikkeuksellista se, että vesiletku oli vuotanut ulkoporeammeen täytön yhteydessä, eikä vuotoa ollut huomattu heti vesihanan aukaisun yhteydessä, vaikka vettä oli vuotanut suuri määrä. Yhtiö toteaa, ettei se voinut tarkastaa letkun vahingoittunutta osaa letkun rikkoutumisen syyn selvittämiseksi, koska osa oli asiakkaan mukaan hävitetty. Tarkastusraporttiin oli toimitettu pelkästään kuva, jossa vesiletkussa oli pieni painauma/reikä.

Lisäksi vakuutusyhtiö vetoaa yleisten sopimusehtojen kohtaan 6.2, jonka mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Yhtiö toteaa, että asiakas ilmoitti vuotovahingosta noin kaksi ja puoli kuukautta sen jälkeen, kun vuotovahinko oli tapahtunut. Näin ollen on todennäköistä, että vuodosta talon rakenteille aiheutunut vahinko laajeni siihen nähden, mitä se olisi ollut, jos asiakas olisi ilmoittanut vakuutusyhtiölle vuodosta heti.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että korvauksesta tehtävä 30 prosentin suojeluohjevähennys on vakuutusehtojen mukainen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, voidaanko asiakkaan katsoa toiminnallaan laiminlyöneen suojeluohjetta. Lisäksi kyse on väitetystä pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnistä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Lainkohdan 2 momentin mukaan vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Lainkohdan 3 momentin mukaan, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. […]

Ehtokohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut ei korvata tästä turvasta.

Ehtokohdan 7 (Suojeluohjeet ja korvaussäännöt) mukaan jos vahinko on korvattava edellä olevien ehtokohtien mukaan, noudatetaan jäljempänä olevia suojeluohjeita. Korvaus lasketaan jäljempänä olevien korvaussääntöjen mukaan.

Suojeluohjeiden kohdan 1 (Suojeluohjeiden merkitys) mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, hänelle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä yleisten sopimusehtojen kohdan 6 mukaisesti.

Ehtokohdan 4 (Omaisuuden suojelu vuoto- ja jäätymisvahingoilta) mukaan
[…]
Pesukoneen poistoletku tulee asentaa kiinteästi viemäriverkostoon tai pesukoneen toimintaa tulee valvoa.
[…]
Vesihanaa ei saa jättää avoimeksi ilman valvontaa.
[…]

Yleisten sopimusehtojen kohdan 6 (Velvollisuus estää ja rajoittaa vahingon syntymistä vahinkovakuutuksessa) kohdan 6.1 (Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita (31 § ja 34 §) mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ehtokohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus (Pelastamisvelvollisuus) (32 §, 34 § ja 61 §)) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. [...]

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että vakuutuksen kohteena olevassa asuinrakennuksessa sattuneen vuotovahingon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset ovat kotivakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiö on kuitenkin alentanut korvauksen määrää 30 prosenttia vakuutuksen suojeluohjeiden laiminlyönnin perusteella vedoten vakuutusehtojen kohtaan 4, jonka mukaan vesihanaa ei saa jättää avoimeksi ilman valvontaa.

Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993 vp, s. 45) mukaan suojeluohjeen tulee lähtökohtaisesti olla niin selkeä, että vakuutettu suoraan sen perusteella tietää, miten hänen on meneteltävä säilyttääkseen oikeutensa vähentämättömään korvaukseen. Näyttötaakka korvauksen alentamisen perusteista on suojeluohjeen laiminlyöntiin vetoavalla vakuutusyhtiöllä. Korvauksen alentamiseksi yhtiön on osoitettava asiakkaan huolimattomuuden suojeluohjeen noudattamisessa olleen vähäistä suurempaa.

Vakuutusyhtiö ja asiakas ovat asiassa perustelleet näkemyksiään muilla suojeluohjeilla. Yhtiön näyttötaakkaa on arvioitava sen suojeluohjeen perusteella, josta asiassa on kyse.

Asiakkaan mukaan hän on ollut asuinrakennuksessa ulkoporeammeen täytön ajan, eikä vakuutusyhtiö ole tätä kiistänyt. Yhtiö ei myöskään ole kiistänyt asiakkaan väitettä siitä, että hän on tarkistanut vesihanan liitoskohdan ja vesiletkun aloittaessaan ulkoporeammeen täyttämisen. Asiassa on jäänyt epäselväksi mikä on aiheuttanut vesiletkun vuodon.

Asiasta esitetyn selvityksen perusteella kyseessä on ollut vesihana, johon on voitu liittää vesiletku. Jotta ulkoporeammeen täyttö on onnistunut, on vesihanan tullut olla auki. Asiakas oli tarkistanut liitoskohdan ja vesiletkun poistuessaan teknisestä tilasta, eikä hän ole poistunut ulkoporeammeen täytön aikana asuinrakennuksesta. Käytettävissä olevasta valokuvasta selviää, että poreammeessa on liitoskohdat vesiletkulle niin poreammeen täyttöä kuin tyhjennystä varten. Ulkoporeammetta on täytetty kahden tunnin ajan.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vesivahinkoriski on sinänsä koholla, kun vesiletku vedetään asuintilojen lävitse. Vahinkoriskiä on tällöin mahdollista rajoittaa tarkistamalla letkun kuntoa myös käytön aikana. Lautakunta kuitenkin katsoo, että tilanteessa vesihanaa ei ole käytetty tavanomaisesta käytöstä merkittävästi poikkeavalla tavalla, eikä vahingon varsinaisena syynä ole hanan oleminen auki vaan vesiletkun vuotaminen sen rikkoutumisen seurauksena. Suojeluohjeen osalta lautakunta toteaa lisäksi, ettei siitä ilmene tarkemmin, mitä kaikkea asiakkaan tulisi hanan käyttöön liittyen valvoa. Kun ehtokohtaan ei tällaista ohjeistusta sisälly, lautakunta katsoo, ettei asiakkaan voi katsoa laiminlyöneen vakuutusyhtiön vetoamaa suojeluohjetta vähäistä suuremmalla huolimattomuudella.

Vakuutusyhtiö on myös vedonnut pelastamisvelvollisuuden laiminlyöntiin. Kuitenkaan siitä, onko vahinko tosiasiassa laajentunut, yhtiö ei ole toimittanut tarkempaa selvitystä. Pelastamisvelvollisuuden osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakas on ryhtynyt toimenpiteisiin vahingon huomattuaan. Kun asiakas on todennut, etteivät tehdyt toimenpiteet ole olleet riittäviä, on asiakas ottanut yhteyttä vakuutusyhtiöön. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakkaan toimintaa voi pitää vähäistä suurempana huolimattomuutena.

Edellä lausutut seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi alentaa vuotovahingosta maksettavaa korvausta, vaan vahinko tulee korvata kotivakuutuksesta täysimääräisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ilman suojeluohjevähennyksen tekemistä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Karppinen

Jäsenet:
Kinnunen
Koskinen
Ståhlberg