Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 19.11.2024 mukaan A (s. 1937) sai 4.11.2024 influenssarokotuksen Fluad Tetra -valmisteella. Rokotuspäivänä A:n alaraajat alkoivat turvota ja muuttua kivuliaiksi. Seuraavaksi hänellä ilmeni pahoinvointia, ja illalla hän alkoi oksentaa. Oksentaminen jatkui koko yön. Seuraavana päivänä kotihoidon sairaanhoitaja mittasi A:n verenpainearvot, jotka olivat koholla. A joutui olemaan viikon vuodelevossa. A oksensi 10.11.2024 jälleen koko yön. Seuraavana päivänä A matkusti päivystykseen Kela-taksilla, jossa hän oksensi koko matkan ajan. A siirrettiin päivystyksestä vuodeosastolle, josta hän kotiutui 13.11.2024. A:lle aiheutui runsaasti ylimääräisiä hoitokuluja. A vaati lääkevahingosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 30.6.2025. Yhtiö totesi, että A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei todettu selkeää syytä oksentelulle tai alaraajojen turvottelulle. Tilaa hoidettiin suolistotulehduksena eli gastroenteriittinä. Yhtiö katsoi, että kyseessä oli ollut influenssarokotteesta riippumaton suolistosairaus ja todennäköisesti myös akuutti A:lla jo ennestään olleen sydämen vajaatoiminnan pahentuminen. A:lla ilmenneet oireet eivät olleet todennäköisesti seurausta influenssarokotteen saamisesta. Lisäksi yhtiö totesi, että selvitysten perusteella A:lle ei ollut aiheutunut ruumiintoimintojen heikentymistä yli 30 vuorokauden ajaksi siten kuin lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa edellytetään, joten korvausta ei tämänkään perusteella voitu maksaa.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta menetystä terveydestä sekä hoitokuluista, jotka influenssarokote on hänelle aiheuttanut.
A toteaa, että alaraajojen turvotus alkoi heti rokotuspäivänä, eikä hän ole koskaan ennen kärsinyt tällaisista oireista. Hänelle nousi kuume, ja lisäksi hän alkoi oksentaa ja ripuloida. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan kyse olisi ollut suolistotulehduksesta, mikä ei A:n mukaan pidä paikkansa.
Rokotteen saamisen jälkeen A alkoi kärsiä verenpainearvojen heittelystä ilman erityistä syytä sekä toistuvista sydänkohtauksista. Esimerkiksi aamulla herätessä hänen verenpaineensa saattaa olla 220/140 mmHg eli hyvin korkea. Syke on tuolloin reilusti yli 100 lyöntiä minuutissa. Sydänkohtauksia on kuukausittain.
Lisäkirjelmässään A toteaa, ettei hän ole koskaan aiemmin saanut mistään muusta rokotteesta tällaisia reaktioita, vaikka hän on saanut vuosikymmenien aikana monta kertaa rokotteita. A katsoo, että jalkojen turvotus ja muut oireet selittyvät vain ja ainoastaan rokotteen saamisella. A on kärsinyt alaraajojen turvotuksista myös aiemmin, mutta tämän rokotuksen jälkeen oireet ovat olleet todella vaikeita. Terveydenhuollon hoitajat ovat kertoneet hänelle, että muutkin ihmiset ovat saaneet tästä rokotteesta vastaavanlaisia oireita.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, etteivät A:lla ilmenneet alaraajaturvotus, pahoinvointi ja oksentelu ole todennäköisessä syy-yhteydessä Fluad Tetra -rokotteeseen. Yhtiö katsoo myös, ettei syy-yhteys A:n nyt ilmoittamien verenpaineen heittelyn ja eteisvärinän välillä ole lääkevahinkovakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköinen.
Vakuutusyhtiö toteaa, että Fluad Tetra -rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa pahoinvointia ja harvinaisena haittavaikutuksena myös oksentelua, mutta A:lla ilmenneen kaltaista pitkittynyttä, maha-suolistotulehdukseksi (gastroenteriitti) epäiltyä tilaa rokotteen ei voida katsoa aiheuttaneen. Muiden oireiden ei myöskään voida katsoa liittyvän rokotteisiin. A:lla on todennäköisesti ollut akuutti sydämen vajaatoiminnan pahentuminen.
Vakuutusyhtiö toteaa, että Fluad Tetra -rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa turvotusta pistoskohdassa tai raajassa, johon se on pistetty, mutta alaraajojen turvotuksia rokotteen ei tiedetä aiheuttavan. A:n alaraajojen turvotukset liittyvät todennäköisesti sydämen vajaatoimintaan. Sekä A:n sairastama maha-suolitulehdus että hänen perussairautensa sopivat selittämään ilmenneitä oireita rokotetta todennäköisemmin.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 1.11.2024—25.8.2025.
2.11.2024 päivätyn kotihoidon tekstin mukaan A kertoi aamukäynnillä, ettei hän voinut ottaa Nitrosid-lääkettä, koska häntä alkoi huimata ja verenpaineet alkoivat laskea. A kertoi, että hänellä oli öisin sydänoireita, jolloin hän käytti Dinit-suihketta. A kertoi, että hänellä oli hengenahdistusta sekä liikkuessa että istuessakin. A:lta mitatut verenpainearvot olivat 181/82 mmHg ja 175/80 mmHg.
4.11.2024 päivättyjen potilaskertomusten mukaan A:lle pistettiin Fluad Tetra -influenssarokote vasempaan olkavarteen. Lisäksi oikean reiden haavaa hoidettiin haavanhuuhteluliuoshauteella ja haavasidoksella. Verenpainearvot olivat 146/64 mmHg ja pulssi 69 lyöntiä minuutissa.
5.11.2024 päivättyjen potilaskertomusten mukaan A kertoi, että hän oli oksentanut koko yön ja jalat olivat olleet turvoksissa. Jalat eivät kuitenkaan enää olleet turvotuksissa. Verenpainearvot olivat 160/81 mmHg ja pulssi 104 lyöntiä minuutissa.
11.11.2024 päivättyyn päivystyksen tekstiin kirjattujen esitietojen mukaan A:lla on taustalla sepelvaltimotauti, vuonna 2021 tehty pallolaajennustoimenpide, Meretojan tauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaisen vajaatoiminta, krooninen virtsarakon sairaus, normaalia alhaisempi luuntiheys, näkövamma, CPAP-laitehoitoinen uniapnea, suolistovuotoon liittyvä anemia sekä toimenpide, jossa suurin osa paksusuolesta on poistettu paksusuolen syövän takia. Lisäksi A:lle on tehty umpilisäkkeenpoistotoimenpide ja kohtulihaksen kasvaimen poisto. Ajankohtaisesti A oli päivystyksessä noin viikon ajan kestäneen oksentelun takia. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin alavatsakipua. Verenpainearvot olivat 203/95 mmHg ja pulssi 94 lyöntiä minuutissa. A:lle tehdyissä verikokeissa todettiin koholla olevat leukosyyttiarvot. A siirrettiin vuodeosastolle. Työdiagnoosiksi asetettiin maha-suolitulehdus.
12.11.2024 päivätyn vuodeosaston tekstin mukaan A:n vointi oli kohentunut, eikä hänellä ollut enää pahoinvointia tai oksentelua. A:lta oli otettu ulostenäytteitä, joista oli tutkittu norovirus ja Clostridium difficile -bakteeri sekä bakteeriviljely. Tutkimustulokset olivat negatiiviset. A kotiutui.
13.11.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A tuli vastaanotolle kontrolliin. Kertomuksessa mainitaan aiemmin kerrottujen taustatietojen lisäksi, että A:lla oli ollut syyskuussa 2024 suolitukos, joka oli hoidettu konservatiivisesti. Lisäksi A:lla on perussairautena sydämen vajaatoiminta ja neurologian poliklinikalla todettu ääreishermostorappeuma. A:lla on hoitokontaktit kipupoliklinikalle sekä nivelrikon ja napsusormien vuoksi käsikirurgian poliklinikalle. Verenpainearvot olivat 130–188/80–56 mmHg. A:lla oli ajoittain huimausta. Kotihoito kävi vaihtamassa A:n kipulaastarin ja hoitamassa ihosiirteen. Lääkäri arvioi, että A:n yleistila oli ikään nähden kohtalaisen hyvä. Säärissä ei todettu turvotusta.
27.11.2024 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hän oli jälleen oksentanut edellisenä päivänä.
2.12.2024 päivätyn kotihoidon tekstin mukaan A:n verenpainearvot olivat 193/78 mmHg ja pulssi 70 lyöntiä minuutissa. A kertoi, että hänen vointinsa oli vähän parempi kuin aikaisemmin. Selässä oli kipua.
4.12.2024 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli arvioon raajakipujen, puutumisten ja kramppien takia. A:lla oli jo aiemmin todettu monihermosairaus (polyneuropatia), jonka oirekuva oli vuosien saatossa hankaloitunut. A:n potilaskertomuksessa on myös maininta kroonisesta kipuoireyhtymästä (fibromyalgia). Lisäksi A:lla oli todettu pään kuvantamisissa runsasta valkean aineen vaskulaaridegeneraatiota. Ajankohtaisesti A kertoi, että hänellä oli reisien ja säärien/pohkeiden alueella jatkuvasti polttavia kipuja. Jaloissa oli myös kramppeja. A käytti kävellessään kävelysauvoja. Käsissä oli puutumista. Lääkäri arvioi, että etenevä monihermosairaus selitti A:n oireet.
17.12.2024 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli ollut aiemmin päivällä rytmihäiriö ja jonkinlaista painontunnetta rinnassa. A kertoi, että hänellä oli ollut vastaava tuntemus viimeksi kaksi päivää aiemmin, mutta tuntemus oli ohittunut itsekseen. Alaraajoissa oli ollut turvotusta hieman enenevästi parin viikon ajan. A:lle tehdyssä EKG-tutkimuksessa oli todettu eteisvärinä. Päivystyksessä tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että kuunnellen sydämessä oli epätasainen nopea rytmi. Kaulavaltimo pullotti hieman. Alaraajoissa oli lievää turvotusta sekä kipuherkkyyttä. Verenpainearvot olivat 158/72 mmHg. Sydämen rytmi oli kääntynyt normaaliksi. Rintakehän röntgentutkimuksessa todettiin, että sydämen koko oli hieman suurentunut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Lääkäri arvioi, että A:n aiemmin kokemat tuntemukset olivat todennäköisesti olleet myös eteisvärinäpyrähdyksiä. Nesteenpoistolääkityksen annostusta nostettiin. Antikoagulaatiohoitoa ei voitu aloittaa suoliston tihkuvuodon ja anemian takia. Diagnoosiksi asetettiin kohtauksittainen eteisvärinä. A kotiutui.
20.12.2024 päivätyn kotihoidon etäkontaktin mukaan A kertoi, että hänen jalkansa olivat niin turvoksissa, ettei hän saanut kenkiä jalkaan.
23.12.2024 päivätyn kotihoidon tekstin mukaan päiväkäynnillä todettiin, että A:n vasen jalka oli turvoksissa ja arka.
6.1.2025 päivätyn kotihoidon tekstin mukaan A oli mittaillut verenpainearvojaan jatkuvasti aamulla. Verenpainearvot olivat olleet 128/78 mmHg ja pulssi 134 lyöntiä minuutissa ja myöhemmin 103/63 mmHg ja pulssi 79 lyöntiä minuutissa.
7.1.2025 päivätyn kotihoidon etäkontaktin mukaan A kertoi, että hän sai usein sydänkohtauksia.
15.1.2025 päivätyn kotihoidon etäkontaktin mukaan A kysyi, voiko hän ottaa toisen tabletin Nitrosid 5 mg -lääkettä, koska hänen pulssinsa oli 120 lyöntiä minuutissa. A:ta kehotettiin ottamaan päivystysapuun yhteyttä, jos hänellä olisi rintatuntemuksia.
15.1.2025 päivätyn päivystysavun etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hänen pulssinsa vaihteli ollen 102–113–122 lyöntiä minuutissa. A oli mitannut verenpainearvojaan, ja ne olivat olleet 156–106/84–60 mmHg. A:lla oli tunne kiristävästä vanteesta rintakehän ympärillä sekä hengenahdistusta. Puhelun aikana A:lla oli kuitenkin hyvä olo, eikä hänellä ollut hengenahdistusta. Päivystyskäynnin 17.12.2024 jälkeen rytmihäiriön tunne oli toistunut kolme kertaa.
15.1.2025 päivättyjen päivystyksen tekstien mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut edellisenä yönä vannemaista rintakipua, joka oli säteillyt kaulalle ja hartioihin. Nitrosuihke oli hieman helpottanut oloa. Lisäksi A:ta oli huimannut. Ensihoidon saapuessa paikalle syke oli vaihdellut 100–150 lyöntiä minuutissa. Päivystyksessä mitatut verenpainearvot olivat 173/97 mmHg ja syke 74–132 lyöntiä minuutissa. EKG-tutkimuksessa todettiin normaali sydämen rytmi. A:lle suositeltiin yön yli kestävää rytminseurantaa ja mahdollisuutta suurentaa bisoprololiannosta, mutta hän ei halunnut jäädä sairaalaan.
27.1.2025 päivätyn kotihoidon tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut perjantaina 24.1.2025 sydänoireita. Verenpainearvot olivat olleet tällöin 89/55 mmHg ja syke 116 lyöntiä minuutissa.
28.1.2025 päivätyn kotihoidon tekstin mukaan A toivoi, että kotihoidon lääkäri ottaisi kantaa hänen sydänoireisiinsa. A:lla oli usein rinnassa vannemaista kipua, joka nousi leukaperiin. Tällöin verenpainearvot laskivat ja syke nousi. Olo oli voipunut ja väsynyt pitkään tällaisen kipukohtauksen jälkeen.
24.2.2025 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli ollut pari viikkoa aiemmin suun alueen operaatiossa, ja hänellä oli ollut toimenpiteestä lähtien ripulia.
3.3.2025 päivätyn kotihoidon tekstin mukaan A kertoi, että ripulointi oli helpottanut.
22.4.2025 päivätyn konsultaatiotekstin mukaan lääkäri arvioi A:n oireiden ja löydösten selittyvän iällä ja perussairauksilla. Hoitolinjaukseksi asetettiin diastolisen sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin hyvä lääke- ja oirehoito.
13.5.2025 päivättyjen päivystyksen tekstien mukaan A tuli päivystykseen ensihoidon tuomana rytmihäiriön vuoksi. A:lla oli alkanut tekstin kirjauspäivän aamuna huimaus ja tunne korkeasta sykkeestä. Henkilökohtainen avustaja oli ollut paikalla, ja A:lla oli ollut mittauksissa korkeat verenpainearvot. A:lla oli ollut lyhytaikainen kohtaus, jossa hänen silmänsä olivat valahtaneet taaksepäin ja yläraajat olivat tärisseet. Kohtaus oli ohittunut muutamassa sekunnissa. Tämän jälkeen A:lla oli ollut lievää päänsärkyä, joka oli ohittunut. Päivystyksessä mitatut verenpainearvot olivat 158/80 mmHg ja pulssi 107 lyöntiä minuutissa. EKG-tutkimuksessa todettiin sydämen eteisvärinä. A otettiin akuuttiyksikön osastolle seurantaan.
14.5.2025 akuuttiyksikön osaston tekstin mukaan laboratoriokokeissa oli todettu lievästi koholla oleva troponiiniarvo. Osastolla A oli ollut hyvävointinen ja oireeton. Telemetriassa oli todettu normaali sydämen rytmi. Troponiiniarvo oli ollut vielä aamulla nousussa, mutta kontrolloituna arvo oli 95 ng/l. Bisoprolol-lääkityksen annostusta nostettiin. Lisäksi A:n tulisi jatkaa nesteenpoistolääkitystä myös kotona.
4.6.2025 päivätyn akuuttiyksikön osaston tekstin mukaan A oli osastolla 3. –4.6.2025 telemetriaseurannassa rytmihäiriötuntemusten takia. Osastolla A:n sydän oli palautunut normaaliin rytmiin 3.6.2025 illalla. A kotiutui.
Aikavälillä 16.6.2025—25.8.2025 tehtyjen potilaskirjausten mukaan A:lta mitatut verenpainearvot olivat hyvin korkeita lukuun ottamatta 13.8.2025 kirjausta, jonka mukaan A:n yöllä outojen sydäntuntemusten takia mittaamat verenpainearvot olivat 91/65 mmHg ja pulssi 118 lyöntiä minuutissa. A:n mukaan pulssi oli 13.8.2025 yli 100 lyöntiä minuutissa. 16.6.2025 kirjauksen mukaan A:n molemmat jalat olivat turvoksissa. 14.7.2025 kirjauksen mukaan A:n vasen jalka oli turvoksissa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:lla ilmenneet ja todetut oksentelut, alaraajaturvotukset, verenpainearvojen heittelyt ja toistuvat eteisvärinät seurausta Fluad Tetra -influenssarokotteen saamisesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Sovellettavien lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina sepelvaltimotauti, Meretojan tauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaisen vajaatoiminta, krooninen virtsarakon sairaus, normaalia alhaisempi luuntiheys, näkövamma, CPAP-laitehoitoinen uniapnea, suolistovuotoon liittyvä anemia, monihermosairaus ja sydämen vajaatoiminta. Kotisairaanhoidon käynnillä 2.11.2024 A:lta mitattiin korkeat verenpainearvot. Lisäksi A kertoi hengenahdistuksesta ja öisin ilmenevistä sydänoireista.
A sai 4.11.2024 Fluad Tetra -influenssarokotteen. A kertoi rokotuksen jälkeen ilmenneestä jalkojen turpoamisesta, jota ei kuitenkaan ollut enää todettavissa 5.11.2024 kotihoidon tullessa käynnille. Rokotuspäivää seuranneena yönä A oli alkanut oksentamaan. A hakeutui 11.11.2024 päivystykseen noin viikon ajan kestäneen oksentelun takia. Työdiagnoosiksi asetettiin maha-suolitulehdus ja A otettiin osastolle. Osastolla A:n vointi kohentui, ja hän kotiutui 12.11.2024. A ilmoitti oksentaneensa jälleen 26.11.2024. A hakeutui 17.12.2024 päivystykseen rytmihäiriön ja rintatuntemusten takia, joita hänellä oli ollut myös kaksi päivää aiemmin. A:lle asetettiin diagnoosiksi kohtauksittainen eteisvärinä. Joulukuussa 2024 A:n jaloissa oli turvotusta. A hakeutui 15.1.2025 päivystykseen rintatuntemusten, hengenahdistuksen, korkeiden verenpainearvojen sekä korkean sykkeen ja sykevaihteluiden takia. EKG-tutkimuksessa todettiin normaali sydämen rytmi. Huhtikuussa 2025 lääkäri arvioi, että A:n oireet ja löydökset selittyivät korkealla iällä ja perussairauksilla. A tuotiin 13.5.2025 jälleen päivystykseen rytmihäiriöiden sekä lyhytkestoisen kohtauksen takia. EKG-tutkimuksessa todettiin eteisvärinä. A otettiin osastolle seurantaan, jossa hänen vointinsa kohentui. A pääsi kotiutumaan seuraavana päivänä. A oli jälleen 3.-4.6.2025 osastolla seurannassa rytmihäiriötuntemusten takia. Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lta mitatut verenpainearvot ovat olleet pääasiallisesti korkeat, mutta ajoittain verenpainearvot ovat laskeneet hyvin matalallekin tasolle. A:n syke on ollut ajoittain korkea.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei Fluad Tetra -influenssarokotteen tiedetä aiheuttavan oksentelua ja ripulia. Lautakunta katsoo, että edellä mainitut oireet sopivat vatsatautiin. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet oksentelu ja ripulointi ole todennäköisesti yhteydessä Fluad Tetra -influenssarokotteeseen.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla todetut verenpainearvojen heittelyt, jalkojen turvotukset ja eteisvärinä sopivat Fluad Tetra -influenssarokotetta todennäköisemmin A:n perussairauksien aiheuttamiksi. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla kuvatut oireet ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Fluad Tetra -influenssarokotteeseen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila