Haku

FINE-78759-C4D7J3

Tulosta

Asianumero: FINE-78759-C4D7J3 (2025)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 15.12.2025

Riidan syntyminen. Vaatimuksen kiistäminen. Vastapuolen passiivisuus. Riidaton velkomuskanne. Vakuutuksen korvauspiiristä etukäteen annetut tiedot.

Tapahtumatiedot

A haki oikeusturvaetua velkomusasiaan, jossa A oli kantajana. Vahinkoilmoituksen mukaan A oli lainannut yksityishenkilö B:lle 44 000 euroa 15.5.2023 tehdyllä velkakirjalla. B ei ollut noudattanut velkakirjan mukaista maksusuunnitelmaa ja jätti lopulta maksut kokonaan hoitamatta. A nosti käräjäoikeudessa kaksi velkomuskannetta ja käräjäoikeus antoi asioissa yksipuoliset tuomiot 11.3.2025 ja 8.4.2025. A haki korvausta asiasta aiheutuneisiin asianajokuluihinsa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 2.7.2025 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että koska velkaa ei ole kiistetty, ei asia ole riitaantunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla.

A haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen katsoen, että asia on riitaantunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. Asiakkaan mukaan vastapuoli ei ollut nimenomaisesti kiistänyt vaatimusta, mutta jättänyt sen kokonaan täyttämättä reagoimatta maksuvaatimuksiin ja tämä on vakiintuneen oikeuskäytännön ja vakuutuslautakunnan linjauksen mukaisesti katsottavissa hiljaiseksi kiistämiseksi.

Vakuutusyhtiö teki 3.7.2025 asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen todeten, että vastapuolen passiivisuus, maksuhaluttomuus tai maksukyvyttömyys ei ole vakuutusehdoissa tarkoitettu asian riitaantuminen. Yhtiö totesi asiassa olevan kyse riidattomasta, velkakirjaan perustuvasta velkomusta koskevasta asiasta, jossa velallinen on aluksi maksanut velkaansa ja sitten lopettanut maksamisen ja jättäytynyt passiiviseksi. A on tämän johdosta asianajajan avustuksella nostanut asiassa summaarisen kanteen katsoen asian olevan riidaton ja vaatinut oikeudenkäyntikuluina 175 euroa. Käräjäoikeus on yksipuolisella tuomiollaan velvoittanut vastapuolen korvaamaan velkapääoman, korkosaatavat ja 175 oikeudenkäyntikulut. Koska kyse on riidattoman saatavan perinnästä, ei asiaan myönnetä oikeusturvaetua.

Asiakas haki edelleen muutosta. Asiakas muun muassa totesi, ettei oikeudenkäyntikuluvaatimus aina vastaa täysimääräisesti todellisia kuluja. Asiakkaan mukaan hänen esittämänsä kustannukset ovat todellisia oikeustoimien valmistelusta ja toteuttamisesta syntyneitä kuluja. Asiakas katsoi, ettei vakuutusehdoissa ole yksiselitteistä ehtoa, jonka mukaan vakuutuksesta voitaisiin korvata vain se määrä, joka on vaadittu vastapuolelta käräjäoikeudessa.

Vakuutusyhtiö vastasi asiakkaalle 7.7.2025, ettei se anna asiassa uutta päätöstä.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

A on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle asiasta aiheutuneet 2 881,89 euron asianajo- ja oikeudenkäyntikulut.

Valituksessaan A toistaa tapahtumatiedot ja katsoo, että vakuutusehtojen mukainen riita on syntynyt, koska vaatimus on ollut yksilöity ja velallinen ei ole sitä täyttänyt, eikä antanut täyttämättä jättämiseen hyväksyttävää syytä. Näin riita on syntynyt vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti passiivisella kiistämisellä. A kertoo, ettei hänellä ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä asianajajan avustuksella toimiin. Lisäksi A katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi vakuutusehtojen perusteella rajoittaa korvausta ainoastaan vastapuolelta vaaditun määrän perusteella, jos syntyneet kustannukset ovat todellisia ja kohtuullisia. Vastapuolelta vaadittu ja vastapuolen maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen määrä on se enimmäismäärä, jota tällaisessa tilanteessa voi vaatia. Asianajokustannuksiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla maksua on yritetty saada vapaaehtoisesti, eikä näitä voi vaatia vastapuolelta. Asiakkaan mukaan hän on ennen asianajajan puoleen kääntymistä ollut yhteydessä vakuutusyhtiöön ja sieltä on kerrottu, että kyseessä on tyypillinen yksityisoikeudellinen riita, jonka vakuutus tyypillisesti kattaa. Vakuutusyhtiöstä saadut tiedot vaikuttivat A:n päätökseen ottaa asianajaja.

Lisäkirjelmässään asiakas toimitti 13.3.2025 päivätyn ulosottoon liittyvän asiakirjan, josta kävi ilmi, että asiakas oli muuttanut etunimensä kesken velkasuhteen. Asiakkaan mukaan nimenmuutos on perustellusti tulkittavissa aktiiviseksi keinoksi välttää velvoitteiden täyttämistä ja piiloutua velkojilta. Asiakas katsoo kyseessä olevan aktiivinen vilpillinen toiminta, ei passiivisuus.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa, viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätökseen sekä toteaa, ettei asiassa ole esitetty eikä vakuutusyhtiölle toimitetun aineiston perusteella ole ilmennyt velallisen passiivisuuteen liittyen viitteitä velallisen shikaaninomaisesta petollisesta tai epäilyttävästä toiminnasta.

A:n puhelimitse vakuutusyhtiöstä saamien tietojen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että oikeusturva-asiat käsitellään aina kirjallisen hakemuksen perusteella, ja että puhelimitse voidaan antaa vain yleisohjeita vahinkoilmoituksen tekemisestä sekä kertoa tyypillisistä vakuutuksen piiriin kuuluvista vahinkotapauksista. Korvattavuutta ei koskaan ratkaista puhelinkeskustelussa kerrotun perusteella.

Velallisen etunimen muuttamisen osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä muutoksen tekohetkestä. Yhtiö toteaa, että nimensä voi halutessaan muuttaa Digi- ja väestötietovirastolle tehtävällä hakemuksella. Nimenmuutoksella ei voi kuitenkaan piiloutua velkojilta eikä varsinkaan vapautua velvoitteistaan. Yhtiö toteaa, että asiaan liittyvissä 15.5.2023 päivätyissä velkakirjoissa sekä 7.11.2024 ja 8.4.2025 annetuissa yksipuolisissa tuomioissa on kirjattuna velallisen aiempi etunimi. Velallisen osoite on pysynyt samana koko prosessin ajan. Yhtiö katsoo, että velallisen etunimen muutosta ei voida pitää velallisen niin sanottuna shikaaninomaisena toimintana, eli velkojien varsinaisesti tarkoituksellisena ja epärehellisenä pakoiluna. Nimenmuutos ei ole estänyt yhteydenottoja velalliseen eikä myöskään tuomion täytäntöönpanoa.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Sovellettavien yksityishenkilön oikeusturvavakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan F500.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan yksityishenkilön oikeusturvavakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa. Vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa F500.4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Ehtokohdan F500.4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Ehtokohdan F500.5 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset) alakohdan 1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa.

Ehtokohdan F500.6.3 mukaan vakuutetun on käräjäoikeudessa pääkäsittelyyn edenneissä asioissa vaadittava vastapuolelta täysimääräisesti korvausta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan. Jos vakuutettu jättää kuluvaatimuksen esittämättä tai aiheettomasti luopuu siitä, vakuutuksesta maksettavaa korvausta voidaan vakuutussopimuslain mukaan alentaa tai se evätä. […]

Ehtokohdan F500.6.4 mukaan vakuutetulla ei ole oikeutta myöntää asian hoitamisesta aiheutuneiden kulujen määrää vakuutusyhtiötä sitovasti. Vakuutetun mahdollisesti asiamiehelleen maksama korvaus asiamiehen palkkioista ja kuluista ei sido vakuutusyhtiötä arvioitaessa oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta.

Ehtokohdan F500.7.4 (Korvauksen määrä ja sen laskeminen) mukaan vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen tai jonkin muun syyn vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, tai jos asia on ratkaistu myöntämisen mukaisesti tai sovintoteitse, korvattavat kulut määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut. Kuluista korvataan kuitenkin enintään tuomioistuimen vakuutetun vastapuolen maksettavaksi velvoittama määrä, ellei tuomioistuin ole ratkaisussaan ilmenevin perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun on itse kärsittävä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan.

Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista.

Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Korvattavien kulujen määrä on kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiassa syntynyt vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma eli riita.

FINE toteaa, että oikeusturvavakuutuksesta maksetaan korvausta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vakuutusturvan rajoitusehdoissa todetaan erikseen, ettei vakuutuksesta korvata kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa. Näyttötaakka vaatimuksen riitauttamisesta on asetettu korvausta vaativalle.

Tässä tapauksessa A on vaatinut B:lta velkakirjaan perustuvia suorituksia, eikä B ole niitä maksanut. Koska B ei ole maksuvaatimuksista huolimatta maksanut velkaa, on A asiamiehensä avustuksella nostanut asiassa summaariset velkomuskanteet käräjäoikeudessa. B ei ole kiistänyt A:n esittämiä maksuvaatimuksia, eikä vastannut haastehakemukseen. Käräjäoikeus on ratkaissut asiat yksipuolisilla tuomioilla.

Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa käytännössään katsonut, ettei vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. Eräissä yksittäistapauksissa (esim. VKL 803/05 ja VKL 701/02) lautakunta on kuitenkin pääsäännöstä poiketen katsonut, että kyseisen ehtokohdan edellä kerrotun mukainen tulkinta voi johtaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929) tai kuluttajansuojalaissa (38/1978) tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin on voitu katsoa esimerkiksi silloin, kun vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa ilman, että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys tai vaatimukseen perehtymiseen ja sen oikeellisuuden selvittämiseen tarvittava kohtuullinen aika.

Käytössään olevan selvityksen perusteella FINE toteaa, ettei A ole esittänyt selvitystä vastapuolen kiistämisestä. FINE katsoo, että tapauksessa ei ole syntynyt vakuutuksen ehdoissa määriteltyä korvattavaa vakuutustapahtumaa. Vastapuolen passiivista suhtautumista ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana. FINE myös katsoo, ettei vastapuolen etunimen vaihtamista voida pitää sellaisena ratkaisukäytännössä tarkoitettuna käyttäytymisenä, jolla vastapuoli tarkoituksella pyrkisi estämään A:n pääsyn oikeuksiinsa. Selvitysten perusteella nimenvaihto ei ole myöskään estänyt velan perintää. Näin ollen asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella ehdon edellä sanottu tulkinta johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tapauksessa ei siten ole syntynyt vakuutusehdoissa määriteltyä korvattavaa vakuutustapahtumaa.

A on myös vedonnut vakuutusyhtiön kanssa käytyyn puhelinkeskusteluun, joka on A:n mukaan vaikuttanut hänen päätökseensä kääntyä asiamiehen puoleen asiassa. A:n mukaan hänelle on puhelimessa kerrottu, että tämän tyyppiset yksityisoikeudelliset riidat tyypillisesti kuuluvat oikeusturvavakuutuksen piiriin. Tältä osin FINE katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella vakuutusyhtiön voitaisiin katsoa antaneen puhelimessa sitova korvauspäätös, jonka perusteella vakuutusyhtiölle muodostuisi korvausvastuu asiassa.

Lopuksi FINE selvyyden vuoksi vielä huomauttaa, että vaikka vakuutustapahtuman asiassa voitaisiin katsoa syntyneen, olisi korvattavien kulujen määrä kuitenkin vakuutusehtojen perusteella enintään vakuutetun vastapuolelle esittämän kuluvaatimuksen suuruinen ja tuomioistuimen vastapuolen maksettavaksi velvoittama määrä.

Edellä mainituin perustein FINE katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén                                            
Esittelijä Toukonen

Tulosta