Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja M:n kanssa samassa asunnossa asuva A oli valmistanut ruokaa asunnossa. Liesi oli jäänyt päälle saunavuoron ajaksi, minkä seurauksena liedellä ollut pata oli haljennut ja huoneistoon oli tullut savua. Palokunta oli joutunut murtautumaan asuntoon rikkomalla asunnon ulko-oven. Asunnon omistaja on vaatinut A:lta korvausta ulko-ovesta. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta sillä perusteella, ettei M:n ja A:n voida katsoa asuvan vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla samassa taloudessa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja M on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. M:n kanssa samassa asunnossa asuva A oli valmistanut ruokaa asunnossa, ja liesi oli jäänyt vahingossa päälle saunavuoron ajaksi. Liedelle unohtunut pata halkesi ja aiheutti huoneistossa savua. Palokunta joutui murtautumaan asuntoon halkaisemalla asunnon oven. Muuta vahinkoa ei asuntoon tai irtaimistoon ole aiheutunut.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko. Vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvat henkilöt.

Vakuutusyhtiön päätöksessä todetaan, että yhteiselle taloudelle ei ole olemassa varsinaista määritelmää. Väestörekisteristä voi tarkistaa, että vahinkopäivänä A on asunut vakinaisesti samassa osoitteessa.

Kotivakuutus on otettu kattamaan asunnossa mahdollisesti sattuvia vahinkoja. Sen lisäksi hankittuna on asianmukaisesti myös vastuuvakuutus, jonka vakuutusehtojen mukaan tulisi yksiselitteisesti korvata samassa asunnossa vakinaisesti asuvien henkilöiden aiheuttamat vahingot. Näillä perusteilla vakuutuksenottaja hakee muutosta vahinkoasiassa annettuun kielteiseen päätökseen.

Tapauksessa ei ole kyse asumisesta kämppiksinä kuten asia yleensä ymmärretään. Päätöksessä on annettu liian suuri painoarvo yhdelle sanalle, joka M:n ja A:n kohdalla ei vastaa käsitystä kyseisestä asumismuodosta. Tapauksessa on kyseessä ystävien yhteinen koti, jossa kaikki tilat ovat olleet yhteisessä käytössä. Myös huonekalut ja suurin osa irtaimistosta on ollut yhteisessä käytössä. Asunnossa ei ole ollut kummallakaan omia tiloja/huoneita, jolloin kahden päällekkäisen kotivakuutuksen ottaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta. Jo pelkästään asunnon pohjaratkaisun vuoksi on lähes mahdotonta määritellä tai jakaa tiloja kahteen osaan neliömäärän mukaan. Keittiö ja olohuone ovat yhtä isoa tilaa ja sen lisäksi on olemassa yksi erillinen huone, joka on ollut yhteisessä käytössä. Lisäksi asuntoon kuuluu yksi pieni vaatehuone ja kylpyhuone, jotka ovat myös olleet yhteiskäytössä. Näiden seikkojen lisäksi tapauksessa on kyseessä pitkäaikainen ystävyyssuhde.

M ja A ovat kotoisin samasta kulttuurista, kotimaasta ja jopa samasta kotikaupungista. Ystäväpiiri on myös yhteinen. Näistä seikoista johtuen ei voida katsoa, että M ja A voitaisiin luokitella kämppiksiksi siinä merkityksessä, jossa termiä nyt päätöksessä käytetään.

Lisäksi A:lla on valtuudet hoitaa vakuutusasioita, mikä jo sinänsä pitäisi olla merkki muusta kuin tyypillisestä kimppa-asumisesta. Kyseessä on luottamuksellinen ystävyyssuhde, ei pelkkä asumisjärjestely.

Muissa vakuutusyhtiöissä vakinaisesti yhdessä asuviksi voidaan tulkita myös ystävät. Tässä tapauksessa kaksi erillistä vakuutusta ei heidän tulkintansa mukaan olisi tarpeellista. Nyt arvioitavissa vakuutusehdoissa ei myöskään määritellä vakinaisesti samassa taloudessa asumista yhteisen talous- ja arkielämän perusteella. Vakuutuksen ehdoissa näitä seikkoja ei mainita. Yleisestikään samassa taloudessa asuminen ei välttämättä vaadi näitä seikkoja, vaan kotivakuutus kattaa samassa taloudessa asuvat henkilöt taloudellisista järjestelyistä riippumatta.

Päätöksessä on nyt tartuttu yksittäiseen sanaan ja jätetty kaikki muut seikat huomiotta korvausvastuun välttämiseksi. Hyvän vakuutuskäytännön mukaan tapauksessa pitäisi ottaa huomioon kokonaisuus päätöstä tehtäessä.

Vakuutusyhtiö viittaa Kelan määritelmään. Kyseinen määritelmä on tarkoitettu sosiaaliturvaetuuksien (kuten asumistuen) myöntämistä varten, eikä sillä ole suoraa sovellettavuutta vakuutussopimusten tulkintaan.

Vakuutussopimuksen ehtoja tulee arvioida sen oman sisällön ja tarkoituksen perusteella, ei sosiaaliturvalainsäädännön käsitteiden kautta. Päätöksen tulisi perustua vakuutusehdoissa selkeästi määriteltyihin ehtoihin, jotka ovat myös kuluttajalle selkeästi nähtävissä ja perusteltavissa. Vakuutusyhtiö käyttää tällä hetkellä kielteisen vakuutuspäätöksen perusteena erilaisia yhteisten kulujen ja talousasioiden jakamista, eikä näitä mainita missään vakuutusyhtiön omissa virallisissa asiakirjoissa vakinaisesti samassa taloudessa asumisen määritelmiksi.

Tuoteasiakirjassa ei ole erikseen määritelty, mitä ”samassa taloudessa vakinaisesti asuminen” tarkoittaa, eikä vakuutusyhtiöllä ole oikeutta laajentaa tai kaventaa tätä käsitettä ilman nimenomaista ehtoperustetta.

M viittaa alla olevaan kohtaan vakuutusyhtiön omassa tuoteasiakirjassa sivulla 5: “General liability insurance: We cover property damage caused by you or persons living with you to third parties in the event that you are liable for indemnification under law. Read more on page 16.”

Tuoteasiakirjan mukaan vakuutus korvaa samassa asunnossa asuvat henkilöt. Tämän mukaan pelkkä tieto väestörekisteristä pitäisi olla riittävä tieto vakuutusyhtiölle. M ja A ovat ottaneet vakuutuksen näiden tietojen perusteella. Myöskään sivulla 16 olevissa tarkennuksissa ei millään tavalla tarkemmin määritellä vakinaisesti samassa taloudessa asumisen ehtoja. Alla viittaus vakuutusyhtiön omaan tuoteasiakirjaan:

”What does general liability insurance cover? Through negligence, you may cause damage to a third party, or claims for damages may be presented against you. General liability insurance provides cover for you and persons living permanently in the same household against such situations”

Vakuutusyhtiön omissa vakuutusehdoissakaan ei millään tavalla viitata esimerkiksi ruokakuihin tai muihin yhteisiin kuluihin vakinaista yhdessä asumista määriteltäessä:

“GENERAL LIABILITY INSURANCE
1. Insured persons: Those insured are the policyholder and the persons residing permanently in the same household as the policyholder.”

Viitaukset ovat englanninkielisiin asiakirjoihin, koska virallisten dokumenttien lukeminen on M:lle ja A:lle luontevampaa englanniksi. Vastaavat tekstit ovat saatavilla myös suomeksi.

Kaikkiin näihin seikkoihin viitaten M pyytää selvitystä mihin taloudellisten seikkojen keskeinen merkitys päätöksenteossa perustuu. Kuten aiemmin todettu, kaikki vakuutusyhtiöt eivät anna näille asioille M:n ja A:n käsityksen mukaan painoarvoa päätöksenteossa. Olisi luontevampaa käyttää päätöksenteon perusteena muiden vakuutusalan palveluntarjoajien tulkintoja vastaavissa tapauksissa.

Vakuutusehtojen tulee olla selkeitä, ymmärrettäviä ja ennakoitavia. Vakuutuksenottajalla tulee olla mahdollisuus ymmärtää vakuutuksen kattavuus ilman, että tulkinta riippuu ulkopuolisista määritelmistä tai ulkopuolisten viranomaisten käytännöistä, joita ei ole mainittu vakuutusyhtiön omissa asiakirjoissa. Asuntoa varten on otettu asianmukaisesti kotivakuutus, johon kuuluu vastuuvahinkovakuutus. Asunnossa on vahinkohetkellä ollut kaikki tavitavat vakuutukset, mutta vahingon sattuessa vakuutusyhtiö pyrkii kaikin keinoin välttämään korvausvastuuta tarttumalla pieniin, epäolennaisiin seikkoihin, joita ei löydy edes vakuutusyhtiön omista vakuutusasiakirjoista. Näiden seikkojen perustella M hakee muutosta kielteiseen vakuutuspäätökseen sekä pyytää selkeästi osoittamaan kohdat vakuutuslaista, vakuutusyhtiön omista vakuutusehdoista tai omasta tuoteasiakirjasta, joihin kielteinen päätös varsinaisesti perustuu.

Vakuutusyhtiön vastine

Asiakkaan vakuutusyhtiölle toimittaman selvityksen mukaan vakuutuksenottaja asui A:n kanssa samassa asunnossa ja hän oli vakuutuksenottajan kämppäkaveri. A oli hoitanut yhteydenpitoa taloyhtiöön, ja siksi taloyhtiön vaatimus kohdistui häneen. Selvityksen mukaan vahinko oli aiheutunut A:n toiminnasta.

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen ja toteaa lisäksi seuraavaa. Käsiteltävässä tapauksessa vahingonkorvausvaatimus on osoitettu A:lle, jonka ei ole näytetty vahingon sattuessa asuneen vakuutuksenottajan kanssa vakinaisesti samassa taloudessa. Pelkästään sama osoitekaan ei riitä, jotta tämä edellytys täyttyisi. Vakuutuksenottaja ei ole myöskään esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi asunut vahingon sattuessa vahingonaiheuttajan kanssa samassa osoitteessa.

Ratkaisupyynnön mukaan A on M:n kämppäkaveri. Yhteiselle taloudelle ei ole varsinaista määritelmää, mutta sillä tarkoitetaan yleisesti elämistä yhteisessä kodissa, samassa ”ruokakunnassa” ja siten, että talouden jäsenten arki ja lisäksi myös raha- ja talousasiat ovat ainakin jossakin määrin yhtenäisiä. Kämppäkavereiden ei pääsääntöisesti katsota elävän yhteisessä taloudessa.

Vahinkokuvauksen perusteella vahinko aiheutui A:n toiminnasta, mutta tietoa siitä, oliko hän ko. asunnossa yksin vai oliko asunnossa muita henkilöitä ruokaa laitettaessa, ei ole. Vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa tällä seikalla voi olla merkitystä.

Samassa taloudessa vakinaisesti asuminen tarkoittaa, että henkilöt asuvat pysyvästi samassa asunnossa ja jakavat kotitalouden käytännöt ja kustannukset (esim. ruokamenot, vuokran, sähkön tai muut arjen kulut). Taloudellisilla seikoilla on siten keskeinen merkitys arvioitaessa ilmaisun sisältöä. Esimerkiksi KELA tarkoittaa samassa taloudessa vakituisesti asumisella kahta asiaa: henkilö asuu samassa osoitteessa pääasiallisesti ja jatkuvasti (ei vain tilapäisesti) ja henkilöt jakavat talouden menoja tai käyttävät tuloja yhteisiin tarpeisiin (ruoka, vuokra, laskut, yhteiset hankinnat).

Kämppäkaverit voivat asua samassa asunnossa mutta eri talouksissa, jos heillä ei ole yhteisiä menoja (esim. heillä on omat ruokailut, erilliset sopimukset ja laskut). Tilojen tai huonekalujen yhteiskäyttö, yhteinen kaveripiiri, kulttuuritausta tai sama kotimaa/ -kaupunki ei muuta tilannetta siten, että em. määritelmä täyttyisi.

Käsiteltävässä asiassa asiakas ei ole esittänyt selvitystä siitä, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

Vakuutusyhtiö pitää antamaansa korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tulisiko asunnon oven vaihtamisesta aiheutuneet kulut korvata M:n vastuuvakuutuksesta. Asiassa on tarkemmin kysymys sen arvioimisesta, mitä ”samassa taloudessa” asumisella tarkoitetaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot
Kodin ja tavaroiden vakuutukset, vastuuvakuutus, voimassa 1.1.2024 alkaen

1 Vakuutetut

Vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

[ – – ]

3 Korvattavat vakuutustapahtumat

3.1 Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassa ollessa sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

3.4 Vakuutuksesta korvataan äkillisesti aiheutuneet vahingot, jotka ovat aiheutuneet sellaisille vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston rakenteille ja kiinteille laitteille, jotka kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ja joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vuokrahuoneistoina ei kuitenkaan pidetä vuokrattuja asuinrakennuksia.

[ – – ]

Asian arviointi

Asiassa on kysymys sen arvioinnista, asuvatko vakuutuksenottaja M ja vahingonaiheuttanut A samassa taloudessa.

Vakuutusyhtiön mukaan samassa taloudessa vakinaisesti asuminen tarkoittaa, että henkilöt asuvat pysyvästi samassa asunnossa ja jakavat kotitalouden käytännöt ja kustannukset (esim. ruokamenot, vuokran, sähkön tai muut arjen kulut). Taloudellisilla seikoilla on keskeinen merkitys arvioitaessa ilmaisun sisältöä.

M:n mukaan tapauksessa on kyseessä ystävien yhteinen koti, jossa kaikki tilat ovat olleet yhteisessä käytössä. Myös huonekalut ja suurin osa irtaimistosta ovat olleet yhteisessä käytössä. Asunnossa ei ole ollut kummallakaan omia tiloja tai huoneita.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan M ja A asuvat samassa osoitteessa. Vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä ”samassa taloudessa” asumisella tarkoitetaan. Vakuutuslautakunta katsoo ensinnäkin, että vakuutussopimuksen ehtoja tulee arvioida itsenäisesti sopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen perusteella, ei sosiaaliturvalainsäädännön käsitteiden kautta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on edellä mainituin tavoin riidatonta, että A ja M ovat asuneet samassa osoitteessa. M:n mukaan A ja M ovat yhdessä hallinneet kotia siten, että asuintilat ovat olleet täysin yhteiset ja suurin osa irtaimistosta yhteisessä käytössä. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt asiassa vastanäyttöä tälle väitteelle. Vakuutuslautakunta katsoo, että sille esitetyn selvityksen perusteella M:llä ja A:lla on ollut yhtenäinen talous, kun otetaan huomioon, että he asuvat yhteisissä tiloissa ja huonekalut sekä suurin osa irtaimistosta ovat olleet yhteisessä käytössä. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg