Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottaja P Oy:n työntekijä oli 14.8.2024 suorittamassa puunkaatoa, jolloin suuri puu kaatui vahingossa naapurikiinteistön puolelle. Puunlatva osui varaston räystääseen sekä metsässä olleeseen vanhaan hellaan.

Tapahtuneen jälkeen vahinkoa kärsinyt asiakas on esittänyt korvausvaateita asuinrakennuksen ja sen lisäsiiven, autotallin ja pressutallin sekä näiden sisällä, että vierellä olleen omaisuuden vaurioista. Asia on käsitelty P Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Kohteessa on tehty vakuutusyhtiön toimesta katselmointi 23.10.2024 sekä vahinkoa kärsineen asiakkaan pyynnöstä tavarantarkastus 19.11.2024. Lisäksi kohde on tarkastettu vakuutusyhtiön pyynnöstä vielä tärähdysasiantuntijana toimivan F Oy:n toimesta.

Tavarantarkastuksen jälkeen korvausvaatimuksista käytiin kirjeenvaihtoa, jossa vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö ilmoitti, että puun aiheuttamat vauriot autotalille ja irtaimistolle ovat riidattomia. Näiden osalta vakuutusyhtiön päätöksessä on katsottu vahingonmääräksi 4.000 €. Tämä pitää sisällään autotallin korjauksen omana työnä, kulkuneuvot, pressuhallin ja siellä olleen irtaimiston. Korvaus perustuu omaisuuden käypään arvoon vahinkohetkellä.

Asiakas ei tyytynyt vakuutusyhtiön päätökseen ja vakuutusyhtiö suoritti kohteessa vielä uuden tarkastuksen tärähdysasiantuntijan toimesta. F Oy:n suorittaman tarkastuksen perusteella osaa esitettyjen vaurioiden synnystä ei voida pitää todennäköisenä tärinän aiheuttamana. Osassa vaurioista tärinä on voinut toimia laukaisevana tekijänä pitkäaikaisen jännityksen alaiseen rakenteeseen. Korvauspalvelut on 19.3.2025 antamassaan korvauspäätöksessä ilmoittanut, että vaadittuja vaurioita ei korvata sen vuoksi, että vaurioiden syntymistä puun kaatumisesta ei voida pitää todennäköisenä. Päätöksessä on tuotu esille myös se, että vaikka puunkaatuminen olisi aiheuttanut vaurioita rakennukselle, aiemmat painumisen ja puutteellisten rakennusratkaisujen seurauksena, aiheutuneet vauriot eivät olisi vakuutuksenottajan vastuulla

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakkaan valitus

Asiakas toteaa aluksi, että on kummallista, että vahingon aiheuttajan toimia tutkii ja puolustaa vahingon tekijän vakuutusyhtiö. Asiakas lisää, että vakuutuksenottaja on aiheuttanut vahingon huolimattomuudellaan ja rikkoen yleisiä toiminta- ja turvallisuusohjeita toimiessaan motolla/harvesterilla näin lähellä rakennuksia. Lisäksi asiakas katsoo, ettei tällä kyseisellä koneella olisi saanut puun koon takia mennä kaatamaan puuta, jonka etäisyys rakennuksiin on näin pieni. Asiakas pitää puun kaatamista jopa tahallisena tekona.

Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön muutoksenhakuelimen lausunto puun kaatamisesta ei vastaa todellisuutta. Tässä tapauksessa tälle kyseiselle koneelle tämä kaadettava puu oli liian suuri eikä se pysynyt "käpälissä", vaan lähti yläpuolelta kaatumaan väärään suuntaan, jonka takia kuskin piti ilmassa kääntää, ettei puu tipahtanut autotallin katon päälle. Puu meni autotallin harjan yli ja tuli alas latvus edellä talon nurkalle, osuen ensin autotallin kulmaan ja siitä maahan suurella voimalla. Asiakkaan mukaan asian käsittelyssä nähdään vakuutustarkastajien epäpätevyys, eikä F Oy:n lausunnoilla ole mitään merkitystä, sillä F Oy on saanut kaiken tarvittavan tiedon vakuutusyhtiöltä. Asiakas toteaa, että hän ei voi hyväksyä lausuntoja, koska ne sisältävät liian paljon asia- ja tekstivirheitä. Asiakas lisää, että hän ei voi hyväksyä F Oy:n raporttia, koska se on tilattu vakuutusyhtiön pyynnöstä ja sisältää asia- ja tekstivirheitä. Tarkastuskäynnillä ei käytetty minkäänlaisia mittalaitteita, eikä tärinää tutkittu millään lailla. Asiakkaan näkemyksen mukaan tämän osalta ei voida puhua asian puolueettomasta selvittämisestä. Vakuutusyhtiön toiminta on ollut asiakkaan mielestä epäammattimaista, eivätkä kyseiset tarkastajat ole perehtyneet tämäntyyppisiin tapauksiin.

Irtaimiston osalta asiakas ilmoittaa, että hän vaatii edelleen ilmoittamistaan laitteista listan mukaisia korvauksia. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on oman arvionsa mukaan päätynyt vain osittaisiin korvausratkaisuihin näiden suhteen, eikä ole mitenkään perustellut korvaamattomia tai rikkoutuneita laitteita. Asiakas listaa rikkoutuneita laitteita ja niiden ominaisuuksia ja katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole määritellyt niiden arvoa oikein.

Lopuksi asiakas toteaa, että urakoitsija ei edes tullut heti puunkaadon jälkeen ilmoittamaan mitä oli tapahtunut, eikä jättänyt kaadettua puuta siihen paikkaan, vaan rupesi välittömästi karsimaan ja näin ollen tuhosi todisteet ja teki samalla lisävahinkoa pressutallin sisällölle. Valituksen liitteenä asiakas on toimittanut muun muassa tarkastuksiin liittyen lähetetyt sähköpostiviestit, vastineensa tarkastusraportteihin ja muistioon ja kustannusarvion sekä laatimansa seurantaraportin viimeisimmän vaurion jälkeen.

Lisäkirjeessään asiakas toteaa, että puun kaataminen aiheutti erittäin voimakkaan tärähdyksen ja tienkäyttäjien aiheuttama tärinä johon vakuutusyhtiö viittaa, tuli vasta noin kahdenviikon päästä puun kaatamisesta, kun kiinteistön vieressä olevalla yleisellä tiellä raskaankaluston liikenne lisääntyi lietekuljetusten myötä. Tällöin myös lisärakennusosassa olevasta makuuhuoneesta aukesi kattoverhoilun saumoja / levyjä.

Asiakas toteaa edelleen, että autotalli johon puun tyvi-osa putosi ei ole ollut ränsistynyt varasto, vaan teräsprofiilirunkoinen autotalli.

Asiakas lisää myös, että vakuutusyhtiö tuo harhaanjohtavasti esille, että asiakkaan pyynnöstä kohteessa olisi teetetty tavarantarkastus, vaikka asiakas on omalla kustannuksellaan kyseisen tarkastuksen teettänyt.

Asiakas listaa rakennuksen vaurioita ja esittää niiden syntymisestä edelleen oman näkemyksensä ja katsoo, että vauriot ovat syntyneet puun kaadosta aiheutuneen tärinän seurauksena. Asiakas toteaa edelleen, ettei hän hyväksy vakuutusyhtiön määrittelemää 4000 euron korvausta myöskään irtaimiston ja autotallin osalta.

Lopuksi asiakas toteaa vielä, että vaurioituneet tilat ja rakennukset autotallia lukuun ottamatta ovat sisäosiltaan edelleen siinä kunnossa kuin ne olivat vahingon sattuessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot, käsittelyvaiheet sekä tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot. Vakuutusyhtiö toteaa vahingon määrän osalta edelleen, että vahingonkorvausoikeudessa noudatettavista, oikeuskäytännössä vakiintuneista periaatteista johtuu, ettei vahingonaiheuttaja ole velvollinen maksamaan korjauskustannuksiakaan enempää kuin enintään omaisuuden päivänarvon. Korvauksen tulee vastata sitä vahinkoa, joka voidaan katsoa tapahtumasta aiheutuneen, mutta ei enempää. Muussa tapauksessa korvauksenvaatija hyötyisi siitä, että vahinko on sattunut. Tästä johtuu, että esimerkiksi rakennuksen vaurioita korjattaessa vahingonkärsineen itsensä maksettavaksi koituu ns. tasonparannuksen osuus. Jos iän, kulumisen tai aiempien rakennusvirheiden vuoksi jo ennen vahinkoa heikentynyt rakennus vaurioituu jonkun korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena, ei vahingon korjaustöiden yhteydessä korjata rakennusta kokonaan vahingonaiheuttajan kustannuksella uutta ja nykymääräyksiä vastaavaksi, vaan vahingonkärsineen on itse kustannettava korjauksista se osuus, joka katsotaan vahinkoon liittymättömien vanhojen puutteiden korjaamiseksi.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että asuinrakennukselle ei ole puun kaatumisen seurauksena voinut aiheutua asiakkaan väittämiä vaurioita, eikä P Oy ole niistä korvausvastuussa.

Vahinkotapahtumasta saadun selvityksen mukaan puun kaadon yhteydessä suuri mäntypuu on lähtenyt kaatumaan väärään suuntaan, jolloin puu on mennyt poikki ja katkennut puun latvaosa on osunut naapurikiinteistöllä sijainneen asiakkaan pressutallin päälle, sekä autotallin kulmaan. Puu ei ole osunut asuinrakennukseen, vaan puun tyvi on jäänyt vähintään kolmen metrin päähän asuinrakennuksesta, eikä myöskään latva ole ylettänyt rakennukseen asti.

Vahinkoenergian osalta yhtiö toteaa, että suurin osa puun painosta on puun tyvipäässä, joka on ollut kiinni harvesterikoneen kourassa. Puu ei siis ole ollut niin sanotusti vapaassa kaadossa. Koska vain osa puun latvaosasta on tullut maahan ei vahinkoenergia, ja täten tärähdys ja isku maahan, ole vastannut kokonaisen puun kaatumisesta aiheutuvaa tärähdystä. Myös puun oksat ovat osaltaan vaimentaneen iskua maahan. Vakuutusyhtiö katsoo, että sillä, että onko puuta kaadettu asiaankuuluvasti ja oikeaoppisesti motolla/harvesterilla vai jollakin muulla tavoin, ei ole vahingon määrän arvioinnin osalta merkitystä. Asiassa on riidatonta, että puunkaadossa on tapahtunut virhe taikka laiminlyönti käytetystä kaatotavasta riippumatta.

Vakuutusyhtiö lisää, että siltä osin kuin asiakas vaatii korvauksia asuinrakennukselle aiheutuneista vaurioista, on näyttövelvollisuus syy-yhteydestä korvauksenvaatijalla. Näin ollen asiakkaan on osoitettava, ovatko asuinrakennuksessa todetut vahingot seurausta kokonaan tai osittain P Oy:n suorittamasta puunkaadosta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa on esitetty väitteitä hyvinkin mittavista ja laajoista vaurioista asuinrakennuksessa, kuten vaurioita sokkelissa, vesikaton räystäässä ja tippapellissä, makuuhuoneen katossa, pesuhuoneen seinien laatoituksessa, viemärissä, löylyhuoneen seinissä, makuuhuoneen ja laajennusosan kaapelissa, hormi- ja palomuurissa sekä rakennuksen päädyssä olevassa tulokaapelissa. 23.10.2024 päivätyllä tarkastusraportilla ei ole otettu juurikaan kantaa siihen, voivatko rakennuksen väitetyt vauriot aiheutua puun kaatumisen aiheuttamasta tärähdyksestä. Sen sijaan raportille on kirjattu kohteessa tehtyjä havaintoja. Tärkeimpänä havaintona yhtiö toteaa sen, että laajennusosan perustuksissa taikka seinässä ei havaittu painumaa taikka halkeamaa. Tehtyjen havaintojen perusteella sokkelissa väitettyjen halkeamien voitiin todeta olevan ylimaalattuja kivilevyjen saumoja, eikä täten tärähdyksen aiheuttamia halkeamia.

Vakuutusyhtiö lisää vielä, että kohteessa melkein kuukautta myöhemmin asiakkaan pyynnöstä tehdyssä tarkastuksessa esitettiin vielä uusia vaurioita. Tarkastuksen tehnyt tarkastaja on tavarantarkastuskertomuksessaan ottanut kantaa väitettyjen rakennuksen vaurioiden aiheutumiseen puun kaatumisen aiheuttaman tärähdyksen seurauksena. Tarkastuskertomuksessa on todettu riidattomasti autotallin vaurioiden syntyneen puun kaatumisen seurauksena. Sen sijaan laajennusosan ulkopuoliset vauriot "saattoivat syntyä" sekä ulkoseinän laattairtoamiset IV-venttiilin vierestä "johtunevat" tärähdyksestä. Sanamuotoja tulkiten kyse ei siten vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole miltään osin perustelluista ja varmoista johtopäätöksistä. Vakuutusyhtiö korostaa myös edelleen, että kyseisen kertomuksen luotettavuuteen tulee suhtautua pidättyvästi sillä asiassa, on tehty ennakkotarkastus ilman, että kaikki asiaan osalliset ovat olleet paikalla.

Vakuutusyhtiö huomauttaa myös, että vakuutusyhtiön tilaamassa F Oy:n lausunnossa on kysymys tärinäasiantuntijana toimivan katselmusmiehen paikan päällä tekemästä arviosta esitetyistä vahingoista ja niiden syntymisestä puun kaatumisesta aiheutuneen tärinän aiheuttamana. Arvion lopputuloksena on se, että osaa esitettyjen vaurioiden synnystä ei voida pitää todennäköisenä tärinän aiheuttamana ja osassa vaurioista tärinä on voinut, toimia laukaisevana tekijänä pitkäaikaisen jännityksen alaiseen rakenteeseen. Minkään esitetyn vaurion aiheutumista pelkästään tärinän aiheuttamana ei siten voida pitää asiassa todennäköisenä.

Lausunnon mukaan pesuhuoneen laattarivin pullistuminen johtuu tyypillisimmin laattojen takana levyssä tapahtuvista muodonmuutoksista, eikä itse tärähdyksen aiheuttamaa pystysuuntaisten rakenneosien painumista voida pitää todennäköisenä. Saumojen halkeamat voivat syntyä niin rakenteiden elämisestä kuin tärinästäkin. Niin ikään yksittäisen laatan halkeaminen ei ole todennäköistä tärinän takia ilman ennalta vallitsevia jännitystiloja. Tärinä ei myöskään tyypillisesti irrota terveestä rakenteesta yksittäisiä laattoja, vaan tällöin laattojen tippuminen on todennäköisempää laatan ja rakenteen väliin jääneiden ilmataskujen vuoksi. Vakuutusyhtiö korostaa, että tarkastuskertomuksen mukaan suurin osa pesuhuoneen saumoista ja laatoista ovat olleet ehjiä. Edelleen asiakkaan tilaama tavarantarkastajakin on kertomuksessaan todennut, että pesuhuoneen laattojen kiinnitykset ovat todennäköisesti irtoilleet alustastaan vahinkoa ennenkin. Edelleen vakuutusyhtiö toteaa myös, että asiassa saadun selvityksen mukaan IV-venttiilin ympäriltä tippuneet laatat tippuivat vasta seuraavana päivänä ratkaisunpyytäjän avatessa pesuhuoneen oven. Myöskin jo 23.10.2024 tarkastusraportin mukaan laatan tartunta on ollut heikko laattojen oltua kiinnitettynä nahkoittuneeseen kiinnityslaastiin.

Vakuutusyhtiö lisää, että asiassa esitetty saunan puuseinän siirtymä, katkennut viemärijohto ja syöttökaapelin katkeaminen aiheutuminen tärinän johdosta olisivat edellyttäneet rakennuksen siirtymistä, jota ei massiivisen impulssimaisen voiman ja merkittävien halkeamien puuttuessa voida pitää mahdollisena. Lausunnon mukaan tuollaisten vaurioiden syntymiseen vaadittava voima olisi niin massiivinen, ettei sen syntymistä voida pitää todennäköisenä puun kaatumisen vuoksi. Lisäksi tarkastusraportin mukaan löylyhuoneessa katon ja seinän rajassa ei ole ollut listaa.

Makuuhuoneen katon vaurioiden sekä hormi- ja palomuurin halkeamien on kuvattu aiheutuneen viiveellä, vasta muutama viikko puun kaatamisen jälkeen. Edelleen yhtiö toteaa, että asiakas on itsekin kertonut keittiön palomuurin kivilevyjen saumojen auenneen vasta joulukuun alussa, kun raskaankaluston ajoneuvo ajoi asuinrakennuksen ohi. Asiakas on kuvannut ohiajavien raskaankaluston ajoneuvojen aiheuttavan voimakasta tärinää.

Vakuutusyhtiö katsoo, että F Oy:n lausunnossa on arvioitu hyvin kattavasti esitettyjen vaurioiden mahdollisia syntytekijöitä. Lausunnossa ei ole pelkästään todettu, että jokin vaurio ei voisi olla aiheutunut puun kaatumisen aiheuttamasta tärinästä, vaan asiassa on esitetty argumentteja niin puolesta kuin vastaan sekä lopuksi vielä vaurion syntymiselle jokin todennäköisempi syntytapa. Lausunnossa esitettyjen huomioiden perusteella ei voida katsoa näytetyksi, että jokin esitetyistä asuinrakennuksen vaurioista olisi seurausta puun kaatumisesta aiheutuneesta tärähdyksestä/tärinästä.

Vakuutusyhtiön mukaan asiassa jää osin epäselväksi, milloin ja miten asuinrakennuksen vauriot ovat syntyneet. Asiassa käytettävissä olevan selvityksen mukaan vaurioiden syntymistä puun kaatumisesta aiheutuneesta tärinästä ei kuitenkaan voida pitää riittävän todennäköisenä korvausvastuun syntymiseksi. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan puun kaatumisesta ei voida katsoa aiheutuneen kovinkaan suurta tärähdystä taikka tärinää, kun otetaan huomioon se, ettei puu ole ollut vapaassa kaadossa, vaan ainoastaan sen oksakas latvaosa on kaatunut. Lisäksi vaikka kyse olisikin ollut vahinkotapahtumasta, jossa olisi syntynyt merkittävää tärähdystä/tärinää, on edelleen epäselvää, olisivatko kaikki esitetyt asuinrakennuksen vauriot voineet aiheutua tämän seurauksena.

Asiassa on tullut myös riidattomasti esiin, että osa esitetyistä vaurioista on aiheutunut hyvinkin viiveellä ja asiakas itse on kertonut rakennuksen ohi ajavien raskaankaluston ajoneuvojen aiheuttavan voimakasta tärinää. Myöskin se, että vaurioiden voitaisiin katsoa aiheutuneen painumasta, viittaa todennäköisemmin pitkäaikaiseen painumaan, kuin äkilliseen puun kaatumisen seurauksena aiheutuneeseen, kun otetaan huomioon vahingosta aiheutunut energia.

Korvatun irtaimiston vahingon määrään liittyen vakuutusyhtiö katsoo, että tuhoutuneiden esineiden arvo on määritetty asiassa täyden korvauksen periaatteen mukaisesti ottaen kuitenkin huomioon rikastumiskielto, eli se, että vahinkoa kärsinyt ei päädy parempaan asemaan kuin missä hän olisi ilman aiheutunutta vahinkoa. Vakuutusyhtiö korostaa myös edelleen sitä, että myös vahingonkorvauksen määrästä näyttövelvollisuus on korvauksenvaatijalla. Asiassa käytettävissä olevan selvityksen mukaan asiakas ei kuitenkaan ole esittänyt vahingoittuneesta omaisuudesta tarkkoja tietoja muun muassa laitteiden hankinta- ja valmistusvuosista ja pressutallissa ollut irtain omaisuus oli hävitetty ennen tarkastuksen tekemistä. Huomioitavaa kuitenkin on, että kysymys on ollut irtaimesta omaisuudesta, jota on säilytetty ulkosäilytyksessä jo vahinkotapahtumaa ennen osittain sortuneessa pressutallissa. Kyse ei myöskään ole ollut aivan uusista, kokonaan käyttämättömistä tavaroista.

Kaiken asiassa esitetyn selvityksen mukaan yhtiö katsoo siten edelleen, että irtaimistosta maksetun korvauksen määrä on kohtuullinen ja oikea saatujen tietojen perusteella, eikä perusteita lisäkorvauksen suorittamiselle ole asiassa esitetty.

Vakuutetun kuuleminen

FINE on varannut vakuutetulle mahdollisuuden esittää kannanottonsa asiaan.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahingonkorvauslain ((412/1971) 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutuskirjan mukaan vastuuturvasta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko alla mainittujen vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuskirjassa vakuutetuksi toiminnaksi on merkitty "puunkorjuu", puunkaato.

Poiketen toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdasta 3.2.3 vakuutuksesta korvataan myös vakuutuksenottajan suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena tai muulla tavoin huolehdittavana olevalle omaisuudelle puita kaadettaessa aiheutettu vahinko.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2024 alkaen) kohdan 3.1 mukaan
vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,

 -joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutuksesta korvataan myös tietosuojalain tai EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen toiselle aiheutunut puhdas taloudellinen vahinko, jonka on aiheuttanut vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloaikana todettu henkilötiedon lainvastainen käsittely ja josta vakuutettu on korvausvastuussa rekisterinpitäjän ominaisuudessa.

Ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutuksenottajalla vahingonkorvausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, jonka määrä ylittää vakuutuksen omavastuun ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa.

Jos vakuutuksenottaja korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisesti oikea.

Jos vakuutusyhtiö on päässyt vahingonkärsijän kanssa sopimukseen vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuksenottaja tähän suostu, ei vakuutusyhtiö ole tämän jälkeen velvollinen korvaamaan sen jälkeen aiheutuneita kustannuksia eikä korvaamaan enempää kuin se edellä mainitun sopimuksen perusteella olisi korvannut. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen selvittämään asiaa enempää.

Kohdan 7.1 mukaan vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti. (…)

Ratkaisusuositus

Asiassa on riitaa siitä, ovatko asiakkaan kiinteistössä todetut vauriot aiheutuneet puun kaadon seurauksena ja tuleeko asiakkaan vaatimat kulut korvata P Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Näyttövelvollisuus korvattavasta vahingosta ja vahingon määrästä kuuluu Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan korvausta vaativalle.

FINE toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että P Oy:n toiminnan seurauksena on tapahtunut esinevahinkoa asiakkaan omistamalle omaisuudelle. Riitaa on kuitenkin aiheutuneen vahingon määrästä ja laajuudesta.

Asiakas on esittänyt korvausvaateita asuinrakennuksen ja sen lisäsiiven, autotallin ja pressutallin sekä näiden sisällä, että vierellä olleen omaisuuden vaurioista. Asia on käsitelty P Oy:n vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on katsonut asiamukaiseksi korvaukseksi puun aiheuttamat vauriot autotalille ja irtaimistolle. Näiden osalta on katsottu vahingonmääräksi 4.000 €. Tämä pitää sisällään autotallin korjauksen omana työnä, kulkuneuvot, pressuhallin ja siellä olleen irtaimiston.

FINE toteaa ensiksi, että se antaa ratkaisusuosituksensa osapuolten toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella.

FINEn käytössä olevan vakuutusyhtiön tarkastusraportin 23.10.2024 mukaan tarkastuksessa todettiin yksittäisiä haljenneita laattoja seinässä ja boordilaatassa. Rakennuksen seinät on laatoitettu kivilevyn päälle ja runko puuta. Raportissa mainitaan, että asiakkaan mukaan seinässä on vedeneriste. Raportissa todetaan, että pesuhuoneessa seinä on pullistunut vaakatasossa koko seinän matkalla kahden laatan korkeudelta. Nurkat ovat ehjiä, eikä niissä näy ratkeamisia. Lisäksi IV-venttiilin ympäriltä puuttuu kaksi laattaa. Sokkeli on verhottu kivilevyllä ja kivilevyissä on puskusauma. Asiakas on ilmoittanut, että saumat ovat tulleet näkyviin tärähdyksen yhteydessä.

Asiakkaan toimesta kohteeseen on tilattu tavarantarkastus ja kohteessa on vakuutusyhtiön tai vakuutuksenottajan edustajan läsnä olematta tehty ennakkokäynti 10.11.2024 toimeksiannon muotoilemiseksi ja tavarantarkastuskäynnin suunnittelemiseksi.

Tavarantarkastus kohteessa on tehty 19.11.2024 aistinvaraisesti rakenteita avaamatta. Kertomuksen mukaan tarkastuksen yhteydessä rakennuksen laajennusosan perustuksissa taikka seinässä ei havaittu painumaa/ halkeamaa. Sokkelissa esitetyt halkeamat todettiin ylimaalatuksi kivilevyjen saumaksi. Vesikaton tippapelti oli liikkunut ulospäin, mutta tippapelti ei ollut kiinnitettynä vesikatteeseen. Osa makuuhuoneen sisustuslevyistä roikkui, mutta makuuhuoneen kattoverhous oli tehty liimaamalla rakennusliimalla sisustuslevyjä mäntypaneelin päälle. Pesuhuoneen IV-venttiilin ympäriltä oli irronnut kaksi laattaa, mutta laatan tartunta on ollut heikko laattojen oltua kiinnitettynä nahkoittuneeseen kiinnityslaastiin.

Pesuhuoneen asuinhuonetta vasten olevassa seinässä laatta oli halki ja laatat olivat pullistuneet vaakatasossa irti. Myös oven oikealla puolella laatoitus oli irronnut alustastaan ja oven pielessä laatta oli halki. Kuitenkin suihkunurkassa ja vasemmalla puolella saumat olivat ehjät. Löylyhuoneessa katon ja seinän rajassa ei ollut listaa.

Edellä todettujen vaurioiden lisäksi tarkastuksessa havaittiin pesuhuoneen väliseinän kahden laattarivin irronneen kiinnityksistään, saumausten rapisemista ulkokulmissa, saunassa saman väliseinän paneelauksen laskeutuminen ja al-paperin kiristyminen sekä kiuasseinän alapaneelin irtoaminen. Raportin mukaan autotallin vauriot ovat syntyneet puun kaatumisesta sen kulmauksen päälle. Talon lisäsiiven ulkopuoliset vauriot ovat tavarantarkastajan mukaan saattaneet syntyä matalaperustuksen täräyksestä ja ulkopuolisen maan paineesta sokkelilevyyn ulkonurkassa.

Tavarantarkastuskertomuksen mukaan ulkoseinän laattairtoamiset IV-venttiilin vierestä ovat voineet johtua täräyksestä. Edelleen kertomuksessa todetaan myös, että pesuhuoneen laattojen kiinnitykset ovat todennäköisesti irtoilleet alustastaan vahinkoa ennenkin ja laattojen halkeilun on voinut johtua myös alusten kutistumisesta johtuvasta puristuksesta.

Vakuutusyhtiön 19.11.2024 tarkastusta koskevan pöytäkirjan mukaan asiakas on kertonut edellisen käynnin jälkeen räystään aluslaudan olevan kiertynyt irti toisesta reunasta, sekä rakennuksen päädyssä olevan tulokaapelin liikkuneen. Rakennuksen vanhalla osalla ei kuitenkaan todettu vaurioita, jotka johtuisivat rakennuksen liikkumisesta, vaan saumat ja nurkat olivat ehjiä, eikä hormissa todettu halkeamia. Myöskin pesuhuoneessa kaikki nurkat, sekä ikkunan ja oven pielet olivat ehjiä, eikä lattian laatoituksessa ollut halkeamia. Yksittäisiä laattoja oli halki pullistuneen seinän kohdalta. Uutena vauriona esitettiin olohuoneen ja makuuhuoneen välisen kaapelin rikkoutuminen, joka johtuisi tärähdyksen aiheuttamasta rakenteiden painumisesta. Tarkastuksella ei kuitenkaan havaittu painumisen aiheuttamia vaurioita vanhan/ laajennusosan välillä eikä seinän pinnoitteissa.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt asiassa ulkopuolisen tärinäasiantuntijana toimivan katselmusmiehen F Oy:n lausuntoa siitä, voivatko rakennuksen väitetyt vauriot aiheutua puun kaatumisen aiheuttamasta tärähdyksestä.

17.2.2025 päivätyn F Oy:n lausunnon mukaan vaurioiden syntymistä siten, että rakennus olisi liikahtanut puun kaatumisen voimasta paikoiltaan, ei voida pitää todennäköisenä. Halkeamien syntymisen osalta lausunnossa todetaan, ettei laattojen halkeamista puun kaatumisen jälkeen voida pitää todennäköisenä ja jos halkeamia on puun kaatumisen aiheuttamassa tärähdyksessä syntynyt, on niiden juurisyynä rakenteisiin ajan saatossa muusta syystä syntynyt jännite.

Pesuhuoneen osalta 17.2.2025 päivätyssä lausunnossa todetaan pesuhuoneen laattarivin pullistumisen johtuvan tyypillisesti siitä, että laattojen takana olevassa levyssä tapahtuu muodonmuutoksia, eikä itse tärähdyksen aiheuttamaa pystysuuntaisten rakenneosien painumista voida pitää todennäköisenä. Seinärakenteeseen on katselmusmiehen mukaan todennäköisesti ajan saatossa syntynyt jännitystila, joka on aiheutunut epätasaisesta painumasta. Pullistuma on voinut laueta tärähdyksen seurauksena, mutta rakenteessa on todennäköisesti ollut jännitystila, joka on aiheuttanut tämän pullistumisen. Lausunnon mukaan tärinä ei tyypillisesti irrota terveestä rakenteesta yksittäisiä laattoja, vaan tällöin laattojen tippuminen on todennäköisempää laatan ja rakenteen väliin jääneen ilmataskun vuoksi. 

Edelleen katselmusmies on todennut lausunnossaan, että saumojen halkeamat ovat tyypillisiä vaurioita, jotka voivat syntyä niin rakenteiden elämisestä kuin tärinästäkin. Tärinätapahtuma ei todennäköisesti rasita yksittäistä laattaa siten, että laattaan aiheutuisi yksittäisen laatan sisäinen murtuma, sillä tärinä välittyy rakennuksen runkoa pitkin. Myöskään yksittäisen laatan halkeaminen ei ole todennäköistä tärinän takia ilman ennalta vallitsevia jännitystiloja.

Lausunnon mukaan myöskään saunassa esitetty puuseinän siirtymä puun kaatumisen aiheuttaman tärinän johdosta ei ole todennäköistä, kun otetaan huomioon, että rakennuksen siirtyminen kahdella sentillä vaatisi massiivisen impulssimaisen voiman, jota ei puun kaatuessa synny. Lausunnon mukaan on todennäköisempää, että rakennus on voinut painua ajan saatossa. Edelleen puun kaatuessa suurimmat voimat ovat todennäköisesti pystyakselin suuntaisia, jolloin rakennuksen ulkoseinän siirtyminen olisi edellyttänyt puun osumista rakennuksen seinään työntäen itse rakennusta. Jotta rakennuksen seinä olisi siirtynyt esitetyllä tavalla, olisi puun täytynyt siirtää maaperää niin nopeasti, että maaperän mukana liikkuva perustus olisi liikkunut niin nopeasti, ettei rakennus olisi liikkunut perustuksen mukana kitkasta ja kiinnityksestä huolimatta. Tähän vaadittava voima on katselmusmiehen mukaan niin massiivinen, ettei sen syntymistä voida pitää todennäköisenä puun kaatumisen vuoksi.

Myöskään puun kaatumisen aiheuttama voima ei voi liikuttaa rakennusta niin paljon, että syöttökaapeli olisi kiristynyt siten, että sitä olisi tullut tämän takia laskea yli 5 cm. Tärinän johdosta katkennut viemärijohto edellyttäisi koko rakennuksen liikkumista viemärin pysyessä paikallaan. Todennäköisempää on, että ajansaatossa maa on tiivistynyt, jonka vuoksi viemäriputki on painunut. Oikein kiinnitetyn räystäspellinkään irtoaminen tärähdyksen voimasta ei lausunnon mukaan ole todennäköistä ja pullottava lauta edellyttäisi, että rakennuksen kattorakenne lyhentyisi tärähdyksen johdosta. Todennäköisempää on, että lauta on asennettu tiiviiksi ja mm. kosteusrasituksen vuoksi lauta on pullistunut.

Lausunnon mukaan tärinän olisi tullut olla erittäin voimakasta kattolevyjen irrottamiseksi, mikäli rakenne on ollut terve ja asennustapa oikea.

Rakennuksessa on lausunnon mukaan viitteitä pitkäaikaisesta painumasta, joka voi olla aiheuttanut seinään ja rakenteeseen jännitystä, joka on vihdoin purkautunut. Itse tärinä ei ole voinut aiheuttaa jälkikäteen muutoksia. Näin ollen F Oy on todennut, että esitettyjen vaurioiden syntyä ei voida pitää todennäköisesti puun kaatumisesta johtuneen tärinän aiheuttamana, vaikkakin se on voinut toimia laukaisevana tekijänä pitkäaikaisen jännityksen alaiseen rakenteeseen.

Asiakkaan esittämien korvausvaatimusten johdosta asiassa on suoritettu yhtiössä myös vakuutustutkinta. Tutkinnan muistion mukaan vakuutuksenottaja on kertonut, että vahinkopaikan päällä osapuolilla oli yhteisymmärrys siitä, että ainoastaan räystään kulma ja ulkona ollut hella olivat vaurioituneet. Pressukatoksen asiakas oli tuolloin kertonut painuneen kasaan jo edellisenä talvena. Asiakas on kuitenkin seuraavien kuukausien kuluessa ilmoittanut vakuutusyhtiölle useita muita vahinkoja ilmoittaen myös niiden syntyneen puun kaatumisen yhteydessä.

FINE viittaa edellä esitettyyn ja toteaa, että vahinkopaikalla on tehty useita vahinkopaikkakatselmuksia ja kohteesta on laadittu useita raportteja ja tarkastuskertomuksia, joissa on esitetty päätelmiä vaurioiden alkuperästä ja syy-yhteydestä puun kaadon yhteydessä aiheutuneeseen tärähdykseen. FINE pyrkinyt arvioimaan esitettyjen selvitysten painoarvoa siten kokonaisuutena, että erityistä merkitystä annetaan niille seikoille, joita selvityksissä on objektiivisesti pystytty toteamaan.

FINE toteaa, että vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen. Esinevahingon korvausmäärän arvioinnissa lähtökohtana on vahingoittuneen esineen korjauskustannus. Korjauksen myötä esine tulee saattaa siihen kuntoon kuin missä se oli ennen vahinkoa. Näyttötaakka vahingon määrästä on tältäkin osin vahinkoa kärsineellä.

Vahingonkorvauslaissa ei ole annettu nimenomaisia säännöksiä lain 5 luvun 5 §:ssä määritellyn esinevahingon määrän laskemisesta. Vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan vahingonkorvauksen tulee olla täysi korvaus niin, että vahingon aiheuttajan on korvattava vahinkoa kärsineelle vahingosta aiheutunut menetys kokonaisuudessaan. Vahinko on korvattava siltä osin kuin se on tarpeen vahinkoa kärsineen saattamiseksi samaan asemaan, jossa tämä oli ennen vahinkotapahtumaa. Korvauksen ei tule johtaa siihen, että vahinkoa kärsinyt saa etua ja päätyy parempaan asemaan kuin ilman aiheutunutta vahinkoa. Vahinkoa kärsineelle mahdollisesti tullut varallisuuden lisäys tai aiheutunut säästö on otettava huomioon vähennyksenä täyden korvauksen määrää laskettaessa.

FINE toteaa myös, että vahingonkärsineellä on yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden ja oikeuskäytännön mukaan kuitenkin velvollisuus omilla toimillaan estää ja rajoittaa vahingon syntymistä. Esinevahingoissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pikaista ryhtymistä korjaustoimiin vahingon pahenemisen estämiseksi tai menetetyn käyttöajan minimoimiseksi.

Vahingonkorvauksen edellytyksenä on se, että teon ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Näyttötaakka syy-yhteyden osalta on korvausta vaativalla.

Selvityksen mukaan puu osui kaatuessaan autokatokseen, jonka jälkeen se osui kiinteistöllä sijaitsevan omaisuuden päälle. Puu ei kaatunut koko rungon voimalla sillä puu oli vielä katkaistusta kohdasta kiinni metsäkoneessa. Lisäksi selvityksen mukaan metsäkoneen kuljettaja havaitsi sen, että puu lähti kaatumaan väärään suuntaan ja piti puuta ilmassa kääntäessään sitä, mikä FINEn käsityksen mukaan osaltaan on myös hidastanut puun osumista maahan. Puun aiheuttama tärähdys on siten selvityksen mukaan tullut puolikkaasta puusta ja sen latvasta. Tällainen tärähdys ei lausuntojen mukaan aiheuta vaurioita terveessä rakennuksessa, vaan ilmoitetut vauriot rakennuksessa johtuvat ilmeisimmin huonosta rakentamisen laadusta ja -tavasta sekä siitä, että vanha rakennus on painunut vuosien saatossa. Lisäksi asiakkaan omankin selvityksen mukaan kiinteistöön on tullut lisää vaurioita muutama kuukausi vahinkotapahtuman jälkeen raskaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä.

Ottaen huomioon edellä esitetyn kokonaisuuden sekä raportit ja lausunnot ja käsittelyn edetessä hankitut lisäselvitykset, katsoo FINE asiassa jäävän näyttämättä toteen se, että rakennuksen vauriot olisivat syntyneet puun kaatumisen aiheuttamasta tärähdyksestä.

FINE pitää vakuutusyhtiön arviota korvattavan vahingon määrän osalta asianmukaisena. 

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén                                           
Esittelijä Hyytiäinen