Tapahtumatiedot

Vahingonkärsineen G Oy:n hallinnoimassa asunnossa on tapahtunut laajamittainen vesivahinko 29.9.2024 asunnon yläkerran WC:n lavuaarin hanan jäätyä auki yöllä. G Oy vaatii vesivahingon johdosta kiinteistövakuutuksesta korvaamatta jääneen omavastuuosan, yhteensä 11 126,25 euron, korvaamista vuokralaisen vastuuvakuutuksesta. G Oy katsoo, että vahinko on aiheutunut vuokralaisen huolimattomasta toiminnasta. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen sillä perustella, ettei G Oy ole pystynyt näyttämään vuokralaisen aiheuttaneen vahinkoa tuottamuksellisesti.

Asiakkaan valitus

Vahingonkärsijä, vuokranantaja G Oy, pyytää lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa sille sen kiinteistövakuutuksesta korvaamatta jääneen omavastuuosan, yhteensä 11 126,25 euroa.

Kyse on huoneenvuokrasuhteessa aiheutetusta vahingosta. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n mukaan vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti tai laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle. Yleisten todistustaakkaa koskevien sääntöjen mukaan sen, jolla on käytössään tai hallussaan toisen omaisuutta on yleensä näytettävä, ettei omaisuuden vahingoittuminen johdu hänen tuottamuksestaan. Todistustaakka on vuokralaisella, koska huoneisto on sopimuksen nojalla hänen hallinnassaan ja hänellä on näin ollen helpompi hankkia selvitystä vahingon aiheuttamisen sysitä kuin vuokranantajalla. Lisäksi sopimussuhteessa todistustaakka on käännetty, eli vuokralaisen on vastuusta vapautuakseen näytettävä, ettei vahinko johdu hänen tuottamuksestaan.

Vakuutetut ovat saaneet G Oy:n kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen nojalla hallintaansa 2-kerroksisen asuinhuoneiston. Asunnossa on tapahtunut laajamittainen vesivahinko 29.9.2024 yläkerran WC:n lavuaarin hanan jäätyä auki illalla tai yöllä. Hanan auki jääminen on lausunnonpyytäjän näkemyksen mukaan riidatonta. Vesi valui yläkerrasta alakertaan kaikkialle asuntoon aiheuttaen mittavat vahingot, noin 55 000 euroa.

Vakuutusyhtiö on 4.12.2024 antanut kielteisen korvauspäätöksen ja perustellut päätöstään sillä, ettei vahingonkärsijä ole näyttänyt toteen vakuutettujen tuottamusta. Vakuutusyhtiö on asettanut näyttövelvollisuuden väärin, ja tämän vuoksi asiassa on tehty uudelleenkäsittelypyyntö. Vakuutusyhtiö on antanut uuden kielteisen päätöksen 11.6.2025 ottamatta mitään kantaa näyttövelvollisuuteen tai muuhunkaan valituksen tueksi esitettyyn.

Huoneiston ilmankosteus alkoi nousemaan jyrkästi 28.–29.9.2024 välisenä yönä ollen korkeimmillaan klo 6.06. Asukas N on kertonut nukkuneensa alakerrassa ja heränneensä siihen, kun katosta tippui vettä. Asukkaat havaitsivat koko asunnon olevan veden vallassa ja ryhtyivät kuivaamaan vettä. N soitti huoltopäivystykseen, ilmoitti asunnossa olevan paljon vettä ja että hän ei ole ihan varma syystä. Vakuutusyhtiölle N on ilmoittanut epäilevänsä, että hänen yläkerrassa nukkunut miehensä on lähtenyt kävelemään unissaan vessaa päin, ilmeisesti luullen sitä suihkuksi. Hän kertoo lisäksi, että mies on herättyään sammuttanut veden ja ryhtynyt kuivaamaan asuntoa. Hän on ilmoittanut edelleen, että vesi valui käsisuihkusta lattialle ja että asukkaat ovat päätelleet, että hana olisi ollut viallinen. N kertoo lisäksi, että hana ja käsisuihku jäivät valumaan, koska mies käveli unissaan eikä uneltaan ymmärtänyt, mitä teki. Hänellä ei myöskään ole mitään muistijälkeä unissakävelystään.

Päivystäjälle tai tämän kutsumalle kuivausfirman edustajalle N ei ole kertonut epäilystään, että bideesuihku olisi ollut viallinen. Hän mainitsi kartoittajalle vain bideesuihkun käytön. G Oy:lle annetussa selvityksessä 31.10.2024 N kertoo, että kun he heräsivät veden ääneen, he sulkivat hanan. Hän myös kertoo, ettei hänen miehensä ollut nauttinut alkoholia edellisenä päivänä eikä myöskään moneen päivään ennen sitä.

WC:ssä bideesuihkun käyttö on edellyttänyt lavuaarin hanan avaamista nostamalla sitä ylöspäin ja painamalla sen jälkeen bideesuihkun liipaisinta. Suihkuun ei tule vettä, ellei lavuaarin hana ole auki. Hana on asukkaidenkin ilmoituksen mukaan ollut auki, kun he havahtuivat vesivahinkoon. Selvitystä bideesuihkun toimimattomuudesta ei ole esitetty, mutta lavuaarin hana on kiistatta ollut auki ja vesi valunut yön ajan. Kosteuskartoitusraportti ilmentää, kuinka kosteus alkaa jyrkästi nousta alkuyöstä 29.09.2024 ollen korkeimmillaan klo 6.06. Joskus sen jälkeen N soitti päivystykseen ja sieltä soitettiin Polygonille raporttiin merkityn perusteella klo 7. Vesi on valunut esteettä siis useamman tunnin ajan asukkaiden havahtumatta siihen.

Vahinko ei olisi syntynyt ilman lavuaarin hanan auki jättämistä. N:n puolison taipumuksesta unissa kävelemiseen ei ole esitetty mitään selvitystä. Puolisolla ei ole mitään havaintoa unissa kävelystään, se on vain puolisoiden käsitys tapahtumista eikä se ole uskottava. Mikäli puoliso olisi suihkutellut itseään WC:ssä, olisi hän oletettavasti kastunut ja ehkä herännytkin siihen. Bideesuihku oli N:n kertomuksen mukaan sellainen, ettei sitä ollut aiemmin käytetty ja tämän vuoksi he eivät olisi aiemmin havainneet bideesuihkun viallisuutta. Mikäli tämä käyttämättömyys pitäisi paikkansa, olisi vielä epätodennäköisempää, että puoliso olisi mennyt suihkuttelemaan tähän WC:hen.

N on vastineessaan 31.10.2024 korostanut sitä, ettei hänen miehensä ollut nauttinut alkoholia muutamaan päivään. Tämä valittajan mukaan kertoo nimenomaan siitä mahdollisuudesta, että puoliso olisikin ollut alkoholin vaikutuksen alainen tapahtumayönä ottaen huomioon lisäksi epäuskottavan kertomuksen unissa kävelemisestä. Polygonin raportista näkyy, että kyseistä WC:tä on käytetty perheen kissan WC-tilana. Lattialla on kissanastia, jossa on pellettejä. Suurennettaessa kuvaa näkyy, että WC:n lattialla on pellettejä ja istuimen takana kastunutta pellettiä. Asukkaat ovat kuivanneet tilasta lattialla ollen veden ja mahdolliset pelletit ennen Polygonin tuloa. Osa kastuneesta pelletistä on kuitenkin jäänyt lattialle. Ei ole uskottavaa, etteikö bideesuihkua olisi käytetty ainakin kissan astian pesemiseen ja siinä yhteydessä mahdollinen suihkun epäkuntoisuus olisi tullut ilmi ja epäkuntoisuudesta olisi tullut ilmoittaa vuokranantajalle.

Vahingonkärsijä esittää valokuvien perusteella vaihtoehtoisen tapahtumainkulun. Yhtä todennäköistä tai todennäköisempää kuin asukkaan unissakävely ja suihkuttelu epäkuntoisella bideesuihkulla on se, että kissa on hypännyt lavuaariin ja onnistunut tönäisemään hanan auki ja sen jälkeen kaatanut pellettiastian tai hana on jäänyt ihmiseltä auki. Joka tapauksessa lavuaarin hana on ollut auki useita tunteja mahdollistaen vesivahingon. Vakuutettujen näkemykset ilman niitä tukevaa näyttöä vahinkotapahtuman syystä eivät oikeuta päättelemään, ettei heissä olisi ollut tuottamusta vahinkotapahtumaan ja näin vahinko on heidän vastuuvakuutuksestaan korvattava.

G Oy katsoo vakuutusyhtiön vastauksen johdosta, että vakuutusyhtiö vetoaa vakuutusehtoihin niiden sisältöä vastaamattomalla tavalla. Kyse ei ole korvauksen hakemisesta vuokranantajan ja vuokralaisen sopimukseen perustuen. Osapuolet eivät ole sopineet korvattavasta vahingosta mitään. Korvauksen hakija vetoaa vuokralaisen sopimusvastuuseen, joka määräytyy lainsäädännön perusteella.

G Oy on näyttänyt toteen aiheutuneen vahingon ja sen määrän, ja vakuutetun on näytettävä tuottamuksensa puute. Siltä osin kuin vakuutettu on ilmoittanut näkemyksenään, että WC:ssä olisi tullut olla lattiakaivo ja kynnys, G Oy toteaa, että talo on rakennettu 1992 eikä sitä ole peruskorjattu. Erilliseen WC:hen ei rakentamisajankohtana voimassa olleiden määräysten, ohjeiden tai suositusten mukaan ole tarvinnut rakentaa lattiakaivoa eikä tulvakynnystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Asia on otettu vakuutusyhtiössä käsittelyyn irtaimistovakuutukseen toimitetun ilmoituksen perusteella. Irtaimistovakuutuksen vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu, vakuutuksenottajan puoliso oli nukkunut yläkerran sohvalla, koska heidän alle vuoden ikäinen vauvansa oli itkeskellyt paljon öisin. Vakuutettu oli unissaan kävellyt vessaan päin, luullen ilmeisesti sitä suihkuksi. Vakuutetulla oli joskus taipumusta unissakävelyyn. Hän oli mennyt takaisin nukkumaan ja havahtunut jossain vaiheessa siihen, että vettä oli valunut.

Ilmoituksen mukaan oli ollut täysin ennalta arvaamatonta, että käsisuihku oli jäänyt ilmeisesti päälle. Vessassa ei ollut lattiakaivoa ja valuva vesi oli päässyt leviämään koko asuntoon ja alakertaan. Vakuutettu olettaa, että tilassa, jossa on käsisuihku, pitäisi olla myös lattiakaivo. Vakuutetun havahduttua veden valumiseen hän on heti sammuttanut veden ja ryhtynyt kuivaamaan asuntoa. Vakuutuksenottaja oli myös itse herännyt pian vauvan kanssa valuvan veden ääneen, koska vesi valui alakerran makuuhuoneen nurkasta, jossa hän oli nukkunut vauvan kanssa.

Vakuutetut olivat soittaneet heti myös huoltoyhtiöön ja sieltä tultiin arvioimaan tilanne. Tämän jälkeen kuivausfirma oli tullut kuivaamaan asuntoa, joten kuivaus oli aloitettu välittömästi. Vakuutetut olivat itse saaneet kaiken pintaveden pois, kun huoltoyhtiö tuli arvioimaan tilannetta.

Vakuutetut eivät pidä itseään syyllisenä, sillä heidän kertomansa mukaan tilassa olisi pitänyt olla lattiakaivo (asuntoa oli peruskorjattu sekä WC:t osittain remontoitu ja uudistettu). Bideesuihku on vuotanut väleistä/jäänyt vuotamaan. Lattian kaato oli vakuutettujen mukaan tehty mahdollisesti väärin. Tilasta puuttui lisäksi kynnys. Vakuutetut kertovat, että ennakolta ei olisi voitu välttää vahinkoa, koska se olisi ollut mahdotonta. Heti kun vesi oli huomattu, oli ryhdytty kuivaustoimenpiteisiin. Vahinko ei ollut mitenkään ennakoitavissa.

Kyseessä on vuokralaisen ja vuokranantajan välinen asia. Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksissaan ottanut kantaa vuokralaisen vastuusta vuokranantajaa kohtaan. Vakuutuslautakunta toteaa tapauksessa, jossa vuokranantajana on myös ollut yhtiö (FINE-052751), että myös vuokralaisen vastuu vuokranantajaa kohtaan edellyttää tuottamusta. Sovellettava laki on tässä tapauksessa laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Lain vuokralaiselle asettama velvoite huoneiston huolelliseen hoitamiseen ei siten merkitse sitä, että pelkkä jonkin vahingon aiheutuminen vuokra-aikana perustaisi automaattisesti vahingonkorvausvastuun tästä vahingosta.

Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu korvausta vaativalle taholle.

Vastuuvakuutuksen rajoitusehtojen kohta 3 (Vakuutusturvan rajoitukset) mukaan korvauspiiristä on puolestaan rajattu pois vahingot, josta vakuutettu on vastuussa yksinomaan sopimuksen, sitoumuksen tai lupauksen perusteella eikä korvausvastuuta olisi ilman näitä sitoumuksia. Näin ollen pelkkään vuokranantajan ja vuokralaisen väliseen sopimukseen perustuva vastuu ei ole korvattava vastuuvakuutuksesta. Vastuuvakuutus ulottuu vain sopimuksenulkoiseen vastuuseen (deliktivastuuseen). Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että näyttötaakka korvattavan eli tuottamuksella aiheutetun vahingon syntymisestä on korvauksen hakijalla eli tässä tapauksessa G Oy:llä.

Vakuutuksenottaja on johdonmukaisesti kertonut vahingon alusta alkaen vahingon todennäköiseksi syyksi sen, että hänen aviomiehensä on unissakävelyn seurauksena mennyt kylpyhuoneeseen ja tällöin mahdollisesti ottanut käsisuihkun käteensä ja jättänyt sen päälle. Tapahtuma on ollut täysin ennalta arvaamaton ja on myös ollut mahdollista, että käsisuihku on toiminut poikkeavalla tavalla, mikä on edesauttanut vahingon syntymistä. Joka tapauksessa kyse ei ole tuottamuksellista teosta.

Vakuutuksenottaja on kertonut vahinkotapahtumasta johdonmukaisesti niin vahinkoilmoituksessaan kuin lisäselvityksissään sekä kosteuskartoittajalle (JVT-raportti 29.9.2024). Vakuutuksenottaja on myös kertonut aviomiehellä olleen taipumusta aiemminkin unissakävelyyn, joka tukee kertomusta. Vakuutuksenottaja on myös kertomus alusta alkaen, ettei alkoholilla ole ollut vaikutusta asiaan. Sitä seikkaa, että alkoholilla olisi ollut jotain vaikutusta asiaan, ei ole näytetty. Näyttötaakka tästäkin on korvauksen hakijalla. Lisäksi mikäli vakuutettu olisi ollut hereillä ja hyvin humalassa, lähtökohtaisesti voitaisiin päätellä, että hän olisi olotilasta riippumatta käyttänyt normaalia suihkua bideesuihkun sijaan.

Muutoksenhaussa esitetyt tapahtumakulut ovat täysin spekulatiivisia, eikä niille ole esitetty näyttöä. Mikäli esimerkiksi viemäri olisi tukkeutunut kastuneesta pelletistä ja tulvinut, olisi tämä selvästi huomattu jälkikäteen. Mikäli kyseessä olisi kissan aiheuttama vahinko, olisi tämä myös rajoitusehdoissa rajattu pois, sillä vastuuvakuutusehtojen kohdan 3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu seuraeläimen tai vakuutetun omistuksessa olevan muun eläimen luontaisesta käyttäytymisestä. Asukkaat ovat myös toimineet oikein poistamalla irtovettä ja siivoamalla asuntoa mahdollisimman paljon ennen huoltopäivystäjän saapumista, sillä kyse on vahingon rajoittamisesta.

Liitteenä olevien asiakirjojen sekä edellä mainittujen selvitysten perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että vahingosta aiheutuneet kulut eivät ole vastuuvakuutuksesta korvattavia.

Vakuutuksenottajan lausunto

Vakuutuksenottaja toteaa lausunnossaan, että hänen puolisonsa havahtui ensimmäisenä veden ääneen ja aloitti kuivauksen. Vakuutuskenottaja heräsi hyvin pian tämän jälkeen veden ääneen ja siihen, että vettä tippui seinän reunasta. Heti nähtyään puolisonsa kuivaamassa asuntoa hän soitti huoltopäivystykseen ja kertoi tilanteesta.

Vakuutuksenottaja ja hänen puolisonsa ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin, ja puoliso alkoi ripeästi kerätä vettä ämpäreihin. He tekivät kaikkensa vahinkojen minimoimiseksi, ja vakuutuksenottaja soitti huoltopäivystykseen heti vahingon havaitsemisen jälkeen. Hän mainitsi puhelussa, että puoliso oli kävellyt unissaan.

Huoltopäivystyksestä paikalle tullut H on tehnyt raportin ja ottanut kuvat. Niistä näkyy selvästi asunnon tilanne heti vahingon jälkeen sekä se, että asukkaat olivat jo aloittaneet kuivaamisen ja saaneet asuntoa hyvin kuivattua.

On täysin epärelevanttia keksiä tarina jostakin kissanpelletistä kuvan perusteella, joka on otettu vasta noin klo 12, kun kuivausfirma on saapunut ja he ovat siirrelleet tavaroita. Näissä kuvissa tilanne on täysin eri kuin aamun ensimmäisissä kuvissa. Kalusteita on siirretty, kissanvessaan on lisätty uudet kuivat pelletit tapahtuman jälkeen ja H:n ottamien kuvien jälkeen, koska asukkailla on kaksi kissaa, joiden on käytettävä vessaa. Siksi kuvissa näkyy kuivia pellettejä kissanvessassa.

Kissanpellettejä tai tarkemmin puupurua, jollaiseksi pelletit hajoavat kissojen kissanvessaa käytettäessä, oli lattialla jo ennen vesivahinkoa. Kissat kuljettavat sitä väistämättä tassuissaan lattialle, ja ellei sitä siivoa heti, sitä jää lattialle. Jokainen kissanomistaja tietää tämän. Vesivahingon jälkeen lattialle jäänyt puru kastui ja myöhemmin kuivui, mikä näkyy kuvissa, jotka on otettu tunteja ja osa kuvista jopa päiviä tapahtuneen jälkeen. Kuivat pelletit on lisätty tapahtuman jälkeen ennen kuivausfirman saapumista noin klo 12, koska kissojen on käytävä vessassa.

G Oy kirjoittaa vaatimuksen perusteluissa, että asukkaat olisivat kuivanneet lattian veden ja mahdolliset pelletit ennen Polygonin tuloa. On totta, että vesi kuivattiin heti vahingon havaitsemisen jälkeen. Pellettejä ei ole tarvinnut erikseen siivota, sillä lattialla näkyvä pelletti on peräisin kissojen vessasta ja oli siellä jo ennen vesivahinkoa. G Oy:n väitteet perustuvat päivällä otettuihin kuviin, ei aamun kuviin, jotka ovat vahingon kannalta olennaisimmat.

Asukkaat eivät myöskään pese tai vaihda kissanvessaa WC:ssä bideesuihkulla, eivätkä koskaan laita kissan kuivikkeita viemäriin. On itsestään selvää, että kuivike tukkisi viemäristön. Kissanvessa tyhjennetään aina roskikseen. Väite siitä, ettei puoliso olisi kastunut, on väärä. Hän kastui nimenomaan bideesuihkun käytön seurauksena.

Bideesuihkusta tulee vettä, kun hana on auki ja suutinta painetaan. Puoliso on todennäköisesti käyttänyt bideesuihkua unissaan luullen sitä suihkuksi. Hana on jäänyt auki ja tämän lisäksi myös vettä on valunut todennäköisesti bideesuihkun reunoista, kun puoliso on poistunut WC:stä. Vakuutuksenottaja kokeili bideesuihkua joitakin päiviä tapahtuneen jälkeen ja laittaessaan ensimmäiseksi hanan ylös asti auki, alkoi bideesuihkun reunoista valumaan myös vettä, joten tämä on saanut vakuutuksenottajan miettimään myös sitä, että bideesuihku olisi ollut viallinen/rikki. Lisäksi WC:n kaato on tehty väärin, lattiakaivo puuttuu, eikä WC:ssä ole kynnystä tai vesieristystä, jotka olisivat estäneet veden leviämistä.

B kertoo, ettei asuntoon ole tehty peruskorjauksia, vaikka WC ja kylpyhuone on selvästi peruskorjattu alkuperäisestä. Luonnollisesti tällöin olisi voinut olettaa, että WC:hen olisi tehty lattiakaivo. Myös keittiö ja muita osia asunnosta on remontoitu. Väite siitä, että asukkaat olisivat ehtineet siivota ennen huoltopäivystäjän saapumista, on väärä. Asukkaat ilmoittivat vahingosta heti, ja H tuli paikalle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, tuleeko huoneistolle aiheutunut vesivahinko korvata vuokralaisen vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainkohdat

Vahingonkorvauslaki (412/1974)

2 luvun 1.1 §

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vakuutusehdot

Vastuuvakuutusehdot

2 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan vakuutetun yksityishenkilönä toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin. Korvaus edellyttää, että vahinko todetaan yhden vuoden sisällä vahingon aiheutumisesta. Voimassa olevan oikeuden mukaan vahinkojen korvaamisen lähtökohtana on, että jokainen vastaa itse kohdalleen osuneesta vahingosta, ellei voida osoittaa, että joku toinen on vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

3 Vakuutusturvan rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa

[ –  – ]

- josta vakuutettu on vastuussa yksinomaan sopimuksen, sitoumuksen tai lupauksen perusteella eikä korvausvastuuta olisi ilman näitä sitoumuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi asuntokaupan kohteessa ilmenneet vahingot, virheet tai puutteet.

[ –  – ]

Asian arviointi

Vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski. Korvausvastuu edellyttää tuottamuksellisen teon tai laiminlyönnin lisäksi syy-yhteyttä teon tai laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä. Lisäksi vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus.

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, josta vakuutettu on vastuussa yksinomaan sopimuksen, sitoumuksen tai lupauksen perusteella eikä korvausvastuuta olisi ilman näitä sitoumuksia. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) soveltaminen perustuu vuokranantajan ja vuokralaisen väliseen sopimukseen, mistä johtuen kyseinen laki ei tule vakuutuksen rajoitusehdon vuoksi sovellettavaksi asiassa. Vakuutetun osalta korvausvastuuta G Oy:tä kohtaan on tämän vuoksi arvioitava vahingonkorvauslain perusteella. Vahingonkärsineellä eli G Oy:llä on näyttötaakka siitä, että vahinko on aiheutunut vakuutetun tuottamuksellisen menettelyn seurauksena.

Vakuutuksenottajan mukaan vahingon todennäköisenä syynä on se, että hänen puolisonsa on unissakävelyn seurauksena mennyt kylpyhuoneeseen ja tällöin mahdollisesti käyttänyt käsisuihkua ja tämän jälkeen jättänyt hanan päälle. Vakuutuksenottaja on kertonut tästä mahdollisesta tapahtumainkulusta johdonmukaisesti sekä vahinkoilmoituksessa, lisäselvityksissään ja kosteuskartoittajalle annetussa lausunnossa. Vakuutuksenottaja on kertonut samat asiat myös Vakuutuslautakunnalle antamassaan lausunnossa. Vakuutuksenottajan mukaan heti kun vesi oli huomattu, oli ryhdytty kuivaustoimenpiteisiin.

G Oy on pitänyt vakuutuksenottajan kertomaa epätodennäköisenä ja esittänyt erilaisia vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja vahingolle. Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, ettei G Oy ole pystynyt näyttämään asiassa, että vakuutettu olisi toiminut tuottamuksellisesti. Näin ollen vahinko ei ole vastuuvakuutuksesta korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapasaari
Jyrä
Kankkunen
Malmberg