Tapahtumatiedot

Asiakas teki 7.7.2025 vahinkoilmoituksen edellisenä päivänä Roomassa sattuneesta matkailuautonsa, vuosimallin 2016 Fiat Capron T 448, varkaudesta. Asiakas oli tehnyt rikosilmoituksen tapahtuneesta paikallisella poliisiasemalla. Lisäselvityksessään 10.7.2025 asiakas kertoi pysäköineensä ajoneuvon aamulla 6.7.2025 noin kello 6 loma-asunnon edustalle. Asiakkaan tiedossa ei ollut, miten ajoneuvoon oli päästy sisälle. Ajoneuvon oston yhteydessä siihen oli saatu kaksi avainta, joista toinen oli virta-avain ja toinen takaluukun avain. Varkausvahingon tapahtuessa avaimet olivat olleet asiakkaan vyölaukussa loma-asunnossa. Ajoneuvolla oli ajettu 110 000 kilometriä, ja asiakkaan näkemys sen arvosta oli 45 000 euroa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 21.8.2025 todeten, että asiakkaan ajoneuvossa on ajonestolaite. Sellaisen ohittaminen edellyttää erityislaitteistoja ja osaamista, joita yhtiön käsityksen mukaan löytyy lähinnä ammattimaisesti toimivilta ulkomaisilta autovarasliigoilta. Ammattimainen ajoneuvorikollisuus on taloudellisesti motivoitunutta ja kohdistuu siksi tyypillisesti uusiin ajoneuvoihin sekä niin sanottuihin arvoautoihin. Yhtiö totesi, ettei vahinkoa korvata vakuutuksesta, sillä kyseessä oli ajonestollinen ajoneuvo, jota ei ole voitu viedä kuin sen omilla avaimilla. Selvitysten mukaan ajoneuvon avaimet olivat olleet asiakkaan hallussa hänen vyölaukussaan, ja viitaten korvauksen hakijalla olevaan näyttötaakkaan korvattavan tapahtuman sattumisesta yhtiö katsoi, ettei asiassa ollut esitetty selvitystä, miten ajoneuvo olisi voitu varastaa ilman sen omia avaimia.

Uudelleenkäsittelypyynnössään asiakas kertoi ajoneuvon olleen vahinkohetkellä asianmukaisesti lukittu, ajonestolaitteen olleen käytössä ja kaikkien avainten olleen hänen hallussaan. Ajoneuvo oli voitu siirtää paikalta hinaamalla ilman käynnistämistä, ja samoin asiakas piti mahdollisena, että varkauden olivat toteuttaneet ammattimaisesti toimivat rikolliset. Asiakas katsoi täyttäneensä vahingon korvattavuudelle vakuutusehdoissa asetetut edellytykset ajoneuvon lukitsemisen ja avainten sekä rikosilmoituksen tekemisen osalta.

Vastauksessaan vakuutusyhtiö totesi, ettei asiassa ollut esitetty uutta selvitystä, jolla olisi vaikutusta asian arviointiin, eikä yhtiö muuttanut aiempaa korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan ajoneuvovarkauden kaskovakuutuksesta.

Vahinkoa edeltäneistä tapahtumista asiakas kertoo matkalla mukana olleen seurueen käyneen 6.7.2025 syömässä noin kello 14.30, jonka jälkeen ajoneuvosta oli haettu kaksi vesipulloa. Ovet oli autosta poistuttaessa lukittu. Seurue oli mennyt vuokra-asuntoon noin kello 15.30, levännyt siellä noin tunnin ja ulos mentyään havainnut ajoneuvon kadonneen. Rikosilmoitus tapahtuneesta oli tehty poliisiasemalla noin kello 17.30. Mediassa esillä olleiden tietojen perusteella ammattimaisesti toimivat rikolliset pystyvät ottamaan ajoneuvon käyttöönsä nopeasti ja huomaamatta.

Lisäkirjelmissään asiakas toteaa olevan mahdotonta osoittaa varkauden tekninen toteutustapa, koska ajoneuvo oli varastettu tienvarsipysäköinnistä ilman silminnäkijöitä. Vakuutusehdot eivät edellytä tekotavan todistamista, vaan riittää, että ajoneuvo on ollut lukittuna, avaimet ovat olleet vakuutuksenottajan hallussa ja ajoneuvo on kadonnut. On myös mahdollista, että ajoneuvo on varastettu hinaamalla tai siirtoautolla. Nämä ovat loogisia vaihtoehtoja, eikä niiden jääminen oletuksiksi voi koitua korvausta hakevan asiakkaan vahingoksi. Edelleen vahinkotapahtumaa koskevan näyttöön liittyen asiakas toteaa ajoneuvovarkauksien tyypillisesti tapahtuvan ilman silminnäkijöitä. Jos korvaus edellyttäisi silminnäkijähavaintoa tai jatkuvaa valvontaa, tämän tulisi ilmetä vakuutusehdoista, ja tässä näin ei ole. Aiemmin esitetty selvitys myös osoittaa, että ajonestollisia ajoneuvoja on mahdollista anastaa useilla eri tavoilla.

Asiakkaan käsityksen mukaan matkailuautojen varaosat ovat erittäin haluttua ja rahanarvoista kauppatavaraa, ja yksi mahdollinen olettamus on, että ajoneuvo on anastuksen jälkeen purettu ja myyty varaosina. Vakuutusyhtiön viittaamat aiemmat ratkaisusuositukset eivät ole tähän tapaukseen verrattavia, koska ne koskevat olennaisesti erilaisia ajoneuvoja ja tapahtumaolosuhteita.

Lisäksi asiakas toteaa, että jos vakuutusyhtiö vetoaa korvauksen epäämisessä korvauksen hakijan vilpilliseen menettelyyn, on näyttötaakka tällaisesta menettelystä vakuutusyhtiöllä. Pelkkä epäily tai oletus ei täytä tätä vaatimusta.

Asiassa toimitetun selvityksen mukaisesti kyse on ollut tavanomaisesta, huolellisesti etukäteen suunnitellusta lomamatkasta yhdessä kahden aikuisen tyttären ja heidän perheidensä kanssa. Anastettu ajoneuvo oli keskeinen osa matkasuunnitelmaa. Matka on dokumentoitu, ja ajoneuvon anastus johti välittömiin, todellisiin ja huomattaviin lisäkustannuksiin sekä koko matkakokonaisuuden uudelleenjärjestelyyn.

Väitteeseen ajoneuvon oston yhteydessä luovutetuista kahdesta virta-avaimesta asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan muistiomerkinnän mukaan myyjä muisteli antaneensa kaupanteon yhteydessä asiakkaalle kahdet avaimet, mutta ei ollut täysin varma asiasta. Kyseinen kirjaus osoittaa, ettei myyjän lausunto perustu dokumentaatioon vaan epävarmaan muistikuvaan. Asiakas toteaa tietävänsä varmuudella, että ajoneuvossa oli yksi käynnistykseen soveltuva virta-avain sekä erillinen huoltoluukkujen avain. Avainten tämä määrä on ollut koko perheen tiedossa.

Asiakas on myös toimittanut muistion tyttärensä tulkin avustuksella poliisiasemalla 19.9.2025 käymästä keskustelusta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että ajoneuvon varkausvahingon korvaaminen edellyttää vakuutusehtojen mukaan sitä, että kyse on ollut ehdoissa määritellystä korvattavasta varkausvahingosta. Korvattavuus varkausvakuutuksesta edellyttää muun muassa ajoneuvon lukittu­na olemista, ja omilla avaimilla tehtyjä rikoksia korvataan vain rajoitetusti. Voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että korvauksen hakija on voinut näyttää toteen korvattavan vahinkotapahtuman sattumisen. Näin ollen näyttötaakka korvattavasta vahinkotapahtumasta on korvauksen hakijalla, tässä siis asiakkaalla.

Yhtiö katsoo, ettei asiakkaan matkailuauto ole sellainen ajoneuvo, johon taloudellisesti motivoitunut ammattimainen ajoneuvorikollisuus tyypillisesti kohdistuu. Asiakkaan viittaamien mediassa esillä olleiden tietojen osalta yhtiö toteaa, että niissä mainitut tapaukset kohdistuvat esimerkiksi erittäin teknologisiin ajoneuvoihin, joissa on keyless-järjestel­mä. Tällaisesta ajoneuvosta ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole kyse.

Ajoneuvon avainten osalta vakuutusyhtiö kertoo olleensa yhteydessä ajoneuvon myyneeseen henkilöön, joka muisteli toimittaneensa myynnin yhteydessä kaksi virta-avainta, sillä kyseisissä ajoneuvoissa on aina kaksi virta-avainta.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei pelkkä jälkikäteispäättely siitä, miten vahin­ko on saattanut sattua, ole riittävä näyttö korvattavan vakuutustapah­tuman sattumisesta. Asiakkaan toimittamat artikkelit kertovat erilaisista tavoista, joilla ajoneuvoja voidaan varastaa ilman avaimia. Nämä ovat kuitenkin olettamuksia eikä niiden nojalla voida näyttää, että asiakkaan ajoneuvo olisi varastettu niissä esitetyillä tavoilla. Yhtiön näkemyksen mukaan asiakas ei ole pystynyt riittävällä tavalla näyttämään, miten ajoneuvo on varastettu ilman sen omia avaimia.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa vahinkotapahtuman olosuhteiden jääneet tapauksessa selvittämättä. Se, miten ilmoitettu varkaus on tapahtunut, on jäänyt epäselväksi. Tämän vuoksi vakuutusehtojen mukaista korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa ei ole voitu osoittaa, eikä vahinko tule korvattavaksi varkausturvasta. Aiemman ratkaisukäytännön osalta vakuutusyhtiö viittaa ratkaisusuosituksiin FINE-016258 ja VKL 184/13, joissa vahinkotilanne on jäänyt vastaavalla tavalla epäselväksi, eikä kyseisiä ajoneuvovarkauksia ole tästä syystä katsottu korvattavaksi varkausturvasta tai varkausvakuutuksesta.

Lisäksi vakuutusyhtiö on toimittanut kuvakaappauksen muistiomerkinnästä, jonka yhtiön tekninen asiantuntija on tehnyt ajoneuvon myyjän kanssa käydystä puhelinkeskustelusta. Merkinnän mukaan ”[myyjä] kertoo, että on myynyt näitä enemmänkin. Muisteli antaneensa [asiakkaal­le] kahdet avaimet (kahdet yleensä on), mutta ei ollut täysin varma asiasta”.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu seuraavat selvitykset:
- asiakkaan vakuutusyhtiölle toimittamat vahinkoilmoitus sekä vastaus yhtiön lisäselvityspyyntöön
- Italiassa ja Suomessa tehdyt rikosilmoitukset
- muistio asiakkaan tyttären tulkin avustuksessa Italiassa samalla poliisilaitoksella, jolla rikosilmoitus oli tehty, poliisien kanssa 19.9.2025 käymästä keskustelusta. Poliisien antamien vastausten mukaan ”autoja varastetaan alueella usein. Varkaat voivat varastaa auton kopioimalla avaimen tai ohittamalla ajonestolaitteen. Ajonestolaitteeton auto voidaan varastaa viidessä minuutissa ja vastaavasti ajonestolaitteellinen auto kymmenessä minuutissa ohittamalla ajonestolaite. Poliisit olivat sitä mieltä, että asuntoauto on voitu varastaa helposti kummal­la tavalla tahansa.”
- Asiakkaan laatima matkaselvitys. Selvityksen mukaan toinen matkaseurue, johon kuului asiakas ja hänen tyttärensä perheineen, matkusti ajoneuvolla 30.6.–5.7.2025 Helsingistä Baltian, Puolan ja Itävallan kautta Italiaan. Seurue palasi Suomeen aiemmin varatuilla lentolipuilla 9.7.2025. Toisen seurueen, jonka muodosti asiakkaan toinen tytär perheineen, oli tarkoitus jatkaa varastetulla ajoneuvolla matkaa Roomasta 9.7.2025 siten, että Suomeen he olisivat palanneet toteutumatta jääneen suunnitelman mukaan 17.7.2025.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko asiakas osoittanut, että hänen ajoneuvoonsa on kohdistunut kaskovakuutuksen varkausturvasta korvattava vakuutustapahtuma.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kaskovakuutusehtojen, voimassa 3.1.2024 alkaen, kohdan 5.2 (Varkausturva) mukaan varkausturvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on rikoslain tarkoittama varkaus, luvaton käyttö, käyttövarkaus tai niiden yritys.

Jos jokin edellä tarkoitetuista teoista on tehty avaimia käyttäen, suoritetaan korvaus vain, jos tekijä on saanut vakuutuskohteen tai sen säilytyssuojan avaimet haltuunsa murron yhteydessä tapahtuneella varkaudella tai ryöstön yhteydessä. Murtautumisella tarkoitetaan sitä, että lukittuun tilaan päästään väkivaltaa käyttäen lukkoja tai rakenteita rikkoen siten, että siitä jää murtojäljet.

Korvattavuus edellyttää, että vakuutuksen kohde on ollut teon tapahtumahetkellä lukittu tai lukitussa säilytyssuojassa, johon vain vakuutetulla tai hänen perheenjäsenillään on pääsy. Ajoneuvo on lukittu, kun sen koritila, ovet, ikkunat ja kuormatila on suljettu ja lukittu ja lukot täyttävät suojaustehtävänsä, ajoneuvon lukitsemiseen käytettävät avaimet on poistettu ajoneuvosta ja luvattoman käytön estämiseksi tarkoitettu laite tai ohjauslukko on käytössä. Lukitusvaatimus koskee kaikkia ajoneuvoja. Ajoneuvo, jossa ei ole ohjauslukkoa tai virtalukkoa, katsotaan lukituksi vain, kun se on lukittu erillisellä lukolla. Toisessa ajoneuvossa tai perävaunussa oleva ajoneuvo katsotaan lukituksi vain, kun ne molemmat on lukittu. […]

Vakuutussopimukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen, voimassa 1.3.2025 alkaen, kohdan 11.1. (Korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.
[…]

Asian arviointi

Asiakas on ilmoittanut matkailuajoneuvonsa tulleen varastetuksi Roomassa, ja asiassa on arvioitavana, onko varkausturvasta korvattavaksi määritellystä vakuutustapahtumasta esitetty riittävä näyttö. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei asiakas ole osoittanut, miten ajonestolaitteella varustettu ajoneuvo olisi voitu varastaa ilman avaimia. Asiakkaan näkemyksen mukaan hän on toimittanut vahinkotapahtumasta kaiken sen selvityksen, mikä hänen on mahdollista esittää.

Vakuutusyhtiön todettua, ettei ajoneuvoa ole voitu viedä kuin sen omil­la avaimilla lautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että yhtiö ei ole esittänyt asiassa korvauksen hakijan vilpillistä menettelyä, vakuutustapahtuman aiheuttamista tai suojeluohjeiden laiminlyöntiä koskevia väitteitä, eikä asia siten näiltä osin ole lautakunnan arvioitavana.

Aiemmassa ratkaisukäytännössään Vakuutuslautakunta on katsonut ajonestolaitteen ohittamisen edellyttävän erityislaitteistoja ja -osaamis­ta, joita lautakunnan käsityksen mukaan löytyy lähinnä ammattimaisesti toimivilta ulkomaisilta autovarasliigoilta. Ammattimainen ajoneuvorikollisuuden lautakunta on katsonut olevan taloudellisesti motivoitunutta ja kohdistuvan siksi tyypillisesti uusiin ajoneuvoihin sekä niin sanottuihin arvoautoihin.

Lautakunta toteaa, että nyt käsiteltävässä tapauksessa kyseessä olevaa matkailuautoa ei voida pitää niin sanottuna arvoautona. Tästä huolimatta lautakunta pitää uskottavana, että matkailuauto on voinut kiinnostaa ulkomailla ammattimaisesti toimivia ajoneuvorikollisia ajoneuvolla olevan jälleenmyyntiarvon vuoksi.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Lautakunta toteaa yleisesti, että varkausvahinkotapauksissa korvausta hakeva ei useinkaan pysty esittämään tapahtumien kulusta muu­ta selvitystä kuin rikosilmoituksen, valokuvia ja mahdollisia muita tallenteita, hankintatositteita sekä oman kertomuksensa.

Asiakas on tässä esittänyt yksityiskohtaisen selvityksen matkasuunnitelmasta, jonka mukaan toinen asiakkaan perheenjäsenistä koostunut seurue matkusti ajoneuvolla Suomesta Roomaan ja toisen oli tarkoitus palata sillä takaisin Suomeen. Asiakas on myös tehnyt rikosilmoituksen välittömästi vahingon havaittuaan ja lisäksi hänen tyttärensä on myöhemmin käynyt selvittämässä asiaa samalla poliisiasemalla. Tästä käynnistä tehdyn yhteenvedon mukaan poliisit olivat kertoneet ajonestolaitteella varustettuja ajoneuvoja varastettavan alueella usein ja tekojen tapahtuvan nopeasti. Vakuutusyhtiö ei ole lausunut asiakkaan esittämien selvitysten osalta.

Ajoneuvon avainten osalta ajoneuvon myyjä on kertonut vakuutusyhtiölle muistelevansa, että hän oli antanut asiakkaalle kahdet avaimet. Myyjä ei kuitenkaan ole ollut tästä varma. Asiakas on kiistänyt saaneen­sa useampia kuin yhden virta-avaimen. Asiakkaan kertoman mukaan hän on saanut ajoneuvoon yhteensä kaksi avainta, joista toinen on virta-avain ja toinen ajoneuvon huoltoluukkujen avain. Myyjän kertomukseen sisältyvä epävarmuus ja avainten kokonaislukumäärä huomioiden lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että ajoneuvoon olisi ollut useampi kuin yksi virta-avain.

Vakuutuslautakunta arvioi käsiteltäväkseen saatetut riita-asiat osapuolten esittämän selvityksen pohjalta. Lautakunta katsoo, että asiakas on esittänyt asiassa yksityiskohtaisen selvityksen omasta menettelystään ja tiedossaan olevista seikoista. Selvityksestä kokonaisuutena tai vakuutusyhtiön asiassa lausumasta ei ilmene seikko­ja, jotka heikentäisivät asiakkaan vahinkotapahtumasta esittämän uskottavuutta. Vaikka ajoneuvovarkauden toteutustapa on asiassa jäänyt epäselväksi eikä ajoneuvon myöhemmistä vaiheista ole esitetty selvitystä, pitää lautakunta esitetyn aineiston perusteella todennäköisenä, että asiakkaan matkailuauto on anastettu ja että kyse siten on varkausturvasta korvattavasta vahingosta. Näin ollen lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ja selvitettyään vahingon määrän maksaa asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen laillisine korkoineen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa varkausvahingon ja maksaa asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:

Koskinen
Kuosa
Ståhlberg
Yrttiaho